Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
JULY 4-10
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-2 SAMUYELI 18-19
“UBhazilayi Wayethobekile”
Bazalwane Asebekhulile—UJehova Uyakuqakathekisa Ukuthembeka Kwenu
UBhazilayi lamanye amadoda amabili ayehlala kulowomango bafika lemibheda, lokudla kanye lempahla etshiyeneyo bezoyinika inkosi labantu bayo. (2 Sam. 17:27-29) Kwathi u-Abhsalomi esenqotshiwe iNkosi uDavida yabuyela eJerusalema njalo uBhazilayi wayiphelekezela waze wayafika eMfuleni uJodani. Inkosi yamcela ukuthi ahambe layo eJerusalema njalo yamthembisa ukuthi izamnakekela ngakho konke akuswelayo. Kodwa uBhazilayi ‘wayenothe kakhulu’ futhi wayengasweli lutho. (2 Sam. 19:31-33) Yikho kungenzakala ukuthi inkosi yayifuna ukuthi uBhazilayi ayohlala layo esigodlweni ukuze aqhubeke eyicebisa njengoba wayeyindoda esikhulile njalo ehlakaniphileyo. Kambe ngubani owayengala ukuyahlala esigodlweni esebenzela inkosi?
Bazalwane Asebekhulile—UJehova Uyakuqakathekisa Ukuthembeka Kwenu
Kodwa uBhazilayi wayeyindoda ethobekileyo futhi ezwisisayo, yikho watshela inkosi ukuthi yena uzasala ngoba useleminyaka engu-80. Waphinda wathi: “Ngingabe ngisawutsho yini umahluko phakathi kokuhle lokungekuhle na?” Wayesitshoni? Kumele ukuthi uBhazilayi wayelolwazi lenhlakanipho ngoba wayesephile iminyaka eminengi. Wayengameluleka kuhle uDavida ‘njengabadala’ besizwe abeluleka iNkosi uRehobhowami. (1 AmaKho. 12:6, 7; Hubo. 92:12-14; Zaga. 16:31) Yikho lapho esithi kasenelisi ukutsho umahluko phakathi kokuhle lokungekuhle, wayengabe esitsho ukuthi umzimba wawususala ngenxa yokuguga. Wavuma lokuthi kasenelisi ukunambitha njalo lendlebe sezizwela khatshana. (UmTshu. 12:4, 5) Ngakho watshela uDavida ukuthi athathe uKhimihami ahambe laye eJerusalema. Kungenzakala ukuthi uKhimihami wayeyindodana kaBhazilayi.—2 Sam. 19:35-40.
Izinto Ezingenza Kube Nzima Ukuzithoba
6 Ukuzithoba kwamnceda uBhazilayi ukuthi enze isinqumo esihle. Kazange ayale ngoba ezama ukubalekela umsebenzi kumbe ngenxa yokuthi wayengafuni ukutshiya umuzi wakhe. Kodwa wananzelela ukuthi wayesekhulile lokuthi wayengeke esenelisa ukwenza okunengi. (Bala uGalathiya 6:4. 5.) Ukufuna ukwaziwa ngabantu lokuthanda izikhundla kungabangela ukuthi siqalise ukuzigqaja lokuncintisana labanye futhi kucine kusiphambanisa ekukhonzeni. (Gal. 5:26) Kodwa ukuzithoba kuyasinceda ukuthi sibambisane labafowethu labodadewethu ukuze sidumise uNkulunkulu njalo sincede labanye.—1 Khor. 10:31.
