Oñgeni Siovaa Mekuundapesa?

1. Oityi Siovaa apondola okulinga opo afuisepo ehando liae?

SIOVAA upondola okukala atyiho esukisa opo afuisepo ehando liae. Siovaa Omulongesi, Omuungumanesi iya Omuivisi wonondaka onongwa. Iya ovio, o vimwe vala povipuka Siovaa apondola okukala. (Isa. 48:17; 2 Kol. 7:6; Gal. 3:8) Mahi no ngotyo, apeho uundapesa ovanthu opo afuisepo ehando liae. (Mat. 24:14; 28:19, 20; 2 Kol. 1:3, 4) Tupu Siovaa upondola okutuavela ounongo nononkhono tuesukisa opo tutyivile okufuisapo ehando liae. Ovio, ovipuka vimwe vala viakutikinyua muetyi tyihangununa enyina lya Siovaa. Iya ovanongo ovanyingi navo otyo vapopia.

2. (a) Omokonda yatyi pamwe tulipulila inkha Siovaa ukahi umwe nokutuundapesa? (b) Oityi matulilongesa monthele ei?

² Atuho tuhanda Siovaa etuundapese opo afuisepo ehando liae. Mahi vamwe velipula inkha tyili-tyili Siovaa ukahi umwe nokuveundapesa. Omokonda yatyi velipulila ngotyo? Omokonda yeti liavo, nonkhalelo yomuenyo wavo. Ine hamwe pena ovipuka vimwe vehevili okulinga. Ovakuavo velitehelela okuti etyi vekahi-ale nokulingila Siovaa tyatuuka. Ngotyo, vasoka okuti kavesukisile vali okuyawisa kovilinga viavo. Monthele ei, matulilongesa oñgeni Siovaa etufuiika opo tufuisepo ehando liae. Tupu matulilongesa onongeleka mbovalume novakai vapopiwa mo Mbimbiliya vapelwe ehando, nepondolo liokufuisapo ehando lya Siovaa. Iya konyima atulilongesa oñgeni tupondola okuyeka Siovaa etuundapese.

OÑGENI SIOVAA ETUFUIIKA?

3. Ngetyi tyipopia Ova Filipu 2:13, oñgeni Siovaa apondola okutuavela ehando liokuundapa?

³ Tanga Ova Filipu 2:13.b Siovaa upondola okutuavela ehando liokuundapa. Oñgeni etyilinga? Hamwe tuamona okuti mewaneno lietu muna omunthu wesukisa okukuatesuako ine pena otyilinga tyimwe tyina okulingwa. Ine hamwe ovakulu vewaneno vatanga omukanda watunda ko Mbetele upopia konthele yewaneno limwe liakamba ovaivisi, no nonthele ononkhuavo mbesukisa ekuateso. Ovipuka ovio vipondola okutulunda okulipopila okuti: ‘Nesukisa okuvekuatesako.’ Ine hamwe tuapewa otyilinga tyimwe tyipuiya iya pahe tukahi nokulipula inkha matutyivili umwe okutyifuisapo. Hamwe tuatanga Ombimbiliya iya atulipulu okuti: ‘Oñgeni ndyipondola okuundapesa etyi nelilongesa opo ndyikuateseko vakuetu?’ Siovaa kametukuluminya okulinga natyike. Mahi tyina atala okuti tukahi nokusoka etyi matulingi, utuavela ehando liokulinga ngetyi tuasoka.

4. Oñgeni Siovaa apondola okutuavela epondolo liokuundapa?

⁴ Tupu Siovaa upondola okutuavela epondolo liokuundapa. (Isa. 40:29) Oñgeni etyilinga? Upondola okutuavela ononkhono mbae opo mbuyawise kounongo tuna-le. (Êx. 35:30-35) Upondola okuundapesa eongano liae opo etulongese oñgeni ovilinga vimwe vilingwa. Inkha kutyii oñgeni otyilinga tyimwe tyilingwa, ita ekuateso. Iya apeho tyina wesukisa, ita ku Tate yetu wo keulu opo ekuavele “epondolo liavilapo.” (2 Kol. 4:7; Luka 11:13) Mo Mbimbiliya muna onongeleka ononyingi mbovalume novakai vaundapesilwe na Siovaa. Onongeleka ombo, mbutulekesa oñgeni Siovaa eveavelele ehando nepondolo opo vakale tyafuapo pala okuundapa. Tyina tulilongesa mbumwe ponongeleka ombo, ovola okunoñgonoka oñgeni Siovaa tupu apondola okukuundapesa opo no ove ulinge ovipuka valingile.

OÑGENI SIOVAA AUNDAPESILE OVALUME VAMWE KOHALE?

