Josué
Josué despidikushqan
24 Nirkurnami mayor runakunata, mandaq runakunata, juezkunata, autoridäkunata y lapan trïbu Israel runakunata Siquem markaman Josué qayatsiptin Tayta Diospa nawpancho* lapan juntakarqan. 2 Tsaychömi Josué kayno nirqan: “TAYTA DIOSMI kayno nin: ‘Unay ayluyki Taréqa* tsurin Abrahamwan y Nacorwan Éufrates mayu wak tsimpanchömi tarqan. Tsaycho tarmi paykunaqa juk dioskunata adorapäkurqan. 3 Tsaycho taykaptinmi Abrahamta pushamurqä *Canaánman*. Tsaychömi tsurin Isaac yurirqan. Atskaman mirapäkunanpaqmi Isaacpita miraqkunata ali rikashqä.* 4 Isaacpa tsurinkunami karqan Jacob y Esaú.* Esaúpita miraqkuna tänanpaqmi rikatsirqä Seir jalqakunata.* Jacobnami tsurinkunawan Egiptuman aywakurqan tsaycho tänanpaq.*
5 “ ‘Unay ayluykikuna Egiptucho taykaptinmi paykunata jorqamunanpaq Moisésta y Aarónta kacharqä. Kachapämuyta mana munaptinmi Egipto runakunata fiyupa castigarqä.* 6 Tsaynöparaqmi ayluykikunata kachapämurqan. Aywarkaykämuptinmi Egipto soldädukuna carrëtankunawan y cawallunkunawan Puka Lamaryaq qatipämurqan. 7 Ayluykikuna mantsakur manakamaptinmi Egipto runakuna mana rikapäkunanpaq yanawyayparaq tsakätsirqä. Nirkur lamar yakucho Egipto runakuna shenqaypa wanunanpaqpis talpukätsirqä. Egiptucho tsaykunata rurashqäta rikapäkushqankimi. Tsaypita yarqamurmi atska wata chunyaq jirkacho qamkuna tashqanki.
8 “ ‘Nirkurmi pushamurqä Jordán mayu tsimpan amorreo runakuna taykashqanman. Amorreo runakuna contrayki sharkur atacashuptikipis qamkunata yanaparqä paykunata ushakätsir nacionnintapis qechunaykipaq.* 9 Nirkurnami Ziporpa tsurin Balac qamkunawan pelyananpaq kamarikurqan. Paymi moabita runakunapa mandaqnin rey kashpan Beorpa tsurin Balaamta qayatsirqan qamkunata maldicionashunaykipaq. 10 Tsayno kaptinpis Balaam maldicionashunaykita manami kachaparqätsu. Tsaymi maldicionashunaykipa trukanqa bendicionta chaskipäkunaykipaq Balaam nirqan. Tsaynömi qamkunata salvarqä.*
11 “ ‘Tsaypitanami Jordán mayuta tsimpamur* Jericóman chayapäkamurqayki. Jericócho taq runakuna qamkunawan pelyaptinpis paykunata vincinaykipaqmi yanaparqä.* Tsaynömi amorreo runakunata, ferezeo runakunata, cananeo runakunata, heteo runakunata, gergeseo runakunata, heveo runakunata y jebuseo runakunata ushakätsinaykipaq yanaparqä. 12 Amorreo runakunapa ishkay mandaqnin reykunatapis manami espädayki ni flëchayki kashqanpitatsu ushakätsirqayki, sinöqa kikïmi yanaparqä ushakätsinaykipaq. 13 Tsaynölami chakrata y wayita qamkunata listulatana qoykurqä. Tsaymi tsay wayikunachöna tarkaykanki y juk plantashqan üvakunata y aceitünaskunata mikurkaykanki’ ”.*
14 Nirkurnami Josué mastapis kayno nirqan: “Kananqa TAYTA DIOSTA *mantsakur pay munashqanno imaypis kawapäkunki. Éufrates mayu wak tsimpancho tashpan y Egiptucho tashpan unay ayluntsikuna adorashqan dioskunata ama adorapäkunkitsu. Tsaypa trukanqa Tayta Dioslata adorar pay japalanta sirvipäkunki. 15 TAYTA DIOSTA sirviyta mana munarqa kanan akrapäkuy pita sirvipäkunaykipaqpis. Éufrates mayu wak tsimpancho unay ayluntsikuna sirvishqan dioskunata o kaycho taq amorreo runakuna sirvipäkushqan dioskunata sirvipäkuptikipis noqaqa wayïcho taqkunawan TAYTA DIOSLATAMI imayyaqpis sirvipäkushaq”.
