-
¿Ima nintaq Bibliachö alcohol upuypaq?¡Manana wanurmi kushishqa kawakushun! Bibliapita shumaq yachakunapaq libru
-
-
¿Ima nintaq Bibliachö alcohol upuypaq?
Alcohol upuypaqqa manam llapan nunakunatsu igual-lla pensayan. Wakinkunaqa amïgunkunawan juntakarmi upuyan, y wakinqa manam ni ichikllatapis upuyantsu, peru wakinkunaqa machayanqanyaqmi upuyan. Bibliachöqa, ¿ima nintaq alcohol upuypaq?
1 KAQ: ¿Mana alliku alcohol upuy?
Bibliachöqa manam nintsu alcohol upuy mana alli kanqanta, sinöqa kushishqa kawanapaq Jehovä kamanqankunapita vïnupis alli kanqantam nin. Tsëmi nin: “Vïnuta upurmi nunakuna kushikuyan” (Salmus 104:14, 15). Bibliachöqa willakunmi, Jehoväpa unë witsan sirweqninkuna vïnuta upuyanqanta (1 Timoteu 5:23).
2 KAQ: ¿Ima consëjukunatataq Bibliachö tarintsik alcoholta upuypaq?
Jehoväqa manam munantsu alläpa upuyänanta ni machayanqanyaq upuyänanta (Gälatas 5:21). Bibliachöqa kënömi nin: “Vïnuta alläpa upyaqkunawan ama juntakëtsu” (Proverbius 23:20). Tsëmi japallantsik upur o jukkunawan upurpis, machanqantsikyaq, llutankunata parlanqantsikyaq y mana allikunata ruranqantsikyaqqa upunantsiktsu. Alläpa upurqa qeshyapäkurmi qallëkushwan. Upur qallëkur dejëta mana puëdinqantsikta cuentata qokurqa, imëpis manana upunapaqmi decidinantsik.
3 KAQ: ¿Imanötan respetashwan alcoholta upuyänampaq o mana upuyänampaq decidiyanqanta?
Alcoholta mana upuyänampaq o ichikllata upuyänampaq kaqtaqa kikinkunam decidiyänan y manam juzganantsiktsu. Ni ichikllatapis upuyta mana munaqkunataqa manam obliganantsiktsu (Romänus 14:10). Alcoholta upunqantsik jukkunapaq mana allinö kaptinqa, manam upunantsiktsu (leyi Romänus 14:21). Jehoväpa sirweqninkunaqa, manam kikintsikpa biennintsikpaq kaqllatatsu ashintsik, sinöqa jukkunapa biennimpaq kaqtam ashintsik (leyi 1 Corintius 10:23, 24).
MASLLA YACHAKUSHUN
Yachakurishun alcoholta upunëkipaq o mana upunëkipaq kaqta decidinëkipaq Biblia imanö yanapashunëkipaq kaqta, y upuyta dejëta munaptiki imanö yanapashunëkipaq kaqta.
4 KAQ: Alcoholta upunëkipaq o mana upunëkipaq kaqta decidi
Juk casakuy fiestachö milagruta Jesus ruranqanmi yanapamantsik alcohol upuypaq Jesus imanö pensanqanta musyanapaq. Leyiyë Juan 2:1-11 ima ninqanta y këkunapaq parlayë:
Kë milagruta Jesus ruranqampitaqa yachakuntsik, ¿Jesus alcoholta chikinqantaku y ichikllata upuypis mana alli kanqantaku?
Jesuspis alcoholta upuyänanta mana michäkuykaptinqa, ¿imanöraq juk cristiänu rikanman upuyänampaq jukkuna decidiyanqanta?
Cristiänukuna alcoholta upuyta puëdirpis, allim pensayänan imë upuyänampaq o imë mana upuyänampaq kaqta. Leyiyë Proverbius 22:3 ima ninqanta y parlayë. ¿Allitsuraq kanman alcohol upuy...
... cärruta o ima mäquinatapis manejanëki kaptin?
... juk warmi qeshyaq këkar?
... alcoholta mana upunëkipaq doctorkuna nikäyäshuptiki?
... upur qallëkur mana dejëta puëdiptiki?
... autoridäkuna mana upuyänampaq niyaptin?