5. Onkhalelo Siovaa auundapesile Moisesi opo ayovole ova Isilayeli, itulongesa-tyi?

⁵ Siovaa wauundapesile Moisesi opo ayovole ova Isilayeli. Mahi onalupi emuundapesile? Okuti opuetyi Moisesi “alongeswa omaunongo aeho ova Isitu”? Pomuvo opo Moisesi ankho ulitehelela okuti wafuapo. (Ovil. 7:22-25) Mahi Siovaa waundapesa vala Moisesi konyima yetyi emulongesa okuliola omutima nokukala ondalawa. (Ovil. 7:30, 34-36) Siovaa wakuatesako Moisesi okukola omutima opo akapopie nomutumini wo ko Isitu. (Êx. 9:13-19) Onkhalelo Siovaa auundapesile Moisesi itulongesa-tyi? Itulongesa okuti Siovaa uundapesa vala vana vahetekela ovituwa viae iya vemuyumba onthumbi. — Fili. 4:13.

6. Onkhalelo Siovaa auundapesile Barsilai opo akuateseko Ohamba Daviti, itulongesa-tyi?

⁶ Konyima, Siovaa aundapesa Barsilai opo akuateseko Ohamba Daviti, etyi ankho ekahi nokuenda-nkholo omona wae Abisalau. Daviti novanthu ankho ekahi nokuenda navo, ankho “valiwa unene nondyala, nohunga iya ankho vaponwa.” Pomuvo opo, Barsilai ankho wakulupa-le. Mahi no ngotyo, oe novanthu ovakuavo, avapake omienyo viavo motyiponga opo vaavele Daviti novanthu vae okulia novipuka ovikuavo ankho vesukisa. Barsilai kasokele okuti ankho kapondola vali okuundapeswa na Siovaa mokonda yokuakulupa. Waavele etyi ankho ena opo akuateseko ovaumbili va Siovaa ankho vehulilwa. (2 Sam. 17:27-29) Otyo tyitulongesa-tyi? Tyilinge tuvana ine tuvakulu, Siovaa upondola okutuundapesa opo tuavele ovakuatate vetu etyi vesukisa, tyilinge vakala motyilongo tyetu ine o kovilongo ovikuavo. (Pro. 3:27, 28; 19:17) Alo umwe inkha ovakuatate ovo veli kokule, tupondola okuava onombongo opo eongano livekuateseko tyina vesukisa. — 2 Kol. 8:14, 15; 9:11.

7. Oñgeni Siovaa aundapesile Simiau? Iya omokonda yatyi otyo tyitupameka?

⁷ Simiau ankho ombuale imwe omukuatyili ku Siovaa ikala mo Selusalei. Siovaa wemupopilile okuti kamankhi tyihamuene Mesiya. Tuna onthumbi yokuti omulao oo, wapamekele unene Simiau mokonda ankho ukahi nokukevelela Mesiya tunde kohale. Siovaa wayambele Simiau mokonda ankho una ekolelo iya wakoleleyile. Nthiki imwe, “ononkhono mba Huku” ambumulundu okuenda mondyuo ya Huku iya ngamo avasa olukembe Sesusi. Siovaa aundapesa Simiau opo aule etyi Sesusi makalinga tyina amakala Kilisitu. (Luka 2:25-35) Tyafuile Simiau wankhile etyi Sesusi ehenehimbike ovilinga viae viokuivisa. Mahi no ngotyo wapandulile unene onkhalelo Siovaa emuundapesile. Iya nkhele makamona vali ovipuka oviwa komutwe wandyila! Mouye omupe, Simiau makamona oñgeni ovanthu aveho pano pohi mavakahambukwa mokonda youtumini wa Sesusi. (Gên. 22:18) No onthue tupandula kese tyilinga Siovaa etuavela meongano liae.

8. Oñgeni Siovaa apondola okutuundapesa ngetyi aundapesile Balanabe?

⁸ Potyita tyo tete, omulume umwe ankho una otyali utiwa o Suse, ankho wafuapo opo aundapeswe na Siovaa. (Ovil. 4:36, 37) Ono apositolu vemulukile okuti o Balanabe, tyihangununa okuti “Omona Wekengelelo.” Hamwe vemulukile ngotyo mokonda ankho utyivila okuungumanesa vakuavo. Mongeleka, etyi Saulu akala Omukilisitau, ovakuatate ovanyingi ankho vena owoma nae mokonda wamonesile onkhumbi ewaneno. Mahi Balanabe akala nokankhenda nae iya emukuatesako. Tyotyili, Saulu wapandulile unene Balanabe. (Ovil. 9:21, 26-28) Konyima, ovakulu vewaneno mo Selusalei, ankho vesukisa okupameka ovakuatate ankho vakala kovilongo vyo kokule, ngetyi o ko Antiokia yo ko Silia. Olie vatumine-ko? O Balanabe! Iya valingile nawa. Oñgeni tutyii? Ombimbiliya ipopia okuti Balanabe “ahimbika okuvepa ondundo aveho opo vatualeko okutavela ku Tatekulu nomutima auho.” (Ovil. 11:22-24) Tupu, hono Siovaa upondola okutuundapesa opo tupameke ovakuatate vetu no nomphange ngetyi tyalingile Balanabe. Mongeleka, upondola okutuundapesa opo tupameke omukuatate umwe wasiwapo. Tupu upondola okutuundapesa opo tukatalelepo omukuatate wavela nokuasoya. Ine okumulikalela kotelefone opo tumupameke. Okuti moyeke Siovaa ekuundapese ngetyi aundapesile Balanabe? — 1 Tes. 5:14.