Ukuchwayisisa IMibhalo
‘Gijima Emncintiswaneni Uze Uyefika Ekucineni’
19 Okwenziwa nguMefibhoshethi kungakunceda nxa ulenhlupho ezenza kube nzima ukuthi wenze konke ofisa ukukwenzela uJehova futhi ubona angani abantu abaluzwisisi uhlupho lwakho. (2 Sam. 4:4) Wayegogekile njalo iNkosi uDavida yake yamcabangela okungayisikho futhi yamphatha kubi. UMefibhoshethi kazidalelanga inhlupho lezi. Lanxa kunjalo kazange azonde, watshengisa ukuthi uyabonga ngakho konke okuhle ayekwenzelwe. Wayebonga umusa ayewutshengiswe nguDavida. (2 Sam. 9:6-10) Yikho ngesikhathi ephathwa kubi nguDavida wazama ukuzwisisa indaba yonke. Kazange azondiswe liphutha likaDavida. Kanti njalo kazange asole uJehova ngenxa yalokho okwenziwa nguDavida. UMefibhoshethi wenza konke ayesenelisa ukukwenza ukuze asekele inkosi eyayikhethwe nguJehova. (2 Sam. 16:1-4; 19:24-30) UJehova wenza ukuthi indaba kaMefibhoshethi ibhalwe eBhayibhilini ukuze isincede.—Rom. 15:4.
JULY 11-17
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-2 SAMUYELI 20-21
“UJehova NguNkulunkulu Owahlulela Kuhle”
Imibuzo Ebuzwa Ngabafundi
Isivumelwano leso sasilokhu sisebenza ngesikhathi seNkosi uSawuli. Kodwa inkosi yakhetha ukungasilandeli. Lokho kwakusitsho ukuthi yona kanye labendlu yayo basebelecala legazi. (2 Sam. 21:1) Ngemva kwesikhathi uDavida waba yinkosi. AmaGibheyoni ayengazange abulawe nguSawuli amtshela lokho okwakwenzakele. UDavida wawabuza ukuthi ayefuna ukuhlawulwa ngani ukuze uJehova aphinde abusise ilizwe lako-Israyeli. AmaGibheyoni ayengacela imali kodwa athi kungcono aphiwe amadodana ayisikhombisa endoda ‘eyaceba okubi ngawo aze atshabalala’ ukuze awabulale. (Nani. 35:30, 31) UDavida wakwenza lokho ayekucela.—2 Sam. 21:2-6.
Kukhona esingakufunda endabeni le. Umthetho kaNkulunkulu wawucacile. Wawusithi: ‘Abantwana abafanelanga ukufela oyise.’ (Dute. 24:16) UJehova wayengeke avumelane lalokho okwehlela amadodana kaSawuli amabili labazukulu bakhe abahlanu aluba babengelacala. Umthetho wawuphinda uthi: “Ngulowo lalowo kumele afele isono sakhe.” Kukhanya amadodana kaSawuli la labazukulu bahlanganyela ekubulaweni kwamaGibheyoni yikho bacina besuselwe amanqe.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w13-ZU 1/15 31 ¶14
Abadala Abangamakristu—‘Izisebenzi Ezikanye Nathi Ukuze Sijabule’
14 Emhlabeni wonke, njengabantu bakaJehova sifeza inkonzo yethu naphezu kwezithiyo uSathane nezikhonzi zakhe abazibeka phambi kwethu. Abanye bethu baye babhekana nezinselele ezinkulu, kodwa ngokuncika ngokuphelele kuJehova, siye sabhekana ngesibindi nalezi zinselele ezifana ‘noGoliyati’ futhi sanqoba. Nokho, ngezinye izikhathi, impi esiyilwa njalo nezingcindezi zaleli zwe isenza sikhathale futhi sidangale. Uma sikuleso simo sokuba buthaka, siba izisulu ezilula futhi sibe sengozini ‘yokubulawa’ izingcindezi ebesiyokwazi ukubhekana nazo ngokuphumelelayo ezimweni ezivamile. Ngalezo zikhathi, isikhuthazo esifike ngesikhathi somdala singasisiza ukuba siphinde sithole injabulo yethu namandla ethu njengoba kuye kwaba njalo ngabaningi. Udade oyiphayona oweve eminyakeni engu-60 walandisa: “Esikhathini esithile esidlule, ngake ngangazizwa kahle, futhi ngangibuya ngiyingcuba enkonzweni yasensimini. Umdala othile wakuphawula lokho kuphelelwa kwami amandla futhi waxoxa nami. Saba nengxoxo ekhuthazayo esekelwe endinyaneni ethile yeBhayibheli. Ngasebenzisa ukusikisela anginika khona futhi kwangizuzisa.” Wanezela: “Yeka ukuthi kube isenzo sothando kangakanani ukuba lowo mdala abuphawule lobo buthaka bami futhi anginike usizo!” Yebo, kuyakhuthaza ukwazi ukuthi sinabadala abahlale besibhekile futhi abakulungele ‘ukusisiza’ njengo-Abhishayi wasendulo.
