Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Ponapean
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • Kidion Kalowehdi Mehn Midian kan
    Mehn Kasukuhl kan me Ke Kak Sukuhlkihsang Paipel
    • Kidion oh nah ohl ako peuk nah sowi kan, pwalpeseng neirail sah kan, kamwakidseli neirail mehnser kan, oh weriwer

      IREN MEHN KASUKUHL 34

      Kidion Kalowehdi Mehn Midian kan

      Kedekedeo, mehn Israel kan pwurehng sohla papah Siohwa oh tepida kaudokiong koht likamw kan. Erein sounpar isuh, mehn Midian kan kin pirapahsang nein mehn Israel kan mahn akan oh kauwehla arail mwetuwel kan. Mehn Israel kan kin rukula nan pwoaren paip kan oh nahna kan pwehn pitsang mehn Midian kan. Irail eri peki rehn Siohwa en ketin kapitirailla. Siohwa eri ketin kadarala tohnleng men rehn ohl pwulopwul men me adaneki Kidion. Tohnlengo koasoia: ‘Siohwa ketin piladahr kowe en wia sounpei kommwad men.’ Kidion eri sapengki: ‘Ia duwen ei pahn kak doarehla Israel? Ngehi sohte mehkot.’

      Ia duwen Kidion eh pahn ese me Siohwa ketin piladahr ih? E kihdiong kisin kilin sihpw kis nanpwelo oh patohwanohng Siohwa: ‘Eri nimenseng, ma kilin sihpw wet wisekesek pwehki pwoaik ahpw nanpwel madekeng, I pahn ese me komwi ketin kupwurki doarehla Israel.’ Mandahn rahno, kilin sihpwo wisekesek oh nan pwehlo madekeng! Ahpw Kidion pil pwurehng peki rehn Siohwa me mandahn rahn mwuri kilin sihpwo pahn madekeng oh pwehlo pahn uhd wisekesek. Ni ahnsou me met wiawi, Kidion ahpw kamehlelehda me Siohwa ketin piladahr ih. Ih eri kihpene nah sounpei kan pwehn mahweniong mehn Midian kan.

      Siohwa ahpw mahsanihong Kidion: ‘I pahn kahrehiong mehn Israel kan ren kana. Ahpw pwehki noumw sounpei tohto, kumwail pahn kakete medewe me kumwail pein kana nan mahweno. Ndaiong koaros me masepwehk ren pwurala ni imwarail kan.’ Eri sounpei meh 22,000 pwurala ni imwarail kan, oh meh 10,000 mihmihte. Siohwa eri mahsanihong: ‘Noumw sounpei kan me nohn tohto. Kahreiraillahng ni kisin piletiko, oh ndaiong irail ren nim pihlo. Kolokolete irail kan me kin tetehk wasa pwe imwintihti kan de pwarada ni arail wie niminim pihl.’ Mehte 300 me tetehk wasa ni arail niminim pihl. Siohwa ketin inoukihda me ohl malaulau pwukat pahn kalowehdi sounpei en Midian 135,000 ko.

      Erein nipwongo, Siohwa mahsanihong Kidion: ‘Met ahnsoun mahweniong mehn Midian kan!’ Kidion eri kihong nah ohl ako sowi oh sah kei me mie mehnser mi loale. E ndaiong irail: ‘Kumwail kilang ie, oh alasang ie.’ Kidion peuk nah sowio, pwalangpeseng nah saho, oh kamwakidseli nah mehnsero, oh weriki: ‘Kedlahs en Siohwa oh Kidion!’ Nah sounpei 300 ko pil alasang ih. Mehn Midian ko ahpw masepwehkada oh tangpeseng. Nan pingipingo, mehn Midian kan ahpw tepida peipene nanpwungarail. Siohwa pil ketin pwurehng sewese mehn Israel kan ren kalowehdi arail imwintihti kan.

      Sounpei en Israel kan masepwehkada

      “Manaman lapalap eh uhdahn sapwellimen Koht, a kaidehk aht.”​—2 Korint 4:7

      Peidek kan: Ia duwen Siohwa eh ketin kasansalehda me Kidion me E ketin piladahr? Dahme kahrehda Kidion nainekihte sounpei 300?

      Sounkopwung 6:1-16; 6:36–7:25; 8:28

  • Ana Kapakapki en Naineki Pwutak Men
    Mehn Kasukuhl kan me Ke Kak Sukuhlkihsang Paipel
    • Ana wahla kisin pwutak Samuel rehn Ilai ni wasahn kaudoko

      IREN MEHN KASUKUHL 35

      Ana Kapakapki en Naineki Pwutak Men

      Ohl en Israel men me adaneki Elkana pwoudiki lih riemen, Ana oh Penina, ahpw e kin poakepoake Ana laudsang Penina. Penina kin kapailoke Ana ahnsou koaros pwehki sohte nein Ana seri ah Penina naineki seri tohto. Ehuehu sounpar, Elkana kin wahla eh peneinei oh kohla kaudok nan wasahn kaudoko nan Sailo. Ehu ahnsowo ni ahnsou me irail mihmi nan wasahn kaudoko, Elkana tehkada me eh pwoud Ana me e kin poakepoakeo uhdahn nsensuwed. Elkana eri ndaiong: ‘Ana, menlau ke dehr seng. Ke ahnekiniehier. I poakepoakeiuk.’

      Mwurin mwo, Ana kohla kelehpwla pwehn kapakap. E sohte kak uhdihsang sengiseng ni eh wie pekipeki Siohwa en ketin sewese ih. E wiahda inou wet: ‘Maing Siohwa, ma komw pahn ketikihong ie nei pwutak emen, I pahn patohwanohng komwi pwutak menet, oh e pahn papah komwi erein eh mour.’

      Samworo Lapalap Ilai tehkada Ana eh wie sengiseng ni eh wie kapakap

      Samworo lapalap Ilai tehkada Ana eh wie sengiseng laud, oh e medewehiong me e sakaula. Ana eri sapengki: ‘Soh maing, I sohte sakau. Mie ei kahpwal laud ehu, oh I wie kapakapkihong Siohwa.’ Ilai eri tehkada me e sapwung oh ndaiong Ana: ‘Koht en ketikihong uhk dahme ke anahne.’ Ana eri nsenamwahula oh kohkohla. Sohte lel sounpar ehu mwuri, e nainekihda pwutak emen oh kihong ede Samuel. Ke kak medewehla ia uwen Ana eh peren?

      Ana sohte manokehla eh inowo ong Siohwa. Ni ahnsou me Samuel mweisang dihdi, Ana wahla ih en papah nan wasahn kaudoko. E ndaiong Ilai: ‘Ih pwutak me I kin wie kapakapkio met. I patohwando pwehn papah Siohwa erein eh mour.’ Elkana oh Ana kin mwemweitla rehn Samuel ehuehu sounpar oh wahla eh likou reirei. Siohwa pil ketikihong nein Ana pwutak silimen oh serepein riemen.

      “Kumwail pousehlahte peki, kumwail ahpw pahn ale; kumwail pousehlahte rapahki, kumwail ahpw pahn diar.”​—Madiu 7:7, NW

      Peidek kan: Dahme kahrehda Ana kin nsensuwed? Ia duwen Siohwa eh ketin kapaia ih?

      1 Samuel 1:1–2:11, 18-21

Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2025)
Log Out
Log In
  • Ponapean
  • Share
  • Me Ke Mwahuki
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Terms of Use
  • Privacy Policy
  • Privacy Settings
  • JW.ORG
  • Log In
Share