‘Ima ninacushqa carpis, perdonanacuyë’
“Tsenolla jucniqui jucniquipis ima cäsu captinpis awantanacuyë. Y ima ninacushqa carpis, perdonanaquicuyë, Jesucristu perdonayäshonqequinolla.” (COL. 3:13)
1, 2. ¿Imanirtaq alläpa precisan perdonakoq kanqëkita o mana perdonakoq kanqëkita rikänëki?
JEHOVÄQA Palabranchömi willamantsik jutsata imanö rikanqanta y jutsata rurarishqa imanö sientekunqanta. Jina tsëllachömi perdonakïpaq tukïta yachatsimantsik. Pasaqchö yachakunqantsikchömi rikarqantsik alli shonquyoq kayanqampita Davidtawan Manasesta Jehová ankupanqanta o llakipanqanta. Alläpa llakishqa sientekuyanqanmi yanaparqan mana alli rurayanqanta willakuyänampaq, tsëkunata chikiyänampaq y shonqupita patsë arrepentikuyänampaq. Tsënöpam Dioswan alli këta yapë tariyarqan.
2 Kananqa perdonakïpaq jukmampa parlarishun. ¿Imanöraq sientekunkiman karqan Manasés mana alli rurëninchö mëqan familiëkillatapis sufritsishqa kaptinqa? ¿Tsë reyta perdonëkunkimantsuraq karqan? Kë tapukïqa alläpa allim; kananqa kawantsik alläpa mana alli y kikinkunallaman yarparaq nunakuna rurinchömi. Tsënö kaptinqa, ¿imanirtaq juk cristiano perdonakoq këta yachakunan? Qamta mana allita rurayäshuptiki, ¿imaraq yanapashunki alläpa mana piñakunëkipaq, Jehová shuyaranqannö tratanëkipaq y perdonanëkipaq?
¿IMANIRTAQ PERDONASHWAN?
3-5. a) ¿Ima igualatsikïwantaq wiyaqninkunata Jesus yachatsirqan perdonakoq kë alläpa precisanqanta entiendiyänampaq? b) ¿Imatataq Mateo 18:21-35 textochö igualatsikï yachatsikun?
3 Cristiano mayintsik kaptin o mana cristiano mayintsik kaptimpis, perdonakoq kanqantsikqa yanapakun familiantsikkunawan, amïgontsikkunawan, wakin nuna mayintsikkunawan y Jehoväwampis alli kanapaqmi. Ëka kuti ofendimashqapis, tsë rurëqa juk cristiänopaq alläpa precisanqantam Biblia yachatsikun. Perdonakoq kë alläpa precisanqanta entienditsikunanrëkurmi Jesusqa parlarqan juk jaqa esclävopaq.
4 Tsë esclävoqa 60 millón junaq trabäjopa chanintanömi patronninta debirqan, tsënö kaptimpis patronninqa perdonëkurqanmi. Tsënam tsë esclävoqa debinqan esclavo mayinwan tinkurirqan, pëqa manam atskatatsu debirqan sinöqa pachak junaq trabäjopa chanintanöllam. Ichikllata debikoq esclävoqa alläpam rogarqan jaqampita shuyëkunampaq, pero patronnin perdonashqan esclävoqa carcelmanmi llawiratsirqan o wichqaratsirqan. Tsënö ruranqanta musyarirmi patronqa alläpa piñakurqan y perdonanqan esclävota kënö tapurqan: “‘¿Imanirtaq qamqa tse nuna mayiquita noqa ancupanqaqno ancuparqonquitsu!’ nir. Tseno nirirnam, tse reyqa allapa piñar, tse jaqa wallqata carselman llawiratsir castigatserqan, asta llapan jaqa queninta pagaconqanyaq” (Mat. 18:21-34).
¿Imatataq igualatsikïninwan Jesus yachatsimarqantsik?
