IBULUNGELO-THUNGELELWANO LesiThala
LesiThala
IBULUNGELO-THUNGELELWANO
IsiNdebele
  • IBHAYIBHELI
  • IINCWADI
  • IMIHLANGANO
  • w11 10/15 kk. 8-12
  • Ukuzithabisa Kwakho Kuyazuzisa?

Ncancabe asinayo ividiyo

Ncancabe, kube nomtjhapho nakufakwa ividiyo

  • Ukuzithabisa Kwakho Kuyazuzisa?
  • IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2011
  • Iinhlokwana
  • Incwadi Efanako
  • Ukuhluka Nemikhawulo
  • Kubandakanya Ini?
  • Ngizithabisa Nini?
  • Bobani Engizithabisa Nabo?
  • Ukuzithabisa Kwethu—Kuyafaneleka?
  • UngaVumeli Litho LikuTjhidisele Kude NoJehova
    IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2013
  • Khetha Zokuzithabisa Ezenza UJehova Athabe
    Thabela Ukuphila Ngokungapheliko!—Funda IBhayibheli
  • ‘Ungithanda Ukudlula [Lokhu] Na?’
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (Esifundwa Ebandleni)—2017
  • Indlela Yokukhetha Zokuzithabisa Okwakhako
    ‘Hlalani Ethandweni LakaZimu’
Bona Okungeziweko
IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2011
w11 10/15 kk. 8-12

Ukuzithabisa Kwakho Kuyazuzisa?

“Tjhisekelani ukulemuka lokho okufunwa yiKosi.”—EFE. 5:10.

1, 2. (a) ILizwi lakaZimu litjengisa njani bona uJehova ufuna sithabele ukuphila? (b) Ukuqala ukuzithabisa ‘njengesipho esivela kuZimu’ kuzositjhukumisela bona senzeni?

KILO loke iBhayibhili, sifumana amezwi atjengisa bona uJehova akafuni siphile kwaphela kodwana ufuna sithabele ukuphila. Ngokwesibonelo, iRhalani 104:14, 15 lithi uJehova wenza ‘ukudla kuvele ehlabathini, newayini elenza iinhliziyo zithabe, namafutha wokuzela athokozisako, nomgadango ozobapha amandla.’ Kwamambala, uJehova ukhulisa iintjalo bona ziveze iinthoro, amafutha, newayini bona kusondle. Kodwana iwayini ‘lenza nehliziyo ithabe.’ Lenza okungaphezu kwalokho okutlhogekako bona siphile, lingezelela ethabweni lethu. (Mtj. 9:7; 10:19) Kwamambala, uJehova ufuna sithabe, iinhliziyo zethu zizale ‘ithabo.’—IZe. 14:16, 17.

2 Ngalokho, akunabanga lokuzizwa simlandu nekwenzeka ngesikhathi esithileko sihlela ukuba nesikhathi ‘sokuqala iinyoni eziphapha phezulu’ ‘namakhwa wommango’ namtjhana ukuthabela ukwenza okhunye okusiqabulako kunothise nokuphila kwethu. (Mat. 6:26, 28; Rha. 8:3, 4) Ukuphila okunepilo nokuthabisako “sisipho esivela kuZimu.” (Mtj. 3:12, 13) Ukuqala isikhathi sokuzigedla njengengcenye yesiphweso kuzositjhukumisela bona sisisebenzise ngendlela ethabisa uMuphi waso.

Ukuhluka Nemikhawulo

3. Kubayini kukuhle ukwamukela bona kunokuhluka kezokuzithabisa?

3 Abanombono olinganiselweko ngezokuzithabisa bayakuvumela ukuhluka kodwana bayatjheja nokobana kutlhogeka babe nemikhawulo. Kubayini? Ukufumana ipendulo, khesimadanise ukuzithabisa nokudla. Ukudla okuthandwako kuyahluka eendaweni ngeendawo. Eqinisweni, ukudla abantu abangathi kwehla esiphundu kenye indawo, kungenzeka kungathandeki ebantwini bakenye indawo. Ngokufanako, lokho amaKrestu wakenye ingcenye yephasi angakuqala njengokuzithabisa okumnandi kungenzeka kungawakari amaKrestu akezinye iindawo. Ngitjho nemaKrestwini ahlala endaweni yinye, lokho omunye angakuqala njengokuzigedla (mhlamunye ukufunda incwadi emnandi), kungamdondisa omunye umuntu; lokho omunye angakuqala njengokuqabulako (mhlamunye ukubukela indawo ukhamba ngomlelenjana), omunye angakuqala njengokudinisako. Nanyana kunjalo, siyamukela bona eendabeni ezinjengokudla nokuzithabisa, kunokuhluka begodu omunye nomunye umuntu angazikhethela akuthandako.—Rom. 14:2-4.

