INTERNETPI QELQANCHISKUNA Watchtower
Watchtower
INTERNETPI QELQANCHISKUNA
quechua (Cusco)
  • BIBLIA
  • QELQAKUNA
  • JUÑUNAKUYKUNA
  • mwbr18 Febrero 1-11 paginakuna
  • Diospaq kausasunchis, referencia (Febrero 2018)

Manan kaypaq video kanchu

Pampachaykuway, manan atikushanchu kay videota qhawanaykipaq.

  • Diospaq kausasunchis, referencia (Febrero 2018)
  • Diospaq kausasunchis, juñunakuypi yachanapaq, referencias-2018
  • Subtitulokuna
  • 5-11 FEBRERO
  • 12-18 FEBRERO
  • 19-25 FEBRERO
  • 26 FEBRERO-4 MARZO
Diospaq kausasunchis, juñunakuypi yachanapaq, referencias-2018
mwbr18 Febrero 1-11 paginakuna

Diospaq kausasunchis juñunakuypi yachanapaq referencia

5-11 FEBRERO

BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 12, 13

“Trigomanta mana allin qoramantawan ejemplo”

(Mateo 13:24-26) Juj ejemplotan Jesusqa churallarantaq: “Janaq pacha gobiernoqa kaymanmi rijch’akun: Juj runan chajranpi allin mujuta t’akaran. 25 Ichaqa runakuna puñushanankaman paypa enemigon jamuspa mana allin qora mujuta trigo t’akasqa pataman t’akaran, jinaspa pasapuran. 26 Trigo wiñamuspa espigamuqtintaq mana allin qorapas rijurimullarantaq.

w13 15/7 pág. 9, 10 párrs. 2, 3

“Noqaqa qankunawanmi sapa p’unchay kashani”

2 Trigo t’akaqpa allpanpi sucedesqanmi rijch’akun kay pachapi trigoman rijch’akuq ajllasqa cristianokunata Jesús jayk’aq imaynapi pallapunanwan, chay jinapi paykunawan janaq pachamanta kamachimunankupaq. T’akay tiempoqa 33 wata Pentecostés p’unchaypin qallariran, cosechataq tukunqa ajllasqakunamanta kay allpapi qhepaqkuna sellasqa kaspa janaq pachaman ripuqtinku (Mat. 24:31; Apo. 7:1-4). Imaynan juj alto orqomanta qhawarispa lliu llaqtata rikunchis, chay jinatan chay rijch’anachiy rikuchiwanchis iskay waranqa watapi jina imakunachus sucedenanta. ¿Imakunatan chay rijch’anachiypi yachanchis? Chay rijch’anachiyqa kinsa tiempomantan rimashan: t’akay tiempomanta, wiñasqan tiempomanta, cosecha tiempomantawan. Kay estudiopiqa cosecha tiempomantan astawanqa yachasun.

JESUSPA PAKAYKUSQAN

3 100 watapi jinan “chirisuela” otaq mana allin qora ‘chajrapi [kay pachapi]’ rijuriran, chay qoraqa karan mana allin cristianokunan (Mat. 13:26). 300 watakunapaqqa ajllasqa cristianokunamanta aswan askhan kapuranku. Chay rijch’anachiypin kamachi runakuna patronta tapuranku: “¿Munankichu t’iramunaykuta?”, nispa (Mat. 13:28). ¿Imanispan patrón kutichiran?

(Mateo 13:27-29) Jinan dueñoq kamachinkunaqa jamuspa niranku: ‘Patrón, ¿manachu allin mujuta chajraykipi t’akamuranki? Chhaynaqa, ¿imaynapitaq mana allin qorari chaypi wiñashan?’, nispa. 28 Dueñotaq niran: ‘Enemigoypunin chaytaqa ruwarun’, nispa. Kamachinkunataq niranku: ‘¿Munawaqchu rispa t’iraramunaykuta?’, nispa. 29 Dueñotaq niran: ‘Ama; mana allin qorata t’iraspaqa trigotawanpas t’iraruwaqchis.