5 ¿Imatataq Jesus yachatsikurqan kë willakïwan? Pëmi nirqan: “Tsenollam sielucho quecaq Dios Yayäpis castigayäshunqui nuna mayiquicunata llapan shonqiquicunawan mana perdonayaptiqueqa” (Mat. 18:35). Yachatsikïqa clärom këkan. Llapan kawënintsikchö jutsata ruranqantsikmi rikätsimantsik, Jehová mandakunqanta chipyëpa cumplita mana puëdenqantsikta. Tsënö kaptimpis, Jehoväqa perdonamänantsikpaq o jutsata mana rurashqatanö rikämänantsikpaq listom këkan. Tsëmi Jehoväwan pipis amigo këta munarninqa nuna mayintaraq perdonanan. Jirkapita Yachatsikunqanchömi Jesus këta nirqan: “Sitsun mana allita rurayäshoqniquicunata perdonecuyanqui, sielucho quecaq Dios Yayapis qamcunata perdonecuyäshunquim. Peru sitsun qamcunapis nuna mayiquicunata perdonayanquitsu, Dios Yayapis manam jutsequicunapita perdonayäshunquitsu” (Mat. 6:14, 15).
6. ¿Imanirtaq höraqa perdonakï fäciltsu?
6 Capaz qam ninkiman: “Tsë yachatsikïqa alläpa shumaqmi, pero parlananllaqa fäcilmi, rurananqa manam”. Tsëqa pasakunman pipis ofendiriptin qonqëta mana puëdiptinmi. Quizaschi sientekunman alläpa piñashqa, traicionashqa o raslla altsëta munanman o hasta vengakïta munanman. Tsëmi, wakinkunaqa pensayan ofendeqninkunata imëpis perdonëta mana puëdiyänampaq kaqta. Tsënö sientekurqa, ¿imanötaq Jehová sirweqninkunapita shuyaranqannö perdonakoq kanëkipaq kallpachakunkiman?
IMANÖ KANQËKITA RIKË
7, 8. Mana alli tratayäshunqëkipita piñashqa këkaptikiqa, ¿imaraq yanapashunki perdonëkunëkipaq?
7 Pipis ofendiramashqa imanöpis tikrarinqantsikqa mana aguantëpaqnömi kanman. Alläpa piñakoq këpaq tapukuyaptinmi, juk joven kikimpaq kënö nirqan: “Juk kutim [...] alläpa feyupa wayichö pleitorqä y imëpis mana kutinapaq kaqta jurarmi ëwakurqä. Usya witsan juk shumaq junaqmi karqan y chakrakunapa purir tukï shumaqkunata rikanqämi piñakïnïta ichikpa ichikpa pasaratsirqan. Y hörakuna pasariptinnam chipyëpa arrepentikushqa tranquïlona wayïman kutirirqä”. Kë willakïchö rikanqantsiknöpis, piñakïniki pasanampaqqa tiempotam necesitanki, tsënöpa mana allikunata rurarir mana llakikunëkipaq y shumaq altsanëkipaq (Sal. 4:4; Prov. 14:29; Sant. 1:19, 20).
8 Pero ¿piñakïniki mana pasaptinqa? Alleq rikë imanir piñashqa këkanqëkita. ¿Mana respetayäshurniki mana alli tratayäshunqëpitaku? ¿O ardëpa llakitsiyäshunqëkita pensarku? ¿Rasumpaku pasëpa mana alli tratayäshurqunki? Imanöpa piñashqa këkanqëkita alleq musyanqëkim yanapashunki, Bibliapa mëqan kaq consëjonkuna ofendishoqnikita allipa tratanëkipaq yanapashunëkipaq kaqta (lei Proverbios 15:28a y 17:27b). Tsënö ruranqëkim yanapashunki alli kaqta ruranëkipaq y perdonanëkipaq listo këkänëkipaq. Quizás fäciltsu kanqa tsënö pensanëkiqa, pero tsënöpam Diospa Palabran ‘yarpeniquiman, shonqiquimanpis’ chänanta dejëkanki, y tsëmi yanapashunki Jehovänölla perdonakoq kanëkipaq (Heb. 4:12).