4. Kubayini kufuze sibeke iimkhawulo ehlotjeni lezokuzithabisa esilikhethako? Fanekisa.

4 Nokho, siyatjheja bona ukuvumela ukuhluka kezokuzithabisa akusiyimvumo yokobana umuntu amodze kezokuzithabisa. Ukufanekisa lokho, cabanga godu ngesibonelo sokudla. Namtjhana singakuthabela ukugoma ukudla okuhlukahlukeneko, ngeze sadla ukudla okubolileko ngamabomu. Ukugoma ukudla okunjalo akunahloko begodu kungafaka ukuphila kwethu engozini. Ngokufanako, ngitjho nanyana singathanda ukulinga imihlobo ehlukahlukeneko yokuzithabisa okulungileko, ngeze sahlanganyela ekuzithabiseni okusongela ukuphila, okunenturhu, namtjhana okubolileko ngokokuziphatha. Ukuzithabisa okunjalo akuvumelani neenkambisolawulo zeBhayibhili kungafaka nepilo yethu engokwenyama nengokomoya engozini. Ukuqinisekisa bona aseqi imikhawulo efaneleko, senza kuhle ngokuqunta kusesengaphambili bona ihlobo elithileko lokuzithabisa esinekareko kilo liyazuzisa namtjhana awa. (Efe. 5:10) Singakwenza njani lokho?

5. Singaqunta njani bona ukuzithabisa kwethu kuyavumelana neenkambisolawulo zakaZimu?

5 Bona ukuzithabisa okuthileko kusizuzise begodu kuthabise emehlweni kaJehova, kutlhogeka kuvumelane neenkambisolawulo ezinqophileko eziseLizwini lakaZimu. (Rha. 86:11) Ukuqunta bona kunjalo ngehlobo lezokuzithabisa okungenzeka uyalithanda, ungenza isivivinyo esilula. Isivivinyweso sakhiwa mibuzo eemthathu, engarhunyezwa ngokobana ini, nini, begodu bobani. Akhe sicabangele iimbuzo le, munye ngesikhathi.

Kubandakanya Ini?

6. Ngikuphi ukuzithabisa okufuze sikwale, begodu kubayini?

6 Ngaphambi kobana uhlanganyele ekuzithabiseni okuthileko umbuzo wokuthoma okufuze uzibuze wona kukobana, kubandakanya Ini?—okutjho bona, ‘Kunjani ukuzithabisa okungikarako?’ Njengombana ufuna ipendulo, kungaba lisizo ukukhumbula bona kuhlekuhle kuneemhlobo eembili yezokuzithabisa. Wokuthoma, ubandakanya izinto okungakafuzi sizenze; wesibili, unezinto esingakhetha ukuzenza. Ngimuphi wokuthoma? Ephasini elimbeli, ukuzithabisa okunengi kubonakala ngezenzo ezingavumelani neenkambisolawulo zeBhayibhili namtjhana eziphula iimthetho kaZimu. (1 Jwa. 5:19) AmaKrestu weqiniso akwala ngokupheleleko koke ukuzithabisa okunjalo. Lokhu kuhlanganisa ukuzithabisa okubandakanya ukuhlunguphaza, ubudimoni, ubutabani, iinthombe zomseme ezisilapheleko, inturhu, namtjhana okudumisa eminye imikghwa yokuziphatha okumbi. (1 Kor. 6:9, 10; funda iSambulo 21:8.) Ngokubalekela ukutjhidela ekuzithabiseni okunjalo kungakhathaliseki bona sikuphi, sitjengisa uJehova bonyana ‘siyakuhloya okungakalungi.’—Rom. 12:9; 1 Jwa. 1:5, 6.

7, 8. Singahlahluba njani bona umhlobo othileko wokuzithabisa ulungile namtjhana awa? Fanekisa.

