Tlamachtilmej para toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
2-8 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | APOCALIPSIS 7-9
“Jehová kinteochiua ‘senmiaktikeh tlaltikpaktlakah’”
(Apocalipsis 7:9) Ijkuak yotlanki onikitak nochi ni, onikinmitak senmiaktikeh tlaltikpaktlakah non ayakmaka oweletia okimpoaya, omoketokah iyakapa n weyi yáyantli iwa iyakapa n Ichkatsi. Yejwah otlakentitokah ika intlakeh istak, iwa itech inmawah okipixtokah siki soyatl; yejwah owalajkeh ik nochteh tlalmeh itech nin tlaltíkpaktli, de nochi familiajteh, iwa de nochi altepemeh non tlatlamantli otlachixtokah iwa tlatlamantli intlajtol okipiayah.
it-1-S pág. 1035 párr. 4
“Senmiaktikeh tlaltikpaktlakah”
Non kichiua ma timotlajtlanikan, tla “senmiaktikeh tlaltikpaktlakah” momakixtiaj uan mokauaj nikan tlaltikpak, ¿tleka Apocalipsis kijtoua ‘moketokeh iyakapa n weyi yáyantli iwa iyakapa n Ichkatsi’? (Apoc. 7:9). Ijkuak Biblia kijtoua ikaj moketok, ualeua kijtosneki kiseliaj ijkuak kajki inmixpan miakej noso ixpan san se tlakatl (Sal. 1:5; 5:5; Prov. 22:29, CJ, kijtoua seki tlamantli; Luc. 1:19). Itech Apocalipsis capítulo chikuase kijtoua: “Reyes non tlanawatijtokeh itech nin tlaltíkpaktli, sansikah iwa n wejweyi teachkameh, noiwa non tominyojkeh, n kapitameh, n tekiwajkeh, nochteh n tlakah akimeh tenawak tekitih iwa akimeh inselti monawatiah”. Okinekiayaj motlatiskej para amo ma kinmita “¡Akin ewatok ipan weyi yáyantli, iwa amo matechkualankaita n Ichkatsi, porke yoajsiko n tonati iwa techtlaijyowiltiskeh! ¡Amaka weletis kixikos inkualanilis!” (Apoc. 6:15-17; noijki xikita Luc. 21:36). Non techititia “senmiaktikeh tlaltikpaktlakah” momakixtiskej itech iueyi itonal Jehová, uelis tikijtoskej yejuan ‘moketoskehʼ porque toTajtsin Dios uan Jesús kinseliskej.
(Apocalipsis 7:14) Ne oniknankili: —Teta, tejwatsi tikmatok. Iwa Ye onechili: —Nika kateh akimeh yopanokeh itech n weyi tlaijyowílistli, yejwah yokimpakeh intlakenwah iwa okinmistayaltijkeh ika iesso n Ichkatsi.
it-2-S pág. 1155 párr. 5
Ueyi tlajyouilistli
Ijkuak yopanok treinta xiuitl okipojpolojkej Jerusalén, tlatitlanil Juan okijkuilo sapanoua miakej, tlen tlatlamantli inmialtepe uan oualayaj itech tlatlamantli altepetsitsintin “yopanokeh itech n weyi tlaijyowílistli” (Apoc. 7:13, 14). Non kijtosneki amo ixpoliuij uan kinmakixtiaj. Se tlajtoli tlen ijkuilitok itech Hechos 7:9 uan 10 techpaleuia ijkon ma tikajsikamatikan, ompa kijtoua: “Dios okatka iwan José, iwa okipalewi itech nochi tlan otlaijyowiaya”. Non amo kijtosneki toTajtsin Dios san okipaleui ma tlaxiko, noijki okipaleui para amo oixpoliuik maski otlajyoui.
(Apocalipsis 7:15-17) Yika, kateh iyakapa iweyi iyayan Dios, tlajka iwa n yuak kiweyiliah itech [iteokal]; iwa akin ewatok ipan weyi yáyantli inwah yetos iwa kimpalewijtos. 16 Mach ok apismikiskeh nion amikiskeh. N tonati ayakmó kintlatis nion kintonalmiktis 17 porke n Ichkatsi, non kajki tlatlajkotiah kan weyi yáyantli, kinmokuitlawis [kinmaluis] kemi n tlájpixki kinmokuitlawia [kinmaluia] iichkawah, iwa kinwikas kan améyali non kichiwa se mayolito; iwa Dios kinwajwachilis inmixayo nochteh yejwah.
it-1-S pág. 1035 párr. 3
“Senmiaktikeh tlaltikpaktlakah”
Moajsikamati akinmej. Para tikmatiskej akinmej “senmiaktikeh tlaltikpaktlakah” moneki tikmatiskej tlen ijkuilitok itech Apocalipsis capítulo chikome uan itech okseki textos tlen iuan mouikaj. Apocalipsis 7:15 hasta 17 kijtoua toTajtsin Dios “inwah yetos iwa kimpalewijtos” “kinwikas kan améyali non kichiwa se mayolito” uan “kinwajwachilis inmixayo nochteh yejwah”. Apocalipsis 21:2 hasta 4 noijki tikajsij tlajtolmej tlen iuan mouikaj: “Dios yochanchiwato iwa n tlakah”, “ye kinmixayowajwatsas nochteh” uan “ayakmó yetos mikílistli”. Tlen ijkuilitok itech non saiktlami capítulo, amo kijtoua akinmej katej iluikak, kanin kajki “yankuik Jerusalén”, kijtosneki akinmej yetoskej nikan tlaltikpak.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Apocalipsis 7:1) Satepa, onikinmitak nawi ángelteh non omokejketokah itech n nawi itlatenyowah n tlaltíkpaktli, okitsakuilijtokah n ejekatl non ik ompa owalaya, para amo matlaxojpitsa ixko tlali, nion itech weyi atl, nion kan tlakuaujyo.
re-S pág. 115 párr. 4
Kitlaliliaj sello Israel tlen iaxka toTajtsin Dios
Nonmej naui ángeles kineskayotiaj ángeles omonechikojkej ika naui grupos, Jehová kintekitiltia para ayamo ma kitekauilikan ma teixkomakakan hasta ijkuak monekis. Ijkuak ángeles ayakmo tlatsakuiliskej ik norte, sur, este uan oeste toTajtsin Dios kiteititis melauak kualani uan sepa teixpolos. Panos ken ijkuak Jehová okinxexelo Elamitas uan okichi ma ixpoliuikan (Jeremías 49:36-38). Jehová okachi tlaxixinis, amo ken ijkuak okichi ma ixpoliuikan amonitas (Amós 1:13-15). Nochi tlen kiyekana Satanás, Jehová kipojpolos ijkuak kiteititis kualani, ijkon kiteititis san ye kinamiki nochipa tlanauatis (Salmo 83:15, 18; Isaías 29:5, 6).
