26 KAQ YACHAKUNËKIPAQ
¿Imanirtan imëka mana allikuna kan y nunakuna sufriyan?
Imanir mana allikuna pasanqanta mana musyarmi nunakunaqa alläpa llakikuyan. Bibliachöqa clärum willakun imanir mana allikuna pasanqanta.
1 KAQ: ¿Pitan culpayoq mana allikuna kanampaq?
Satanas Diablum Diospa contran churakarqan y mandakoq këta munarmi Adantawan Ëvatapis Diospa contran churakätsirqan (Genesis 3:1-5). Diabluqa Ëvata creitsirqan kushishqa kawakunanta Jehovä michëkanqantam. Jehoväta mana cäsukur nunakuna mas kushishqa kayänampaq kaqtam creitsirqan. Ëvata “manam wanuyankitsu” nirqa ulikoq o llullakoq kanqantam Diabluqa rikätsikurqan. Tsëmi Bibliachö Diablupaq kënö nin: “Pëqa ulim o llullam, y ulikoqkunapa o llullakoqkunapa teytanmi” (Juan 8:44).
2 KAQ: Adanwan Ëvaqa, ¿pitataq cäsuyarqan?
Jehoväqa Adantawan Ëvata nirqan huertachö llapan frütakunata pachankuna juntanqanyaq mikuyänampaqmi. Peru juk plantapa frütanta mana mikuyänampaqmi nirqan (Genesis 2:15-17). Adanwan Ëvaqa jutsannaqmi kayarqan, tsëmi Jehoväta cäsukunanqa difïciltsu karqan, peru manam Jehoväta cäsukuyarqantsu. Ëvam “tsë plantapa frütanta pallaskir mikurirqan”, y tsëpitanam Adanta “qararqan, y pëpis mikurqanmi” (Genesis 3:6). Pëkunaqa mana cäsukoq karmi jutsallakuyarqan y Diablu gobernananta permitiyarqan, tsënöpam imëka sufrimientukunaman chäyarqan (Genesis 3:16-19).
3 KAQ: Adanwan Ëva mana cäsukuyanqanqa, ¿imamantan chätsimarquntsik?
Adanwan Ëvaqa Jehoväta mana cäsukurmi jutsaman y wanuyman chäyarqan, y noqantsikpis Adanpita karmi jutsa ruraq kantsik y wanuntsik. Adanpaq parlarmi Bibliachö kënö nin: “Juk nunapa culpanllam jutsaqa kë munduchö nunakunaman charqan y jutsarëkurnam nunakunaman wanuy charqan. Tsënömi wanuyqa, llapankuna jutsata rurashqa kayaptin llapankunaman charqan” (Romänus 5:12).
Tsëqa, ¿imanirtan sufrintsik? Imatapis mana alli decidirnin, jukkuna mana alli decidiyaptin, y mana pensanqantsik höra ima desgraciapis pasamashqam (leyi Eclesiastes 9:11).
MASLLA YACHAKUSHUN
Imëka mana allikuna pasanqan y sufrimientuqa Diospa mana culpan kanqanta, y sufreqta rikämarnintsik Jehovä imanö sientikunqantam yachakushun.
4 KAQ: ¿Pipa culpantan sufrintsik?
Pïmëmi pensayan kë munduta Diosnintsik gobernëkanqanta. Peru ¿tsëqa rasuntsuraq? VIDEUTA rikäyë.
Leyiyë Santiägu 1:13 y 1 Juan 5:19 ima ninqanta y këpaq parlayë:
¿Pipa culpantan imëka sufrimientukuna kan?
5 KAQ: ¿Imatan pasashqa Diablu gobernaptin?
Leyiyë Genesis 3:1-6 ima ninqanta y këkunapaq parlayë:
¿Imatataq Diabluqa Ëvata creitsirqan? (Rikäyë 4 y 5 versïculukunata).