7 Umhlobo wesibili ubandakanya ukuzithabisa okungakadzimeleli ezenzweni ezilahlwa ngokukhanyako eLizwini lakaZimu. Ebujamweni obunjalo, ngaphambi kokukhetha ukuzithabisa okuthileko, kufuze simadanise ngokutjheja ukuzithabisokho nombono kaJehova walokho okulungileko, njengombana uvezwe eenkambiswenilawulo zeBhayibhili. (Iziy. 4:10, 11) Bese kutlhogeka bona senze isiqunto somuntu mathupha esizositjhiya sinesazelo esihle. (Gal. 6:5; 1 Thi. 1:19) Singakwenza njani lokho? Cabanga ngalokhu: Ngaphambi kokugoma ukudla esingakwaziko, singathoma ngokubuza bona ngiziphi iinthako zakho. Ngokufanako, ngaphambi kokuhlanganyela ehlobeni elithileko lokuzithabisa, kutlhogeka sifunisise bona ngiziphi izakhi zalo eziyihloko.—Efe. 5:17.

8 Ngokwesibonelo, kungenzeka uthanda zemidlalo, begodu kulula ukuzwisisa bona kubayini. Zemidlalo zingasithabisa. Kuthiwani nengabe ukarwa midlalo ethileko ngombana inomoya wokuphalisana odluleleko, ifaka ukuphila komuntu engozini, inamanani aphakemeko wokulimala, ineemgidingo engalawulekiko, eyenza abantu babone ngasuthi isitjhaba sabo singcono kunezinye, namtjhana ezinye “iinthako” ezifanako? Ngemva kokuhlolisisa okubandakanyekileko, pheze uzokuqunta bona kuzokuba budisi ukuvumelanisa ukucabanga kwakho nokwakaJehova nanomlayezo wokuthula nethando esiwutjhumayela kwabanye. (Isa. 61:1; Gal. 5:19-21) Ngakelinye ihlangothi, nengabe ukuzithabisa okuthileko kwakhiwa ziinthako ezilungileko emehlweni kaJehova, ukuzithabisokho kungaba yinzuzo begodu kukuqabule.—Gal. 5:22, 23; funda KwebeFilipi 4:8.

Ngizithabisa Nini?

9. Yini eyembulwa yipendulwethu embuzweni othi, ‘Ngizozithabisa nini?’

9 Umbuzo wesibili okufuze uzibuze wona ngothi, Nini?—okutjho bona, ‘Ngizozithabisa nini? Ngizokusebenzisa isikhathi esingangani kikho?’ Ipendulwethu embuzweni othi ini? yembula okunengi ngokutjhigamela kwethu—lokho esikwamukelako nesingakwamukeli. Nokho, ipendulwethu embuzweni othi nini? itjengisa bona yini eza mantanzi ekuphileni kwethu—okuqakathekileko nokungakaqakatheki. Alo singabona njani bona izinga lokuqakatheka esiqala ngalo ukuzithabisa kwethu liyafaneleka?

10, 11. Amezwi kaJesu akuMatewu 6:33 asisiza njani ekuqunteni bona singangani isikhathi okufuze sisisebenzise kezokuzithabisa?

10 UJesu Krestu watjela abalandeli bakhe: “Kufanele uthande iKosi uZimakho ngehliziyo yakho yoke, nangomphefumulo wakho woke, nangomkhumbulo wakho woke, nangamandla wakho woke.” (Mar. 12:30) Ngalokho, ithando lethu ngoJehova liza mantanzi ekuphileni kwethu. Sitjengisa bona lokho kunjalo ngokulalela isikhuthazo sakaJesu esithi: “Funani qangi umbuso kaZimu nalokho yena akufunako kini, yena uzanipha zoke ezinye izinto.” (Mat. 6:33) Amezwi layo angasisiza njani siqunte bona singangani isikhathi nokuqakatheka ekufuze siqale ngakho ukuzithabisa?