(Apocalipsis 9:11) Ninteh kemi chapulimeh okinnawatijtoka n ángel non owalewatoka kan sentlawejkatlantik. Non ángel itech tlájtoli hebreo itoka Abadón, iwa itech tlájtoli griego itoka Apolión, non kijtosneki: Teixpolo.
it-1-S pág. 12
Abadón
¿Akin Abadón, ángel non otlanauatiaya “kan sentlawejkatlantik”?
Itech Apocalipsis 1:18 Cristo Jesús okijto: “Niyolitok iwa ayik nimikis. Ne nitlanawatia ipan mikílistli iwa ipan [mikakoyoktli]”. Itech Lucas 8:31, [TNM], kiteititia noijki tlanauatia itech “sentlawejkatlantik”. Hebreos 2:14 kijtoua kipia chikaualistli para kipojpolos Satanás porque ompa kijtoua “owéletki omikki iwa ijkó okikixtili iweletilis n amokualitlakatl non okinmiktiaya n tlaltikpaktlakah”, kijtosneki ye Satanás. Itech Apocalipsis 19:11 hasta 16 kiteititia toTajtsin Dios okitlali ma teixpolo noso ma tlaxixini (xikita APOLIÓN).
9-15 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | APOCALIPSIS 10-12
“Kinmiktiaj ‘ome profetas’ pero satepan okinyolitijkej”
(Apocalipsis 11:3) Ne nikintitlanis ome profetas. Yejwah tlakentitiaskeh ika intlakeh wapawak, para matetlapowikah de notlajtol se mil iwa ome siento iwa n eyi póali (1,260) tonatijmeh.
w14-S 15/11 pág. 30
Sekimej techtlajtlaniaj
¿Akinmej “ome profetas” tlen kijtoua Apocalipsis capítulo 11?
Apocalipsis 11:3 kijtoua ome profetas noso ome iTlaixpantijkauan Jehová otetlapouijkej 1,260 tonalmej. Noijki okijto “yolkatl temojti [...] kintlanis iwa kinmiktis”. Pero ijkuak panos “eyi tonatijmeh iwa n tlajko” nonmej profetas kinyolitiskej uan kintlajtlachialtis akinmej kinmitaskej (Apoc. 11:7, 11).
¿Tlen kineskayotiaj nonmej tlakamej? Biblia techpaleuia ma tikajsikamatikan. Achto kijtoua, kineskayotiaj “ome olivos noiwa n ome [candelabros]” (Apoc. 11:4). Zacarías noijki okijkuilo se candelabro uan ome olivos ijkuak okijto se profecía. Ome olivos kineskayotiaj ome tlapejpenalmej, tekiua Zorobabel uan ueyi teopixki Josué, Biblia kijtoua yejuan moketokej inauak toTeko tlen tlanauatijtok itech nochi tlaltikpak (Zac. 4:1-3, 14). Noijki ompa kijtoua nonmej ome profetas kichiuaj milagros ijkon ken okichi Moisés uan Elías (xiktlajtolti Apocalipsis 11:5, 6, noijki xikita Números 16:1-7, 28-35 uan 1 Reyes 17:1 uan 18:41-45).
Nin profecía itech Apocalipsis mouika iuan profecía tlen kijtoua amochtli Zacarías. Itech nonmej amochmej techititia tlapejpenalmej okiyekankej ialtepe toTajtsin Dios ijkuak okixnamik ouijkayotl. Itech Apocalipsis capítulo 11, kijtoua sekimej otetlapouijkej eyi xiuitl uan tlajko “ika intlakeh wapawak” noso intlaken tlen tetsopitia, non okichijkej tlapejpenalmej tlen okiyekankej ialtepe toTajtsin Dios itech xiuitl 1914, ijkuakon opejki tlanauatia iTekiuajkayo toTajtsin Dios ompa iluikak.
Ijkuak otlanki otetlapouijkej “ika intlakeh wapawak”, okintsakej, non yetoskia ken okinmiktijkej pero amo ouejka otsaktokaj, san eyi tonal uan tlajko. Akinmej okinkokoliayaj itekipanojkauan toTajtsin Dios sapanoua oyolpakej porque omokuayejyekojkej ayakmo tetlapouiskiaj (Apoc. 11:8-10).
Pero profecía kijtoua ijkuak opanok eyi tonal uan tlajko nonmej ome profetas okinyolitijkej. Non kijtosneki tlapejpenalmej okinkixtijkej kanin otsaktokaj. Akinmej okatkaj yolmelajkej Jesucristo okinpaleui, ik non, toTajtsin Dios okinmakak se tekitl miak ipati. Itech 1919 noijki opejkej pouij itech “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” yejuan kinmachtiskiaj itekipanojkauan toTajtsin Dios itech itlamian tonalmej (Mat. 24:45-47, TNM; Apoc. 11:11, 12).
Itech Apocalipsis 11:1 uan 2 kijtoua ijkuakon noijki tlayektlaliskiaj itech teokali. Noijki itech Malaquías capítulo eyi kijtoua kiyektlaliskiaj teokali espiritual uan kichipauaskiaj (Mal. 3:1-4). ¿Ouejka otlayektlalijkej uan otlachipajkej? Non opejki 1914 uan otlanki itech xiuitl 1919. Omochi ijkon ken kijtoua Apocalipsis capítulo 11. Opanok: 1,260 tonalmej (42 metstli), non okineskayoti eyi tonal uan tlajko.
Tiyolpakij porque Jehová okichipa uan okiyektlali ialtepe para ‘makichiwah tlan kuali’ (Tito 2:14). Melauak tikpatioitaj tlapejpenalmej okinyekankej itekipanojkauan toTajtsin Dios ijkuak okixnamikej miak ouijkayotl uan ijkon okinneskayotijkej “ome profetas”.
(Apocalipsis 11:7) Iwa kema yotlankeh okitematiltijkeh itlajtol Dios, n yolkatl temojti non walkisas ijtik poso sentlawejkatlantik, motekilmakas inwah, kintlanis iwa kinmiktis.
