IBULUNGELO-THUNGELELWANO LesiThala
LesiThala
IBULUNGELO-THUNGELELWANO
IsiNdebele
  • IBHAYIBHELI
  • IINCWADI
  • IMIHLANGANO
  • w22 Arhostesi kk. 26-31
  • Abantu BakaJehova Bathanda Ukulunga

Ncancabe asinayo ividiyo

Ncancabe, kube nomtjhapho nakufakwa ividiyo

  • Abantu BakaJehova Bathanda Ukulunga
  • IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (Esifundwa Ebandleni)—2022
  • Iinhlokwana
  • Incwadi Efanako
  • KHUYINI UKULUNGA?
  • QINISA UKUTHANDA KWAKHO IINKAMBISOLAWULO ZAKAJEHOVA
  • Thanda Ukulunga Ngayo Yoke Ihliziywakho
    IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2011
  • Ragelani Phambili Nifuna Qangi “Ukulunga Kwakhe”
    IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2010
  • Okulungileko Nokungakalungi: Isiqunto Ekufuze Uzithathele Sona
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2024
  • UJehova Uzokuvikela Njani?
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (Esifundwa Ebandleni)—2021
Bona Okungeziweko
IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (Esifundwa Ebandleni)—2022
w22 Arhostesi kk. 26-31

ISIHLOKO SAMA-36

Abantu BakaJehova Bathanda Ukulunga

“Bayathaba abalambele nabomele ukulunga.”—MAT. 5:6.

INGOMA 9 UJehova UyiKosethu!

OKUZOKUCOCWA NGAKHOa

1. Ngisiphi isilingo uJosefa aqalana naso, begodu wasabela njani?

UJOSEFA indodana kaJakopo waqalana nesilingo esibudisi khulu. Umfazi wenye indoda wathi kuye: “Yewize ulale nami!” Gade amfazi wekosakhe uPothifara. UJosefa khenge asamukele isibaweso. Omunye namhlajesi angathi, ‘Kubayini uJosefa ajamelana nesilingwesi?’ UPothifara bekangekho. Ngaphezu kwalokho, uJosefa gade asigqila emzini womfazi lo yeke ukwala isibawo sake bekuzokwenza izinto zibe budisi khulu kuye. Nanyana kunjalo, uJosefa waphikelela ala isilingweso. Kubayini? Wathi: “Alo-ke ngingakwenza njani ukukhohlakala okungako ngone kuZimu na?”—Gen. 39:7-12.

2. UJosefa wazi njani ukuthi ukuhlobonga begade kusisono kuZimu?

2 Bekasazi njani uJosefa bona uZimakhe bekazokuqala ukuhlobonga njengesenzo ‘sokukhohlakala’? Bekusazokuthatha iminyaka emakhulu amabili ngaphambi kobana kufakwe umyalo okhanyako othi, “Ungahlobongi.” (Eks. 20:14) Nanyana kunjalo, uJosefa bekazi kuhle ukuthi uJehova bekazozizwa njani ngokuziphatha okusilapheleko. Ngokwesibonelo, uJosefa bekazi kuhle ukuthi uJehova watlama umtjhado bona uhlanganyelwe yindoda yinye nomfazi munye, begodu kungenzeka wezwa ngendlela uJehova angenela ngayo amahlandla amabili nakavikela ukuhlonipheka kwakakhokwakhe uSara lokha nakasengozini yokuhlunguphazwa ngokomseme. Ngendlela efanako uZimu wangenela ngokuthi avikele umka-Isaka uRabega. (Gen. 2:24; 12:14-20; 20:2-7; 26:6-11) Ukucabanga kwakaJosefa ngeendaba ezinjengalezi kwamenza wakghona ukuhlukanisa bona khuyini okulungileko nokungakalungi emehlweni kaZimu. Ngebanga lokuthi uJosefa bekamthanda uZimakhe, wathanda neenkambisolawulo zakhe malungana nokulungileko, bekazimisele ukuphila ngazo.

