Cristiano Kausayninchej tantakuypaj referencias
7-13 DE MARZO
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 12, 13
“Jatunchakuspaqa llakiyllapi rikukusunchej”
w00-S 1/8 pág. 13 párr. 17
La presunción conduce a la deshonra
17 La actuación de Saúl podía parecer justificable a primera vista, pues el pueblo de Dios estaba “en grave aprieto”, “en severa estrechez” y temblando debido a su situación desesperada (1 Samuel 13:6, 7). Por supuesto, no es impropio tomar la iniciativa cuando las circunstancias lo requieren. No obstante, recordemos que Jehová puede leer el corazón y percibir nuestros motivos más íntimos (1 Samuel 16:7). Por lo tanto, debió haber observado en Saúl algunas tendencias que el relato bíblico no especifica. Por ejemplo, es posible que hubiera visto que tras la impaciencia de Saúl estaba el orgullo. Quizá se sentía muy irritado porque él —el rey de todo Israel— tenía que esperar a alguien a quien consideraba un profeta viejo y lento. En cualquier caso, Saúl pensó que la tardanza de Samuel le daba derecho a actuar por cuenta propia y pasar por alto las instrucciones explícitas que había recibido. ¿Cuál fue el resultado? Samuel no elogió la iniciativa de Saúl. Por el contrario, lo reprendió diciendo: “Tu reino no durará [...] porque tú no guardaste lo que Jehová te mandó” (1 Samuel 13:13, 14). De nuevo, la presunción condujo a la deshonra.
w07-S 15/6 pág. 27 párr. 8
Jehová valora nuestra obediencia
8 El relato bíblico de Saúl subraya lo vital que es obedecer. Al principio fue un rey humilde y modesto, “pequeño a [sus] propios ojos”; pero después sus decisiones se vieron dominadas por el orgullo y una manera de pensar equivocada (1 Samuel 10:21, 22; 15:17). En cierta ocasión en que tenía que enfrentarse con los filisteos en el campo de batalla, se le ordenó esperar la llegada de Samuel, quien ofrecería sacrificios a Jehová y le indicaría qué hacer. Al ver que el profeta no venía y que el pueblo empezaba a dispersarse, Saúl “se puso a ofrecer el sacrificio quemado”. Este acto desagradó mucho a Jehová. Cuando Samuel finalmente llegó, el monarca justificó su desobediencia diciendo que, por el retraso del profeta, se había visto ‘obligado’ a ofrecer el holocausto para obtener el favor de Jehová. Para Saúl era más importante ofrecer aquel sacrificio que obedecer la orden de esperar a Samuel para que él lo hiciera. “Has obrado tontamente —le dijo Samuel—. No has guardado el mandamiento de Jehová tu Dios que él te mandó.” La desobediencia a Jehová le costó el reino (1 Samuel 10:8; 13:5-13).
Sumaj yachachiykunata maskʼana
¿Jehová munakuywan yuyaychawasqanchikta ruwasunchu?
15 Israelitasqa, Jehovamanta nisqaqa uj kamachej astawan yanapananta yuyankuman karqa. Chayta yuyaspaqa, Satanaspa “qhasi manakaj” imasninta ruwaypi urmarqanku, chaytataj sapa kuti ruwallankumanña karqa. Chantapis kamachejninkoqa, lantita yupaychayman tanqanman karqa. Lantista yupaychajkunaqa, chay lantista rikusqankurayku, llujchiriyta atisqankurayku ima, rumimanta, kʼullumanta ima lantispi atienekunku. Tukuy imata Ruwaj Diospirí mana atienekunkuchu. Chaywanpis apóstol Pabloqa lanti “mana imachu” kasqanta nerqa (1 Cor. 8:4). Lantisqa, mana rikuyta, uyariyta, parlayta nitaj imata ruwayta atinkuchu. Paykunata yupaychaytajrí qhasi manakajlla kanman, chinkayllaman apawasunman (Sal. 115:4-8).