(Apocalipsis 11:11) Satepa ijkuak yopanokeh eyi tonatijmeh iwa n tlajko, Dios okinyoliti iwa oksepa omokeketskeh, iwa nochteh non okimitakeh, satlawel omomojtijkeh.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Apocalipsis 10:9, 10) Onia kan omoketoka n ángel iwa oniktlajtlanili manechmaka n amatlajkuíloli iwa Ye onechili: —Xikonana iwa xikuajtiwetsi. Itech mokamak tikmachilis tsopelik kemi n nékuitli, pero mijtik, chichiyas. 10 Ijkuakó onikkitski n amatlajkuíloli itech ima n ángel iwa onikuajtíwetski; itech nokamak otsopeliak kemi nékuitli, pero ochichiyak ijtik notlalax.
it-2-S pág. 865 párr. 1
Rollo
Itlaj kineskayotia. Biblia miak uelta kitekitiltia tlajtoli “rollo” uan ualeua itlaj kineskayotia. Ezequiel uan Zacarías okitakej se rollo tlen ojka oijkuilitoka. Yiuejkika okijkuilouayaj rollo san ipan se ixko uan tla ojka oijkuilitoka okiteititiaya miak ipati tlen ompa okijtouaya porque okiteititiaya melauak panoskia tlen ompa oijkuilitoka (Ezeq. 2:9-3:3; Zac. 5:1-4). Apocalipsis kijtoua ikaj oeuatoka ipan itrono uan iyekma okipixtoka se rollo tlen okipiaya “chikome seyojteh” uan tlen itech oijkuilitoka amikaj uelis kimatiskia hasta ijkuak “Ichkatsi” toTajtsin Dios kitlaposkia (Apoc. 5:1, 12; 6:1, 12-14). Satepan Juan okitak se rollo uan okinauatijkej ma kikua. Ijkuak okikua okimachili tsopelik pero ijkuak oajsik ijtik okimachili chichik. Rollo amo okipiaya sello, ik non, uelis kajsikamatiskiaj tlen ompa okijtouaya. Juan okitaya ken itlaj tsopelik tlen ompa okijtouaya pero okipiaya profecías tlen omonekiaya kitematiltis uan okatka ken itlaj chichik (Apoc. 10:1-11). Ezequiel noijki okitak se rollo tlen okijtouaya tlamantli ‘teyolkoko, tetikipacho uan techokti’ (Ezeq. 2:10).
(Apocalipsis 12:1-5) Ijkuakó owalmonexti se weyi neskayotl kan ilwikak: onikitak se siwatl okimokentijtoka n tonati, n metsi okatka ikxitla, iwa ipan itsonteko okipixtoka se korona non okimpiaya májtlaktli iwa ome sítlalteh. 2 Nin siwatl yokatka kókoxki de konetl, iwa otsajtsia ken ya tlakatiskia ikone. 3 Otlanki itech ilwikak owalmonexti ok se neskayotl: onikitak se weyi dragón chichiltik non okimpiaya chikome itsontekonwah, májtlaktli ikuakuanwah iwa sejsen korona ipan itsontekonwah. 4 Ika ikuitlapil okinmixtílanki se tercio de nochteh n sítlalteh non kateh ilwikak iwa okualintepe ipan tlaltíkpaktli. Nin dragón omoketsato iyakapa n siwatl iwa kikualis ikone san nima ijkuak tlakatiskia. 5 N siwatl okípixki se ikone chokotsi akin kinnawatijtos nochteh n tlaltikpaktlakah ika chikaktik tlanawátili. Iwa san nima okikixtilijkeh ikone iwa okiwikakeh inawak Dios kan yayantitok.
it-1-S págs. 717, 718
Kualo ijkuak yinesis ikone
Itech amochtli Apocalipsis kijtoua tlatitlanil Juan okitak iluikak se siuatl “otsajtsia ken ya tlakatiskia ikone”. Konetl tlen oneski okatka se “chokotsi akin kinnawatijtos nochteh n tlaltikpaktlakah ika chikaktik tlanawátili”. Maski dragón okinekiaya kikuas “san nima okikixtilijkeh ikone [siuatl] iwa okiwikakeh inawak Dios kan yayantitok” (Apoc. 12:1, 2, 4-6). ToTajtsin okikixtili konetl, ijkon okiteititi okiseliaya ken ye iaxka, yiuejkika ijkuak se konetl onesiaya okiuikiliayaj itajtsin uan ye okiseliaya (xikita NACIMIENTO). Tlen ompa kijtoua kiteititia “siwatl” isiua toTajtsin Dios, kijtosneki “Jerusalén non kajki ilwikak” inantsin Cristo uan ikniuan tlapejpenalmej (Gál. 4:26; Heb. 2:11, 12, 17).
“Siwatl” tlen iaxka toTajtsin Dios, amo kipia tlajtlakoli, ik non, amo tlajyouiskia ijkuak nesiskia ikone uan noijki amo kipiaskiaj tlajtlakoli. Ijkuak Biblia kijtoua kualoskia “siwatl”, kijtosneki ijkuakon kimatiskia yinesiskia ikone uan san niman kipiaskia (Apoc. 12:2).
¿Akin kineskayotia “chokotsi”? Ye omonekiaya “kinnawatijtos nochteh n tlaltikpaktlakah ika chikaktik tlanawátili”. Non yomoijtojka kichiuaskia ueyi tekiua mesiánico itech Salmo 2:6 hasta 9. Tlen tlatitlanil Juan okitak, opanok miak xiuitl satepan ijkuak Jesús oneski, okimiktijkej uan ijkuak toTajtsin Dios yokiyoliti, ik non, tlen ye okitak xamo kijtosneki ijkuak toTajtsin Dios okitlali ma tlanauati itech iTekiuajkayo. Ijkuak Jesús okiyolitijkej omotlali “iyekma Totajtsi Dios. Iwa ompa mochixtok asta ijkuak Dios kintlalis itlampa ikxiwah akimeh kikokoliah” (Heb. 10:12, 13; Sal. 110:1; Apoc. 12:10).
