Daniel
4 Llapallan llaqtapi runakuna, qamkunatam ima rimayniyuqña kaptikichikpas ñuqa Nabucodonosor nikichik: “¡Hawkallayá kawsakuychik!”, nispa. 2 Hanaq pacha Dios ñuqapaq imakunapas ruwasqanmanta hinaspa pipapas mana ruway atinankunata ruwasqanmantam willakuyta munani. 3 ¡Mayna sumaqmi imakunapas ruwasqanqa! ¡Mayna sumaqmi pipapas mana ruway atinankunata ruwasqanqa! Diosqa wiña-wiñaypaq kamachiqmi, munayniyuq kasqanpas una-unaypaqmi.+
4 Ñuqa Nabucodonosormi wasiypi hawkalla kakuchkarqani, tukuy imayuq kaspaymi kusisqallaña kakuchkarqani. 5 Hinaspam camaypi puñuchkaspa manchakuypaqta sueñokururqani, hinaspaymi tukuy ima rikusqaykunawan hinaspa musquypi hina* qawasqaykunawan llumpayta mancharikurqani.+ 6 Hinaspaymi kamachirqani Babiloniapi llapallan yachaysapakunata pusamuwanankupaq, chaynapi sueñokusqaypa ima ninan kasqanta willawanankupaq.+
7 Chaymi hamurqaku qayaqkuna, qawaqkuna, Caldea runakuna* hinaspa luceropi qawaqkuna.+ Hinaptinmi sueñokusqayta willakurqani, ichaqa manam ima ninan kasqantaqa willawayta atirqakuchu.+ 8 Chaymantam taytachaypa sutin+ Beltsasarwan+ sutichasqay Daniel hamurqa, payqa taytachakunapa yanapasqanmi.+ Chaymi sueñokusqaymanta kaynata nispay willakurqani:
9 “Qawaq runakunapa kamachiqnin Beltsasar,+ ñuqaqa yachanim dioskuna yanapasusqaykita+ hinaspa pakasqa kaqkunamantapas willakuy atisqaykita.+ Puñuspay musquypi hina qawasqaykunapa ima ninan kasqantayá willaykullaway.
10 Puñunaypi puñuchkaspam musquypi hina rikurqani kay allpa pachapa chawpinpi machullay-machu sachata.+ 11 Hatu-hatunta wiñaruspanmi alli-allin takyasqa karqa, kallmankunapas hanaq pachakama haypaqmi karqa. Maymantañapas chay sachaqa sutillam qawakurqa. 12 Kallmasapallaña hinaspa rurusapallañam karqa, lliwmi chay sachapa ruruntaqa mikuqku. Purun animalkunapas chay sachapa sikinpim llantukuqku, alton pawaqkunapas kallmankunapim qistachakuqku*. Lliwmi chayllamanta mikuqku.
13 Camaypi chaykunata musquypi hina qawachkaspaymi rikurqani hanaq pachamanta willakuq* uraykamuchkaqta.+ 14 Paymi kallpawan qaparispa nirqa: ‘¡Sachata kuchuspayá+ kallmankunatapas kuchuychik, llaqinkunatapas* rachuspayá rurunkunatapas chiqichiychik! Llantukuq animalkunapas hinaspa alton pawaqkunapas ayqikuchunkuyá. 15 Sapintawan kulluntayá ichaqa hinallapi saqiychik, fierrowan hinaspa broncewan hapirachispayá saqiykuychik qurakunapa chawpinpi. Hanaq pachamanta wichimuq sullayá nuyuchun, animalkunawan kuskayá qurakunapa chawpinpi kachun.+ 16 Runapa sunqun kananmantaqa animalpa sunqunñayá paypi kachun, qanchis watayá* chayna kachun.+ 17 Kayqa willakuqkunapa willakusqanman hinam,+ kayqa chuya kaqkunapa willakusqanman hinam. Chaynapim pipas yachanqa hanaq pacha Diosqa runakunata kamachiq kasqanta hinaspa munasqanta pitapas kamachiq kananpaq churasqanta.+ Payqa uchuychakuq runatapas churanmi kamachiq kananpaqqa’, nispa.
18 Chaytam ñuqa Nabucodonosor sueñokurqani. Chaynaqa Beltsasar, ima ninan kasqantayá willaykullaway, manam yachaysapa runaykunapas ima ninan kasqantaqa willawayta atinkuchu.+ Qanmi ichaqa atinki taytachakuna yanapasusqaykirayku”, nispa.
19 Hinaptinmi Beltsasarwan+ sutichasqa Danielqa mana imanakuytapas atispan mancharisqallaña karqa.
Ñuqañataqmi nirqani: “Yaw Beltsasar, amayá manchakuychu sueñokusqaywanqa nitaq sueñokusqaypa ima ninan kasqanwanqa”, nispa.
Beltsasarñataqmi niwarqa: “Taytáy, sueñokusqaykiqa chiqnisuqniki runakunapaqyá kachun, ima ninan kasqanpas paykunapaqyá kachun.