14-20 DE MARZO
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 14, 15
“Kasukuy aswan sumaj uywa wañuchisqasmanta nisqaqa”
w07-S 15/6 pág. 26 párr. 4
Jehová valora nuestra obediencia
4 Por ser el Creador, Jehová ya es dueño de todas las cosas materiales que poseemos. ¿Habrá, entonces, algo que podamos darle? Sí, podemos darle algo muy valioso. ¿Qué es? La respuesta se desprende de esta exhortación que él nos hace: “Sé sabio, hijo mío, y regocija mi corazón, para que pueda responder al que me está desafiando con escarnio” (Proverbios 27:11). Podemos ofrecer a Dios nuestra obediencia. Aunque tengamos circunstancias y orígenes distintos, si somos obedientes, cada uno de nosotros podrá responder a la maliciosa afirmación del Diablo de que los seres humanos no guardamos lealtad a Dios cuando se nos somete a prueba. ¡Qué gran privilegio tenemos!
it-2-S pág. 513 párr. 5
Obediencia
No hay sustituto para la obediencia; no se puede conseguir el favor de Dios sin ella. Samuel le dijo al rey Saúl: “¿Se deleita tanto Jehová en ofrendas quemadas y sacrificios como en que se obedezca [forma de scha·máʽ] la voz de Jehová? ¡Mira! El obedecer [literalmente, “escuchar”] es mejor que un sacrificio, el prestar atención que la grasa de carneros”. (1Sa 15:22.) No obedecer es rechazar la palabra de Jehová, demostrar que realmente no se cree, no se confía o no se tiene fe ni en esa palabra ni en su Fuente. Por lo tanto, el que desobedece no es diferente del que practica adivinación o utiliza ídolos. (1Sa 15:23; compárese con Ro 6:16.) Las expresiones verbales de asentimiento no significan nada si la acción que se requiere no se lleva a cabo. Además, el no responder muestra descreimiento o falta de respeto a la fuente de la que provienen las instrucciones. (Mt 21:28-32.) Los que se quedan satisfechos tan solo con oír y aceptar mentalmente la verdad de Dios, pero no hacen lo que esta exige, se engañan a sí mismos con razonamiento falso y no reciben ninguna bendición. (Snt 1:22-25.) El Hijo de Dios aclaró que hasta los que hicieran cosas parecidas a las mandadas, pero de un modo o con un motivo incorrectos, nunca conseguirían entrar en el Reino, sino que se les rechazaría completamente. (Mt 7:15-23.)
Sumaj yachachiykunata maskʼana
it-1-S pág. 517 párr. 1
Khuyakuy
Wajkunata khuyakunarayku Diospa kamachisqanta mana kasukuspaqa, llakiyllapi rikukusunman. Imapichus rey Saúl rikukusqanmanta mayta yachakusunman. Jehová Diosqa rey Saulta nerqa amalequitasta tukuchinanta. Imajtinchus amalequitasqa israelitaspa contranta oqharikorqanku Egiptomanta llojsimushajtinku. Saulqa ni pita khuyarispa tukuyninta wañuchinan karqa. Jinapis runasta kasuspa Diospa kamachisqanta pʼakerqa. Chayrayku Jehová Diosqa Saulta qhesacharqa manaña rey kananpaj (1Sa 15:2-24). Saúl jina mana pantanapaj, Jehová Diostaj allinpaj qhawanawanchejpaj kamachiykunasninta ñaupajman churaspa kasukunanchej tiyan.
21-27 DE MARZO
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 16, 17
“Kay maqanakoqa Jehová Diospatamin”
“Kay tukuy maqanakoyqa Tata Diospatamin”
Davidqa Saulman willarqa uj leonta, uj jukumarita ima wañuchisqanta. David mana chayta ruwasqanmanta alabakusharqachu. Astawanpis, Davidqa yacharqa Jehovaj yanapaynillanwan chayta ruwasqanta. Chayrayku nerqa: “Tata Diosqa librawarqa leonmanta, jinallataj jukumarimantapis; kikillantataj librawanqa kay filisteoj makinmantapis”, nispa. Jinamanta rey Saulqa, Davidpa nisqanta creerqa, nerqataj. “Riy ari, Tata Diostaj qanwan kachun”, nispa (1 Samuel 17:37).