16-22 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | APOCALIPSIS 13-16
“Amo ma tikinmauilikan yolkamej temomojtijkej”
(Apocalipsis 13:1, 2) Iwa onikitak opankiski ijtik atl se weyi yolkatl temojti non okimpiaya chikome itsontekonwah iwa májtlaktli ikuakuanwah. Intech ikuakuanwah okipiaya sejse n korona, iwa sejse itsontekonwah omachotitoka se tlájtoli fierotik non ika okiwikaltiaya Dios. 2 Nin yolkatl non onikitak, omotaya kemi se weyi yolkatl temojti. Okimpiaya ikxiwah kemi se oso, iwa ikamak kemi se lío. Iwa n dragón okimák iweletilis, iyayan iwa weyi itekiwajyo.
w12-S 15/6 pág. 8 párr. 6
Jehová techmatiltia miak tlamantli
6 Ijkuak yitlamiskia achto siglo uan ijkuak toTajtsin Dios yokiyoliti, Jesús ye okititi tlatitlanil Juan seki tlamantli miak ipati (Apoc. 1:1). Juan okitak se dragón tlen okineskayotiaya Diablo uan omoketoka itempa ueyi atl (xiktlajtolti Apocalipsis 13:1, 2). Ijtik ueyi atl, oualkiski se yolkatl temomojti uan Diablo okikauili ma tlanauati. Satepan se ángel okiyekilui Juan chikome itsontekouaj tlen okipiaya se yolkatl chichiltik uan omotaya ken yolkatl tlen kijtoua Apocalipsis 13:1, kineskayotia “chikome reyes” noso uejueyij tekiuajkayomej (Apoc. 13:14, 15; 17:3, 9, 10). Ijkuak okijkuilojkej Apocalipsis non achto makuili “reyes” ayakmo okatkaj, non chikuase tekiua oueyititoka uan non chikome ‘ayamó omotaya akinʼ. ¿Akinmej nonmej uejueyij tekiuajkayomej? Ma tikitakan tlen kijtosneki se itsonteko yolkatl. Noijki tikitaskej tlen okijto Daniel kichiuaskiaj nonmej uejueyij tekiuajkayomej maski ijkuak okijkuilo ayamo okatkaj.
(Apocalipsis 13:11) Satepa, onikitak ok se weyi yolkatl temojti, non owalpankisako ixko tlali. Nin yolkatl okimpiaya ome ikuakuanwah kemi ikuakuanwah se ichka, pero otlajtoaya kemi se dragón.
(Apocalipsis 13:15) Iwa non ipan ome yolkatl non omotaya kemi se ichka, okimakakeh weletílistli para makiyoliti iestatua n yolkatl temojti, para maweleti matlajto iwa makinmijmikti nochteh akimeh amo kiweyiliskeh.
re-S pág. 194 párr. 26
Omoteuijkej iuan ome yolkamej temomojtijkej
26 ¿Akin ye? Potencia Mundial Angloamericana... noijki ye kineskayotia chikome itsonteko yolkatl temomojti. ¡Pero kichiuaskia se tekitl miak ipati! Itech Apocalipsis kijtoua non yolkatl oksekan kitlaliskiaj, non kijtosneki iselti tekitiskia itech nin tlaltikpak. Yolkatl tlen kipia ome ikuakouan kineskayotia ome tekiuajkayomej tlen tekitij inselti pero noijki mopaleuiaj. Okinpiaya ome ikuakouan ken “se ichka”, kineki kiteititis yolkuali uan amo tetlajyouiltia para ijkon nochtin ma kitakan melauak kuali tlanauatia uan ijkon ma kiselikan. Pero non yolkatl tlajtoua “kemi se dragón” porque akinmej amo kinekij ma kinnauati kinmomojtia uan noijki kintlajyouiltia. Amo kinyoleua oksekimej ma kinekikan ma kinnauati “Ichkatsi” toTajtsin Dios. Non yolkatl kinyoleua oksekimej ma kichiuakan tlen Satanás noso “dragón” kineki. Ye yokinxexelo uan yokichi ma mokokolikan altepemej, non yetoskia ken kiueyichijtoskiaj yolkatl tlen achto omonexti.
re-S pág. 195 párrs. 30, 31
Omoteuijkej iuan ome yolkamej temomojtijkej
30 Nochi tlen yopanok kiteititia non yolkatl kineskayotia Sociedad de Naciones tlen okitlalijkej Gran Bretaña uan Estados Unidos. Itech capítulo 17 kijtoua oksepa monextiskia pero okse kineskayotiskia, yetoskia ken se yolkatl chichiltik tlen yoltok, mijyotia uan iselti monauatiskia. Non yetoskia ken tlajtoua porque moueyineki, kineltoka san ye uelis tlapaleuis para nochtin ma kipiakan yolseuilistli uan kuali ma yetokan. Pero yokichi altepemej ma mokualanikan uan ma moteuikan. Noijki akinmej amo kinekij ma kinnauati, kintlajyouiltia amo kinkauilia ma kichiuakan seki tlamantli tlen kinekij. Sociedad de Naciones ayakmo okinseli ma kipaleuikan altepemej akinmej amo okinekej kichiuaskej tlen okinnauati. Ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli “kuakuajmeh” tlen kinpia yolkatl uan kinneskayotia akinmej tlateuiskej, kichiuaskej itlaj temomojti (Apocalipsis 7:14; 17:8, 16).
31 Organización de las Naciones Unidas, axkan kineskayotijtok yolkatl temomojti, desde ijkuak omochi Segunda Guerra Mundial miakej yokinmikti. Ijkon tikijtouaj porque itech 1950 sekimej soldados tlen opouiayaj itech ONU otlapaleuijkej ijkuak omoteuijkej Corea del Norte uan Corea del Sur. Yejuan okinmiktijkej 1,420,000 (se millón cuatrocientos veinte mil) tlen ochantiayaj Corea del Norte uan China. Noijki desde 1960 hasta 1964 otlateuijkej Naciones Unidas ompa altepetl Congo (axkan moixmati ken República Democrática del Congo). Noijki miakej tlen tlayekanaj ken Paulo VI uan Juan Pablo II kijtouaj san ONU techpaleuis ma tikpiakan yolseuilistli. Mokuayejyekouaj tla amo kichiuaj tlen kineki ONU san yejuan moixpoloskej. Non yetoskia ken kichiuaskiaj ma kinmiktikan akinmej amo kinekij kipaleuiskej uan amo kinekij kiueyichiuaskej (Deuteronomio 5:8, 9).