20 Qanmi rikurqanki hatu-hatunta wiñaruq hinaspa alli-allin takyasqa sachata, chay sachapaqa kallmankunapas hanaq pachakamam haypaq. Maymantañapas chay sachaqa sutillam qawakuq.+ 21 Kallmasapallaña hinaspa rurusapallañam karqa, lliwmi chay sachapa ruruntaqa mikuqku. Purun animalkunapas chay sachapa sikinpim llantukuq, alton pawaqkunapas kallmankunapim qistachakuqku.+ 22 Reynilláy, riqsisqa hinaspa allin takyasqa kasqaykiraykum chay sachaqa qam kanki, riqsisqa kaynikiqa hanaq pachakamam chayarun,+ kamachiq kaynikipas allpapa cantonkamaraqmi chayarun.+
23 Qamqa reynilláy rikurqankitaqmi hanaq pachamanta uraykamuq willakuqtapas,+ chay willakuqmi nirqa: ‘Sachata kuchuspayá qulluchiychik, sapintawan kulluntayá ichaqa hinallapi saqiychik, fierrowan hinaspa broncewan hapichispayá saqiykuychik qurakunapa chawpinpi. Hanaq pachamanta wichimuq sullayá nuyuchun, animalkunawan kuskayá qurakunapa chawpinpi qanchis wata pasanankama kachun’, nispa.+ 24 Reynilláy, musqukusqayki imapaq kasqantayá willasqayki, kayqa qampaq hanaq pacha Diospa tantiasqanmi. 25 Qanmi runakunamanta sapaqchasqa kaspa animalkunawan yachanki*, torokuna hinam pastota mikunki, hanaq pachamanta wichimuq sullapas nuyusunkim.+ Qanchis watam chayna kanki+ hanaq pacha Diosqa runakunata kamachiq kasqanta riqsikunaykikama hinaspa munasqanta pitapas kamachiq kananpaq churasqanta riqsikunaykikama.+
26 Ichaqa imaynam sachapa sapinwan kullun hinallapi karqa,+ chaynam qampas kaqmanta kamachiq kanki hanaq pachapi kamachiq kasqanta riqsikuspaqa. 27 Chayraykuyá reynilláy kay nisqayta kasukuy ama hina kaspa. Allin kaqkunata ruwaspayá amaña huchallikuychu, wakchakunata llakipayaspayá mana allinkunataqa amaña ruwaychu. Hinaptinqa ichapas unayraq hawka kawsakuwaq”, nispa.+
28 Chay willasqanman hinamá kamachiq Nabucodonosortaqa pasarqa.
29 Wata pasaytam payqa Babiloniapi kamachinan wasipa altusninpi purichkarqa. 30 Hinaspam nirqa: “¡Mayna hatunmi kay Babilonia llaqtaqa! Kikiymi kallpaywan hinaspa atiyniywan hatarichirqani kamachina wasiypas kaypi kananpaq chaynataq ancha riqsisqa kayniypas sutilla kananpaq”, nispa.
31 Hinaptinmi manaraqpas rimayta tukuykuchkaptin hanaq pachamanta nimurqa: “Uyariy rey Nabucodonosor, manañas qamqa kamachiqchu kanki,+ 32 runakunamanta karunchasqas kanki. Runakunamanta sapaqchasqa kaspas animalkunawan kuska yachanki, hinaspapas torokuna hinas pastota mikunki. Qanchis watas chayna kanki hanaq pacha Dios runakunata kamachiq kasqanta riqsikunaykikama chaynataq munasqanta pitapas kamachiq kananpaq churasqanta riqsikunaykikama”, nispa.+
33 Hinaptinmi chaypunilla chayna karqa, Nabucodonosormi runakunamanta sapaqchasqa kaspan torokuna hinaña pasto mikuyta qallaykurqa. Hanaq pachamanta wichimuq sullam nuyurqa, chukchanpas ankapa purun hinam hatu-hatunta wiñarurqa, sillunkunapas alton pawaqpa hinam karqa.+
34 Chaymantam qanchis watakuna tukuruptin+ ñuqa Nabucodonosor hanaq pachata qawarispay chayraq yuyayniyman kutirqani. Hinaspaymi hanaq pacha Diosta hatuncharqani, wiña-wiñaypaq kawsakuqtam hatuncharqani. Chaytaqa ruwarqani wiñaypaq munayniyuq kasqanrayku chaynataq una-unaypaq kamachiq kasqanraykum.+ 35 Kay pachapi runakunaqa manam imapaschu kanku paywan tupachisqaqa, payqa munasqanman hinam angelkunatapas hinaspa runakunatapas kamachin. Manam pipas harkaytaqa atinmanchu,+ manataqmi pipas ninmanchu: “¡Imatataq ruwarunki!”, nispaqa.+
36 Hinaptinmi chaypunilla yuyayniy kutiramuptin kaqmanta atiyniyuq hinaspa riqsisqa kamachiq karqani.+ Kamachiypi yanapaqniy riqsisqa runaykunapas hinaspa ancha riqsisqa wakin runaykunapas ñuqawan rimaqmi hamurqaku. Kaqmantam kamachiq kaspay aswan riqsisqaraq karqani.
37 Kunanqa ñuqa Nabucodonosormi hanaq pacha Diosta yupaychani chaynataq hatunchani.+ Paypaqa ima ruwasqanpas allinmi, kamachikuyninkunapas allin ruwayman hinam,+ payqa hatuntukuqkunatapas pinqaymanmi churan.+