QARANPI KAQ YACHACHIKUY | ¿IMANASQATAQ JESUSQA ÑAKARIRQA HINASPA WAÑURQA?
¿Chiqapchu icha llullachu?
Nazaret llaqtayuq Jesusmi 33 watapi wañuchisqa karqa. Paytam yanqamanta tumpaspanku nirqaku llaqtapi chaqwa ruwachiq kasqanta hinaspam mana llakipayaykuspanku maqarqaku hinaspa qirupi warkururqaku, hinaptinmi llumpa-llumpayta ñakarispan wañukurqa. Ichaqa Diosmi kawsarirachirqa, hinaptinmi 40 punchawmanta Jesusqa hanaq pachaman ripukurqa.
Jesuspa chayna ñakarisqanmantawan wañukusqanmantam bibliapi tawa qillqakuna willawanchik. Ichaqa, ¿chiqapchu bibliapa chayna willakusqankuna? Chaymanta yachayqa ancha allinmi, ¿imanasqa? Sichu Jesusmanta willakuykuna cuentolla kaptinqa yanqapaqmi Jesuspi iñisqanchikqa, kay pacha sumaq huerta kaptin wiñay kawsakuy suyasqanchikpas yanqapaqmi kanman (1 Corintios 15:14). Jesusmanta willakuykuna chiqap kaptinmi ichaqa hamuq tiempopi sumaq kawsakuyta tarisun. Chayraykuyá yachaykusun bibliapi Jesusmanta willakuykuna chiqap utaq llulla kasqanmanta.
ÑAWPAQ TIEMPOMANTA WILLAKUYKUNA
Bibliapi Jesusmanta willakuykunaqa manam runakunapa willakusqan cuentokuna hinachu. Aswanmi tupan yachaysapa runakunapa rimasqankuwan, Jesusmanta willawaspanchikqa willawanchiktaqmi riqsisqa runakunapa sutinmanta hinaspa llaqtakunamantapas, chay llaqtakunaqa kunankamapas kachkanraqmi (Lucas 3:1, 2, 23).
Manamá bibliata qillqaqkunallachu Jesusmantaqa willawanchik, punta pachak hinaspa iskay pachak watakunapi kawsaq runakunapas Jesusmantaqa willawanchikmi.a Bibliapa nisqanman hinaqa Jesusqa wañuchisqam karqa chay tiempopi Roma nacionniyuqkuna suwakunata imayna wañuchisqankuman hina. Chaymantapas bibliapiqa mana imatapas pakaykuspanmi imam kaqta willawanchik, willawanchikmi Jesuspa qatiqninkunapa pantasqankumantapas (Mateo 26:56; Lucas 22:24-26; Juan 18:10, 11). Tukuy kaykunam yachachiwanchik Jesusmanta bibliapi qillqaq runakunaqa mana llullakuspa imam kaqta willakusqankuta.
¿KAWSARIMURQACHU JESUSQA?
Kay pachapi Jesus kawsasqanmanta mana iskayrayaspankupas wakinqa kawsarimusqanmantam iskayrayanku. Qallariypiqa apostolninkunapas iskayrayarqakum (Lucas 24:11). Jesus kawsariramuptinmi ichaqa rikuruspanku apostolninkunawan wakin qatiqninkunapas manaña iskayrayarqakuchu. Chaymantapas 500 masnin qatiqninkunam kawsariramuptin Jesustaqa rikurqaku (1 Corintios 15:6).
Presochasqa kayta hinaspa wañuytapas mana manchakuspankum Jesuspa qatiqninkunaqa kawsarimusqanmanta runakunaman hinaspa wañuchiqninkunamanpas willakurqaku (Hechos 4:1-3, 10, 19, 20; 5:27-32). Kawsarimusqanmanta iskayrayaspankuqa hukchu wañuytapas mana manchakuspankuqa willakunmanku karqa. Manamá chayllachu, Jesuspa kawsarimusqanmanta achka runakuna mana iskayrayasqankuraykum Jesuspi iñiq runakunaqa tukuy tiempo karqa.
Bibliapi Jesuspa wañukusqanmanta hinaspa kawsarimusqanmanta willakuq qillqakunaqa imam kaqtam mana llullakuspa willakun. Chay qillqakunata ñawinchaspaykiqa qampas manañam iskayrayankichu Jesusmanta willakuykuna chiqap kasqanmantaqa. Bibliapa willakusqanmanta mana iskayrayanaykipaqqa astawanmi yanapasunki Jesuspa imanasqa ñakarisqanmantawan kawsarimusqanmanta yachanaykipaq kallpanchakusqayki. Chaymantayá yachaykusun.
a Tácito sutiyuq runam yaqa 55 watapi nacerqa. Paymi kaynata qillqarqa: “Tiberio sutiyuq runa kamachichkaptinmi Cristotaqa Poncio Pilato wañurachirqa, Cristopa qatiqninkunaqa paypa sutinwanmi sutichakurqaku”. Jesusmantaqa willakurqakutaqmi Roma nacionniyuq Suetonio sutiyuq runapas, Josefo sutiyuq judio runapas hinaspa Bitinia lawta kamachiq Plinio sutiyuq runapas.