(Apocalipsis 13:16, 17) Nin yolkatl noiwa okintokti nochteh n tlakah, tsitsikitikeh iwa wejweyih, próbesteh iwa akimeh kitlawelpiah tomi, akimeh tenawak tekitih, iwa akimeh inselti monawatiah, nochteh makinmixneskayotikah. 17 Iwa amaka weletis tlakoas noso tlanemakas, sanwel akin ipan ixkuak noso itech ima ixmachotitos ika itoka noso ika inúmero non yolkatl.
w09-S 15/2 pág. 4 párr. 2
Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Apocalipsis (2)
13:16, 17. Maski ualeua tikitaskej oui ‘titlakoaskeh noso titlanemakaskehʼ amo ma tikkauilikan “yolkatl” ma techyekana. “Akin ipan ixkuak noso itech ima ixmachotitos ika itoka noso ika inúmero” yetoskia ken kichijtoskia uan mokuayejyekoskia ken kineki yolkatl temomojti.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Apocalipsis 16:13, 14) Ijkuakó, kan ikamak n dragón, iwa kan ikamak n weyi yolkatl temojti, iwa kan ikamak n profeta tekajkaya, onikimitak owalkiskeh eyi espíritus amokualteh non omotayah kemi sapomeh.14 Ninteh espíritus okatkah espíritus n demóniojteh. Yejwah okinchiwayah wejweyi milagros, iwa okoninmoololoayah n wejweyi reyes non otlanawatijtokah ipan nin tlaltíkpaktli, para mamotekilmakakah iwa n Dios nochi weletini itech neká weyi tonati non Ye yokitlali.
w09-S 15/2 pág. 4 párr. 5
Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Apocalipsis (2)
16:13-16. “Espíritus amokualteh” kijtosneki tlen amo kuali ejekamej kitematiltiaj. Yejuan kinekij tekiuajkej amo ma kiselikan “chikome kópajteh patlawakeh non kiwikah ikualanilis Dios” uan kichiuaskej san ma kikakikan tlen yejuan kinmiluiaj uan ma kixnamikikan Jehová (Mat. 24:42, 44).
(Apocalipsis 16:21) Noiwa owetski wejweyi tesiwitl impa n tlaltikpaktlakah. N tesiwitl onesia kemi wejweyi temeh, sejsen tesiwitl okipiaya kemi ome póali kilo. Iwa n tlaltikpaktlakah okiwijwikaltijkeh Dios ken okintlaijyowilti ika non weyi tesiwitl.
“San nima nomechmakixtikih”
9 Itech ueyi tlajyouilistli, ayakmo titetlapouiskej “kuali tlajtolmej itech Tekiuajkayotl”, pampa ijkuakon yoajsik kauitl pampa “nochi tlamis” (Mateo 24:14). Ijkuakon titetlapouiskej ika miak yolchikaualistli tlajtolmej tlen amo kinpaktis miakej tlaltikpaktlakamej. Uelis tikijtoskej yoajsiko kauitl pampa pojpoliuis nochi tlen kiyekana Satanás. Biblia kijtoua tlaltikpaktlakamej kitaskej nin tetlapouilistli ijkon ken yetoskia ueyi tesiuitl uan kiuijuikaltiskej toTajtsin Dios (Apocalipsis 16:21).
23-29 DE DICIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | APOCALIPSIS 17-19
“Iguerra toTajtsin Dios kintlajtlamis nochi guerras”
(Apocalipsis 19:11) Ijkuakó onikitak n ilwikak otlapotoka, iwa owalmonexti se kabayo istak. Iwa non otlejkotiaya ipan non kabayo, omonotsaya Milajkatlakatl iwa Kichiwa Tlan Kijtoa, Ye Akin ika tlan milák tlaixkomaka iwa tlanawatia, iwa motekilmaka kemi moneki.
(Apocalipsis 19:14-16) Miakeh soldadojteh de ilwikak okwaltokayah. Otlejkotiwalayah impah inkabayojwah istakeh, iwa otlakentitokah ika intlakeh de lino non kuali, istak iwa chipaktsintli. 15 Itech ikamak owalkisaya se espada, non ika kinkojkos nochteh n tlaltikpaktlakah, iwa chikawak kinnawatijtos kemi yaskia kimapixtok se basto. Iwa kintlaxtlawaltis ijkó kemi ijkuak kintlajtlaksah n uvas para kimpatskaskeh, iwa kintoktis makonikah n temojti tlaijyowílistli non Dios weletini kinwaltitlanilis itech ikualanilis. 16 Itech itlake iwa ipan imets, oijkuilitoka nin tlájtoli: “Ye n tlanawati non kinnawatia nochteh n tlanawatijkeh iwa Tekowa itech nochteh n tekowajkeh.”
w08-S 1/4 pág. 8 párrs. 3, 4
Armagedón: iguerra toTajtsin Dios kintlajtlamis nochi guerras
Axkan miakej tlen tlanauatiaj amo yolkualmej, ik non, akinmej yolkualmej amo kipiaj yolseuilistli uan kinpanoua tlen amo kuali (Proverbios 29:2; Eclesiastés 8:9). Tla ok yetoskej, nochipa tetlajyouiltiskej uan kichijtoskej tlen amo kuali. Para yetos melajkayotl uan uelis tikpiaskej yolseuilistli, moneki kinmixpoloskej akinmej amo yolkualmej. Salomón okijto akinmej amo yolkualmej kinmixpoloskej uan ijkon kinmakixtiskej akinmej yolkualmej (Proverbios 21:18).
ToTajtsin Dios tlaixkomakas, ik non, uelis tikneltokaskej kichiuas ika melajkayotl ijkuak kinmixkomakas akinmej amo yolkualmej. Abrahán okijto: “¿Amo kichiuas tlen melauak akin Juez itech nochi tlaltikpak?”, ye okitak Jehová nochipa kichiua tlen kuali (Génesis 18:25). Biblia kijtoua Jehová amo kiyolpaktia ijkuak kinmixpoloua akinmej amo yolkualmej, ijkon kichiua san ijkuak amo moyolkopaj (Ezequiel 18:32; 2 Pedro 3:9).
it-1-S pág. 380 párr. 3
Caballo
Tlatitlanil Juan okitak Jesucristo yaui ipan se caballo istak uan noijki miakej iuan yauij ipan caballos istakej, non kineskayotia Jesucristo ika melajkayotl kiualikas guerra ipatka toTajtsin Dios, ijkuakon kinmixpolos nochtin akinmej kikokoliaj iTajtsin (Apoc. 19:11, 14). Capítulo chikuase kijtoua tlatlamantli caballos uan noijki akinmej ipan oyayaj, non kineskayotia tlen Jesucristo kichiuaskia ken ueyi tekiua uan tlajyouilistli tlen panoskia (Apoc. 6:2-8).
