Eclesiastes
2 Tsënam shonqüllachö kënö nirqä: “Mä kushishqa kanäpaq shonqü munanqanta imatapis rurashaq, mä tsëta ruranqäwan imatash lograshaq”. Peru tsëkunata rurëpis manam ni imapaq välinaqtsu.
2 Asikuyanqampaqpis, “tsëqa upa këmi” nirqämi,
y kushishqa kayänampaq imëkata rurayanqampaqpis, “tsëqa manam ni imapaq välintsu” nirqämi.
3 Y shonqü munanqanta rurarmi juiciüta mana oqrarlla vïnutapis upyarqä.+ Hasta upakuna rurayanqantam rurarqä. Patsachö* pöcu tiempulla kawaq nunakuna, imakunata rurayänan mas alli kanqantam musyëta munarqä. 4 Imëkatam ruratsirqä;+ mëtsikatam wayita ruratsirqä;+ üvastam plantatsirqä;+ 5 huertakunatam ichiktapis jatuntapis ruratsirqä, y tsëmanmi frütata wayoq plantakunata tukuy cläsita plantatsirqä, 6 y plantanqä mëtsika plantakunata reganäpaqmi, jatusaq pözukunata ruratsirqä. 7 Sirwimaqnïkunapis, ollqupis warmipis mëtsikaqmi kayarqan,+ y sirwimaqnïkunapa wamrankunapis wayïchömi yuriyarqan. Mëtsikam animalnïkunapis karqan; wäkapis, üshapis y cabrapis mëtsikam karqan.+ Jerusalen markachö puntata kawaq nunakunapaqa, manam noqapanöqa imëkankuna karqantsu. 8 Plätapis örupis mëtsikam kapamarqan,+ gobernantikunapis y provinciachö täkoqkunapis* imëka väleq cösaskunatam apayämurqan.+ Cantapäyämänampaqpis warmipis ollqupis mëtsikam kayarqan. Y ollquqa warmiwanraq kushishqa kaptinmi, juk shumaq warmita reqirqä, awmi, mëtsikatam shumaq warmikunata reqirqä. 9 Jerusalenchö unë nunakunapitapis mas reqishqa y mas rïcum karqä+ y alli yachaqmi karqä.
10 Imëka munanqätam rurarqä,+ shonqü munanqantaqa llapantam rurarqä. Y alli trabajanqäpitam kushishqa karqä, tsëmi pägü karqan.+ 11 Peru llapan ruranqäman y alli trabajanqäman pensarmi cuentata qokurqä tsë ruranqäkunaqa imapaqpis mana välinqanta,+ y vientuta qatikachaqnölla kanqäta.+ Kë patsachö ruranqäkuna ni imapaqpis mana sirwinqantam cuentata qokurqä.+
12 Tsëmi igualatsirqä yachaq kë, imatapis mana entiendi y upa kë imanö kanqanta.+ Y shonqüchömi kënö nirqä: “¿Gobernantipa qepanman gobernaq nunaqa ima mastanaraq ruranqa? Noqa ruranqällatachi ruranqa”. 13 Y cuentatam qokurirqä, ampipita o tsakëpita* aktsi mas alli kanqannö, yachaq këpis upa këpita mas alli kanqanta.+
14 Yachaq nunaqa imata ruranampaqpis allim musyan,*+ peru imatapis mana entiendeq nunaqa ampichönö o tsakëchönö* karmi imatapis musyantsu.+ Tsënö kaptimpis, entiendirqämi ishkampis ushakaqlla kayanqanta.+ 15 Tsëmi shonqüchö kënö nirqä: “Imatapis mana entiendeq nunata pasanqannömi noqatapis pasamanqa. Tsënö kanan këkaptinqa, ¿imapaqtan yachaq kanqäpis sirwin?”.+ Tsënam, “yachaq këpis manam imapaq välintsu” nirqä. 16 Yachaq nunatapis y pensëta mana yachaq nunatapis pasëpam* qonqëkuyanqa.+ Warë warätinqa manam ni pï yarpanqatsu. Imanömi upa nunapis wanun, tsënöllam yachaq nunapis wanunqa.+
17 Tsëmi kawëtapis munarqänatsu.+ Kë patsachö* imëkata rurarpis llakishqallam ushantsik. Llapan ruranqantsikpis manam imapaq välintsu,+ vientuta qatikachaqnöllam këkantsik.+ 18 Tsëmi kë patsachö* alli trabajarnin ruranqäkunataqa rikëtapis munarqänatsu.+ Kë llapan ruranqäkunataqa jukpaqchi dejarishaq.+ 19 Y ¿imëkäkunawan quedaq nunaqa yachaqtsuraq o upatsuraq kanqa?+ ¿Tsëtaqa piraq musyan? Yachaq kar o upa karpis alli pensëkur ruranqäkunapa y alli trabajar tarinqä cösaskunapaqa pëmi duëñun kanqa, y tsë llapampis manam ni imapaq välintsu. 20 Tsëmi kë patsachö* alli trabajar llapan tarinqäkunaman yarparkur alläpa llakikurqä. 21 Nunaqa alli pensëkur rurarpis y alläpa shumaqta rurarpis, ichikllapis mana yanapakushqa nunakunapaqmi tsë llapanta dejarin.+ Tsë llapan ruranqantsikpis mana kaqllapaqmi y manam provechantsiktsu.
22 Rasumpa kaqchöqa, ¿imatataq nuna tarin alläpa trabajarpis? ¿Imatataq logran masta munar kë patsachö* mëläya trabajanqanwan?+ 23 Nunaqa imëpis trabäjunman yarpachakurlla y llakikurllam kakun. Tsë trabäjuman yarpararmi punuytapis puëdintsu.+ Alläpa trabajanqampis mana kaqllapaqmi.+
24 Tsëpa rantinqa, alli trabajanqampita juk nuna mikur y upur kushishqa kanqanmi mas alliqa,+ tsëta rurëqa Teyta Diospa bendicionnin kanqantam cuentata qokurqö.+ 25 ¿Pitan noqapita mas allita mikun y upun?+
26 Teyta Dios munanqannö kawaq nunataqa, Teyta Diosmi yachaqta y musyaqta tikratsin, y kushishqa kawakunantam permitin.+ Peru mana allita ruraq nunataqa, imëkata tarinampaqmi allipa trabajatsin. Tsëpitanam Teyta Diosqa, tsë nuna tarinqankunata, pë munanqannö kawaq nunata entregarin,+ tsënö alli trabajanqanqa mana kaqllapaqmi y vientuta qatikachënöllam.