... alcoholta mana upunampaq decidishqa juk nunawan këkar?
Pipis casakuptin o amïgukunawan juntakur, ¿allitsuraq kanman invitädukunata alcoholta sirwi? Alli o mana alli kanqanta musyanëkipaq VIDEUTA rikäyë.
Leyiyë Romänus 13:13 y 1 Corintius 10:31, 32 ima ninqanta, y cada textuta leyirir këpaq parlayë:
Kë textuchö ninqanqa, ¿imanötan yanapashunki imata decidirpis Jehovä munanqannö decidinëkipaq?
Alcoholta upunampaq o mana upunampaq kaqtaqa cada cristiänum decidinan. Juk cristiänuqa capazchi höraqa upunqa, peru höraqa mana upunqatsu.
5 KAQ: Alcoholta upurpis manam alläpaqa upunëkitsu
Jehoväqa manam nimantsiktsu alcohol upuy mana alli kanqanta. Peru machayanqanyaq upuyänantaqa manam munantsu. Leyiyë Osëas 4:11, 18 ima ninqanta y këpaq parlayë:
¿Imanirtan allitsu kanman machanqantsikyaq upuyqa?
Wakinkunaqa ichikllawanmi machayan, peru wakinkunaqa atskawanran. Tsëtam kikintsik cuentata qokunantsik alläpaqa mana upunapaq. Leyiyë Proverbius 11:2 ima ninqanta y këpaq parlayë:
Alcoholta upurqa, ¿imanirtan alli kanman alläpa mana upunëkipaq kaqta cuentachö katsinqëki?
6 KAQ: ¿Imatan yanapashunkiman alcohol upuyta dejanëkipaq?
Alcohol upuyta juk nuna dejanampaq ima yanapanqanta VIDEUCHÖ rikäyë y këkunapaq parlayë:
Machashqa kanqan höraqa, ¿imanötan Dimitri portakoq?
¿Fäcilku Dimitripaq karqan alcohol upuyta dejanan?
¿Imatan Dimitrita yanaparqan alcoholta manana upunampaq?
Leyiyë 1 Corintius 6:10, 11 ima ninqanta y këkunapaq parlayë:
¿Imanirtan machanqantsikyaq upunantsiktsu?
¿Imanirtan nintsik alcoholta gustaq nuna dejëta puëdinqanta?
Leyiyë Mateu 5:30 ima ninqanta y këpaq parlayë:
Jesusqa nirqan makintsikta roquskir jitarinapaqmi. Tsëta ninqanmi rikätsikun viciukunata dejë mana fäcil kaptimpis, Jehoväqa pasëpa dejanata munanqanta. Alcohol upuy alläpa gustashuptikiqa, ¿imataraq rurankiman upuyta dejanëkipaq?a
Leyiyë 1 Corintius 15:33 ima ninqanta y këpaq parlayë:
¿Imanirtan allitsu kanman alcoholta alläpa upyaqkunawan juntakunqëki?
WAKIN IMATA TAPUMANQANTSIK: “¿Alcohol upuy mana alli kanqantaku Bibliachö nin?”.
Tsënö tapuyäshuptiki, ¿imataraq ninkiman?
KËTAM YACHAKURQUNKI
Jehoväqa alcoholta upunata permitimarnintsikpis, manam munantsu alläpata upunantsikta ni machanqantsikyaq upunantsiktaqa.
¿Yarpankiku?
¿Ima nintaq Bibliachö alcohol upuypaq?
¿Imatan pasamashwan alläpa upushqaqa?
¿Imanötan respetashwan alcoholta upuyänampaq o mana upuyänampaq decidiyanqanta?
MASTA YACHAKUY
Jövinkuna alcoholta upuyta munarqa, ¿imatataq cuentachö katsiyänan?
Alcoholta upurpis mana alläpa upunëkipaq ima yanapashunëkipaq kaqta yachakuy.
“¿Imanöraq musyankiman mëyaqlla washkuta upyanëkipaq kaqta?” (Täpakoq, 1 de febrëru 2010)
Jehoväpa sirweqninkunaqa alcoholta upur, ¿“¡salü!” ninakushwantsuraq?