11 Tjheja iphuzweli: UJesu usikhuthaza bona ‘sifune qangi umbuso.’ Zange athi ‘sifune kwaphela umbuso.’ Ngokukhanyako, uJesu bekazi bona kuzokutlhogeka sifune izinto ezinengi ekuphileni ngaphezu kokufuna uMbuso. Sitlhoga indawo yokuhlala, ukudla, izembatho, ifundo esisekelo, umsebenzi, ukuzithabisa, nokhunye. Nokho, kizo zoke izinto esizifunako, yinye kwaphela eza mantanzi—Mbuso. (1 Kor. 7:29-31) Iqiniso elisisekelwelo kufuze lisitjhukumisele bona sifune zoke iintozethu ezisendaweni yesibili, kubandakanye nezokuzithabisa ngendlela yokobana sikwazi ukufeza umsebenzethu osendaweni yokuthoma—ukutlhogomela iinkareko zoMbuso. Nesenza njalo, ukuzithabisa okusesilinganisweni kungaba yinzuzo.

12. Ikambisolawulo ekuLuka 14:28 ingasetjenziswa njani kezokuzithabisa?

12 Ngalokho nekuziwa esikhathini esisisebenzisela zokuzithabisa, senza kuhle ngokubala iindleko kusesengaphambili. (Luka 14:28) Kutlhogeka siqunte bona ukuzithabisa okuthileko kuzosidlela isikhathi esingangani. Ngemva kwalokho, kufuze siqunte bona kufanelwe sikhathi sethu esingangani. Nengabe ukuhlanganyela ekuzithabiseni okuthileko kuzosenza singatjheji izinto eziqakathekileko njengesifundo seBhayibhili somuntu mathupha, ukukhulekela komndeni, ukuya emihlanganweni yobuKrestu, namtjhana ukuhlanganyela ekutjhumayeleni ngoMbuso, akukafaneli sisebenzise isikhathi sethu kikho. (Mar. 8:36) Kodwana nengabe ukuzithabisa ngeenkhathi ezithileko kusinikela amandla wokuragela phambili sifuna iinkareko zoMbuso, singaqunta bona isikhathi esisisebenzisa ekuzithabisenokho siyafaneleka.

Bobani Engizithabisa Nabo?

13. Kubayini kufuze sikucabangele kuhle bona bobani esizihlanganisa nabo?

13 Umbuzo wesithathu okufuze uzibuze wona ngilo, Bobani?—okutjho bona, ‘Bobani engifuna ukuzithabisa nabo?’ Kuqakathekile ukucabangela ingcenye le yokuzithabisa. Kubayini? Ngombana abantu esizithabisa nabo banomthelela omkhulu ezingeni lokuzithabisa kwethu. Njengombana ngokujayelekileko ukudla kumnandi khudlwana newukuthabela nabangani abahle, nokuzithabisa kuthabisa khudlwana newukwenza nabangani abahle. Ngalokho kuyazwisiseka bona abanengi bethu, khulukhulu abasesebatjha, bathabela ukuzithabisa nabanye. Nokho, ukuqinisekisa bona ukuzithabisa kuzokuzuzisa, kukuhlakanipha ukuqunta kusesengaphambili bona babantu abanjani abafanelekako namtjhana abangafaneleki bona sizithabise nabo.—2 Mil. 19:2; funda Iziyema 13:20; Jak. 4:4.

14, 15. (a) Ngisiphi isibonelo uJesu asibeka ekukhetheni abangani abahle? (b) Ngimiphi iimbuzo okufuze sizibuze yona malungana nabangani bethu?

14 Ukulandela isibonelo sakaJesu ekukhetheni abangani kuzokuba lisizo elikhulu. Kusukela ekubunjweni kuye phambili uJesu bekabathanda abantu. (Iziy. 8:31) Nekasephasini, watjengisa ukucabangela kwethando kiyo yoke iimhlobo yabantu. (Mat. 15:29-37) Nokho, uJesu wenza kwaba nomehluko hlangana kokuba nobungani nokuba mngani oseduze. Ngitjho nanyana bekanobungani ebantwini abavamileko, bekamngani oseduze kilabo abahlangabezana neemfuneko ezithileko kwaphela. Akhuluma nabapostoli bakhe aba-11 abathembekileko, uJesu wathi: “Nibangani bami, nanenza lokho engikutjhoko.” (Jwanisi 15:14; qala godu noJwanisi 13:27, 30.) Okukuphela kwabantu uJesu abenza abangani bakhe ngilabo abamlandelako begodu bakhonza uJehova.