w13 15/7 pág. 10 párr. 4

“Noqaqa qankunawanmi sapa p’unchay kashani”

4 Patronqa Jesusmi karan; paymi trigomanta mana allin qoramantawan rimaspa niran: “Trigo ichhuykama jinalla wiñashachunku”, nispa. Chayta kamachisqanmi rikuchin apostolkunaq tiemponmantapacha kay tiemponchiskama trigoman rijch’akuq ajllasqa cristianokuna kay pachapi kasqanta. Qatikuqninkunaman Jesuspa nisqanmi chayta sut’inchan, niranmi: “Noqaqa qankunawanmi sapa p’unchay kashani kay pachaq p’uchukanankama”, nispa (Mat. 28:20). Arí, ajllasqa cristianokunaqa tukukuy p’unchaykaman sapa p’unchay Jesuspa pakaykusqan kananku karan. Ichaqa trigowan kuska mana allin qora wiñasqanmantapachaqa unay tiempon mana yachakuranchu pikuna trigoman rijch’akuq cristianokuna kasqankuta. Chaywanpas cosecha tiempopaq 30 wata jinallaña kashaqtinmi reparakuran pikuna trigoman rijch’akusqankuta. ¿Iman chaypi sucederan?

(Mateo 13:30) Aswanpas jinalla kuska wiñachunku cosecha tiempokama, chaypiña rutuqkunata nisaq: “Ñaupaqtaqa mana allin qorataraq juñuramuychis jinaspa marq’a-marq’ata wataramuychis kanapunapaq; chaymantaña trigotaqa taqena wasiyman juñumunkichis”’”, nispa.

w13 15/7 págs. 12, 13 párrs. 10-12

“Noqaqa qankunawanmi sapa p’unchay kashani”

10 Ñaupaqta: Mana allin qorata ichhunku. Jesusmi niran: “Ichhuy chayamuqtinña ichhuqkunata nisaq: Chirisuelataraq ñaupaqtaqa ichhurqariychis, jinaspa marq’ay-marq’ayta wataykuychis”, nispa. 1914 watapin angelkuna mana allin qoraman rijch’akuq cristianokunata ichhuspa t’aqaranku ‘janaq pacha qhapaqsuyu wawakunamanta’, ajllasqa cristianokunamanta (Mat. 13:30, 38, 41).

11 Mana allin qorata juñukusqanman jinan astawan yachakuran pikunan trigopas mana allin qorapas kasqanta (Apo. 18:1, 4). 1919 watapaqqa cheqaq cristianokunan Jatun Babiloniamanta kacharichisqa kapuranku, chaypitaqmi sut’ita rikukuran Jatun Babilonia urmaykapusqanta. ¿Imaynapin yachakuran pikuna cheqaq cristianokuna kasqankuta? Predicasqankupin. Biblia Estudiaqkunata umalliqkunan willaranku Diospa Gobiernonmanta willay ancha importante kasqanta. 1919 watapi lloqsimuq “Pikunan kay llank’ayta aparinanku” (inglés simipi) nisqa folleton llapa cristianokunata kallpacharan wasin-wasinta predicanankupaq, niranmi: “Kay llank’ayqa sasapaschá kanqa, ichaqa Señorpa llank’ananmi, paypa yanapayninwanqa allintan aparisun. Qankunaqa ancha sumaq llank’aytan chaskishankichis”, nispa. ¿Imanirankun iñiqmasikuna? 1922 watapi Qhawaq (inglés simipi) revistapi nisqan jina, Biblia Estudiaqkunaqa astawanmi predicaranku. Chaymantapachan kunan p’unchaykama junt’aq cristianokuna wasin-wasinta predicasqankupi reqsisqa kanku.