3. Sizokucoca ngani esihlokwenesi?

3 Uyakuthanda ukulunga? Akunakuzaza bona uyakuthanda. Soke sinesono, nasingakatjheji umbono wephasi malungana nokulunga ungasingena msinyana khulu. (Isa. 5:20; Rom. 12:2) Yeke, sizokucoca ngokuthi khuyini ukulunga nokuthi sizuza njani ngokukuthanda. Ngemva kwalokho sizokucoca ngamagadango amathathu ekufuze siwathathe angasisiza siqinise ukuthanda kwethu iinkambisolawulo zakaJehova.

KHUYINI UKULUNGA?

4. Ngimuphi umbono ongakafaneli inengi elinawo ngokulunga?

4 Lokha abantu nabacabanga ngomuntu othanda ukulunga, inengi licabanga ngomuntu ozikhakhazisako, umuntu owahlulela abanye ,ocabanga bona ungcono kunabanye. Ubuntu obunjalo uZimu akabuthandi nakancani. Lokha uJesu nakasephasini wabakhalimela abadosiphambili bezekolo bangesikhathi sakhe ngombana bebazibekela imithethwabo yokulunga. (UMtj. 7:16; Luk. 16:15)Umuntu owenza lokho uJehova athi kulungile akacabangi ukuthi ungcono kunabanye abantu.

5. Ngokwalokho okutjhiwo liBhayibheli khuyini ukulunga? Nikela iimbonelo.

5 Ukulunga bubuntu obuhle. Ukulunga kutjho ukwenza okulungileko emehlweni kaJehova uZimu. EBhayibhelini amagama asetjenziselwa “ukulunga” aveza umqondo wokuphila ngeenkambisolawulo eziphakemeko, iinkambisolawulo zakaJehova. Ngokwesibonelo, uJehova wathi abathengisi kufuze basebenzise ‘isilinganiso sinye seqiniso.’ (Dut. 25:15) Igama lesiHebheru elisuselwa ebizweni elithi, ‘iqiniso’ lingatjhugululwa ngokuthi, “ukulunga.” Ngaphezu kwalokho umKrestu ofuna ukuba mumuntu olungileko phambi kwakaZimu, uzokuthembeka nakwezebhizinisi. Umuntu olungileko uthanda ubulungiswa uhloya ukubona abanye baphathwa ngokunganabulungiswa. ‘Nakazakuthabisa uJehova ngokuzeleko’ umuntu kufuze abe mumuntu olungileko acabange ngokuthi uJehova uzoziqala njani iinqunto azenzako.—Kol. 1:10.

6. Kubayini sizithemba iinkambisolawulo zakaJehova malungana nokulungileko nokungakalungi? (Isaya. 55:8, 9)

6 IBhayibheli lithi uJehova umthombo wokulunga. Kungebangelo abizwa ngokuthi ‘ulidlelo lamambala lokulunga.’ (Jor. 50:7) Njengombana aMdali uJehova nguye kwaphela ongasibekela iinkambiso zalokho okulungileko nokungakalungi. Ngombana uJehova akanasono umbonwakhe walokho okulungileko nokungakalungi ungaphezu kewethu, kanengi thina umbonwethu ukhambisana nokuba nesono. (IzA. 14:12; funda u-Isaya 55:8, 9.) Nanyana kunjalo ngebanga lokuthi senziwe ngomfanekiso kaZimu sikghona ukuphila ngeenkambisolawulo zokulunga. (Gen. 1:27) Siyakuthanda ukwenza njalo. Ukuthanda kwethu uBabethu kwenza bona simlingise ngendlela esingakghona ngayo.—Efe. 5:1.

7. Kubayini sitlhoga iinkambisolawulo esingazethemba? Fanekisa.

7 Siyazuza ngokulalela iinkambisolawulo zakaZimu malungana nokulungileko nokungakalungi. Kghani uyabona ukuthi kubayini sizuza? Akhucabange ngalokho ebekungenzeka ngathana ikhampani ethileko yezokwakha beyilandela iinkambisolawulo ezithileko ezibekele zona lokha nakuziwa eendabeni zokumeda namkha ukulinganisa isakhiwo. Bengeze kwahleleka. Godu nangabe uDorhodere ubhalelwe kulandela imithetho ebekiweko malungana nokulapha iinguli lokho bekuzokwenza bona iinguli zakhe zibe sengozini bezihlongakale. Kwamambala iinkambiso ongazethemba ziyisivikelo. Ngendlela efanako iinkambisolawulo zakaZimu malungana nokulungileko nokungakalungi ziyasivikela.