(Apocalipsis 19:19, 20) Ijkuakó onikitak n yolkatl temojti, iwa n tlanawatijkeh akimeh otlanawatijtokah ipan nin tlaltíkpaktli iwa insoldadojwah. Omoololojkah para motekilmakaskeh iwa Akin otlejkotiwalaya ipan ikabayo istak iwa isoldadojwah. 20 N yolkatl okikitskijkeh, sansikah iwa n profeta tekajkaya non okinchi milagros iyakapa non yolkatl temojti. Ika nonteh milagros non okinchi non profeta, miakeh okinkajkaya para makimotekawilikah mamoixmachotikah iwa okiweyilijkeh iestatua non weyi yolkatl, non otlanawati makichijchiwilikah ijkó kemi ye. Iwa n yolkatl temojti iwa n profeta tekajkaya, okonintlamotlakeh yolitokeh kan kuakualakatok tletl ika asufre.
re-S pág. 286 párr. 24
Ueyi tekiua tlatlanis itech Armagedón
24 Yolkatl tlen kipia chikome itsontekouan uan matlaktli ikuakouan tlen okiski ijtik ueyi atl, kineskayotia tekiuajkej tlen kintekitiltia Satanás, kinmixpolouaj uan iuan yaui “profeta tekajkaya”, non kineskayotia séptima potencia mundial (Apocalipsis 13:1, 11-13; 16:13). Ijkuak ok “yolitokeh” noso tekititokej uan kixnamikiskej ialtepe toTajtsin Dios, kintlamotlaskej “kan kuakualakatok tletl iwa asufre”. ¿Non kijtosneki melauak tlitl? Amo, ijkon ken yolkatl temomojti uan “profeta tekajkaya” amo melauak yolkamej. “Kan kuakualakatok tletl iwa asufre” kijtosneki toTajtsin Dios sepa kinmixpolos uan ayakmo keman kinyolitis. Ompa kitlamotlaj “mikílistli” uan mikakoyoktli (Apocalipsis 20:10, 14). Amo tlitl kanin kintlajyouiltiaj akinmej kichiuaj tlen amo kuali, ken sekimej mokuayejyekouaj porque non Jehová kitlajyaltia (Jeremías 19:5; 32:35; 1 Juan 4:8, 16).
(Apocalipsis 19:21) Iwa non omokajkeh, okimiktijkeh ika espada non owalkistoka itech ikamak de Akin otlejkotiwalaya ipan ikabayo istak. Iwa nochteh n tsojpilomeh oijixwikeh ika innakayo non okimijmiktijkeh.
re-S pág. 286 párr. 25
Ueyi tekiua tlatlanis itech Armagedón
25 Oksekimej tlen amo opouiayaj iuan tekiuajkej pero noijki okichiuayaj tlen amo kuali noijki ‘okimiktijkeh ika iespada akin otlejkotiwalaya ipan ikabayo’. Jesús kijtos sepa ma kinmixpolokan. Biblia amo kijtoua kox kintlamotlaskej ijtik tlitl, ¿non kijtosneki oksepa kinyolitiskej? Akinmej kinmixpolos Jesús ipatka Jehová amo kanaj kijtoua Biblia kox kinyolitiskej. Jesús okijto nochtin akinmej amo “ichkameh” kintlamotlaskej “ijtik tletl non ayik sewis, non Dios okichijchi para n diablo iwa iangelwah”, kijtosneki sepa kinmixpoloskej (Mateo 25:33, 41, 46, TNM). ‘Kimpojpoloskeh akimeh kichiwah tlan amokuali’ (2 Pedro 3:7; Nahúm 1:2, 7-9; Malaquías 4:1).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Apocalipsis 17:8) N yolkatl non otikitak, ye achto yokatka, axa ayakmó onka. Pero oksepa walpankisas de kan sentlawejkatlantik, iwa yas milaktik kan kipojpoloskeh. N tlaltikpaktlakah non amo machotitokeh itech iamatlajkuilol Dios, desde ijkuak opejki n tlaltíkpaktli, motlajtlachialtiskeh ijkuak kitaskeh n yolkatl non yowejka onemia iwa yomikki, iwa oksepa wits.
re-S págs. 247, 248 párrs. 5, 6
Omoajsikamatki tlen amikaj okimatiaya
5 “Yolkatl non otikitak [...] yokatka”. Achto okineskayotiaya Liga noso Sociedad de Naciones, non okatka desde 10 de enero xiuitl 1920 uan 63 altepemej ompa opouiayaj. Pero satepan Japón, Alemania uan Italia omoxelojkej uan altepemej tlen opouiayaj itech Unión Soviética okinkixtijkej. Itech septiembre 1939 tekiua nazi tlen ochantiaya Alemania okipeualti II Guerra Mundial. Sociedad de Naciones amo ueli okichi ma kipiakan yolseuilistli uan satepan ayakmo otekitik. Itech 1942 ayakmo otlapaleui. Ijkuak opanotoka non ouijkayotl, ¡Jehová okimatilti ialtepe tlen okijtosnekiaya tlen okitak Juan! Itech ueyi nechikol tlen omotokayoti Asamblea Teocrática del Nuevo Mundo, tokni Nathan H. Knorr okijto: “Yolkatl [...] ayakmó onka”. Satepan okintlajtlani: “¿Sociedad de Naciones mokauas ijtik ‘sentlawejkatlantik’?”. Ijkuak okitlajtolti Apocalipsis 17:8 okijto: “Altepemej oksepa mosetiliskej”. Ijkon opanok, ¡omochi tlen okijto iTlajtol Jehová!