12 Iskaypi: Trigota taqeman taqenku. Jesusmi angelkunata kamachiran: “Trigotan [...] taqeyman taqenkichis”, nispa (Mat. 13:30). 1919 watamantapachan ajllasqa cristianokunaqa juñusqa karanku ch’uyayachisqa iñiq t’aqaman taqesqa kanankupaq. Ichaqa tukukuykama kay pachapi qhepaq ajllasqa cristianokunaqa janaq pachaman ripuqtinkuñan taqeman jina wiñaypaq taqesqa kanqaku (Dan. 7:18, 22, 27).

Maskhasun ancha allin yachachikuykunata

(Mateo 12:20) Manan q’ewisqa soqostapas sarurparinqachu, manataqmi q’osñishaq mechatapas wañuchinqachu chanin kayta allinta tajachinankama.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 12:20

mecha de lino que humea: Las lámparas que solían usarse en las casas eran recipientes de barro que se rellenaban con aceite de oliva. El aceite subía por la mecha de lino y alimentaba la llama. La expresión griega que se traduce “mecha de lino que humea” puede referirse a una mecha de la que sale humo porque todavía queda algo de calor en ella aunque la llama se esté apagando o ya esté apagada. Según la profecía de Isaías 42:3, Jesús sería compasivo; él nunca apagaría la última llama de esperanza de la gente humilde y oprimida.

(Mateo 13:25) Ichaqa runakuna puñushanankaman paypa enemigon jamuspa mana allin qora mujuta trigo t’akasqa pataman t’akaran, jinaspa pasapuran.

w16.10 pág. 32

¿Yacharankichu?

¿Cheqachu ñaupa tiempopi pi runapas mana allin mujuta t’akanman karan enemigonpa chajranman?

MATEO 13:24-26 textopin Jesusqa niran: ‘Janaq pacha gobiernoqa kaymanmi rijch’akun: Juj runan chajranpi allin mujuta t’akaran. Ichaqa paypa enemigonmi jamuspa mana allin qora mujuta trigo t’akasqa pataman t’akaran, jinaspa pasapuran. Trigo wiñamuspa espigamuqtintaq mana allin qorapas rijurimullarantaq’, nispa. Wakin runakunan piensanku chay ejemploqa yanqa cuentolla kananpaq. Roma llaqtapi wakin ñaupa qelqakunaq nisqanman jinan ichaqa Jesuspa chay willasqanqa cheqaqpaq pasanman karan.

Juj importante qelqapi nisqanman jinaqa Roma nacionpiqa prohibisqas kasharan pipas vengakuyta munaspa enemigonpa chajranman mana allin qora mujuta t’akananqa. Karantaq chaypaq juj ley chayqa, chay ruwayqa pasanmanmi karan. Leykunamanta allinta yachaq runan willaran 533 watapi Roma nacionpi Justiniano rey Digesto nisqa librota qelqasqanmanta. Chay libropin chay reyqa pisillapi qelqasqa Roma nacionpi leykunamanta, chaypin qelqallasqataq leykunamanta allin yachaq runakunaq wakin rimasqankumantapas. Chay runakunas kausasqaku 100 watakuna 250 watakuna ukhupi Jesuspa jamusqan qhepata. Jujninsi kasqa Ulpiano sutiyoq. Paysi willasqa juj runa enemigonpa chajranman mana allin mujuta t’akaspa cosechanta pierdechipusqanmanta. Chayta ruwasqanraykus chay runaqa enemigonman qolqeta paganan kasqa.

Rikusqanchis jina, Roma nacionpiqa pasaranmi chay ruwaykunaqa. Chhaynaqa Jesuspa ejemplo willasqanqa manan yanqa cuentollachu karan.