JULY 18-24
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-2 SAMUYELI 22
“Thembela KuJehova”
Ungenelisa Yini ‘Ukusondela Phansi kukaNkulunkulu’?
11 Ukubala ngendlela uNkulunkulu akhulula ngayo abako-Israyeli eLwandle Olubomvu langendlela anakekela ngayo isizwe leso enkangala okweminyaka engu-40 kwehlukene lokuphongubala ukuthi uNkulunkulu ‘ulamandla amakhulu.’ (U-Isaya 40:26) Nxa ubala ngezindaba ezinjalo uyenelisa ukubona engqondweni yakho amanzi esehlukana. Ubone isizwe sama-Israyeli esasingaba yizigidi ezintathu, sihamba emhlabathini owomileyo amanzi eseyimiduli emaceleni kwaso. (U-Eksodusi 14:21; 15:8) Ungabona lobufakazi bokuthi uNkulunkulu wayebavikela abantu bakhe enkangala. Ngokwesibonelo, amanzi aphuma edwaleni. Emhlabathini kwavela ukudla okwakukhanya angani zintanga ezimhlophe. (U-Eksodusi 16:31; AmaNani 20:11) Lapha uJehova kavezi kuphela amandla akhe kodwa uveza lokuthi uyawasebenzisa ukuze ancede abantu bakhe. Akududuzi yini ukwazi ukuthi imithandazo yethu iya kuNkulunkulu olamandla ‘oyisiphephelo sethu lamandla ethu, usizo oluhlezi lukhona nxa kulohlupho’?—IHubo 46:1.
w10-ZU 6/1 26 ¶4-6
“Uyokwenza Ngobuqotho”
Ake siwahlolisise la mazwi kaDavide. Igama lesiHebheru elihunyushwa ngokuthi ‘ukwenza ngobuqotho’ lingahunyushwa nangokuthi “ukwenza ngomusa wothando.” Ubuqotho bangempela busekelwe othandweni. UJehova ubabonisa uthando labo abaqotho kuye.
Phawula futhi ukuthi ubuqotho abuwona nje umzwelo; bubonakaliswa ngezenzo. UJehova wenza ngobuqotho, njengoba uDavide azibonela ngokwakhe. Phakathi nezikhathi ezazicindezela kakhulu ekuphileni kwale nkosi ethembekile, uJehova wayisekela, wayivikela futhi wayiqondisa ngobuqotho. UDavide owayenomoya wokwazisa wambonga uJehova ngokumophula “entendeni yesandla sazo zonke izitha zakhe.”—2 Samuweli 22:1.
Amazwi kaDavide asitshela ukuthini? UJehova akashintshashintshi. (Jakobe 1:17) Akayiguquguquli imithetho yakhe futhi uzifeza ngaso sonke isikhathi izithembiso zakhe. Kwelinye lamahubo akhe, uDavide wabhala: “UJehova . . . ngeke abashiye abaqotho bakhe.”—IHubo 37:28.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w12-ZU 11/15 17 ¶7
Hlakulela Umoya Wokuba Omncane
7 Isibonelo sikaNkulunkulu sokuthobeka saba nethonya elikhulu kumhubi uDavide. Wahlabelelela uJehova: “Uyonginika isihlangu sakho sensindiso, futhi ngukuthobeka kwakho okungenza ngibe mkhulu.” (2 Sam. 22:36) UDavide wathi ubukhulu ayenabo kwa-Israyeli wayebuthole ngenxa yokuthobeka kukaJehova—ngenxa yokuthi uNkulunkulu wazehlisa noma wazithoba ukuze amnake. (IHu. 113:5-7) Ingabe kuhlukile ngathi? Ngokuphathelene nezimfanelo, amakhono namalungelo, yini esinayo ‘esingazange siyamukele’ kuJehova? (1 Kor. 4:7) Umuntu oziphatha njengomncane “mkhulu” ngoba uba usizo kakhulu njengenceku kaJehova. (Luka 9:48) Ake sicabangele ukuthi kwenzeka kanjani lokhu.