¿RASUMPA KAQPITATSURAQ PIÑAKÏKANKI?
9, 10. a) ¿Imanöraq contestankiman ofendiyäshuptikiqa? b) ¿Imachöraq yanapashunkiman tranquilo y llakipäkoq kanqëki?
9 Kawënintsikchöqa tukï cösaskunapa pasanqantsikmi piñatsimantsik. Këllaman pensari, quizás cärrota manejëkar ëwëkaptiki, juk carro ichikllapa choquëkushunkitsu. ¿Imataraq ruranki? Capaz musyanki tsënö pasakuptin juk kutikunachö alläpa piñakurnin juknin kaq choferta maqar ushayanqanta. Rasunmi, juk cristiänoqa manam tsë rurëta pensanmantsu.
10 Piñakunampa rantinqa o trukanqa, alläpa allichi kanman imanöpa pasanqanta shumaq yarpachakurinantsik. Quizás qampis manejëkanqëki hora juk cösaskunaman yarpachakïkarqëki. O capaz juk kaq choferpa cärron mana alli këkashqa. Imanö kaptimpis, këmi rikätsimantsik ima pasakunqanta alleq entiendinqantsik, allipa pensanqantsik, ankupäkoq o llakipäkoq kanqantsik, alläpa mana piñakunapaq, mana llakikunapaq o mana allipa mana pensanapaq yanapakunqanta. Eclesiastés 7:9 textom kënö consejakun: “Ama rasllaqa piñakïtsu, tsënö rasllaqa piñakuyan upakunallam”. Ama qamta piñëkätsiyashunqëkitanöqa rikëtsu. Höraqa, ardëpa piñëkätsiyashunqëkinö kaptimpis manam tsënötsu; tsëqa jutsasapa kar pantayanqampita o mana allitanö entiendinqantsikpitam. Imatapis niyäshunqëki o mana alli tratayäshuptiki mana allinö kaptinqa raslla mana piñakunëkipaq sinchikï. Kuyakoq karnin nuna mayikita perdonë, tsëqa más kushishqam kanki (lei 1 Pedru 4:8).
‘YAMË KËNIKIKUNAM [...] QAMKUNAMAN KUTIMUNQA’
11. ¿Imanötaq contestashwan Diospita yachatsikïkashqa nunakuna mana allipa tratamashqaqa?
11 ¿Diospita yachatsikïkaptiki pipis mana alli tratashuptiki imanötaq aguantakunkiman? 70 discïpulonkunata mandarninmi llapan watukayanqan wayikunachö yamë kë kananta munayänampaq Jesus kënö nirqan: “Yamë pasakïta kuyaq tsëchö kaptinqa, yamë kënikikunam pëchö jamarinqa. Pero mana kaptinqa qamkunamanmi kutimunqa” (Luc. 10:1, 5, 6, NM). Yachatsikunqantsikta pipis chaskikuptinqa, alläpam kushikuntsik, tsënö karmi apanqantsik yachatsikïkunapita yanapakïta chaskin. Tsënö kaptimpis, wakinkunaqa hora piñakuyanmi. ¿Imataraq rurankiman tsënö pasashuptiki? Jesusmi nirqan tsë nunapaq yamë këta apanqëki qamwan quedakunampaq. Nunakuna chaskikuyaptin o mana chaskikuyaptimpis, wayinkunapitaqa mana piñakushllapam witikunkiman. Qallapäshunqëkita contestaptikiqa manam yamë këta katsita puëdinkitsu.