Bibliata leenapaq

(Mateo 12:1-21) Chay tiempopin Jesusqa sábado p’unchaypi chajra-chajranta purisharan. Discipulonkunataq yarqachikuspanku trigota p’itispa mijuyta qallariranku. 2 Fariseokunataq chayta rikuspa niranku: “¡Qhawariy! Discipuloykikunan sábado p’unchaypi mana ruwanata ruwashanku”, nispa. 3 Jesustaq niran: “¿Manachu leerankichis imatachus David ruwaran chayta? Runankunapiwan yarqasqa kashaspan 4 payqa Diospa wasinman jaykuran, jinaspa Diosman jaywasqa t’antata chaskikuspa chayta runankunapiwan mijuran, chay t’antaqa manan paykunaq mijunanpaqchu karan, aswanpas sacerdotekunallapaqmi karan. 5 ¿Manachu kamachikuy simipipas leerankichis sacerdotekunaqa sábado p’unchaypi templopi llank’ashaspapas mana juchayoq kasqankumanta? 6 Chaymi niykichis: Templomantapas aswan allin kaqqa kaypin kashan. 7 Diosmi niran: ‘Khuyapayakuq kanaykichistan munani, manan sacrificiokuna jaywawanaykichistachu’, nispa; chayta entiendewaqchis karan chayqa, manachá juchachawaqchischu karan mana juchayoqkunataqa. 8 Runaq Churinqa sábado p’unchaypa Señorninmi”, nispa. 9 Chaymanta ripuspataq paykunaq sinagoganman jaykuran, 10 chaypin kasharan jujnin makin ch’akisqa runa, jinan Jesusta tapuranku: “¿Allinchu kanman sábado p’unchaypi pitapas qhaliyachiy?”, nispa. Chaytaqa niranku imallamantapas juchachayta munaspan. 11 Jesustaq paykunata niran: “¿Mayqenniykichistaq juj ovejaykichis sábado p’unchaypi t’oqoman urmaykuqtin mana orqowaqchischu? 12 ¿Manachu runaqa ovejamantapas aswan valorniyoqraq? Chhaynaqa, allinmi sábado p’unchaypi allin kaqta ruwayqa”, nispa. 13 Chaymantataq chay runata niran: “Makiykita jaywarimuy”, nispa; paytaq makinta jaywariran, jinan makinqa juj kaq makin jina qhali kapuran. 14 Fariseokunataq chaymanta lloqsispa Jesusta wañuchinankupaq rimanakuranku. 15 Chayta yacharuspan Jesusqa chaymanta ripuran, askha runakunataqmi qatikurankupas, paytaq llapa onqosqakunata qhaliyachiran. 16 Paykunatan allin-allinta kamachiran ama pimanpas paymanta willanankupaq. 17 Chhaynapin junt’akuran profeta Isaiaspa willasqan, paymi niran: 18 “Kaymi ajllakusqay kamachiy, paytan munakuni, payqa sonqoypaq jinan. Paymanmi espirituyta qosaq, paymi nacionkunaman yachachinqa imachus chanin kay kasqanta. 19 Manan piwanpas jap’inakunqachu, manan qaparkachanqachu, manataqmi pipas jatun ñankunapiqa paypa kunkanta uyarinqachu. 20 Manan q’ewisqa soqostapas sarurparinqachu, manataqmi q’osñishaq mechatapas wañuchinqachu chanin kayta allinta tajachinankama. 21 Paypa sutinpin nacionkuna suyakunqa”, nispa.

12-18 FEBRERO

BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 14, 15

“Jesusqa pisi runakunallawanmi askhaman mijuchiran”

(Mateo 14:16, 17) Jinan Jesusqa paykunata niran: “Manan ripunankuraqchu, qankuna imallatapas mijuchiychis”, nispa. 17 Chaymi discipulonkunaqa niranku: “Manan imaykupas kanchu, pisqa t’antallaykun iskay challwallaykupiwan kashan”, nispa.

w13 15/7 pág. 15 párr. 2

Jesusqa pisi runakunallawanmi askhaman mijuchiran

2 Jesusqa llapa chay runakunata rikuspan paykunata khuyapayaran, jinan Diospa Gobiernonmanta yachachiran onqosqakunatapas jampiran. Tardeyaykuytan qatikuqninkuna Jesusta niranku runakunata kachapunanpaq, chay jinapi qayllapi kaq llaqtachakunamanta mijunata rantikamunankupaq. Jesustaq paykunata niran: “Paykunamanqa qankuna mijuchiychis”, nispa. ¡Chayta nisqanwanqa mancharikurankuchá! Paykunaqqa pisqa t’anta iskay juch’uy challwallankuwanmi karan.