9. Oityi ovakulu vewaneno vapondola okulilongesila konkhalelo Siovaa aundapesile omukuatate Vasily?

⁹ Siovaa wakuatesileko omukuatate umwe utiwa o Vasily okukala omunthita ukahi nawa. Etyi Vasily akala omukulu wewaneno, ankho una omanima 26. Ankho ulitehelela okuti kafuilepo opo akuateseko ovakuatate mewaneno, haunene vana ankho vekahi nokulambela movitateka. Mahi ahimbika okupunga etyi akuatesuako novakulu vewaneno ovakuavo, netyi aya Kosikola Yovakulu Vewaneno. Tupu Vasily elikuatesila unene opo etyivile okulinga nawa ovipuka. Mongeleka, wahonekele ovipuka vimwe ankho apondola okulinga. Iya putyina ankho afuisapo tyimwe povipuka ovio, ankho ulitehelela okuti naina metyivili okufuisapo nawa ovilinga viae. Wati: “Ovipuka ankho vinthilisa owoma, pahe ovio vinthyambukiswa. Ndyihambukwa unene tyina Siovaa ankhuatesako okuvasa otestu ikahi nawa opo ndyipameke omukuatate ine omphange mewaneno.” Vakuatate, inkha mukala tyafuapo opo muundapeswe na Siovaa ngetyi tyalingile Vasily, Siovaa memuavela ounongo muesukisa opo mufuisepo nawa ovilinga mupewa mewaneno.

OÑGENI SIOVAA AUNDAPESILE OVAKAI VAMWE KOHALE?

10. Oityi Abigaili alingile iya oityi tulilongesila kongeleka yae?

¹⁰ Daviti nomapanga ae ankho vekahi nokuhataikiswa Nohamba Saulu iya ankho vesukisa ekuateso. Omapanga a Daviti avakaita okulia komulume umwe omuhona ankho utiwa o Nabale. Vakaitile okulia ku Nabale mokonda vayungile ovipako viae etyi ankho vili moluhandya. Mahi no ngotyo Nabale evenumina. Otyo atyinumanesa unene Daviti iya ahande okuipaa Nabale novalume aveho vo meumbo liae. (1 Sam. 25:3-13, 22) Mahi omuhikuena wa Nabale, Abigaili, ankho omuwa iya ankho una unene onondunge. Aende ku Daviti, aikila konongolo iya emupopila ahakuate onkhali mokuipaa Nabale novalume vo meumbo liae. Tupu emupakelamo opo ayekele ovipuka pomaoko a Siovaa. Onondaka mba Abigaili ambuhiki unene komutima wa Daviti iya aimbuka okuti o Siovaa wemutuma. (1 Sam. 25:23-28, 32-34) Siovaa wauundapesile Abigaili mokonda ankho una ovituwa oviwa. Tupu, hono tyina onomphange vena onondunge iya vapopia nonthilo, Siovaa upondola okuveuundapesa opo vapameke onombunga mbavo novakuatate mewaneno. — Pro. 24:3; Titu 2:3-5.

11. Oityi ovana va Saluu valingile iya ovalie vekahi nokuvehetekela hono?

¹¹ Pomuvo wa Neemia, Siovaa waundapesile ovana va Saluu opo vakuateseko okupindulapo ovimato vyo Selusalei. (Nee. 2:20; 3:12) Namphila tate yavo ankho o umwe povatumini, mahi no ngotyo, ovahikuena ovo ankho vafuapo opo valinge otyilinga tyina tyipuiya unene iya ankho tyipaka omuenyo motyiponga. (Nee. 4:15-18) Ovana va Saluu ankho velikalela unene novalume vakolela vo ko Tekoa! Ovalume ovo ankho kaveliolele omutima iya ‘avaanye okuundapa.’ (Nee. 3:5) Soka vala oñgeni ovahikuena ovo vahambukilwe okutala okuti ovimato aviho viapindulua-po vala mononthiki 52. (Nee. 6:15) Hono, onomphange ovanyingi vekahi nokuundapa motyilinga tyimwe tyakolela unene: okutunga nokuviukisa onondyuo Mbouhamba. Onomphange ovo, vetyivila okulinga nawa ovipuka, vena ombili iya ovakuatyili. Ovio, ovituwa viesukisa opo ovilinga viokutunga viende nawa.