Oualkiski ijtik “sentlawejkatlantik”
6 Yolkatl chichiltik melauak oualkiski ijtik “sentlawejkatlantik”. Junio 26 xiuitl 1945 itech altepetl San Francisco, Estados Unidos, 50 tekiuajkej tlen okinyekanayaj 50 altepemej okijtojkej okiseliayaj Carta constitucional de la Organización de las Naciones Unidas. Yejuan okinekiayaj tlapaleuiskej para nochtin akinmej chantij itech altepemej ma kipiakan yolseuilistli. Akinmej pouij itech ONU noijki okichiuayaj ken Sociedad de Naciones tlen achto okatka. Amochtli The World Book Encyclopedia kijtoua: “Akinmej pouij itech ONU miak tlamantli kichiuaj ken akinmej opouiayaj itech Sociedad de Naciones, tlen okichijkej ijkuak otlanki I Guerra Mundial. [...] Miakej altepemej tlen okichijkej ONU noijki otlapaleuijkej ijkuak okichijkej Sociedad de Naciones. Akinmej pouij itech ONU kinekij ma yeto yolseuilistli itech nochi altepemej, noijki ijkon okinekiayaj akinmej opouiayaj itech Sociedad. Seki tlanauatilmej tlen ika omoyekanaya sociedad de naciones noijki ika moyekana ONU”. Nochi tlen yotikitakej kiteititia ONU kineskayotia yolkatl chichiltik oksepa oyolik. Ompa pouij 190 altepemej pero itech Sociedad de naciones san opouiayaj 63 altepemej, noijki kipia okachi miak tekitl amo ken Sociedad de naciones.
(Apocalipsis 17:16, 17) ’Iwa n májtlaktli kuakuajmeh non otikimitak kimpixtok n yolkatl, kikokoliskeh n mekatanajsiwatl, kikixtiliskeh nochi tlan kipia iwa kikawaskeh sa xipetstik. Kikualiskeh inakayo iwa kontlamotlaskeh ijtik tletl.17 ’Dios yokitlali itech inyolo n májtlaktli tlanawatijkeh ijkó makichiwakah. Yika, motlapowiskeh iwa moyekkawaskeh ken kimaktiliskeh n yolkatl intlanawatilis iwa matlanawatijto impatka, asta mamochiwa nochi tlan Dios yokijto kichiwas.
w12-S 15/6 pág. 18 párr. 17
Jehová kitematiltia “tlan ayakmó wejkawas tlamochiwas”
17 Religiones tlen amo melauakej amo yolik poliuiskej. “Mekatanajsiwatl” ok yetos chikauak uan kinekis ma kichiuakan tekiuajkej tlen ye kineki pero toTajtsin Dios kichiuas san se tlamantli ma mokuayejyekokan (xiktlajtolti Apocalipsis 17:16, 17). San niman Jehová kichiuas tekiuajkej tlen kinyekana Satanás ika Naciones Unidas ma kinteuikan religiones tlen amo melauakej uan ma kitlajtlamikan nochi tlen kipiaj. Yiuejkika amikaj uelis ijkon mokuayejyekoskia. Pero axkan “mekatanajsiwatl” tlen kajki ipan yolkatl chichiltik mota san niman uetsis. Non totoka panos uan tlajyouis (Apoc. 18:7, 8, 15-19).
30 DE DICIEMBRE-5 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | APOCALIPSIS 20-22
“Xikita, ne nochi nikyankuilis”
(Apocalipsis 21:1) Satepa onikitak se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlaltíkpaktli, porke n ilwikak iwa n tlaltíkpaktli non achto okatkah, opojpolikeh, iwa ayakmó okatka n weyi atl.
re-S pág. 301 párr. 2
“Se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlaltíkpaktli”
2 Sapanoua miak xiuitl achto nesiskia Juan, Jehová okilui Isaías: “¡Xikitakan!, nikchiuas se yankuik iluikak uan se yankuik tlaltikpak uan nochi tlamantli tlen achto opanok ayakmo moilnamikis, nion ayakmo yetos itech toyolo” (Isaías 65:17; 66:22). Nin profecía achto omochi ijkuak judíos omokopkej Jerusalén itech xiuitl 537 a.i.x. 1, ijkuakon opanok 70 xiuitl ijkuak okinuikakej Babilonia. Ijkuak omokopkej inmialtepe yejuan omochipajkej, omokopkej “se yankuik tlaltíkpaktli” uan okipixkej “se yankuik ilwikak”, non kijtosneki omopatlak ken okinyekanayaj. Satepan tlatitlanil Pedro noijki okijto profecía kijtosneki okse tlamantli ijkuak okijto: “Pero tejwah tikchiah tlan Dios yokijto techmakas, se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlali, iwa ompa yetos milajkachiwálistli” (2 Pedro 3:13). Noijki tlatitlanil Juan okijto nin tlamantli panos itech itonal toTeko. “Ilwikak iwa n tlaltíkpaktli non achto okatkah”, kijtosneki ayakmo yetos nochi tlen kiyekana Satanás uan tlanauatilmej tlen ye uan demonios kiyekanaj. “Weyi atl” kijtosneki akinmej amo yolkualmej uan amo tetlakamatij, ayakmo yetoskej. Inpatka yetos “se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlali”, kijtosneki san yetoskej akinmej kitlakamatij toTajtsin Dios uan kinualnauatis iTekiuajkayo (xikita Apocalipsis 20:11).
(Apocalipsis 21:3, 4) Iwa onikak se tlájtoli chikawak non owalaya ik ilwikak, iwa okijtouaya: —Xikita, axa Dios yochanchiwato iwa n tlakah. Dios chantitos inwah; iwa yejwah yetoskeh iaxkawah nochipa, iwa Ye inewia yetos non sanwel se Dios. 4 Ye kinmixayowajwatsas nochteh, iwa ayakmó yetos mikílistli, nion chokílistli, nion neyolkókoli, nion tekipanólistli, porke nochi tlan yowejka okatka, nochi yotlatlajtlanki.
w13-S 1/12 pág. 11 párrs. 2-4
“Xikita, ne nochi nikyankuilis”
“[ToTajtsin Dios] kinmixayowajwatsas nochteh” (Apocalipsis 21:4). ¿Tlen kijtosneki “kinmixayowajwatsas”? Non amo kijtosneki uakis toixayo nion ijkuak se choka porque se yolpaki, kijtosneki ayakmo timoyolkokoskej, ik non, ayakmo tichokaskej. ToTajtsin Dios kipojpolos nochi tlen kichiua ma timoyolkokokan uan ma tichokakan.
“Ayakmó yetos mikílistli” (Apocalipsis 21:4). Ijkuak ikaj ixpoliui sapanoua tichokaj. Pero Jehová kichiuas ayakmo ikaj ma ixpoliui. ¿Tlen kichiuas? Kipojpolos tlajtlakoli tlen Adán otechpanoltili (Romanos 5:12). Jesús omotemakak topatka, ik non, Jehová techkixtilis tlajtlakoli. Ijkuakon “kipojpolos ye n mikílistli” (1 Corintios 15:26). Nochtin yetoskej ken okinekiaya toTajtsin Dios: amo mokokoskej uan nochipa yoltoskej.