12. Efesios 4:31, 32 textochö Pablu ninqannö, ¿imatataq ruranantsik?
12 Imë hörapis yamë këtaqa procuranëkim, manam Diospita yachatsikïkarllatsu. Pero yarpë, pitapis perdonëqa manam mana alli rurëninkunata o llakitsikunqanta mana kaqpaq churë ninantsu. Sinöqa, mana allita ruramanqantsikpita piñakïnintsikta shonquntsikpita chipyëpa jorqë ninanmi, tsënöpam yamë kënintsikqa ushakanqatsu. Wakinkunaqa mana alli tratayanqampita piñashqalla kakurmi, jukpa culpanrëkur kushishqa këninkunata oqrayashqa. Ama mana allita pensar piñashqallaqa kakïtsu. Pitapis chikiparqa kushishqa mana kanëkipaq kaqtam yarpänëki. Tsëmi perdonakoq kanëkipaq listo këkänëki (lei Efesios 4:31, 32).
JEHOVÄTA KUSHITSINAMPAQ KAQTA IMËPIS RURË
13. a) ¿Imanötaq juk cristiano ‘chiqueqnimpa’ ‘qaqllanpita chispata shicwatsinman’? b) ¿Imaraq pasakunman pipis qallapämaptintsik shumaqpa contestashqa?
13 Höraqa quizá yanaparinkiman pï ofendishoqnikipis cristiano këman chänampaq. Apóstol Pablum kënö qellqarqan: “‘Sitsun chiquishoqniquicuna mallaqecanqa micunan qarecuyanqui, y yacunëcaptinpis yacun qoycuyanqui. Tseno rurayaptiquim penqaquiwan qaqllanpita chispapis shicwanqa’ nir. Ama mana alli rurecuna dominayäshïtsu; antis mana alli rurecunata jaqirïcur allicunatana rurayë” (Rom. 12:20, 21). Feyupa tratakoqkunata shumaqpa tratanqantsikqa manshuyäratsinmanmi y alli kënintam jorqaramunman. Ofendishoqnikiwan ras mana piñakuptiki o ankuparninqa, quizaspis yanaparinkiman Bibliapita yachakïta munanampaq. Imanö kaptimpis, shumaqpa tratanqëkim tsë nunata yanapanqa shumaq tratanqëkiman alleq yarpachakunampaq (1 Ped. 2:12; 3:16).
14. Imata ruramashqantsik kaptimpis, ¿imanirtaq piñashqallaqa kakushwantsu?
14 Kayanmi mana juntakunantsikpaq kaq nunakuna. Juk kaqkunaqa kayan congregacionchö kashqa karpis jutsallakurir mana arrepentikuyanqampita qarqushqa kaqkunam. Tsëkunapita quizás mëqanllapis ofendishurqunki, y tiempowan arrepentikuptimpis quizás sasaraq kanman perdonanëkipaq, höraqa llakitsimashqantsik kaptinqa manam fäciltsu qonqarinantsik. Tsënö pasashuptikiqa, tsë nunata perdonanëkipaq kutin kutin Jehoväta mañakï yanapashunëkipaq. Imanö kaptimpis, ¿imanöraq musyankiman tsë nunapa shonqunchö ima kanqanta? Jehovämi sïqa musyan. Pëqa chipyëpam musyan imanö kanqanta y jutsallakoqkunawanqa alläpa pacienciakoqmi (Sal. 7:9; Prov. 17:3). Tsënö kaptinmi Bibliaqa kënö nin: “Pipis mana allicunata rurayäshuptiqui, ama qamqa pepaq mana allitaqa ruranquitsu; antis allicunata rureta tirayë llapan nunacunapa nopancho. Imecanopapis tïrayë llapan nunacunawan shumaq pasaquicho cawaquita. Diospa palabranmi queno escribirëcan: ‘Noqam rurenincunamanno nunacunata jusgar castigashaq’” (Rom. 12:17-19). Noqantsikqa manam pitapis juzguëta puëdintsiktsu (Mat. 7:1, 2). Pero Jehová llapanta alli rikar juzganampaq kaqtaqa alleqmi musyantsik.
