Oho Tala Ko Ngiini Uulunde?
“OMOLWASHIKE ha pula aluhe edhiminopo lyoondjo dhetu ngele ta galikana?” omukiintu omunegumbo ngoka a konakona Ombimbeli nagumwe gwomOonzapo dhaJehova osho a nyenyeta. “Otashi monika sha fa ngame omukolokoshi.” Ngaashi omukiintu nguka, aantu oyendji nena ihaa nongele oondjo dhawo manga inaaya longa iilonga yomuyonena.
Shika oshoshili unene tuu mUuzilo, moka aantu pamithigululwakalo kaaye na euvoko lyuulunde wa thigululwa ngaashi sha longwa komalongelokalunga gopaKriste gopaShijuda. (Genesis 3:1-5, 16-19; Aaroma 5:12) Pashiholelwa, Aashinto otaa ti oondjo odha fa ondoya ndjoka tayi vulu okukombwa po nuupu kokudhungadhunga olwoondje kwomupristeri lu na ombapila nenge oshilapi kondungu. Momuyo nguka okwiiyela ombedhi inaku pumbiwa. Omolwashike mbela? OKodansha Encyclopedia of Japan otayi yelitha: “Hailonga owala iiwinayi hayi ithanwa tsumi [uulunde], ihe niiponga wo yopaunshitwe mbyoka ihaayi vulu okukelelwa.” Iiponga yopaunshitwe, tsumi mbyoka kaayi shi oshinakugwanithwa shaantu, oya talika ko oyo oondjo ndhoka hadhi dhimwa po komikalo dheyogolitho.
Shika oshe eta etaloko kutya uulunde kehe, niilonga iiwinayi nokuli mbyoka hayi ningilwa owina (kakele kiilonga yomuyonena mbyoka hayi geyelwa koveta), otayi vulu okudhimwa po komikalo dheyogolitho. Kohi yoshipalanyole “Omukalo gwOpolotika yEyogolitho muJapani,” The New York Times oyu ulike ketaloko lya tya ngaaka noya yelitha kutya aanapolotika muJapani mboka ya li ya kwatelwa miisithahoni ohayi itala ko kutya oya “yogoka” sho taa hogolululwa kaahogololi. Ano kapwa li nando pwa ningwa eopaleko lyashili, niisithahoni oyo tuu mbyoka otayi vulu ishewe okuholoka.
Aabuddha mboka yi itaala musamsara, nenge mevalululo, nomelongo lyaKarma, oye na etaloko li ili. The New Encyclopædia Britannica otayi yelitha: “Palongo lyakarman eihumbato ewanawa oli na oshilanduliko oshiwanawa noshelago nohali eta egamo lyokulonga iilonga iiwanawa oyo tuu mbyoka, omanga eihumbato ewinayi li na oshilanduliko oshiwinayi nohali eta egamo lyokweendulula iilonga iiwinayi.” Noohapu dhimwe, eihumbato lyokuyona ohali imike iiyimati iiwinayi. Elongo lyaKarma oli na ekwatathano nelongo lyevalululo, oshoka Ookarma dhimwe aniwa otadhi ki imika oshiyimati moonkalamwenyo dhokomeho nando onapu pite oomvula odhindji konima yonkalamwenyo moka iilonga mbyoka ya longwa.
Elongo ndika ohali nwetha mo ngiini mboka ye li itaala? Omukiintu Omubuddha ngoka a li i itaala shili muKarma, okwa ti: “Onda dhiladhila kutya itashi ti sha okuhepekelwa shoka nda valwa nasho ihe ooshoka nda li inaandi tseya. Onda li ndi na oku shi taamba ko kutya osho oshipewa shandje. Onda hokolola oosutra [elongo lyaBuddha] nonda kambadhala nuudhiginini ndi kale ndi na onkalamwenyo ombwanawa, ihe inashi kandula po omaupyakadhi gandje. Onda ningi omugeyintu nonda kala kaandi na ombili nonda kala nokunyenyeta aluhe.” Elongo lyaBuddha li na ko nasha noshilanduliko sheihumbato ewinayi olye mu uvitha kee na oshilonga shasha.
Uukonfucius, elongelokalunga lilwe lyUuzilo, olya longo omukalo gwi ili gwokukondjitha uuwinayi waantu. PaHsün-tzu, gumwe gwomaafilosofi yatatu aanene Aakonfucius, uunshitwe waantu owo uuwinayi nou na egamo lyokwiihola. Okukaleka po elandulathano lyopausosiale maantu ye na omagamo gokuyona, ye okwa tsu omuthindo esimano lyali, shoka tashi ti omikalo omiwanawa, eyaalelo nelandulathano lyiinima. Nonando Meng-tzu, omufilosofi gulwe Omukonfucius, okwa li e na etaloko li ili shi na ko nasha nuunshitwe waantu, ye okwi inekela kutya okwiiyopaleka mwene oko ekandulopo molwashoka ye okwa li i itaala kutya uunshitwe waantu uuwanawa. Aafilosofi Aakonfucius oya longa komukalo kehe esimano lyeputudho nelongo opo uulunde u kondjithwe muuyuni. Nonando omalongo gawo otaga zimine kutya li osha pumbiwa, okuuva ko kwawo uulunde nuuwinayi inaku yela nando.—Faathanitha Epsalmi 14:3; 51:7.
Etaloko lyUulunde mUuninginino Otali Ende Tali Shonopala
MUuninginino, omataloko ge na ko nasha nuulunde oga li ga yela pamithigululwakalo, naantu oyendji oya li ya zimina kutya uulunde oko u li nou na okuyandwa. Ihe etaloko lyUuninginino li na ko nasha nuulunde otali lunduluka. Oyendji otaye ekelehi okunongela kehe ku na ko nasha nuulunde notaa ti kutya ewi lyeiyuvo olyo “okwiipa uusama,” sha shoka shi na okuyandwa. Oomvula dhi vulithe 40 dha piti, Omupapa Pius XII okwa nyenyeta: “Uulunde wethelemimvo ndika owo okukanitha eiyuvo alihe li na ko nasha nuulunde.” Pakutala kwaashoka sha nyanyangidhwa moshifo shokoshiwike shaKatoolika Le Pèlerin, oshikumithi kutya oopersenda 90 dhaakalimo yaFransa, moka aantu oyendji taa ti kutya yo Aakatoolika kaRoma, inadhi itaala we uulunde.
Dhoshili, mUuzilo nomUuninginino, aantu oyendji otaa monika ngashingeyi ya fa ye li monkalamwenyo ombwanawa yokwiimbilipaleka yo yene itaaya nyenyetelwa keiyuvo li na ko nasha nuulunde. Ihe otashi ti mbela kutya uulunde kau ko? Otatu vulu mbela okukala twaa na ko nasha nawo nokaatu na ombudhi yasha? Uulunde mbela otau ka kala ngaa kaau po we nando?