Alcohol upuyta juk nuna dejanampaq ima yanapanqanta musyanëkipaq, “Pëqa uchkuraq barrilmi” neqta leyi.
“Bibliam yanapashqa jukläyana kawakuyänampaq” (Täpakoq, 1 de juliu 2012)
a Alcohol upuy alläpa gustaptin dejëta mana puëdeqkunaqa höraqa doctorkunamanran ëwayänan. Doctorkunaqa niyan pipis tsënö viciuyoq kashqa karqa, ni ichikllatapis mana upur-raq tsë viciuta dejanampaq kaqtam.
-
-
¿Imanirtan alli pensanantsik imanö vistikunapaq y altsapäkunapaq?¡Manana wanurmi kushishqa kawakushun! Bibliapita shumaq yachakunapaq libru
-
-
52 KAQ YACHAKUNËKIPAQ
¿Imanirtan alli pensanantsik imanö vistikunapaq y altsapäkunapaq?
Llapantsikmi shumaq vistikuyta y altsapäkuyta munantsik. Peru Bibliachö ninqannö rurarqa Jehovä Diosnintsiktam kushitsishun. Tsëmi këchö yachakunki, Jehovä munanqannö vistikunëkipaq y altsapäkunëkipaq.
1 KAQ: ¿Ima nintan Bibliachö vestikuypaq y altsapäkuypaq?
Teyta Diospa Palabranmi cristiänukunapaq kënö nin: “Shumaq vistikuyätsun, y wakinkunata respetar y alli juiciuwan altsapäkuyätsun”. Tsëpitanam nin, “Teyta Diosta sirwiyanqanta” wakinkuna musyayänampaq imëpis limpiu limpiu puriyänampaq (1 Timoteu 2:9, 10). Kë textupitaqa kë chuskutam yachakuntsik: 1) “Shumaq vistikuyätsun” nirqa, cada ünu gustunkunaman vistikurpis Diosnintsikpa sirweqnin kar shumaq vistikuyänampaq y alli altsapäkuyänampaqmi nikan. Reunionkunaman ëwar rikanqëkinöpis, Jehoväpa sirweqninkunaqa cada ünum gustunkunaman vistikuyan, peru tsënö karpis manam llutatsu vistikuyan. 2) ‘Wakinkunata respetarqa’ manam cuerpuntsik rikakuykaqta o jukkuna rikapämänata munarqa vistikunantsiktsu. 3) “Alli juiciuwan” vistikurqa, manam möda kanqanllapitaqa lluta vistikunantsiktsu. Alli pensëkur-ran akranantsik. 4) Imanö vistikunqantsikchö y altsapäkunqantsikchömi ‘Teyta Diosta sirwinqantsiktaqa’ jukkuna cläru rikäyänan (1 Corintius 10:31).
2 KAQ: ¿Imatataq cuentachö katsinantsik vistikurqa?
Cada ünum imanö vistikunapaq kaqtaqa akranantsik. Peru cuentachömi katsinantsik jukkuna ima niyanqanta. Imanö vistikunqantsikwanqa manam pitapis penqakatsinantsiktsu ni mana alli sientitsinantsiktsu. Tsëmi yarpänantsik Bibliachö kënö ninqanta: “Nuna mayintsikpa biennimpaq y kallpayoq kayänampaq, pëkunata kushitsinqanta rurashun” (leyi Romänus 15:1, 2).
3 KAQ: Vistikunqantsik y altsapäkunqantsikqa, ¿imanötan yanapakunman Jehoväpita nunakuna yachakuyänampaq?
Mëchö kanapaq kaqta y imata ruranapaq kaqta pensëkurmi shumaq vistikunantsik. Y reunionnintsikkunaman ëwanapaq o Diospita yachatsikoq ëwanapaqqa mas shumaqmi vistikunantsik. Manam munantsiktsu mana alli o lluta vistishqata rikämarnintsik nunakuna Jehoväpaq mana allita parlayänanta. Tsëpa rantinqa imanö vistikunqantsikta y altsapäkunqantsikta rikar jukkunapis Jehovä Diospita yachakuyänantam munantsik (Tïtu 2:10).
MASLLA YACHAKUSHUN
Jehovä munanqannö vistikunapaq y altsapäkunapaq kaqtam yachakushun.