JULY 25-31
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-2 SAMUYELI 23-24
“Ulahlekelwa Ngokuthile Yini Ukuze Wenze Umhlatshelo?”
it-1-E 146
U-Arawuna
Kukhanya u-Arawuna wathi uzanika uDavida indawo lenkomo kanye lenkuni zokwenza umhlatshelo kungelambadalo, kodwa uDavida waphikelela ngokuthi ufuna ukumbhadala. Ku-2 Samuyeli 24:24 kuthiwa uDavida wathenga isiza lenkomo ngamashekeli esiliva angu-50 (imali le ilingana lamadola eMelika angu-110).
w12-ZU 1/15 18 ¶8
Funda ‘Ohlakeni Lweqiniso’
8 Uma umhlatshelo womIsrayeli wawubonakalisa ngokuzithandela ukubonga okuqotho kuJehova noma, njengasendabeni yomnikelo wokushiswa, wawuyisicelo sokwamukelwa nguye, khona-ke ukukhetha isilwane esifanelekayo kwakungeke kube inkinga. Umkhulekeli wayeyokujabulela ukunikeza uJehova okuhle kunakho konke. AmaKristu namuhla awasanikeli ngemihlatshelo engokoqobo eyayifunwa uMthetho KaMose; kodwa ayayenza imihlatshelo ngomqondo wokuthi asebenzisa isikhathi sawo, amandla nezinto zawo ezibonakalayo ukuze akhonze uJehova. Umphostoli uPawulu wabiza ‘ukuvuma obala’ ithemba lobuKristu ‘nokwenza okuhle nokupha abanye izinto’ ngemihlatshelo ejabulisa uNkulunkulu. (Heb. 13:15, 16) Umoya abantu bakaJehova abenza ngawo imisebenzi enjalo, wembula ukuthi bakubonga futhi bakwazisa kangakanani konke uNkulunkulu abanike kona. Kunokufana phakathi kwesimo sengqondo nezisusa zalabo abasenkonzweni yobuKristu namuhla nezalabo ababenikela imihlatshelo yokuzithandela endulo.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w05-ZU 5/15 19 ¶6
Amaphuzu Avelele Encwadi KaSamuweli Wesibili
23:15-17. UDavide wayewuhlonipha ngokujulile umthetho kaNkulunkulu ophathelene nokuphila kanye negazi kangangokuthi kulesi senzakalo, wenqaba ngisho nokwenza into eyayifana nokwephula lowo mthetho. Kumelwe sihlakulele leso simo sengqondo ngayo yonke imiyalo kaNkulunkulu.
AUGUST 1-7
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-1 AMAKHOSI 1-2
“Uyafunda Yini Emaphutheni Akho?”
it-2-E 987 ¶4
USolomoni
U-Adonija labanye abahlamuki babaleka besesaba futhi bephithene amakhanda ngemva kokuzwa umsindo womculo lowokumemeza kwabantu eGihoni besithi: “Mpilonde Nkosi Solomoni!” USolomoni watshengisa ukuthi kuzaba lokuthula nxa esebusa ngokungaphindiseli ngesikhathi esiba yinkosi. Aluba uSolomoni nguye owayengumhlamuki u-Adonija eyinkosi, kungenzakala sibili ukuthi uSolomoni wayezabulawa. U-Adonija wabalekela e-alithareni yikho uSolomoni wathi alandwe. Wamtshela ukuthi wayengasoze ambulale ngaphandle nxa engenza okubi, wasesithi aziyele endlini yakhe.—1Am 1:41-53.