15. ¿Pipis ofendiramashqa imata yarpänantsiktaq precisan?
15 Mana allita rurashunqëkipita y llakitsishunqëkipita pipis arrepentikushqana këkaptin perdonë sasanö o ajanö kaptinqa, yarpänëkim pëpis jutsapa makinchö karnin tsëkunata ruranqanta (Rom. 3:23). Jehoväqa alläpam jutsasapa nunakunata ankupan o llakipan. Tsëmi ofendimaqnintsikpaq Diosman mañakunantsik alläpa precisan. Y ofendimanqantsikpaq Diosman mañakurirqa, manachi imëpis piñashqalla kakushwantsu. Jesusqa alleqmi nirqan mana alli tratamaqnintsikkunawan piñashqalla mana kakunapaq kaqta, kënömi nirqan: “Chiquiyäshoqniquicunata cuyayanqui, y mana allita rurayashoqniquicunapaq Teyta Diosta mañacuyanqui” (Mat. 5:44).
16, 17. Jutsata ruraq cristiano arrepentikushqana kanqanta anciänokuna niyaptin, ¿imanötaq qam rikankiman, y imanir?
16 Diospa munënin kaptinmi congregacionchö alläpa jatun jutsata rurayanqanta juzgayänampaq anciänokuna churashqa këkäyan. Pëkunaqa manam Jehová rikanqannötsu cristiano mayinkunapa shonqunkunata rikëta puëdiyan, tsëmi imata decidirpis Diospa Palabran ninqannö y santo espíritu yanapanqannö rurëta procurayan. Tsëmi Diosman mañakurir-raq imatapis decidiyanqanqa rikätsikun Jehová munanqannö rurëkäyanqanta (Mat. 18:18).
Cristiänokunaqa listom këkäyanman perdonanakuyänampaq
17 Këchömi Diosllapaq kanqanta pipis rikätsikïta puëdin. Juk nuna jutsata ruranqampita arrepentikunqanta anciänokuna niyaptinqa, ¿perdonëkunkimantsuraq y kuyarnintsuraq sïguinkiman? (2 Cor. 2:5-8.) Qamta o mëqan kastëkitapis llakitsiyäshushqa kaptinqa, quizás sasaraq o ajaraq perdonanëki kanman. Pero Jehoväman markäkur y congregacionchö problëmakunata imanö altsanqanman pensarqa, yachëwanmi imatapis ruranki y perdonakoq kanqëkitam rikätsikunki (Prov. 3:5, 6).
18. ¿Ima bendicionkunatataq chaskinki perdonakoq karqa?
18 Yarpë piñashqalla kawakïqa alläpa mana alliman chätsikunqanta: tukï qeshyakunaman, kuyanqëkikunawan rakikëman, alläpa yarpachakïkunaman y kuyanakunqëkikunawan allilla mana parlapänakïman. Tsëkunata perdonakoq kë tukï allikunata apamunqanwan igualaratsi. Perdonakoq këqa alläpa mana llakikunapaq y saludnintsikta malograq yarpachakïkunaman mana jeqarpunapaq y wakinkunawan kushishqa kawakunapaqmi yanapamantsik. Perdonakoq kaqqa imawampis mana igualaq bendiciontam chaskin, tsëqa ciëlochö këkaq Teytan Jehoväwan kushishqa kawëmi (lei Colosenses 3:12-14).
[Päginapa ura kuchunchö willakïkuna]
a Proverbios 15:28: “Alli ruraq nunapa shonqunqa pensanran imatapis parlanampaq, pero mana alli nunaqa yakuta jichaqnömi mana allikunata parlarin”.
b Proverbios 17:27: “Ninqanta pipis wiyakoqqa yachëyoqmi, y tanteakoq nunaqa mana ras piñakoqmi”.