Davidqa sinchʼi creeyniyojpuni karqa. Imajtinchus Diospi atienekorqa rejsisqanrayku, ñaupajpiña yanapasqanraykutaj. Yacharqataj Jehová jarkʼasqanta, nisqantataj juntʼasqanta. Pay jina creeyniyoj kanapajqa Bibliapi Diosmanta yachakunallapuni. Yachakusqanchejman jina ruwajtinchejqa allin riwasun, creeyninchejpis kallpachasqa kanqa (Hebreos 11:1).
“Kay tukuy maqanakoyqa Tata Diospatamin”
Kunankama Davidpa nisqanqa Diospi atienekusqanta rikuchin. Davidqa jinata Goliatman qhaparerqa: “Qanqa espadawan jamushawanki jinallataj tʼojsina lanzawan, jabalina nisqa tʼojsinawan ima; noqatajrí jamushayki israelita soldadospa Diosninku Tukuy Atiyniyoj Tata Diospa sutimpi. Paypajmá qanqa sajrata rimarqanki”, nispa. Davidqa mana manchachikorqachu runata, nitaj armasnintapis. Imajtinchus Goliatqa Jehovata pisipaj qhawasqa, Jehovataj kutichinan karqa. David nerqa jina: “Kay tukuy maqanakoyqa Tata Diospatamin”, nispa (1 Samuel 17:45-47).
Davidqa yacharqa Goliat jatun runa, sumaj armasqataj kasqanta, jinapis mana manchachikorqachu. Nitaj Saúl jina soldadosnin jinataj, Goliatwan kikinchakorqachu. Astawanqa Goliatta, Jehovawan kikincharqa. Goliatqa kinsa metrosniyoj kaspa tukuymanta aswan jatun karqa. Chaywanpis Jehovapajqa ni imapis karqachu. Astawanpis uj khuru jinalla karqa, wañurpachinanpajpacha.
“Kay tukuy maqanakoyqa Tata Diospatamin”
Kay tiempopi Diospa kamachisnenqa mana guerrasman rinchejñachu (Mateo 26:52). Jinapis Davidpa creeyninmanta mayta yachakusunman. Jehovata rikushasunmanpis jina qhawananchej tiyan. Payllata sirvinanchej tiyan, respetananchejtaj tiyan. Wakin kutipi chʼampaykunasninchej mana atipanapaj jina kajtinpis. Jehovapajqa, tukuy atiyniyoj kasqanrayku chʼampaykunasninchejqa ni imapis. David jina Jehovata sirvisun, atienekusuntaj chayqa, ima chʼampaytapis atipallasun. Jehovaj atiyninwanqa ni ima kikinchakunchu.
Sumaj yachachiykunata maskʼana
it-2-S pág. 975 párr. 1
Saúl
Chay imas pasasqantawan Davidtaj Israelmanta rey kananpaj ajllasqa kasqantawan Jehová Diospa espiritonqa Saulmanta tʼaqakorqa. Chaymantapachataj “Jehová Diosqa saqellarqa Saulta sajra yuyaykunasnin manchachinanta”. Jehová Dios Saulta manaña allinpaj qhawasqanrayku, Saulqa manaña kusisqachu kasharqa, llakisqalla, phiñasqallataj kasharqa. Saúl Jehová Diosta mana kasukusqanqa rikucherqa yuyayninpis, sonqonpis sajra kasqanta. Chayrayku Jehová Diospa espiritonqa manaña chay imasmanta jarkʼarqachu, nitaj chay imasta atipananpaj yanaparqachu. Jehová Dios espiritunta Saulmanta qhechuspaqa, saqellarqa sajra yuyaykunasnin payta manchachinanta. Chayrayku Saulpa kamachisnenqa yuyarqanku Diospuni chay sajra yuyaykunaswan manchachishasqanta. Saulpa ujnin kamachintaj nerqa Davidta pusachimunanta arpata tocapunanpaj. Saultaj chayta ruwarqa. Jinamanta sapa kuti Saulman sajra yuyaykunasnin jamojtin, Davidqa arpata tocapoj (1Sa 16:14-23; 17:15).