“Ayakmó yetos [...] neyolkókoli” (Apocalipsis 21:4). ¿Tlen kijtosneki? Kijtosneki ayakmo timotekipachoskej, nion timoyolkokoskej, nion ayakmo itlaj techkokos porque axkan tinochtin titlajtlakolejkej, ik non, sapanoua titlajyouiaj.
(Apocalipsis 21:5) Ijkuakó Dios non oyayantitoka okijto: —Xikita, ne nochi nikyankuilis. Noiwa okijto: —Xikijkuilo tlan nimitsilis, porke tlan nimitsilijtok milák iwa kuali se kinneltokas.
w03-S 1/8 pág. 12 párr. 14
Jehová techmatiltia tlen melauak
14 Moneki tiktlakaitaskej tlen Jehová techmachtia ika iTlajtol. Ye amo techkajkayaua ijkuak techiluia ken kipia iyelis uan kichiuas tlen yokijto. Yotikitakej uelis tikneltokaskej “kintlaijyowiltis akimeh amo kineltokah Dios nion kitlakitah n kualitlájtoli de Toteko Cristo Jesús” (2 Tesalonicenses 1:8). Noijki uelis tikneltokaskej ye kintlasojtla akinmej yolmelajkej, kinmakas yolilistli tlen amo keman tlamis akinmej tlaneltokaj uan kipojpolos nochi tlen techtlajyouiltia uan techyolkokoua, noijki ayakmo ikaj ixpoliuis. Jehová okiteititi melauak ijkon mochiuas porque okilui tlatitlanil Juan: “Xikijkuilo tlan nimitsilis, porke tlan nimitsilijtok milák iwa kuali se kinneltokas” (Apocalipsis 21:4, 5; Proverbios 15:9; Juan 3:36).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Apocalipsis 20:5) Yejwah ninteh non achto omoyolitijkeh de nochteh non yomikkeh. Iwa n oksikimeh akimeh noiwa omiktokah, amo omoyolitijkeh asta ijkuak yopanok májtlaktli siento xiwitl.
it-2-S pág. 1202 párr. 2
Yolilistli
Tlen Jehová okilui Adán, techpaleuia ma tikajsikamatikan amo keman mikiskia tla kitlakamatiskia (Gén. 2:17). Noijki ijkon, ijkuak ayakmo yetos mikilistli, akinmej kitlakamatiskej Jehová, ayakmo kipiaskej tlajtlakoli, ik non, ayakmo ixpoliuiskej uan yoltoskej nochipa (1 Cor. 15:26). Ijkuak Cristo tlamis tlanauatis kitlajtlamis mikilistli uan amochtli Apocalipsis kijtoua tlanauatis 1,000 xiuitl. Nin amochtli kijtoua akinmej tlanauatiskej uan yetoskej teopixkej yetoskej iuan Cristo 1,000 xiuitl uan “oksikimeh akimeh noiwa omiktokah, amo omoyolitijkeh asta ijkuak yopanok májtlaktli siento xiwitl”, non kijtosneki ninmej ok yoltoskej ijkuak tlamis mil xiuitl pero ijkuak ayamo kikajkauaj Satanás uan kinekis kinkajkayauas. Ijkuak tlamis 1,000 xiuitl amikaj kipias tlajtlakoli uan yetoskej ken okatkaj Adán uan Eva ijkuak ayamo otlajtlakolchiuayaj. Ijkuak ijkon panos ayakmo kipiaskej tlajtlakoli. Ijkuak kikajkauaskej Satanás, akinmej tlaxikoskej, uelis nochipa yoltoskej ken okinekiaya toTajtsin Dios (Apoc. 20:4-10).
(Apocalipsis 20:14, 15) Satepa n mikílistli iwa [mikakoyoktli], okintlamotlakeh kan mextok tletl. Nin tletl ye n ojpatia mikílistli. 15 Iwa akin amo omachotitoka itech n amatlajkuíloli kan machotitokeh non nochipa yolitoskeh, okintlamotlakeh kan mextok tletl.
it-2-S págs. 180, 181
“Kuakualakatok tletl”
Nin tlajtoli san kajki itech amochtli Apocalipsis uan kitekitiltia para itlaj kineskayotis. Biblia kijtoua tlen kijtosneki non tlajtoli: “Okintlamotlakeh kan mextok tletl [noso kanin kuakualakatok tlitl]. Nin tletl [kijtosneki, TNM] ye n ojpatia mikílistli” (Apoc. 20:14; 21:8).
Nin tikmatokej melauak itlaj kineskayotia ijkuak kijtoua kan “kuakualakatok tlitl” porque tlen kijtoua achto uan satepan itech amochtli Apocalipsis techpaleuia ijkon ma tikajsikamatikan. Ompa kijtoua mikilistli ijtik kitlamotlaskej (Apoc. 19:20; 20:14) pero mikilistli amo uelis kitlatiskej. Noijki ompa kitlamotlaj Diablo pero ye se espíritu uan tlitl amitlaj ueli kinchiuilia espíritus (Apoc. 20:10; noijki xikita Éx. 3:2 uan Juec. 13:20).
“Kuakualakatok tletl”, kijtosneki “ojpatia mikílistli” uan Apocalipsis 20:14 kijtoua “mikílistli iwa [mikakoyoktli]” ompa kintlamotlaskej, ik non, kanin “kuakualakatok tletl”, amo kijtosneki mikilistli tlen otechpanoltili Adán (Rom. 5:12). Noijki amo kijtosneki mikakoyoktli porque mikakoyoktli uan mikilistli kintlamotlaskej kanin “kuakualakatok tletl”. Ik non, nin kineskayotia okse mikilistli porque ijkuak ikaj ompa kitlamotlaj ayakmo ueli kisa. Biblia amo kijtoua kox oksepa kinkixtiskej pero kema kijtoua kisaskej akinmej katej ijtik mikakoyoktli (Apoc. 20:13). Akinmej amo ijkuilitok intoka itech “amatlajkuíloli kan machotitokeh non nochipa yolitoskeh”, kijtosneki akinmej amo kinekij ma kinnauati toTajtsin Dios kintlamotlaskej kanin “kuakualakatok tletl”. Non kijtosneki “ojpatia mikílistli” noso sepa kinmixpoloskej (Apoc. 20:15).