8. Ngiziphi iimbusiso ezilindele labo abathanda ukwenza okulungileko?

8 UJehova uyababusisa abalinga ngamandla ukuphila ngeenkambiso zakhe. Uyabathembisa uthi: “Abalungileko bazokudla ilifa lephasi, begodu bazokuhlala kilo ngokungapheliko.” (Rhu. 37:29) Kghani ungacabanga bona kuzokuthabisa kangangani lokha abantu nababumbeneko, banokuthula ngebanga lokuthi boke baphila ngeenkambiso zakaZimu? UJehova ufuna uthabele ukuphila okunjalo. Kwamambala ngamunye wethu unamabanga azwakalako wokuthanda ukulunga! Singakuqinisa njani ukuthanda kwethu ubuntobu? Akhesicoce ngamagadango amathathu esingawathatha.

QINISA UKUTHANDA KWAKHO IINKAMBISOLAWULO ZAKAJEHOVA

9. Khuyini engasisiza sithande ukulunga?

9 Igadango 1: Thanda loyo okunguye obeka iinkambiso. Bona sithande ukulunga kutlhogeka sithande loyo okunguye obeka iinkambiso zokulungileko nokungakalungi. Nasiragela phambili nokuthanda uJehova kulapho la sizokufuna ukuphila ngeenkambiso zakhe zokulungileko. Ngokwesibonelo: Nangabe u-Adamu no-Eva bebamthanda uJehova bebazoyilalela imithethwakhe elungileko.—Gen. 3:1-6, 16-19.

10. Yakhula njani indlela ka-Abrahamu yokuzwisisa uJehova?

10 Kazi asifuni nakancani ukwenza umtjhapho ofana nalowo owenziwa ngu-Adamu no-Eva. Singabalekela umphumela ofana naloyo ngokuthi siragele phambili sifunda ngoJehova, sithokozela ubuntu bakhe begodu silinge ukuzwisisa indlelakhe yokucabanga. Nasenza njalo singaqiniseka ngokuthi ithando lethu ngoJehova lizokukhula. Akhucabange ngo-Abrahamu, gade amthanda kwamambala uJehova nanyana ngasikhathi gade akufumana kubudisi ukuzwisisa iinqunto zakaJehova, akhenge amhlanukele. Kunalokho walwela ukwazi uJehova ngcono. Ngokwesibonelo, lokha nakezwa ngesiqunto sakaJehova sokutjhabalalisa iSodoma neGomora, ekuthomeni u-Abrahamu gade asaba ukuthi “umgwebi wephasi loke” bekazokutjhabalalisa abalungileko kunye nabangakalungi. Lokho gade kuyinto engacabangeki ku-Abrahamu yeke wabuza uJehova imilandelande yemibuzo. UJehova wamphendula ngesineke, ekugcineni u-Abrahamu walemuka ukuthi uJehova uhlola ihliziyo yawo woke umuntu nokuthi uJehova angeze agweba olungileko kunye nomumbi.—Gen. 18:20-32.

11. U-Abrahamu watjengisa njani ukuthi uthanda uJehova begodu uyamthemba?

11 Ikulumiswano u-Abrahamu aba nayo noJehova malungana namadorobho weSodoma neGomora yamthinta khulu. Akunakuzaza ukuthi wamthanda bewamhlonipha khulu uBabakhe wezulwini ukudlula phambilini. Emnyakeni eyalandelako ukuthembela kwaka-Abrahamu kuJehova kwazizinywa. UJehova wambawa bona enze umhlatjelo ngendodanakhe ayithandako u-Isaka. Ngesikhathesi u-Abrahamu besele amzwisisa khulu uZimakhe, yeke khenge abe nemibuzo. Ngaphandle kokuriyada u-Abrahamu wenza lokho uZimu ambawe khona. Nanyana kunjalo, akhucabange bona ihliziywakhe gade ibuhlungu kangangani lokha nakalungiselela ukwenza lokho uJehova ambawe khona. Kungenzeka u-Abrahamu wacabangisisa kuhle ngalokho esele akwazi ngoJehova, bekazi bona uJehova bengeze enze nanyana yini engakalungi namkha engatjengisi ithando. Ngokwalokho okwatjhiwo mpostoli uPowula, u-Abrahamu bekazwisisa bona uJehova angakghona ukuyivusa indodanakhe ayithandako u-Isaka. (Heb. 11:17-19) Ekhabolakhona, uJehova bekathembise ukuthi u-Isaka uzoba ngiyise wesitjhaba, kodwana ngesikhatheso u-Isaka gade anganabantwana. U-Abrahama bekamthanda uJehova yeke bekanethemba lokuthi uYise uzokwenza okulungileko. Ngokukholwa wenza okulungileko nanyana bekubudisi.—Gen. 22:1-12.

