Ultrajasqa kajkunapaj yanapa
Organización Mundial de la Salud (OMS) nisqanman jina, warmista ultrajayqa jallpʼantinpi uj sinchʼi onqoy jina kashan, chayrayku imallatapis ruwakunan kanman. OMS tanteasqanman jina, sapa chunkamanta kinsa warmistapuni parejanku ultrajanku chayri abusanku. Organización de las Naciones Unidas nisqanman jina, sapa día parejallankutaj chayri familianku ukhullamantataj 137 warmistapuni wañuchisqanku.a
Chay willakusqanqa sutʼita reparachiwanchej warmista ultrajasqanku allin sinchʼipuni kasqanta. Chaywanpis sapa warmi imaynatachus sufrisqanta mana yachayta atisunmanchu.
¿Qanpis chay imasllapitajchu rikukushanki? ¿Ajinapi rikukoj warmita rejsinkichu? Jina kajtin ichapis Bibliaj kay nisqasnin yanapasunkiman.
Manaña pipis warmista ultrajanqañachu
¿Imaynatá ultrajasqa kajkunata yanapasunman?
Qanqa mana juchayojchu kanki
Biblia nin: “Sapa ujninchej ruwasqasninchejmanta Diosman cuentata qonanchej kanqa”, nispa (Romanos 14:12).
Kayta yuyarikuy: Pi runallapis ajinata ultrajashasunki chayqa, Diosman cuentata qonan kanqa.
Sichus parejayki ultrajashasusqanmanta qanta juchachasunki chayqa, pantasqa kashan. Warmisqa munasqa kananku tiyan, nitaj ultrajasqachu (Colosenses 3:19).
Wakin runasqa ultrajanku mana yuyayninkupichu kasqankurayku, familiankupi tatasninku ultrajayta yachasqankurayku chayri anchata tomasqankurayku. Imayna kajtinpis, paykunapuni warminkuta ultrajasqankumanta Diospa ñaupaqenpi juchayoj kanku. Cambianankupajtaj paykunapuni kallpachakunanku tiyan.
Yanapata maskʼay
Biblia nin: “Ashkhaspa yuyaychayninkuwantaj imallapis allinta ruwakun”, nispa (Proverbios 15:22).
Kayta yuyarikuy: Sichus imanarpasuyta munashanku chay, nitaj ni imanakuyta atinkichu chayqa, yanapata maskʼay.
¿Imajtintaj wajkunawan yanapachikunayki tiyan? Ichapis ultrajashasunku, chayraykutaj llakisqa kashanki chayri ni imata ruwayta atishankichu. Ichapis mana reparayta atishankichu mayqenchus kay imasmanta aswan importante kasqanta:
Kausayniyki mana peligropi kanan
Wawasniyki allinta kausakunanku
Mana qolqemanta usunayki
Parejaykita munakusqayki
Qosaykiwan tiyakullaytapuni munasqayki, cambiananta suyaspa.
Ultrajasqa kasqaykipi yuyaspa ichá ni imata ruwayta atiwajchu. ¿Pimantataj yanapata mañakuwaj?
Ujnin familiarniyki chayri uj de confianza amigayki. Ichapis payqa yanapasunkiman imatachus ruwanaykita reparanaykipaj, sonqocharisunkimantaj. Qanmanta llakikojkunawan parlareyqa mayta yanapasunkiman.
Ultrajasqa kajkuna wajyanankupaj teléfonos. Chay telefonosman wajyarejtiykeqa chay rato yanapasunkuman. Chay telefonosta atiendejkunaqa wakichisqa kashanku yuyaychasunankupaj qosayki mana imanarpasunanpaj, imaynatachus jarkʼakunaykita nisunankupajpis. Sichus parejayki reparakun yanapata necesitasqanta, cambiaytataj munan chayqa, chay telefonosta atiendejkunaqa sutʼita ninkuman imastachus ruwananta cambiananpaj.
Chay rato yanapakoj waj instituciones. Chay institucionesqa doctoreswan, enfermeraswan, waj profesionaleswan chay rato yanapachisonqanku allin peligropi kashajtiyki.
Mana sapaykichu kashanki
Biblia nin: “Jehováb Diosqa sonqo pʼakisqa runaspa qayllallanpi kashan. Paymin llakisqa kajkunataqa salvan”, nispa (Salmo 34:18).
Kayta yuyarikuy: Jehová Diosqa yanapasuyta munan.
Jehovaqa mayta qanmanta llakikun (1 Pedro 5:7). Payqa yachan imapichus rikukushasqaykita, entienden imatachus yuyasqaykita, yachantaj imaschus llakichishasusqantapis. Payqa sonqochasunkiman Biblianejta. Diosqa munan paymanta mañakunaykita yachayta, kallpatawan qosunanpaj imapichus rikukushasqaykipi yanapasunanpaj (Isaías 41:10).
Manaña pipis warmista ultrajanqañachu
Biblia nin: “Sapa ujpis chukurikonqa uva sachʼan urapi, higo sachʼan urapi, nitaj pipis paykunata manchachenqachu” (Miqueas 4:4, sutʼinchaynin).
Kayta yuyarikuy: Bibliaqa nin tukuy familias tumpamantawan allinta kausakunankuta.
Jehovalla problemasninchejta wiñaypaj chinkachiyta atin. Biblia nin: “Payqa ñawisninkumanta tukuy waqayta pichanqa, manañataj wañuy kanqachu, nitaj llakiypis, nitaj waqaypis, nitaj nanaypis”, nispa (Apocalipsis 21:4). Chay tiempopi allinta kausakusqallanchejtaña yuyarikusunchej, ñaupa llakiykunasninchejtaj qonqasqa kanqa (Isaías 65:17). Aswan qhepaman ajina sumaj kausayta japʼinanchejta Biblia nin.
a Kay yachaqana ultrajasqa warmispaj kajtinpis, wakin imas sutʼinchakusqanqa ultrajasqa qharispajpis kallanmantaj.
b Biblia yachachin Diospa sutin Jehová kasqanta.