¿Imanötan Diabluqa creitsikurqan nunakuna kushishqa kawayänanta Jehovä mana munanqanta?
¿Rasumpatsuraq Diablu ninqannö necesitantsiktsu Jehovä gobernamänata?
Leyiyë Eclesiastes 8:9 ima ninqanta y këpaq parlayë:
¿Imatan nunakunata pasashqa Jehovä mana gobernaptin?
Adanwan Ëva manaraq jutsallakurqa juk shumaq huertachömi kawayarqan, peru Diabluta cäsukurmi Jehoväpa contran churakäyarqan.
Adanpawan Ëvapa culpanmi llapantsik jutsa ruraq kantsik, sufrintsik y wanuntsik.
Jehoväqa ichikllachönam imëka sufrimientukunata y wanuyta ushakätsinqa. Jehoväta cäsukoq nunakunaqa jutsannaqna karmi shumaq Patsachö mana wanurna kushishqa kawakuyanqa.
6 KAQ: Jehoväqa llakikunmi sufreqta rikämarnintsik
Rey David qellqanqanchö y apostol Pëdru qellqanqanchömi rikantsik sufreqta rikämarnintsik Jehovä imanö sientikunqanta. Leyiyë Salmus 31:7 y 1 Pëdru 5:7 ima ninqanta y këpaq parlayë:
¿Imanötan sientikunki mana allikunapa pasashqa Jehovä llakikunqanta musyar?
7 KAQ: Diosnintsikqa llapan sufrimientukunatam ushakätsinqa
Leyiyë Isaïas 65:17 y Apocalipsis 21:3, 4 ima ninqanta y këpaq parlayë:
Nunakuna kushishqa kawakuyänampaqmi Jehoväqa ichikllachöna llapan mana allikunata ushakätsinqa. Tsëta musyanqëkiqa, ¿imanötan yanapashunki? ¿Imanir?
¿Musyarqëkiku?
Diabluqa Ëvata engañarmi Jehoväpa jutinta mana allichö quedatsirqan, y mana alli gobernaqtanömi Jehoväta quedatsirqan. Tsënö kaptimpis Jehoväqa llapan sufrimientukunatam ushakätsinqa, jutintam respetatsinqa y llapankunam musyayanqa pëlla alli gobernaq kanqanta. Teytantsik Jehoväpa jutin respetashqa kananqa imapitapis mas puntachömi kanan (Mateu 6:9, 10).
WAKIN IMA NIYANQAN: “Diosqa sufrinapaqmi kamamarquntsik”.
Tsënö niyäshuptiki, ¿imataraq ninkiman?
KËTAM YACHAKURQUNKI
Adanwan Ëva Diabluta cäsuyanqampitam imëka sufrimientukuna kan. Peru Jehoväqa sufreqta rikämarnintsik alläpam llakikun, tsëmi ichikllachöna llapan sufrimientuta ushakätsimunqa.
¿Yarpankiku?
¿Imatataq Ëvata Diablu creitsirqan?
Adanwan Ëva Jehoväta mana cäsukuyanqanqa, ¿imamantan chätsimarquntsik?
¿Imanirtan nintsik sufreqta rikämarnintsik Jehovä llakikunqanta?
MASTA YACHAKUY
Jutsapaq Bibliachö ima ninqanta yachakuy.
Eden huertachö Jehoväpaq ulikurnin o llullakurnin Diablu imata creitsikunqanta maslla yachakuy.
“¿Imanirtaq sufrimientukuna kananta Dios permitin?” (Täpakoq, 1 de marzu 2014)
Sufrimientukuna kananta Jehovä imanir permitinqanta musyanëkipaq leyï.
“¿Imanirtan judïukunata wanutsiyänanta Dios micharqantsu?” (jw.org päginachö yarqamoq)
Imëka sufrimientukunapa pasashqa karpis kushishqa kanampaq juk nunata ima yanapanqanta rikë.