24 KAQ YACHATSIKÏ
Congregacionkunapaq Pablupa cartan
Cristiänokuna sinchi kayänampaq Pablu cartakun
TSËLLARAQ qallashqa congregacionqa Jehoväpa munënin cumplikänampaqmi juk precisaq rurëta cumplinan karqan. Pero tsëchö cristiänokunaqa, chikiyänanta y congregacionchö ima pasakuptimpis aguantayänanmi karqan. ¿Imanöraq tsarakuyanman karqan? Escrituras Griegas Cristiänaschö 21 cartakunapa consëjonkunam wanayanqan hörachö yanaparqan.
Pablum qellqarqan Romänospita hasta Hebrëusyaq 14 punta kaq cartakunataqa. Kë llapan cartakunaqa nunakunapa o congregacionkunapa jutintam apan. Imakunapaq Pablu qellqanqantapis rikärishun.
Limpio y alli portakunapaq. Manaraq casakurnin o casado këkar jukwan jukwan punukoqkuna o imëka jutsata rurarir mana wanakoqkunaqa, manam “Diospa mandaquininman [...] yecu[yanqatsu]” (Galatas 5:19-21; 1 Corintios 6:9-11). Cristiänokunaqa juk nacionpita kayanqanrëkurllaqa manam chikinakuyanmantsu (Romanos 2:11; Efesios 4:1-6). Allim kayanman tukïnöpam cristiano mayinkunata yanapayanman (2 Corintios 9:7). Apóstol Pabluqa consejarqanmi shonqupita patsë “Diosman mañacuya[nampaqpis]” (1 Tesalonicenses 5:17; 2 Tesalonicenses 3:1; Filipenses 4:6, 7). Pero mañakïninkunata Dios wiyanampaqqa, pëman markäkurmi mañakuyänan karqan (Hebreus 11:6).
¿Ima nishpataq Pablu consejarqan familiakunata? Casado ollqukunatam nirqan, kikinkunata kuyakuyanqannölla warminkunata kuyayänampaq. Y casada warmikunatanam shonqupita patsë nunankunata respetayänampaq. Jina wamrakunatanam teytankunata wiyakuyänampaq, y teytakunapis kuyëpa yachatsiyänampaqmi consejarqan (Efesios 5:22–6:4; Colosenses 3:18-21).
Dios munanqan. Moises qellqanqan Leyqa, israelïtakunatam mana allikunapita tsaparqan y Dios awnikunqan Mesias chämunqanyaqmi yanaparqan, pero cristiänokuna tsë leyta wiyakuyänanqa mananam precisarqannatsu (Galatas 3:24). Judío cristiänokunaman Pablu cartakurmi rikätsikurqan Moises qellqanqan Ley imachö yanapakunqanta, y Cristu ruranqankuna Diospa munënin cumplikänampaq imanö yanapakunqanta. Jina tsë Leychö qellqarëkaqkuna tiempowan cumplikänampaq kaqtam rikätsikurqan. Këman yarpärishun, animalkunata pishtëkur kayayanqanqa rikätsikurqan Jesus wanunampaq kaqtam, tsënöpam jutsantsikkunapita perdonta chaskinantsik karqan (Hebreus 10:1-4). Tsëmi Cristu wanurinqampita patsëqa, Jehová unë witsan contrato ruranqankuna välerqannatsu (Colosenses 2:13-17; Hebreus 8:13).
Congregacionta dirigiyänampaq. Congregacionchö ima cargotapis chaskiyänampaqqa Biblia ninqannömi llapanchö portakuyänan (1 Timoteu 3:1-10, 12, 13; Titu 1:5-9). Jina Diospita yachakuyänampaq y yanapanakuyänampaqpis precisanmi cristiänokuna gorikäyänam o ëllukäyänam (1 Corintios 14:26, 31; Hebreus 10:24, 25).
2 Timoteu cartanta Pablu qellqanqan witsanqa, juiciota rurayänanta shuyararninmi Römachö yapë preso këkarqan. Mana mantsapakoq cristiänokunallam watukaq ëwayarqan. Wanunampaq ichikllana pishinqanta musyarmi Pabluqa kënö cartakurqan: “Imecano equecanopis, imeca coreq y pelyaq gananacoqnomi asta canancamayaq llapanta cumplirerqö Teyta Diosman marcäcur” (2 Timoteu 4:7). Itsachi tsëpita ichik tiempollatana wanuratsiyarqan. Pero cartankunaqa Diosta imëpis sirwikäyänampaqmi cristiänokunata yanaparqan y kanan tiempopis tsënöllam yanapakïkan.
(Romanos, 1 Corintios; 2 Corintios, Galatas, Efesios, Filipenses, Colosenses, 1 y 2 Tesalonicenses, 1 y 2 Timoteu, Titu, Filemon y Hebreus librokunapita jorqashqam.)