16 Tsayno niptinmi Israel runakuna kayno nipäkurqan: “Noqakunaqa TAYTA DIOSLATAMI imaypis sirvipäkushaq. Juk dioskunataqa manami sirvipäkushaqtsu. 17 Kikin TAYTA DIOSNINTSIMI unay ayluntsikunata y noqantsitapis Egiptucho ashmay kaykaptintsi jorqamarqantsi. Kikintsimi rikashqantsi tukuy niraq milagrukunata rurashqanta. Wakin markakunata pasamunantsipaqpis paymi imapitapis tsapämashqantsi. 18 Kanan taykashqantsi markakunacho taq amorreo runakunata y wakin runakunatapis TAYTA DIOSNINTSIMI qarqur ushakätsishqa. Tsayno yanapamashqantsipitami payta imaypis sirvishun. Pay japalanmi Tayta Dios kaykan”.
19 Tsayno niptinmi Josué kayno nirqan: “Sasaraqmi kaykan TAYTA DIOSTA sirvipäkunaykipaqqa. Payqa *santu y castigakuq kar jutsa ruraqkunata manami jananpantsu. 20 TAYTA DIOSTA sirviykashqaykicho juk dioskunata adoraptikiqa yanapakuq karpis castigar ushakätsishunkipaqmi”.
21 Tsayno niptinmi Israel runakuna Josuéta kayno nirqan: “Noqakunaqa TAYTA DIOSLATAMI imaypis sirvipäkushaq”.
22 Tsawraqa Josué kayno nirqan: “Kikikikunami nirkaykanki TAYTA DIOSLATA imaypis sirvipäkunaykipaq”.
Tsayno niptinmi paykunaqa nipäkurqan: “Awmi, tayta”.
23 Tsayno nipäkuptinmi Josué kayno nirqan: “Tsawraqa tsarararkaykashqayki ïdulukunata talamar ushapäkuy. Nirkur TAYTA DIOSLATANA lapan shonquykiwan imaypis adorapäkuy”.
24 Tsayno niptinmi Israel runakuna kayno nipäkurqan: “Noqakunaqa TAYTA DIOSNILANTSITAMI imaypis sirvipäkushaq. Pay nishqalantami cäsukärishaq”.
25 Tsayno nipäkuptinmi tsay junaq Siquem markacho Israel runakunawan *pactuta rurar Josué yätsirqan TAYTA DIOSPA estatütunkunata y leyninkunata imaypis cumplipäkunanpaq. 26 Lapan yätsishqankunatami Josué qelqarqan Tayta Diospa leyninkunata qelqashqan libruman. TAYTA DIOSTA imaypis sirvinanpaq parlakushqanta yarpänanpaqmi jatun wankata ichitsirqan encina yöra sikinman. Tsay yöra nawpanchömi TAYTA DIOSPA *Sagrädu Toldun karqan.
27 Nirkurnami runakunata Josué kayno nirqan: “Kay wankami testïgu kaykan TAYTA DIOSNINTSI imata nimashqantsita y payta imaypis sirvipäkunaykipaq awnipäkushqaykita. Mana cumpliptikiqa kay wankami careashunki TAYTA DIOS castigashunaykipaq”.
28 Tsayno tantiyarkatsirmi markankunapa kutikärinanpaq runakunata Josué nirqan.
Josué wanushqan
29 Tsaypita manaraqpis aykälatanami pachak chunka (110) watayuq kaykar TAYTA DIOSPA sirviqnin Josué wanurqan. 30 Wanuykuptinmi Timnat-seracho kikinpa chakranman pampapäkurqan.* Tsayqa karqan Gaas jirka norti kaq lädupa y Efraín jalqakunachömi.
31 Josué y Egiptupita wakin yarqamuqkunapis rikapäkurqan Israel runakunata yanapar milagrukunata TAYTA DIOS rurashqanta. Tsaymi paykuna kawashqanyaq Israel runakuna TAYTA DIOS munashqanno kawapäkurqan.
Josépa tulunkunata Israel runakuna pampashqan
32 Israel runakunaqa Josépa tulunkunata Egiptupita apapäkamushqanta* Siquem markaman apaykur chakranman pampapäkurqan. Tsay chakrataqa Josépa papänin Jacobmi rantirqan pachak (100) qellaywan Hamorpa tsurinkunapita.* Hamorqa Siquempa taytanmi karqan. Tsay chakratami Josépa tsurinkunapita miraqkunapa herencian kananpaq qoykurqan.
Eleazar wanushqan
33 Aarónpa tsurin Eleazar wanuykuptinnami tsurin Fineespa chakranman pampapäkurqan. Tsayqa kaykan Efraín jalqakunacho kaykaq Gibeachömi.