12. Oñgeni Siovaa apondola okutuundapesa ngetyi auundapesile Tabita?

¹² Siovaa walundile Tabita okulingilako vakuavo “ovipuka oviwa,” haunene ovahepe. (Ovil. 9:36) Mokonda Tabita ankho omunthu ukahi nawa iya ankho una otyali, ovanthu valilile unene etyi anyima. Mahi konyima avahambukwa unene etyi apositolu Petulu emututilisa. (Ovil. 9:39-41) Oityi tulilongesila ku Tabita? Tyilinge tuvakulu ine tuvana, tuvakuendye ine tuvahikuena, atuho tupondola okulingilako vakuetu ovipuka oviwa opo tuvekuateseko. — Heb. 13:16.

13. Oñgeni omphange umwe ankho una ohonyi utiwa o Rute aundapesilwe na Siovaa, iya oityi apopia?

¹³ Omuhikuena umwe utiwa o Rute ankho una unene ohonyi. Mahi tupu ankho uhanda okukala omisionaliu. Etyi ankho omukainthu ankho waava ono tratadu umbo na umbo. Wapopia okuti otyilinga otyo ankho utyihole unene. Mahi no ngotyo okupopila ovanthu konthele Youhamba wa Huku, otyipuka ankho tyimupuiya unene. Namphila ankho ena ohonyi, akala omukokoli-ndyila etyi ankho ena omanima 18. Mo 1946, aende Kosikola yo Gileade iya konyima atumwa ko Havaí no ko Japau. Siovaa emuundapesa opo ayandyanese onondaka onongwa movilongo ovio. Akala omanima ehungi po 80 nokuivisa iya konyima apopi okuti: “Siovaa apeho umpha ononkhono. Iya wankhuatesako okufinda ohonyi ankho ndyina. Pahe ndyina onthumbi yokuti Siovaa upondola okuundapesa aveho vana vemuyumba onthumbi.”

YEKA SIOVAA EKUUNDAPESE

14. Ngetyi tyipopia Ova Kolosu 1:29, inkha tuhanda okuundapeswa na Siovaa oityi tuesukisa okulinga?

¹⁴ Tunde kohale, Siovaa uundapesa ovaumbili vae opo valinge ovipuka ovinyingi vielikalaila. Oñgeni Siovaa mekuundapesa? Otyo tyitei inkha wafuapo opo uundape unene. (Tanga Ova Kolosu 1:29.) Inkha uliava opo uundapeswe na Siovaa, mekukuatesako okukala omuivisi una ombili, omulongesi omuwa, omuungumanesi, omuundapi omunongo, epanga ewa, ine otyipuka otyikuavo opo afuisepo ehando liae.

15. Ngetyi tyipopia 1 Timotiu 4:12, 15, oityi ovakuendye vapondola okuita ku Siovaa?

¹⁵ Ovakuendye vapondola okuundapeswa na Siovaa mononkhalelo ononyingi. Mongeleka, eongano liesukisa ovakuendye vena ombili opo vaundape ngovakuatesiko vovakulu vewaneno. Omawaneno omanyingi ena vali ovakulu wewaneno tyipona ovakuatesiko vovakulu vewaneno. Inkha umukuendye, okuti upondola okuliava opo uundape vali unene mewaneno lienyi? Pamwe ovakuatate vamwe vapopia okuti: “Ku ame, okukala omuivisi tyatuuka.” Inkha ongotyo usoka, ita ku Siovaa opo ekuavele ehando liokukala omukuatesiko wovakulu wewaneno, nepondolo liokulinga atyiho uvila movilinga viae. (Ecl. 12:1) Mbambavo tukuateseko-vo! — Tanga 1 Timotiu 4:12, 15.

16. Oityi tuna okuita ku Siovaa iya omokonda yatyi?

¹⁶ Siovaa upondola okukukalesa etyi ahanda opo afuisepo ehando liae. Ngotyo, muiita ekuavele ehando liokuundapa movilinga viae, nepondolo liokutyilinga. Tyilinge umukuendye ine umukulu, undapesa omuvo wove, nononkhono mbove, novipuka ovikuavo una, opo unkhimaneke Siovaa. (Ecl. 9:10) Uhayeke owoma ukulingisise okuyekapo onomphitilo mbokulinga atyiho uvila movilinga vya Siovaa. Tyotyili, elao limwe enene okulinga alo umwe oupuka oututu opo tunkhimaneke Tate yetu woluembia Siovaa!