12. Singamlingisa njani u-Abrahamu? (IRhubo. 73:28)

12 Singamlingisa njani u-Abrahamu? Nathi kutlhogeka bona siragele phambili sifunda ngoJehova. Nasenza njalo sizokutjhidela khulu kuye begodu sizomthanda ukudlula phambilini. (Funda IRhubo 73:28.) Isazela sethu sizokubanduleka, ukwenzela bona senze ngokwendlela kaZimu yokucabanga. (Heb. 5:14) Umphumela walokho kuzoba kukuthi lokha umuntu nakasilinga bona senze okuthileko okungakalungi, angeze sakwenza. Sizokuhloya nanyana yini engazwisa uBabethu ubuhlungu beyilimaze nobuhlobo bethu naye. Ngiziphi ezinye iindlela esingatjengisa ngazo bona sithanda ukulunga?

13. Singakufuna njani ukulunga? (IzAga 15:9)

13 Igadango 2: Qobe langa sebenzela ekuthuthukiseni ukuthanda kwakho ukulunga. Singathuthukisa ukuthanda kwethu iinkambiso zakaJehova zokulunga ngendlela efanako nalokha nasizibandula bona sibe neemphanga, lokho singakwenza kancanikancani, qobe lilanga. UJehova uyacabangela begodu akalindeli bona simenzele okungaphezu kwalokho esingakghona ukumenzela khona. (Rhu. 103:14) Usiqinisekisa ngokuthi “uthanda orhuluphela ukulunga.” (Funda IzAga 15:9) Lokha nasilinga ukufikelela umgomo othileko ekusebenzeleni uJehova senza koke okusemandlenethu bona siwufikelele ngokufanako nalokha nasilinga ukufikelela ukulunga ngesineke uJehova uzosisiza bona sithuthuke kancanikancani ngokukhamba kwesikhathi.—Rhu. 84:5, 7.

14. Siyini “isivikelo sesifuba sokulunga” begodu kubayini sisitlhoga?

14 Ngethando uJehova uyasikhumbuza bona ukulunga akusimthwalo obudisi. (1 Jwa. 5:3) Ngokuhlukileko kusivikelo okuyinto esiyitlhoga qobe lilanga. Khumbula isambatho sepi umpostoli uPowula akhuluma ngaso. (Efe. 6:14-18) Esambathwenesi, ngiyiphi ingcenye ebeyivikela ihliziyo yesotja? ‘Sivikelo sesifuba sokulunga,’ esijamele iinkambiso zakaJehova zokulunga. Njengombana isivikelo sesifuba sivikela ihliziyo yamambala, iinkambiso zokulunga zakaJehova zingavikela ihliziywakho engokomfanekiso, umuntu onguye ngaphakathi. Kwanga ungaqiniseka bona isambatho sakho sepi sifaka hlangana isivikelo sesifuba sokulunga.—IzA. 4:23.

15. Ungasimbatha njani isivikelo sesifuba sokulunga?

15 Singasembatha njani isivikelo sesifuba sokulunga? Singakwenza ngokucabanga ngeenkambisolawulo zakaZimu kinanyana yini esikhetha ukuyenza qobe lilanga. Nawuqunta ukuthi khuyini ozokhuluma ngayo, ihlobo lombhino ozowulalela, ukuzithabisa ofuna ukukubukela namkha iincwadi ofuna ukuzufunda, kokuthoma zibuze naku umbuzo: Ngizabe ngiyiphakelani ihliziywami? Inga kghani engikukhethako uJehova uzokwamukela? Namkha engikukhethako kuthuthukisa ukuziphatha kumbi, inturhu, ukuba marhamaru, ukuzicabangela, namkha izinto uJehova aziqala njengezingakalungi? (Flp. 4:8) Nange iinqunto ozenzako zikhambisana nentando kaJehova uzabe uvumela iinkambiso zakhe zokulunga zivikele ihliziywakho.