w05-ZU 7/1 29 ¶1
Amaphuzu Avelele Encwadi YamaKhosi Okuqala
1:49-53; 2:13-25—Kungani uSolomoni abulala u-Adoniya ngemva kokuba emxolele? Nakuba uBhati-sheba engazange abone, uSolomoni wabona ukuthi kungani u-Adoniya acela ukuba uBhati-sheba amcelele enkosini ukuba anikwe u-Abhishagi abe ngumkakhe. Nakuba uDavide ayengazange abe nobuhlobo bobulili no-Abhishagi, lo sukasihambe wayebhekwa njengesancinza sikaDavide. Ngokwesiko langalezo zikhathi, u-Abhishagi wayeyoba owendlalifa kaDavide esemthethweni. Kungenzeka ukuthi u-Adoniya wacabanga ukuthi uma ayengathatha u-Abhishagi abe umkakhe, wayengakwazi futhi ukuzama ukuthola ubukhosi. Ngenxa yokuthi wabona ukuthi isicelo sika-Adoniya sasisabonisa isifiso sokubusa, uSolomoni wahoxa, akangabe esamxolela.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w05-ZU 7/1 30 ¶1
Amaphuzu Avelele Encwadi YamaKhosi Okuqala
2:37, 41-46. Akuve kuyingozi ukucabanga ukuthi ungaphula umthetho kaNkulunkulu kodwa ungajezi! Labo ngamabomu abaphambukayo baphume ‘endleleni enyinyekile eholela ekuphileni’ bayovuna imiphumela yaleso sinqumo sabo esingahlakaniphile.—Mathewu 7:14.
AUGUST 8-14
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-1 AMAKHOSI 3-4
“Ukuqakatheka Kokuhlakanipha”
w11-ZU 12/15 8 ¶4-6
Ingabe Umbheka Njengoyisibonelo Esihle Noma Esiyisixwayiso?
4 Ekuqaleni kokubusa kukaSolomoni, uNkulunkulu wabonakala kuye ephusheni wathi akenze isicelo. Eqaphela ukuthi wayenolwazi olulinganiselwe, uSolomoni wacela ukuhlakanipha. (Funda eyoku-1 AmaKhosi 3:5-9.) UNkulunkulu wajabula ngokuthi le nkosi yacela ukuhlakanipha kunokucela ingcebo nodumo, futhi wanika uSolomoni “inhliziyo ehlakaniphile neqondayo”—kanye nengcebo. (1 AmaKh. 3:10-14) Njengoba uJesu asho, ukuhlakanipha kukaSolomoni kwakuvelele kakhulu kangangokuthi indlovukazi yaseSheba yezwa ngakho futhi yahamba ibanga elide izozizwela mathupha.—1 AmaKh. 10:1, 4-9.
5 Thina asilindele ukuthola ukuhlakanipha ngokuyisimangaliso. USolomoni wathi “uJehova unikeza ukuhlakanipha,” kodwa wabhala ukuthi kufanele silwele ukuyithola le mfanelo kaNkulunkulu, wathi: “Unake ukuhlakanipha ngendlebe yakho, ukuze uthambekisele inhliziyo yakho ekuqondeni.” Ngokuhlobene nokuhlakanipha, wasebenzisa izinkulumo ezinjengokuthi ‘memeza ukufuna’ “qhubeka ukufuna” nethi “qhubeka ukuhlwaya.” (IzAga 2:1-6) Kusobala ukuthi singakuthola ukuhlakanipha.
6 Kuyoba kuhle ukuzibuza, ‘Ngiyasilingisa yini isibonelo sikaSolomoni sokwazisa ukuhlakanipha kukaNkulunkulu?’ Ukuntengantenga kwezomnotho kuye kwenza abaningi bagxila emsebenzini wabo nasemalini noma kwathonya izinqumo ngohlobo nobungako bemfundo abazoyiphishekela. Kuthiwani ngawe nangomkhaya wakho? Ingabe enikukhethayo kubonisa ukuthi nazisa futhi nifuna ukuhlakanipha kukaNkulunkulu? Ingabe ukulungisa umbono noma imigomo yenu kuyonenza nikwazi ukuthola ukuhlakanipha okwengeziwe? Ngempela, ukuthola nokusebenzisa ukuhlakanipha kuyonizuzisa phakade. USolomoni wabhala: “Uma wenza kanjalo uyokuqonda ukulunga nekhono lokwahlulela nobuqotho, yonke inkambo yokuhle.”—IzAga 2:9.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w98-ZU 2/1 11 ¶15
UJehova UnguNkulunkulu Wezivumelwano
15 Lapho inzalo ka-Abrahama yayisihleleké njengesizwe ngaphansi koMthetho, uJehova wayibusisa ngokuvumelana nesithembiso asenza kule nzalamizi. Ngo-1473 B.C.E. uJoshuwa owalandela uMose esikhundleni, waholela u-Israyeli eKhanani. Ukwabelwa kwezizwana izwe okwalandela kwagcwalisa isithembiso sikaJehova sokunika inzalo ka-Abrahama leli lizwe. Lapho u-Israyeli ekholekile, uJehova wayefeza isithembiso sakhe sokubenza banqobe izitha zabo. Lokhu kwaba njalo ikakhulukazi phakathi nokubusa kweNkosi uDavide. Ngesikhathi sendodana kaDavide uSolomoni, kwagcwaliseka isici sesithathu sesivumelwano sika-Abrahama. “OJuda noIsrayeli babebaningi ngangesihlabathi solwandle ngobuningi, bedla, bephuza, bejabula.”—1 AmaKhosi 4:20.