(Mateo 14:18, 19) Jinan Jesusqa niran: “Kayman apamuwaychis”, nispa. 19 Chaymantataq llapa runakunata kamachiran pasto pampapi tiyaykunankupaq; pisqa t’antata iskay challwatawan jap’ispataq cielota qhawarispa graciasta qoran, t’antata phasmispataq discipulonkunaman jaywayta qallariran, paykunataq llapa runakunaman rakiranku.

w13 15/7 pág. 15 párr. 3

Jesusqa pisi runakunallawanmi askhaman mijuchiran

3 Jesusqa llapa chay runakunata khuyapayaspan juj milagrota ruwaran; chaytaqa tawantin Evangelio qelqakunan willashan (Mar. 6:35-44; Luc. 9:10-17; Juan 6:1-13). Chaypin Jesús qatikuqninkunata kamachiran runakunata pachaj-pachajmanta, pisqa chunka pisqa chunkamanta tiyachinankupaq. Jinan payqa Diosmanta mañakuspa t’antata challwakunatawan phasmiran. Ichaqa manan pay kikinchu rakiran aswanmi “yachachisqankunaman qoran runakunaman rakimunankupaq”. Chay pisi mijunallawan sajsaykusqanku qhepamanpas puchuranraqmi. Arí, Jesusqa pisi runakunallawanmi askhaman mijuchiran.

(Mateo 14:20, 21) De modo que todos comieron y quedaron satisfechos, y recogieron el sobrante de los trozos, doce cestas llenas. 21 Sin embargo, los que comieron fueron unos cinco mil varones, además de mujeres y niñitos.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 14:21

además de mujeres y niñitos: Mateo es el único evangelista que menciona a las mujeres y a los niños al relatar este milagro. Es posible que, en aquella ocasión, Jesús alimentara milagrosamente a más de quince mil personas.

w13 15/7 pág. 15 párr. 1

Jesusqa pisi runakunallawanmi askhaman mijuchiran

RIKUSHAWAQPAS jinata yuyaykuy Bibliaq willasqanpi (leey Mateo 14:14-21). 32 watapi Pascua fiesta manaraq chayamushaqtinmi sinchi askha runakuna Jesusta qatikuqninkunatawan qatikuranku, qharikunallan pisqa waranqa yupasqa karan. Paykunaqa Galilea qochaq patanpi kaq Betsaida llaqtaq ch’inneq ladonkaman qatikuranku.

Maskhasun ancha allin yachachikuykunata

(Mateo 15:7-9) Iskay uyakuna, sut’illantan profeta Isaiasqa qankunamanta niran: 8 ‘Kay runakunaqa simillankuwanmi “respetaykikun” niwanku, sonqonkutaq ichaqa noqamanta karupi kashan. 9 Yanqapaqmi adorawashanku, paykunaqa runakunaq kamachikusqallantan yachachinku’”, nispa.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 15:7

Hipócritas: La palabra griega hypokrités se refería originalmente a los actores de teatro griegos —y, más tarde, a los romanos— que llevaban grandes máscaras diseñadas para amplificar la voz. El término acabó usándose para referirse a cualquiera que esconde sus verdaderas intenciones o su personalidad engañando a los demás o fingiendo ser lo que no es. Jesús aquí llama “hipócritas” a los líderes religiosos judíos (Mt 6:5, 16).

(Mateo 15:26) Jinan Jesusqa niran: “Manan allinchu wawakunaq t’antanta uña alqochakunaman qoyqa”, nispa.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 15:26

hijos [...] perritos: La Ley mosaica consideraba a los perros animales inmundos, por lo que la Biblia a menudo usa este término en sentido despectivo (Le 11:27; Mt 7:6; Flp 3:2; Rev 22:15). Sin embargo, tal como escribieron Marcos (7:27) y Mateo, Jesús utilizó el diminutivo del término que se traduce “perro pequeño” o “perro doméstico”, lo que suaviza la comparación. Es posible que Jesús usara este término cariñoso para referirse a los perros que las personas no judías tenían de mascotas. Al parecer, cuando comparó a los israelitas con los “hijos” y a los no judíos con “perritos”, Jesús quería indicar un orden de prioridad. En una casa donde hubiera niños y perros, los niños comerían primero.

