¿MUSYARQËKIKU?
¿Ima rurëyoqtaq karqan Römapa centurionnin?
Marcu Favoniu Facilis centurionpa fötun rumichö labrashqa
Mushoq Testamentuchöqa romänukunapa centurionnimpaqqa atskaqpaqmi parlan. Tantiyarinapaq, Jesucristuta wanutsiyänampaq dirigeq soldädupis centurionmi karqan, Corneliu soldädunö, pëqa mana judïu këkarpis cristiänum tikrarirqan. Y juk centurionmi apostol Pabluta astayänampaqpis mandarqan, jina Pabluta Römaman prësu apaqninkunachöpis Juliu jutiyoq juk centurionmi karqan (Marcus 15:39, NM; Hëchus 10:1, nota, NM; 22:25, NM; 27:1, nota, NM).
Juk centurionqa cargunchömi katseq 50 y 100 soldädukunata. Kë centurionkunaqa nunankunatam alli yachatseq y imata rurayänampaq kaqtam dirigeq, y llapampa armankuna kayäpunanta y alli kanantapis rikaqmi, jina guërraman yëkuyaptinqa pëmi dirigeq.
Llapan soldädukunam centurion këtaqa munayaq. Y tsëman chäyänampaqqa unë tiempupana alli soldädu kashqa karllam chäyaq. Porqui Röma tröpakuna alli ordenädu y sinchi kayänampaqqa tsë centurionkunapitaran dependeq. Juk librum centurionkunapaq kënö willakun: “Kë nunakunaqa kayarqan tröpachö unëllana kaqkuna y mas yachaq kaqkunam”.
¿Imanötaq unë witsanchö espëjukuna karqan?
Egipciukunapa unë witsan espëjunkuna
Unë witsan espëjukunaqa manam kanan witsan espëjukunanötsu karqan, unë witsanqa luchoq metalpita, broncipita, cobripita, plätapita, örupita y plätawan öru tallushqapitam karqan. Bibliachö espëjupaq parlarninqa puntataqa willakun Jehoväpa carpa wayinta rurayänampaq alistapakuyanqanchömi, tsëqa entëru Israel marka Diosta adorayänan wayim karqan. Tsë witsampaqmi cobripita jatun tazonta rurayänampaq warmikuna espëjunkunata qoyarqan (Exodu 38:8). Tsë jatun tazonta y maskunata rurayänampaqqa, qoyanqan espëjukunatam tsullutsiyänan karqan.
Israelïtakuna unë witsan täräyanqan sitiukunata uchkuyanqanchöqa warmikunapa aläjankuna y imëka adornunkunawan juntum kë espëjukunata tariyashqa. Y kë espëjukunaqa paltash y redondu kuchuyoqmi karqan, tsaränanqa qerupita, metalpita y marfilpitam karqan. Espëjupa qepantaqa manam adornayaqtsu.
Unë witsan espëjukunaqa manam kanan witsan espëjukunanötsu cläru rikätsikoq. Tsëchi apostol Pabluqa kënö nirqan: “Kanan witsanqa manam cläruqa rikäkuntsiktsu metalpita espëju kaptin” (1 Corintius 13:12, NM).