AUGUST 15-21
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-1 AMAKHOSI 5-6
“Bakha Ngenhliziyo Yonke”
w11-ZU 2/1 15
Ingabe Bewazi?
Umsedari waseLebhanoni wawuthandwa kakhulu ngenxa yokuthi uqinile, muhle futhi unephunga elimnandi, ingasaphathwa eyokuthi awudliwa umuhlwa. Ngakho, uSolomoni wakha ithempeli ngezinto zokwakha zezinga eliphezulu. Endulo, amahlathi ayegcwele izihlahla zomsedari ezintabeni zaseLebhanoni, kodwa namuhla kusele izihlahla ezimbalwa nje.
it-1-E 424
Umsedari
USolomoni wasebenzisa izihlahla zomsedari ezinengi kakhulu. Yikho kwakudingeka izisebenzi ezinengi ezazizagamula izihlahla lezo besezizihambisa ekhunjini lolwandle lweMedithera eThire kumbe eSidoni. Zazifika zizibophanise besezizihambisa ngolwandle, kungenzeka zisiya eJopha. Nxa zasezifikile lapho zazithwalwa zisiya eJerusalema. Konke lokhu kwavunyelwana nguSolomoni loHiramu. (1Am 5:6-18; 2Imi 2:3-10) Kusukela lapho imisedari le yaqhubeka ibuya ngobunengi ngesikhathi sokubusa kukaSolomoni okokuthi kwakungathiwa wenza ‘umsedari waba mnengi njengomkhiwa wesikhamore.’—1Am 10:27; khangela u-Isy 9:9, 10.
it-2-E 1077 ¶1
Ithempeli
Ukuze umsebenzi lo wenziwe uSolomoni wathatha amadoda angu-30 000 ko-Israyeli ethumela angu-10 000 inyanga ngayinye eLebhanoni. Lokhu kutsho ukuthi amadoda la ayephumula okwenyanga ezimbili. (1Am 5:13, 14) USolomoni wayelabantu bokuthwala abangu-70 000 ‘ababengabezizweni’ lababebaza amatshe abangu-80 000. (1Am 5:15; 9:20, 21; 2Imi 2:2) Waphinda waba labofolomani abangu-550 kanye labantu ababezabancedisa abangaba ngu-3 300. (1Am 5:16; 9:22, 23) Kukhanya abangu-250 babengama-Israyeli kuthi abangu-3 600 ‘bengabezizweni’ ababehlala ko-Israyeli.—2Imi 2:17, 18.
Ukuchwayisisa IMibhalo
g-ZU 5/12 17, ibhokisi
IBhayibheli—INcwadi Yesiprofetho Esinembile, Ingxenye 1
UKUGCINWA KWESIKHATHI OKUNEMBILE
Isibonelo sokubaluleka kokugcinwa kwesikhathi okunembile eBhayibhelini kubonakala kweyoku-1 AmaKhosi 6:1, ebhekisela esikhathini iNkosi uSolomoni eyaqala ngaso umsebenzi wokwakha ithempeli eJerusalema. Siyafunda: “Kwathi ngonyaka wamakhulu amane namashumi ayisishiyagalombili [iminyaka engu-479 egcwele] ngemva kokuba abantwana bakwa-Israyeli bephumile ezweni laseGibhithe, ngonyaka wesine [wokubusa kukaSolomoni], ngenyanga kaZivi, okungukuthi, inyanga yesibili, ngemva kokuba uSolomoni ebe yinkosi phezu kuka-Israyeli, wayakha indlu kaJehova.”