Bibliata leenapaq

(Mateo 15:1-20) Jinan Jerusalenmanta jamuranku wakin fariseokuna kamachikuy simita yachachiqkunapiwan, jinaspa Jesusman achhuykuspa niranku: 2 “¿Imaraykun discipuloykikuna p’akinku ñaupa tiempo runakunaq costumbrenta? Paykunaqa manamá riki mijunankupaqpas makinkutaqa maqchikunkuchu”, nispa. 3 Jesustaq niran: “¿Imaraykun qankunapas costumbreykichisrayku Diospa kamachikuyninta p’akinkichis? 4 ¿Manachu Diosqa niran: ‘Tayta-mamaykitan respetanki’, nispa? ¿Manachu nillarantaq: ‘Pipas taytanmantapas mamanmantapas millayta rimaqqa wañuchisqa kachun’, nispa? 5 Qankunataq ichaqa ninkichis: ‘Pipas taytantapas mamantapas ninqa: “Qanta yanapanaypaq imachus qonay kaqtaqa Diosmanmi ofrendata jina qopuni”, nispa chayqa, 6 manañan taytantapas mamantapas yanapananñachu’, nispa. Chhaynapin qankunaqa Diospa siminta costumbreykichisrayku mana valeqman tukuchinkichis. 7 Iskay uyakuna, sut’illantan profeta Isaiasqa qankunamanta niran: 8 ‘Kay runakunaqa simillankuwanmi “respetaykikun” niwanku, sonqonkutaq ichaqa noqamanta karupi kashan. 9 Yanqapaqmi adorawashanku, paykunaqa runakunaq kamachikusqallantan yachachinku’”, nispa. 10 Chaymantataq runakunata wajaspa niran: “Uyariychis, jinaspa entiendeychis: 11 Runataqa manan siminman imapas jaykuqchu qhellichan, aswanpas siminmanta lloqsimuqmi runataqa qhellichan”, nispa. 12 Jinan discipulonkunaqa payman achhuykuspa niranku: “¿Repararankichu chay nisqaykiwan fariseokunaq phiñarukusqankuta?”, nispa. 13 Jesustaq niran: “Ima plantapas janaq pacha Yayaypa mana plantasqan kaqqa t’irasqan kanqa. 14 Jina kachunku, paykunaqa ñausa umallikunan kanku. Juj ñausachus juj ñausallatataq pusanman chayqa, iskayninkun t’oqoman urmaykunqaku”, nispa. 15 Jinan Pedroqa niran: “Ñaupaq kaq ejemplo churasqaykita entiendechiwayku”, nispa. 16 Chaymi Jesusqa niran: “¿Manaraqchu qankunapas entiendenkichis? 17 ¿Manachu yachankichis tukuy ima mijusqapas wijsaman jaykuspaqa jisp’akunapi jisp’asqa kasqanta? 18 Simimanta lloqsimuqmi ichaqa sonqomanta paqarimun, chaymi runataqa qhellichan. 19 Sonqomantan paqarimun: mana allin piensaykuna, runa wañuchiykuna, jujwan pantaykuna, qhelli jucha ruwaykuna, suwakuykuna, yanqa tumpaykuna, pisichaspa k’amiykuna ima. 20 Chaykunan runataqa qhellichan, manan mana maqchisqa makiwan mijuychu”, nispa.

19-25 FEBRERO

BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 16-17

“¿Dios jinachu piensanki?”