28 DE MARZO–3 DE ABRIL
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 18, 19
“Tukuy imapi allin riwajtinchejpis kʼumuykukoj sonqollapuni kana”
w04-S 1/4 pág. 15 párr. 4
Confiemos en el espíritu de Dios frente a los cambios de la vida
4 El joven pastor no tardó en hacerse famoso en toda la nación. Se le llamó para atender al rey e interpretar música para él. Dio muerte al guerrero Goliat, un gigante tan temible que ni siquiera los soldados más aguerridos de Israel se atrevían a enfrentarse con él. Puesto al mando de los hombres de guerra, David luchó con éxito contra los filisteos. El pueblo lo amaba y componía canciones en su honor. Con anterioridad, un consejero del rey Saúl había dicho que el joven era “diestro en tocar [el arpa]”, pero también “hombre valiente y poderoso y hombre de guerra y persona que habla con inteligencia y hombre bien formado” (1 Samuel 16:18; 17:23, 24, 45-51; 18:5-7).
Mana mundo runas jinachu kanchej
6 Wakin runasqa jatunchakunku, simpáticos kasqankurayku, may rejsisqas kasqankurayku, takiyta yachasqankurayku, kallpasapas kasqankurayku chayri wajkuna jatunpaj qhawasqankurayku. Davidtaj simpático kajtinpis, may rejsisqa kajtinpis, takiyta yachajtinpis, kallpasapa kajtinpis, wajkuna jatunchajtinkupis, manapuni jatunchakorqachu. Uj pachataj rey Saulqa, Davidta nerqa wawanwan casarakunanta, Goliatta wañuchisqanrayku. Davidtaj Saulman nerqa: “Noqaqa mana imachu kani, nitaj tataypa familiampis imachu Israelpi reypa tolqan kanaypajqa”, nispa (1 Sam. 18:18). Davidqa kʼumuykukoj sonqoyojllapuni karqa, imajtinchus yacharqa Jehová Dios atiyta, kallpata, yachayta ima qosqanta (Sal. 113:5-8). Davidpa sonqonpeqa, sutʼipuni kasharqa Jehová Diosmanta, tukuy imata japʼisqanta (1 Cor. 4:7 kikinchay).
7 Diospa kamachisnenqa, David jina kʼumuykukoj sonqo kanapaj kallpachakunchej. Kʼumuykukoj sonqo kanapajtaj Diosmanta mayta yachakusunman. Payqa may atiyniyoj kajtinpis, kʼumuykukoj sonqo (Sal. 18:35, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras). Chantapis noqanchejqa Diosta kasukunapaj kallpachakushanchej. Dios niwanchej: “Kay imaswan pʼachawan jina pʼachallikuychej: khuyakuywan, munakuywan, kʼacha kaywan, kʼumuykukoj sonqo kaywan, llampʼu sonqoyoj kaywan, pacienciawan ima”, nispa (Col. 3:12). Chantapis ‘munakuyniyoj runaqa mana may kasqanta yuyakunchu, nitaj jatunchakunchu’ (1 Cor. 13:4). Bibliaqa nin, uj warmi mana creyente qosanman kʼumuykukoj sonqo kajtin, qosanqa warminpa kausayninta rikuspa, mana parlasqalla Diosta kasukuyta atisqanta. Noqanchejpis kʼumuykukoj sonqo kasunchej chayqa, runaspis Jehová Diosman qayllaykuyta munanqanku (1 Ped. 3:1).