Autoridäyoq kaqkunata respetanqantsik o mana respetanqantsikqa imanö vistikunqantsikchöpis rikakunmi. Jehoväqa, shonquntsikchö imanö kanqantsiktam masqa rikan, peru imanö vistikunqantsiktapis pëqa altantum këkan.
4 KAQ: Shumaq vistikurqa Jehovätam respetëkantsik
¿Imanirtan alli pensëkur vistikunantsik? Leyiyë Salmus 47:2 ima ninqanta y këkunapaq parlayë:
Jehoväpa sirweqnin këkarqa, ¿imanötan vistikushwan?
Reunionman ëwar y Diospita yachatsikoq yarqurqa, ¿imanirtan alli pensëkur vistikunantsik?
5 KAQ: ¿Imatataq cuentachö katsinantsik röpantsik rantir o altsapäkurqa?
Röpantsikqa manam chaniyoqraqtsu kanan, sinöqa limpiu y allim kanan. Leyiyë 1 Corintius 10:24 y 1 Timoteu 2:9, 10 ima ninqanta y këkunapaq parlayë: ¿imanirtan vistikushwantsu...
... rakcha o qanra y rachishqa röpakunata?
... taksha, qarantsikman laqaraq o qarantsik rikakuykaq röpakunata?
Kanan witsanqa Moises qellqanqan Leykunata manam cumplintsiknatsu, peru tsë leykunachö ninqanmi yanapamantsik Jehovä imata pensanqanta musyanapaq. Leyiyë Deuteronomiu 22:5 ima ninqanta y këpaq parlayë:
¿Imanirtan juk ollquqa warminö vistikunmantsu, y juk warmiqa ollqunö vistikunmantsu?
Leyiyë 1 Corintius 10:32, 33 y 1 Juan 2:15, 16 ima ninqanta y këkunapaq parlayë:
Markantsikchö nunakuna, wawqikuna o panikuna vistikunqantsikta o altsapäkunqantsikta mana allitanö rikäyaptinqa, ¿imataraq rurashwan? ¿Imanir?
¿Imanötan markëkichö nunakuna vistikuyan y altsapäkuyan?
¿Allitsuraq kanman Jehoväpa sirweqninkuna pëkunanö vistikuyanqan? ¿Imanir?
Imanö vistikur o altsapäkurpis, Jehovä munanqannö vistikuyta y altsapakuyta puëdintsikmi.
WAKIN IMA NIYANQAN: “Noqaqa munanqänömi vistikü y altsapäkü”.
Tsënö pensayanqanqa, ¿allitsuraq kanman? ¿Imanir?
KËTAM YACHAKURQUNKI
Alli pensëkur vistikur y altsapäkurqa Jehovä Diosta y jukkunatam respetantsik.
¿Yarpankiku?
¿Imanirtan Jehovä munanqannö vistikunantsik y altsapäkunantsik?
¿Bibliachö ima ninqantan shumaq vistikunapaq y altsapäkunapaq yanapamantsik?
Alli pensëkur vistikunqantsik y altsapäkunqantsikqa, ¿imanötan yanapakun Jehoväpaq allita parlayänampaq y yachakuyänampaq?
MASTA YACHAKUY
Vistikunqantsikwan y altsapäkunqantsikwanqa, ¿imanö kanqantsiktaq rikakun?
“¿Imanötan vistikü y altsapäkü?” (jw.org päginachö yarqamoq)
¿Imanirtan alliraq pensanantsik qarantsikchö tatuäjita manaraq ruratsikur?
“¿Qarantsikchö tatuäjita ruratsikuyqa allitsuraq?” (jw.org päginachö yarqamoq)
Vistikunëkipaq y altsapäkunëkipaq Bibliachö ima ninqanta yachakuy.
“¿Imanö vistikunqantsikqa Diosnintsik alabashqa kanampaqnöku?” (Täpakoq, septiembri 2016)
Jukkuna imanö vistikuyanqan mana gustaptimpis, pëkunapaq mana allita mana pensanampaq juk warmita ima yanapanqanta leyi.
“Imanö vistikuyanqanqa manam gustamaqtsu” (¡Musyatsikoq!, 22 de diciembri 2003)
-