(Mateo 16:21, 22) Chaymantapachan Jesusqa discipulonkunaman willayta qallariran Jerusalén llaqtaman rinanmanta, jinaspa kuraq runakuna, umalli sacerdotekuna, kamachikuy simita yachachiqkuna ima ñak’arichispa wañuchinankumanta, kinsa p’unchaymanta kausarichisqa kananmantawan. 22 Jinan Pedroqa waj ladoman pusaspa anyaran: “Señor, qan kikiykita khuyapayakuy, qanqa manapunin imaraykupas chhaynapiqa tarikunkichu”, nispa.

w07-S 15/2 pág. 16 párr. 17

Esposos, reconozcan que Cristo es su Cabeza

17 En otra ocasión, Jesús explicó a sus apóstoles que tenía que ir a Jerusalén para sufrir persecución a manos de “los ancianos y de los sacerdotes principales y de los escribas, y ser muerto, y al tercer día ser levantado”. Al oírlo hablar así, Pedro llevó aparte a Jesús y lo reprendió: “Sé bondadoso contigo mismo, Señor; tú absolutamente no tendrás este destino”. Es obvio que el sentimentalismo había nublado la visión de Pedro, por lo que necesitaba corrección. De modo que Jesús le dijo: “¡Ponte detrás de mí, Satanás! Me eres un tropiezo, porque no piensas los pensamientos de Dios, sino los de los hombres” (Mateo 16:21-23).

(Mateo 16:23) Jesustaq kutirispa Pedrota niran: “¡Manan uyarisaykichu, Satanás! Urmachiytan munawashanki, qanqa manan Dios jinachu piensanki, aswanpas runakuna jinallan piensanki”, nispa.

w15 15/5 págs. 7, 8 párrs. 16, 17

¿Imaraykun Saqramanta cuidakunanchis?

16 Saqraqa Diosta serviqkunatapas engañanmanmi. Jesusmi apostolninkunaman willaran pisi tiempollamanta wañupunan kasqanta. Pedrotaq Jesusta anchata munakuspa niran chaykuna sucedenanpi ama piensananpaq, Jesusmi ichaqa niran: “¡Satanás, ladoymanta anchhuriy!”, nispa (Mat. 16:22, 23). ¿Imaraykun chay jinata niran? Wañuynin ancha importante kasqanraykun. Jesusqa yacharanmi wañuyninwan runakuna salvananta, Saqra llulla kasqantapas sut’iman orqonanta. Chaymi Jesusqa makilla kasharan ruwayninta junt’ananpaq, maytachá Saqraqa munaran ama junt’ananta.

17 Noqanchispas tukukuy tiempokunapin kausashanchis, chaymi makilla kashananchis. Saqraqa maytan munashan kay pachaq kaqninkunapi kusikuspa llakhi kananchista. Askha tiemporaq p’uchukay chayamunanpaq piensananchistan munan otaq mana jayk’aqpas chayamunanta creenanchistan munan. Chayqa manan cheqaqchu; tukukuy tiempokunapiñan kausashanchis, chaymi makilla kashananchis (Mat. 24:42).

(Mateo 16:24) Jinaspan Jesusqa discipulonkunata niran: “Pipas qhepayta jamuyta munaqqa pay kikinta negakuchun, jinaspa ñak’arina k’aspinta apaspa qhepayta jamushallachun.

w06-S 1/4 pág. 23 párr. 9

‘Vayan y hagan discípulos, bautizándolos’

9 ¿Qué implica seguir el modelo de Jesús tocante a hacer la voluntad de Dios? Jesús dijo a sus discípulos: “Si alguien quiere venir en pos de mí, repúdiese a sí mismo y tome su madero de tormento y sígame de continuo” (Mateo 16:24). Él enumeró aquí tres cosas indispensables. La primera es ‘repudiarse’ a sí mismo; en otras palabras, decir no a las inclinaciones imperfectas y egoístas, y sí a los consejos y la guía de Dios. La segunda es ‘tomar nuestro madero de tormento’. En tiempos de Jesús, un madero de tormento era símbolo de vergüenza y sufrimiento. Como cristianos, estamos dispuestos a aceptar nuestra cuota de sufrimiento por causa de las buenas nuevas (2 Timoteo 1:8). Pese a las burlas o las críticas del mundo, ‘despreciamos la vergüenza’ como lo hizo Cristo, y somos felices sabiendo que agradamos a Dios (Hebreos 12:2). Y por último, debemos seguir a Jesús “de continuo” (Salmo 73:26; 119:44; 145:2).