Sumaj yachachiykunata maskʼana
it-2-S pág. 727 párr. 1
Profeta
Jehová Diosqa espíritu santonwan profetasta ajllaj. Jinapis profetasqa manasina sapa kutichu Diosmanta jamoj willaykunata willaj kanku. Chaymanta parlaspa Bibliaqa nin profetasqa wakin kutilla Diospa atiyninta japʼisqankuta, chayman jinataj sutʼinchasqankuta (Eze 11:4, 5; Miq 3:8). Chaytaj paykunata yanapaj mana manchachikuspa parlanankupaj (1Sa 10:10; Jer 20:9; Am 3:8). Profetasqa nichá milagrosllatachu ruwaj kanku. Imastachus nisqanku, imaynatachus parlasqankupis tʼukunapaj jinachá karqa. Chaytaj yanapawanchej entiendenapaj, imastachus profetas ruwasqankuta (1Sa 10:6-11; 19:20-24; Jer 29:24-32; kikinchay Hch 2:4, 12-17; 6:15; 7:55). Profetasqa llankʼayninkuta tukuy sonqo mana manchachikuspataj juntʼaj kanku. Chayta rikuspa runasqa ichapis profetasmanta yuyaj kanku uj jinas kasqankuta, nitaj yuyayninkupichu kasqankuta. Ajinata uj profetamanta yuyarqanku soldadospa capitanesnin, Jehuta reyta jina ajllakushajtin. Jinapis profeta kasqanta reparaytawan soldadosqa willayninta japʼikorqanku (2Re 9:1-13; kikinchay Hch 26:24, 25). Saulqa Davidta qhatiykushajtin profeta jina parlarqa. Chayrayku Saulqa ropanta orqhokorqa qʼalallataj wijchʼurayarqa diantinta, tutantintawan. Chaykamataj Davidqa ayqekorqa (1Sa 19:18–20:1). Kayqa mana niyta munanchu profetas sapa kuti qʼalalla purisqankuta. Imaraykuchus Bibliaqa nin wakin kutislla chay pasasqanta. Chantapis iskay profetas qʼalaslla purillarqankutaj. Paykunaqa qʼalaslla purerqanku Jehová Diospa nisqan imaynatachus juntʼakunanta rikuchinankupaj (Isa 20:2-4; Miq 1:8-11). Jinapis mana sutʼita yachakunchu imaraykupunichus Saúl qʼalalla purisqanta. Ichapis Jehová Diospa ñaupaqenpi kʼumuykukoj kayta yachakunanpaj chayri waj imarayku.
4-10 DE ABRIL
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 20-22
“¿Imatá ruwasunman sumaj amigos kanapaj?”
Niraj manchay ñakʼariy qallarishajtin, sumaj amigosta ruwakuna
18 Kay tiempopi hermanosninchejqa, imaymana llakiykunapi rikukunku. Ashkha hermanosqa sufrinku para mana kasqanrayku, runas chʼajwasta rikhurichisqankurayku chayri waj llakiykunarayku. Chay jina llakiypi tarikoj hermanosninchejta, ichapis wasinchejman wajyarikusunman, chayri qolqesitunchejwan yanaparisunman. Tukuyninchejtaj Jehová Diosmanta paykunapaj mañapusunman. Uj hermanonchej llakisqa kashajtin, ichá mana yachanchejchu imatachus ninata chayri imatachus ruwayta. Jinapis tukuyninchej imaynallamantapis yanapayta atisunman. Ichá tiempocharikusunman paywan khuska karinapaj, payta sumajta uyarinapaj ima. Chantapis payman willarisunman, mayqen textochus noqanchejta sonqochawasqanchejta (Isa. 50:4). Astawanqa mayqen amigollanchejpis yanapata necesitajtin, paywan khuska kananchej tiyan (Proverbios 17:17 leey).