Ukulandelana kwezenzakalo ngokohlelo lwezikhathi zeBhayibheli kuthi unyaka wesine wokubusa kukaSolomoni kwakungu-1034 B.C.E. Uma sibala sihlehlela emuva ngeminyaka engu-479 kusukela ngalowo nyaka, sifinyelela onyakeni ka-1513 B.C.E. njengonyaka ama-Israyeli aqala ngawo ukufuduka.
AUGUST 22-28
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-1 AMAKHOSI 7
“Sifundani Ensikeni Ezimbili?”
w13-ZU 12/1 13 ¶3
‘Ezintabeni Uyokumba Ithusi’
INkosi uSolomoni yasebenzisa ithusi eliningi ekuhlobiseni ithempeli eJerusalema. Eliningi lalo laliqongelelwe uDavide uyise, elithola ezimpini ayezinqobe elwa neSiriya. (1 IziKronike 18:6-8) “Ulwandle olubunjiwe” lwethusi, okuyindishi enkulu eyayisetshenziswa ngabapristi uma begeza, lwalumumatha amalitha angu-66 000 futhi kungenzeka isisindo salo sasingamathani angu-30. (1 AmaKhosi 7:23-26, 44-46) Kwakukhona nezinsika ezimbili ezinkulukazi zethusi emnyango wethempeli. Zazingamamitha angu-8 ubude futhi zinezihloko ezingamamitha angaba ngu-2.2 ubude. Lezi zinsika zaziyimihubhe, zinezindonga ezingamasentimitha angu-7.5 ubukhulu futhi zingamamitha angu-1.7 ukuzungeza. (1 AmaKhosi 7:15, 16; 2 IziKronike 4:17) Kukushiya ubambe ongezansi ukucabanga ukuthi lingakanani ithusi elasetshenziswa ekwenzeni lezi zinto zodwa nje.
it-1-E 348
UBhowazi, II
Insika yethusi eyayisenyakatho phambi kwethempeli likaSolomoni elikhazimulayo yayibizwa ngokuthi nguBhowazi okungabe kusitsho ukuthi “Ngamandla.” Insika eseningizimu yayithiwa nguJakhini okutsho ukuthi “[UJehova] Kayimise Iqine Indawo Le.” Yikho nxa umuntu okhangele empumalanga wayengabala esukela esandleni sokudla esiya kwesenxele wayezakuthi ‘[UJehova] kayimise iqine indawo le [ithempeli] ngamandla.’—1Am 7:15-21; khangela isihloko esithi CAPITAL.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 263
Ukugeza
UJehova nguNkulunkulu ongcwele yikho labo abamkhonzayo kumele bahlanzeke. Lokhu kwakhanya kulokhu okwakusenziwa ngabaphristi ethabanikeli lasethempelini. U-Aroni lamadodana akhe bathi bebekwa ukuthi babe ngabaphristi baqala bageza bengakagqoki izembatho zabaphristi. (Eks 29:4-9; 40:12-15; Lev 8:6, 7) Babegeza izandla lenyawo emganwini wethusi owawusegumeni lethabanikeli. Ngokuhamba kwesikhathi babegeza ngamanzi ayeselwandle lwethusi elincibilikisiweyo olwalusethempelini likaSolomoni. (Eks 30:18-21; 40:30-32; 2Imi 4:2-6) NgeLanga Lokubuyisana umphristi omkhulu wayegeza kabili. (Lev 16:4, 23, 24) Labo ababehambisa imbuzi ka-Azazeli, okwakusele kwemihlatshelo etshisiweyo kanye lenkomo yomhlatshelo ebomvu phandle kwesihonqo kwakumele bageze njalo bawatshe izembatho zabo bengakangeni esihonqweni.—Lev 16:26-28; Nan 19:2-10.
