Isaïas
41 “Islachö këkaq markakunachö nunakuna, upälla wiyayämë.*
Y mëtsë nacion nunakuna, yapë kallpata tsariyë.
2 ¿Pitan inti o rupay yarqamunan lädupita+ shamoq nunata qayatsishqa?
¿Pitan sirweqnin kanampaq y alli kaq rurëta yapë patsätsinampaq qayatsimushqa?
¿Pitan mëtsë nacionpita nunakunata
y gobernaqkunata pëpa makinman churashqa?+
¿Pitan tsë nunakunata espädanwan allpaman tikratsin
y vientu apanqan raströjutanö flëchakunawan mëtsëman chätsin?
3 Pëqa imëpis mana purinqan nänipam,
mëtsë nacion nunakunapa qepanta ëwëkan, y manam ni imapis michantsu.
4 ¿Pitan këkunata rurashqa?
¿Pitan tsëpitaraq yureq nunakunata qallananllapitana qayatsishqa?
5 Islakunachö këkaq nunakunam,
pë ruranqanta rikäyashqa y alläpa mantsakashqam këkäyan.
Patsapa mas karu kuchunchö kawaqkunapis,
mantsakarmi karkaryäyashqa y llapankunam juntakäyarqan.
6 Nunakunaqa jukninkuna jukninkuna yanapanakurmi,
“valienti kë” ninakuyan.
7 Imëkata ruraq nunapis, öruwan trabajaqtam+
kallpayoq kanampaq yanapan.
Tsënöllam martilluwan metalta takaqpis
yunquichö* takaqta, “ruranqëkiqa allim yarqushqa” nir kallpayoq kanampaq yanapan.
Tsëpitanam rurayanqan santu mana ishkinampaq clävuwan alli segurayan.
8 “Peru qamkunaqa Israel nunakuna, sirwimaqnïkunam kayanki.+
Jacobpa kastankuna, qamkunataqa kikïmi akrarqö.*+
Qamkunaqa amïgü Abrahanpa kastankunam kayanki.+
9 Qamkunataqa patsapa kuchunkunapitam pushamurqö*+
y mas karu sitiukunapitam qamkunata qayatsimurqö.*
Y qamkunatam nirqä: ‘Qamkunaqa sirwimaqnïkunam kayanki.+
Qamkunatam akrarqö,* y manam imëpis qamkunata dejarqötsu.*+
10 Ama mantsakäyëtsu, noqam qamkunawan këkä.+
Ama llakikuyëtsu, noqam Diosnikikuna kä.+
Noqam kallpayoq kayänëkipaq yanapayashqëki.+
Awmi, noqam yanapayashqëki.
Allita ruraq derëcha makïwanmi alli tsaräyashqëki’.
11 ¡Rikë! Qamkunawan cölerakoqkunaqa penqakatsishqa, y allqutsashqam kayanqa.+
Qamkunawan pelyaqkunataqa mana kaqpaq churarmi ushakätsiyanqa.+
12 Qamkunawan pelyaqkunatam ashiyanki, peru manam tariyankinatsu.
Qamkunawan guërrata ruraqkunaqa, mana kaqllamanmi tikrariyanqa y manam kayanqanatsu.+
13 Noqa Jehovä Diosnikikunaqa, derëcha makikikunapitam qamkunata tsarëkä.*
Noqam qamkunata kënö nï:* ‘Ama mantsakäyëtsu. Noqam yanapayashqëki’.+
14 Jacobpa kastan Israel nunakuna, mana kaqnölla karpis, ama mantsakäyëtsu.+
Noqam yanapayashqëki” ninmi Israelpa Limpiu Diosnin y Yapë Rantiyäshoqniki Teyta Jehovä.+
Jirkakunatapis jarurmi ushakätsiyanki,
y taksha jirkakunatapis polvumanmi* tikratsiyanki.
16 Jitarkuyaptikillam vientu apakunqa,
y shukukuy vientum mëtsëman chätsinqa.
Noqa Jehovä qamkunata yanapaptïmi* alläpa kushikuyanki,+
y Israelpa Limpiu Diosnin qamkunapaq ruramunqampitam
alläpa kushikur parlayanki”.+
17 “Yanapëpaq këkaqkuna y waktsakuna yakuta ashirpis manam tariyantsu.
Alläpa yakunäyaptinmi qallunkunapis tsaki këkan.+
Noqa Jehovämi yanapayashqëki.+
Noqa Israelpa Diosninqa manam dejayashqëkitsu.+
18 Imapis mana kanqan taksha jirkakunachöpis mayukunam* kanqa,+
y pampakunachöpis mëtsika yakum kanqa.+
Tsaki sitiutapis mëtsika shoqush kanqan qochamanmi tikratsishaq,
y tsaki patsachöpis mëtsika yakum kanqa.+
19 Tsunyaq sitiumanmi cedrukunata,
acaciakunata, mirtukunata y pïnukunata plantashaq,+
y tsaki patsamannam enebruta,
fresnuta y cipresta plantashaq.+
20 Tsëta rikarmi nunakunaqa musyayanqa y entiendiyanqa
noqa Jehovä tsëkunata rurashqa kanqäta,
y noqa Israelpa Limpiu Diosnin Kamashqa kanqäta”.+
21 “Ima pasanqanta willayämë” ninmi Teyta Jehovä.
Y, “parlayanqëkipaq pruëbakunata rikätsiyämë” ninmi Jacobpa kastankunata Gobernaq.
22 “Pruëbakunata rikätsikur shamoq tiempuchö ima pasakunampaq kaqta niyämë.
Imanö ushanampaq kaqta musyayänäpaq,
unë pasakunqankunapaq parlapäyämë y tsëkunaman pensashun.
Sinöqa ichikllachöna pasakunampaq kaqta willayämë.+
23 Dioskuna kayanqëkita musyayänampaq+
shamoq tiempuchö ima pasakunampaq kaqta niyämë.
Mantsakashqa rikaräyänampaq
ima allita o ima mana allitapis rurayë.+
24 ¡Rikäyë! Qamkunaqa mana kaqllam kayanki,
y rurayanqëkiqa manam imapaqpis välintsu.+
Qamkunata adorayäshunëkipaq akraqkunaqa melanëpaqmi kayan.+
25 Norti lädupitam akranqä nuna shamunqa,
y inti o rupay yarqamunan lädupitam+ jutïta parlaq nuna shamunqa.+
Mituwan trabajaq nuna mituta jarunqannömi+
pëqa gobernadorkunata jarur ushakätsinqa.
26 ¿Pitan tsëkunata musyanapaq qallananllapitana parlashqa?
¿O pitan unëpitana tsëkunapaq parlashqa, tsëqa ‘rasunmi’ ninapaq?+
¡Manam ni pï tsëta willakushqatsu!
¡Manam ni pï tsëta musyatsikushqatsu!
¡Qamkunapitaqa manam imatapis wiyayashqatsu!”.+
27 Sionpita nunakunataqa noqam puntata, “¡rikäyë! Këchömi këkäyan” nirqä.+
Alli noticiakunata musyatsikunampaqmi juk willakoqta Jerusalenchö nunakunaman mandashaq.+
28 Wakpa këpa ashirpis, manam ni pita tarirqätsu.
Manam pëkunapita ni jukllëllapis alli consejakoq karqantsu.
Wakpa këpa tapukuptïpis, manam ni pï contestamarqantsu.
29 ¡Rikäyë! Pëkunaqa mana kaqllam kayan.
Rurayanqankunaqa manam imapaqpis välintsu.
Metalpita santunkunaqa manam ni ima rurëtapis puëdiyantsu.+