Jehová Diospa ñanninpi purina
7 Diosqa munasqa masisninchejta mana jaykʼaj wasanchananchejta suyan (Pro. 17:17). Rey Saulpa churin, Jonatanqa Davidwan sumajta masichakorqa (2 Sam. 1:23). David waynallaraj kashaspa Goliatta wañuchisqanta yachaspa, “Jonatanqa Davidpa may sumaj kausaqen ruwakorqa chayrayku Davidta pay kikinta jinapuni munakorqa”. Chantapis, Jonatanllataj Davidman tatan Saúl wañuchiyta munashasqanta willarqa, David ayqejtintaj, iskayninku tantakorqanku uj tratota ruwanankupaj (1 Sam. 18:1, 3). Aswan qhepamantaj, Jonatán Tatanpa ñaupaqenpi Davidta mana wañuchinankupaj parlarqa, chayraykutaj paytapis wañuchiyta munarqanku. Chaywanpis, munasqa masinta maskʼamorqa, munasqa masillanpuni kasqanta rikuchinanpaj (1 Sam. 20:24-41). Uj kutitawan Davidta watukamorqa “astawan Diospi payta kallpachananpaj” (1 Sam. 23:16-18).
Chiqninakuy chawpipi, ¿imaynatá amigosniyuqllapuni kasunman?
11 Mana wasanchajkuna kana. Salomón jinata qhelqarqa: “Uj kausaqeqa tukuy tiempopi khuyakuyniyoj, ima llakiy kajtenqa uj wauqen jina payqa” (Pro. 17:17, Qheshwa Biblia). Kay rimaykunata qhelqashaspa, Salomonqa, ichapis tatan David, rey Saulpa churin Jonatanwan amigos kasqankupi, yuyasharqa (1 Sam. 18:1). Saulqa, churin Jonatán kamachej kananta munarqa. Chaywanpis Jonatanqa, Jehová, David kamachej kanqa nisqanta, allin sonqowan japʼikorqa. Payqa, mana tatan jinachu Davidta sajra ñawiwan qhawarqa. Chantapis, Davidta aswan allinpaj qhawasqankumanta, mana phiñakorqachu, tatan Saúl paymanta sajrata parlasqantapis, mana japʼikorqachu (1 Sam. 20:24-34). Noqanchejrí, ¿Jonatán jinachu kanchej? Amigonchejman qotuchakuypi uj llankʼayta qojtinku, ¿kusikunchejchu? Ñakʼariypi kajtin, ¿yanapanchejchu, sonqochanchejchu? Paymanta mana allinta parlajtinku, ¿uyarillanchejchu? Ima parlasqankutapis, ¿japʼikunchejpachachu? Chayrí, ¿Jonatán jinachu kanchej?
Sumaj yachachiykunata maskʼana
w05-S 15/3 pág. 24 párr. 4
Primero de Samuel libromanta wakin allin yachachiykuna
21:12, 13. Chʼampaykunapi rikukuspa Jehová Diosqa munan sumajta yuyaychakunanchejta chay chʼampayta atipanapaj. Palabrannejtataj yanapawanchej yachayniyoj kanapaj, sumaj yuyayniyoj kanapaj, sumaj umayojtaj kanapaj (Proverbios 1:4). Chantapis congregacionmanta ancianosnejta yanapallawanchejtaj.
18-24 DE ABRIL
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 23, 24
“Pacienciawan suyakuna Jehová yanapanawanchejta”
w04-S 1/4 pág. 16 párr. 8
Confiemos en el espíritu de Dios frente a los cambios de la vida
8 David se negó a hacer daño a Saúl. En una demostración de fe y paciencia, se conformó con dejar el asunto en las manos de Jehová. Cuando el rey hubo salido de la cueva, David lo llamó y le dijo: “Juzgue Jehová entre yo y tú; y Jehová tiene que vengarme de ti, pero mi propia mano no vendrá a estar sobre ti” (1 Samuel 24:12). Aunque veía la maldad de Saúl, él no se vengó ni lo insultó ni lo criticó. Y hubo otras muchas ocasiones en que, en vez de tomarse la justicia por su mano, confió en que Jehová enderezaría la situación (1 Samuel 25:32-34; 26:10, 11).
w04-S 1/6 pág. 22 párrs. 5, 6
¿Nos condicionan las circunstancias?