AUGUST 29–SEPTEMBER 4
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-1 AMAKHOSI 8
“Umthandazo KaSolomoni Watshengisa Ukuthi Uthobekile”
w09-ZU 11/15 9 ¶9-10
Thuthukisa Imithandazo Yakho Ngokutadisha IBhayibheli
9 Ukuze uNkulunkulu awuzwe umthandazo, kumelwe usuke enhliziyweni. Kweyoku- 1 AmaKhosi isahluko 8, uSolomoni wathandaza ngokusuka enhliziyweni phambi kwezixuku ezazibuthene eJerusalema ngenkathi kunikezelwa ithempeli likaJehova ngo-1026 B.C.E. Ngemva kokuba umphongolo wesivumelwano ubekwe eNgcwelengcwele nefu likaJehova ligcwalise ithempeli, uSolomoni wadumisa uNkulunkulu.
10 Funda ngokucophelela umthandazo kaSolomoni futhi uphawule indlela obhekisela ngayo enhliziyweni. USolomoni wavuma ukuthi nguJehova kuphela owazi inhliziyo yomuntu. (1 AmaKh. 8:38, 39) Wona lo mthandazo ubonisa ukuthi isoni ‘esibuyela kuNkulunkulu ngayo yonke inhliziyo yaso’ singaba nethemba lokuthethelelwa. Uma abantu bakaNkulunkulu babethunjwe isitha, uJehova wayeyozizwa izicelo zabo uma inhliziyo yabo iphelele kuye. (1 AmaKh. 8:48, 58, 61) Ngokuqinisekile, imithandazo yakho kufanele isuke enhliziyweni.
w99-ZU 1/15 17 ¶7-8
Phakamisa Izandla Ezithembekile Ngomthandazo
7 Kungakhathaliseki ukuthi sithandaza obala noma ngasese, isimiso esibalulekile esingokomBhalo okufanele sisikhumbule siwukuthi kufanele sibonise isimo sengqondo sokuthobeka emithandazweni yethu. (2 IziKronike 7:13, 14) INkosi uSolomoni yabonisa ukuthobeka emthandazweni eyawenza obala lapho kunikezelwa ithempeli likaJehova eJerusalema. USolomoni wayesanda kuqeda ukwakha esinye sezakhiwo ezinhle kunazo zonke ezake zakhiwa emhlabeni. Nokho, wathandaza ngokuthobeka: “UNkulunkulu uyakuhlala impela emhlabeni na? Bheka, izulu nezulu lamazulu alinakukwanela; pho, kakhulu kangakanani lendlu encane engiyakhileyo na?”—1 AmaKhosi 8:27.
8 NjengoSolomoni, kufanele sithobeke lapho simelela abanye ngomthandazo wasobala. Nakuba kufanele sikugweme ukuzwakala sinokulunga kokuzenzisa, ukuthobeka singakubonisa ngesimo sezwi. Imithandazo yokuthobeka ayinakho ukubukisa noma ukuzenzisa. Ayenzi kunakwe lowo muntu othandazayo, kodwa yenza kunakwe Lowo okukhulunywa naye. (Mathewu 6:5) Ukuthobeka kuboniswa nayilokho esikushoyo emthandazweni. Uma sithandaza ngokuthobeka, ngeke sizwakale sengathi siphoqelela ukuba uNkulunkulu enze izinto ezithile ngendlela yethu. Kunalokho, siyonxusa uJehova ukuba enze ngendlela evumelana nentando yakhe engcwele. Umhubi wabeka isibonelo ngokubonisa isimo sengqondo esifanele lapho enxusa: “Sindisa, Jehova! ngiyakuncenga; hlahlamelisa, Jehova! ngiyakucela.”—IHubo 118:25; Luka 18:9-14.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 1060 ¶4
Izulu
Amazwi kaSolomoni awatsho ukuthi uNkulunkulu kalandawo ethile yokuhlala. Kanti njalo awatsho ukuthi ukhona yonke indawo. Lokhu sikubona kwamanye amazwi uSolomoni aphinda awatsho, lapho esithi uJehova uyezwa ‘esezulwini, okulikhaya lakhe.’—1Am 8:30, 39.