Udade ubukela amagagasi njengombana akhamba hlanu kwelwandle ilanga nalitjhingako.

Ukulunga kwakho kungafaniswa “namagagasi welwandle” (Funda iingaba 16-17)

16-17. U-Isaya 48:18 usiqinisekisa njani bona singakghona ukuphila ngeenkambiso zakaJehova ngokungapheliko?

16 Inga-Kghani khewuzibuze bona uzokukghona na ukuragela phambili nokuphila ngeenkambisolawulo zokulunga zakaZimu qobe lilanga umnyaka nomnyaka? Akhesicabange ngesibonelo uJehova asisebenzisako esifumaneka ku-Isaya 48:18. (Ufunde.) UJehova uthembisa ukuthi ukulunga kwethu kuzokufana ‘namagagasi welwandle.’ Akhuzicabange ujame elwandle elikhulu uqale amagagasi njengombana athutheleka alandelana elinye ngemva kwelinye. Ebujamwenobo obuthulileko, inga kghani ungatshwenyeka ngokuthi ngelinye ilanga amagagasi la azokujama? Awa! Sazi kuhle ukuthi amagagasi la bewasolo athutheleka iinkulungwana zeminyaka begodu azokuragela phambili enza njalo.

17 Ukulunga kwakho kungaba njengamagagasi welwandle. Njani? Nange kunesiqunto ekufuze usithathe thoma ngokucabanga ngokuthi uJehova angafuna wenzeni bese wenza lokho. Kungayi ngokuthi isiqunto ekufuze usenze sibudisi kangangani, uYihlo okuthandako uzokuhlala akhona bona akusize, akunikele amandla wokuthi ukghone ukwenza okulungileko qobe lilanga begodu uphile ngeenkambiso zakhe zokulunga.—Isa. 40:29-31.

18. Kubayini kufuze sibalekele ukwahlulela abanye ngokweenkambisolawulo zethu?

18 Igadango 3: Tjhiyela ukwahlulela kuJehova. Njengombana silinga ngamandla ukuphila ngeeenkambiso zakaJehova kufuze sikubalekele ukwahlulela abanye nokuzenza abalungileko. Kunokuqalela abanye phasi kwanga sinelungelo lokubahlulela ngeenkambisolawulo zethu, silinga ngamandla ukukhumbula ukuthi uJehova ‘mgwebi wephasi loke.’ (Gen. 18:25) UJehova akhenge asinikele umsebenzi wokwahlulela abanye. Ekhabolakhona, uJesu wasiyala wathi: “Lisani ukwahlulela ukuze nani ningahlulelwa.”—Mat. 7:1.b

19. UJosefa watjengisa njani ukuthi uyakuthemba ukwahlulela kwakaJehova?

19 Akhesicoce godu ngesibonelo sendoda elungileko uJosefa. Wakubalekela ukwahlulela abanye, ngitjho nalabo abamphatha kumbi. Abafowabo abelethwa kunye nabo bamhlunguphaza, bamthengisa bona ayokuba sigqila begodu benza uyise wakholelwa bona uJosefa uhlongakele. Ngemva kweminyaka ethileko uJosefa wahlangana nomndenakhe godu. Nje uJosefa besele ambusi onamandla bekubulula khulu bona ahlulele abafowabo kabuhlungu begodu afune ukuzibuyiselela. Abafowabo bakaJosefa bebasaba ukuthi kungenzeka ngilokho kanye ebekazokwenza, nanyana bebazisola kwamambala ngalokho abakwenzako. UJosefa wabaqinisekisa wathi: “Ningasabi. Angeze ngazibeka esikhundleni sakaZimu.” (Gen. 37:18-20, 27, 28, 31-35; 50:15-21) Ngokuzithoba uJosefa watjhiyela ukwahlulela kuJehova.