15 Ngalokho, newucabangela bona umuntu othileko kufuze abe mnganakho oseduze namtjhana awa, kungaba kuhlakanipha ukuhlala sikhumbula amezwi kaJesu. Zibuze iimbuzo enjengokobana: ‘Umuntu lo uyatjengisa ngamezwi nangezenzo bona ulalela iimlayo kaJehova noJesu? Unemikghwa yokuziphatha esekelwe eBhayibhilini efana neyami? Ukuzihlanganisa naye kuzongikhuthaza bona ngibeke uMbuso qangi ekuphileni kwami begodu ngibe sikhonzi sakaJehova esithembekileko?’ Nengabe uyaqiniseka bona ipendulo yeembuzo le ngu-iye, ufumene umngani omuhle ozokuthabela ukuzithabisa naye.—Funda iRhalani 119:63; 2 Kor. 6:14; 2 Thi. 2:22.

Ukuzithabisa Kwethu—Kuyafaneleka?

16. Ngiziphi iinqunto okutlhogeka sizenze malungana nokuzithabisa kwethu?

16 Sicabangele iingcenye eentathu zokuzithabisa—ubunjalo, ubungako, nabantu esizithabisa nabo. Bona kuzuzise, ukuzithabisa kwethu kutlhogeka kuvumelane ngokuseduze neenkambisolawulo zeBhayibhili kwenye nenye yeengcenyezi. Ngalokho ngaphambi kobana sihlanganyele ehlobeni elithileko lokuzithabisa, kufuze silihlolisise. Malungana nobunjalo, kufuze sazi bona: ‘Libandakanya ini? Lilungile namtjhana lonakele?’ (Iziy. 4:20-27) Malungana nobungako, kufuze sibuze bona: ‘Singangani isikhathi engisisebenzisa kikho? Isikhatheso siyafaneleka namtjhana awa?’ (1 Thi. 4:8) Malungana nabantu esizithabisa nabo kutlhogeka siqunte bona: ‘Ngizozithabisa nabobani? Babantu abalungileko namtjhana abangakalungi.’—Mtj. 9:18; 1 Kor. 15:33.

17, 18. (a) Singazihlola njani ukubona bona ukuzithabisa kwethu kuyavumelana neenkambisolawulo zeBhayibhili? (b) Yini ozimisele ukuyenza nekuziwa ekukhetheni kwakho zokuzithabisa?

17 Nengabe ihlobo lokuzithabisa alivumelani neenkambisolawulo ezisekelwe eBhayibhilini kunanyana ngiyiphi yeengcenye eentathwezi, alifaneleki. Ngakelinye ihlangothi, nesiqinisekako bona ukuzithabisa kwethu kuvumelana neenkambisolawulo ezisekelwe eBhayibhilini kizo zontathu iingcenye, ukuzithabisa kwethu kuzokuletha idumo kuJehova begodu kusizuzise.—Rha. 119:33-35.

18 Ngalokho-ke, nekuziwa kezokuzithabisa, asilweleni ukwenza okulungileko ngesikhathi esifaneleko nabantu abafaneleko. Kwamambala, kwanga kungaba sifiso esivela ehliziyweni yomunye nomunye wethu ukulandela isiluleko seBhayibhili esithi: “Nengabe niyagoma namtjhana niyasela, kwenzeni koke, ze kudunyiswe uZimu.”—1 Kor. 10:31.

Ungahlathulula?

Malungana nezokuzithabisa, ungazisebenzisa njani iinkambisolawulo ezifumaneka  . . .

• KwebeFilipi 4:8?

• KuMatewu 6:33?

• KuZiyema 13:20?

[Idayagramu esekhasini 9]

✔Ini

[Idayagramu esekhasini 10]

✔Nini

[Idayagramu esekhasini 12]

✔Bobani

[Isithombe ekhasini 10]

Singasilandela njani isibonelo sakaJesu ekukhetheni abangani nezokuzithabisa?

    Iincwadi ZesiNdebele (2008-2025)
    Phuma
    Ngena
    • IsiNdebele
    • Yabelana
    • Okunyulako
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imibandela
    • Iinkambiso Zokubulunga Ifihlo
    • Ukuhlelwa Kwemininigwanakho Eyifihlo
    • JW.ORG
    • Ngena
    Yabelana