La tercera lección es que, en lugar de recurrir a algún medio contrario a las Escrituras para cambiar nuestra situación, debemos confiar en Jehová. El discípulo Santiago escribió: “Que el aguante tenga completa su obra, para que sean completos y sanos en todo respecto, sin tener deficiencia en nada” (Santiago 1:4). Para que el aguante pueda tener “completa su obra”, hemos de permitir que la prueba siga su curso sin ponerle fin rápidamente por medios antibíblicos. Entonces nuestra fe habrá sido probada y refinada, y su poder sustentador, puesto de manifiesto. José y David demostraron esta clase de aguante. No buscaron una solución que pudiera desagradar a Jehová, sino que se esforzaron por aprovechar al máximo la situación. Confiaron en Jehová, y él los bendijo en abundancia. Los utilizó para liberar y guiar a Su pueblo (Génesis 41:39-41; 45:5; 2 Samuel 5:4, 5).
Es posible que nosotros también nos enfrentemos a situaciones difíciles en las que nos sintamos tentados a desobedecer principios bíblicos para solucionarlas. Por ejemplo, ¿lo desanima no haber encontrado todavía un cónyuge apropiado? En tal caso, evite cualquier tentación que se le presente de quebrantar el mandato divino de casarse “solo en el Señor” (1 Corintios 7:39). ¿Está pasando su matrimonio por un mal momento? En vez de ceder ante el espíritu del mundo que fomenta la separación y el divorcio, busquen juntos una salida a la crisis (Malaquías 2:16; Efesios 5:21-33). ¿Le está costando sacar adelante a su familia debido a su situación económica? Confiar en Jehová implica no participar en actividades cuestionables o ilegales en un intento de ganar dinero (Salmo 37:25; Hebreos 13:18). Así es, todos debemos esforzarnos por sacar el mejor partido de las circunstancias y concentrarnos en darle motivos a Dios para que nos recompense. Hagámoslo convencidos de que podemos confiar en que Jehová nos proporcionará la solución perfecta (Miqueas 7:7).
Sumaj yachachiykunata maskʼana
Tʼinkata japʼinapaj kallpachakunallapuni
11 Hermanosta tukuy sonqo munakusunchej, khuyakusunchejtaj chayqa, mana envidianakusunchu. Diospa Palabran nin: “Munakuyniyoj runaqa pacienciayoj, kʼachataj. Munakuyniyoj runaqa mana envidiakunchu”, nispa (1 Cor. 13:4). Sonqonchejpi envidiakuy mana saphichakunanpajqa, Jehová Dios jina hermanosta munakunanchej tiyan. Imaraykuchus congregacionmanta hermanosninchejwanqa, uj cuerpo jinalla kanchej. Bibliataj niwanchej: “Sitajchus ujnin allinpaj qhawasqa chayqa, tukuyninku chay ujwan khuska kusikunku”, nispa (1 Cor. 12:16-18, 26). Mayqen hermanollapis Diospa llajtanpi astawan ruwanasta japʼejtenqa, ama envidiakunachu. Astawanqa paywan kusikuna. Rey Saulpa wawan Jonatán jina ruwanapajtaj kallpachakuna. Jonatanqa mana envidiakorqachu, cuentanmanta David rey jina churasqa kananta nejtinku. Astawanqa Davidta kallpacharqa, yanaparqataj munakusqanrayku (1 Sam. 23:16-18).