20-21. Singakubalekela njani ukuzibona silunge khulu?

20 NjengoJosefa, sitjhiyela ukwahlulela kuJehova. Ngokwesibonelo, asiphethi ngokuthi siyazi ukuthi khuyini eyenza abafowethu nabodadwethu benze lokho abakwenzileko. Angeze sakghona ukufunda iinhliziyo; nguJehova kwaphela ‘ohlola iinhloso.’ (IzA. 16:2) Uthanda yoke imihlobo yabantu evela eenzindeni ezihlukahlukeneko nemasikweni ahlukahlukeneko. UJehova usikhuthaza bona ‘sivule iinhliziyo zethu.’ (2 Kor. 6:13) Silwela ukutjengisa bona sibathanda boke abafowethu nabodadwethu, ingasi ukubahlulela.

21 Lokho kutjho ukuthi akukafuzi sibahlulele nalabo abangasimaKrestu. (1 Thim. 2:3, 4) Kghani ungasahlulela isihlobo sakho esingakholwako uthi, “Umuntu lo angekhe alamukela iqiniso”? Awa, lokho kungatjho ukuthi uzibeka esikhundleni esingakakufaneli begodu uzibona ulunge khulu. UJehova usanikela boke abantu “kuphi nakuphi” ithuba lokuphenduka. (IzE. 17:30) Hlala ukhumbula ukuthi ukuzibona ulunge khulu ngelinye ihlobo elingakuveza njengongakalungi.

22. Kubayini uzimisele kangaka ukuthanda ukulunga?

22 Kwanga ukuthanda kwethu iinkambisolawulo zokulunga zakaJehova kungathuthukisa ithabo kukhuthaze nabanye, kubasize batjhidele kithi nakuZimethu. Asingakulisi ‘ukulambela nokomela ukulunga.’ (Mat. 5:6) Qiniseka ngokuthi uJehova uyayibona imizamo oyenzako begodu uyakuthabela ukukubona uthuthuka. Njengombana iphaseli lingena litjhinga ekwenzeni okungakalungi, duduzeka! Hlala ukhumbula bona ‘uJehova uthanda abalungileko.’—Rhu. 146:8.

UNGAPHENDULA NJANI?

  • Khuyini ukulunga?

  • Sizuza njani ngokusebenzisa iinkambisolawulo zakaJehova zokulunga?

  • Singakuqinisa njani ukuthanda kwethu iinkambisolawulo zakaJehova zokulunga?

INGOMA 139 Akhuzibone Usephasini Elitjha

a Abantu abalungileko ephasini elimbeli bayindlala. Nanyana kunjalo, iingidi zabantu namhlanjesi ziyayilandela ikambo elungileko. Ngaphandle kokuzaza nawe uhlangana nazo. Ulandela ikambo le ngombana uthanda uJehova begodu noJehova uthanda ukulunga. Singakukhulisa njani ukuthanda kwethu ifanelo ehle le? Esihlokwenesi sizokucoca ngokuthi khuyini ukulunga nokuthi singazuza njani ngokukuthanda. Sizokucoca godu nangokuthi ngimaphi amagadango esingawathatha bona siqinise ukuthanda kwethu ubuntobu.

b Ngezinye iinkhathi abadala kutlhogeka bona bahlulele iindaba izifaka hlangana izono ezikulu nokutjhuguluka kwesoni. (1 Kor. 5:11; 6:5; Jak. 5:14, 15) Nanyana kunjalo, ngokuzithoba bahlala bakhumbula ukuthi abakghoni ukufunda iinhliziyo begodu babekwe nguJehova bona bahlulele. (Madanisa neyesi-2 yeenKronike 19:6) Iinqunto abazenzako bazisekela endleleni kaJehova yokuqala izinto, emusenakhe nendleleni ahlulela ngayo.

    Iincwadi ZesiNdebele (2008-2025)
    Phuma
    Ngena
    • IsiNdebele
    • Yabelana
    • Okunyulako
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imibandela
    • Iinkambiso Zokubulunga Ifihlo
    • Ukuhlelwa Kwemininigwanakho Eyifihlo
    • JW.ORG
    • Ngena
    Yabelana