25 DE ABRIL–1 DE MAYO
BIBLIAMANTA SUMAJ YACHACHIYKUNA | 1 SAMUEL 25, 26
“¿Chay ratochu phiñarikunchej?”
Allin yuyayniyoj warmi
10 ¿Davidpa kamachisnin Nabalpa ovejasninta qhechojchu kanku? Mana, astawanqa sumajta jarkʼaj kanku, jinallataj kamachisnintapis (1 Samuel 25:15, 16 leey). Chaytaj Nabalpa kamachisninpaj sumaj karqa, imaraykuchus chaynejpi imaymana phiña animales karqa, chantá chay lugar Israelpa fronteranpi kashasqanrayku, waj suyumanta runas suwakoj jamoj kanku.
11 Ichá Davidqa, chay chʼin pampapi kamachisninpaj mikhunata churapuyta mana atillarqachu. Chayraykutaj Nabalman 10 kamachisninta kacharqa paypaj, kamachisninpaj ima mikhunata qorichikunanpaj. Davidqa, ovejasta ruthuy tiempopi kamachisninta kacharqa, imaraykuchus chay tiempopeqa runas jatuchaj raymista ruwaj kanku, ashkha mikhunatataj wakichej kanku, wajkunamanpis qorej kanku. Chantá Davidqa, imatachus Nabalman ninanpi sumajta tʼukurerqa, Nabal paymanta kuraj kasqanraykutaj tatanman jina jatunpaj qhawaspa kamachisninwan “wawayki jina noqaqa kanipis”, nispa nicherqa. Chayta uyarispa, ¿imatá Nabal ruwarqa? (1 Sam. 25:5-8.)
12 ¡Nabalqa mayta phiñakorqa! Ujnin kamachin Abigailman nisqanman jina, payqa Davidpa kamachisninta ‘phiña simiwan kuticherqa’. David patronninmanta ayqeshaj kamachilla kasqanta nerqa, nitaj tʼantata, yakuta, kankasqa aychata ima qoriyta munarqachu. Ichá Nabalqa, Saúl jina Davidta mayta chejnikoj. Chaywanpis Jehovaqa, Davidta mayta munakoj, Israelmanta reyta jinataj qhawarqa, nitaj ayqeshaj kamachita jinachu (1 Sam. 25:10, 11, 14).
Allin yuyayniyoj warmi
18 Abigail nerqa: “Chay juchaqa noqaj pataypi kachun, wiraqochíy. [...] Qan ama kasuychu Nabaltaqa. Payqa ancha sajra runa, sutinman jina”, nispa. Kayta nispaqa, ichá Nabalta wañuchispa Diospa ñaupaqenpi juchallikunan, mana allinchu kasqanta nisharqa. Chantá Abigailqa, Davidta Diospa ajllasqanta jina qhawarqa, chayrayku David “Diospa sutimpi maqanakushasqa[nta]” nerqa. Chantá Davidta Dios reyta jina churanantapis sumajta yachallarqataj, chayrayku payman nerqa: “Dios [...] Israelpa kamachejnin kanaykipaj churasojtin”, nispa. Chantá, ‘sonqonta mana nanachikunanpaj’, mana juchayojkunata mana wañurachinanta nillarqataj (1 Samuel 25:24-31 leey). Chayta nispaqa, ¡allin yuyaywan parlasharqa!
Sumaj yachachiykunata maskʼana
Allin yuyayniyoj warmi
16 ¿Kay ninayanchu Abigail qosanta mana jatunpaj qhawasqanta? Mana. Nabalqa, Jehová Diospa ajllasqan Davidta pisipaj qhawasqanrayku, pay, kamachisnin ima wañunanku karqa. Abigail mana ni imata ruwanmanchu karqa chayqa, ichá chay runas wañusqankumanta juchayoj kanman karqa. Chayrayku Abigail qosanta kasunanmantaqa, Diosta kasukunan, Diosman cheqa sonqo kanan ima aswan allin kasqanta yacharqa.