Maskhasun ancha allin yachachikuykunata

(Mateo 16:18) Noqan niyki: Qanmi kanki Pedro, kay qaqa patapin iñiq t’aqayta jatarichisaq, manataqmi chaytaqa Sepulturaq punkunpas atipanqachu.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 16:18

Tú eres Pedro, y sobre esta masa rocosa: La palabra griega pétros (en masculino) significa “un trozo de roca; una piedra”. Aquí se usa como nombre propio (Pedro), la forma griega del nombre que Jesús le dio a Simón (Jn 1:42). La forma femenina pétra se traduce “roca” y puede significar lecho rocoso, pared de roca o masa rocosa. Esta palabra griega también aparece en Mt 7:24, 25; 27:60; Lu 6:48; 8:6; Ro 9:33; 1Co 10:4; 1Pe 2:8. Era obvio que Pedro no creía que él fuera la roca sobre la que Jesús edificaría su congregación, pues escribió en 1 Pedro 2:4-8 que Jesús era la predicha “piedra angular de fundamento” elegida por Dios. El apóstol Pablo también dijo que Jesús era el “fundamento” y “la masa rocosa espiritual” (1Co 3:11; 10:4). De modo que, seguramente, Jesús estaba haciendo un juego de palabras para decir: “Tú, al que llamo Pedro, Trozo de Roca, has entendido cuál es la verdadera identidad del Cristo, ‘esta masa rocosa’, que será el fundamento de la congregación cristiana”.

congregación: Esta es la primera vez que aparece el término griego ekklesía. Proviene de dos palabras griegas: ek, que significa “fuera”, y kaléo, que significa “llamar”. Se refiere a un grupo de personas que han sido llamadas o convocadas con un fin o para una actividad en concreto. En este contexto, Jesús predice la fundación de la congregación cristiana, formada por cristianos ungidos. Ellos, “como piedras vivas”, son “edificados en casa espiritual” (1Pe 2:4, 5). Este término griego se usa con frecuencia en la Septuaginta como equivalente de la palabra hebrea que se traduce “congregación”, que a menudo se refiere a la entera nación de siervos de Dios (Dt 23:3; 31:30). En Hechos 7:38, se llama “congregación” a los israelitas a los que Dios llamó o hizo salir de Egipto. De igual modo, los cristianos a los que “llamó de la oscuridad” y ha “escogido del mundo” forman “la congregación de Dios” (1Pe 2:9; Jn 15:19; 1Co 1:2).

(Mateo 16:19) Qanmanmi qosayki janaq pacha gobierno llavekunata, kay pachapi ima watasqaykipas ñan janaq pachapiqa watasqaña kanqa, kay pachapi ima paskasqaykipas ñan janaq pachapiqa paskasqaña kanqa”, nispa.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 16:19

las llaves del reino de los cielos: En la Biblia, si alguien recibía unas llaves —literales o simbólicas—, significaba que se le confiaba cierto grado de autoridad (1Cr 9:26, 27; Isa 22:20-22). Por esa razón, la palabra “llave” llegó a significar autoridad y responsabilidad. Pedro usó las “llaves” que se le confiaron para dar a los judíos (Hch 2:22-41), a los samaritanos (Hch 8:14-17) y a los no judíos (Hch 10:34-38) la oportunidad de recibir el espíritu santo de Dios y entrar en el Reino celestial.

Bibliata leenapaq

(Mateo 16:1-20) Chaypin Jesusman achhuykuranku fariseokuna saduceokuna ima, pruebaman churayta munaspankutaq niranku: “Cielomantan juj señalta rikuyta munayku”, nispa. 2 Chaymi Jesusqa paykunata niran: “Ch’isinyashaqtin cielo nina puka kaqtinmi qankunaqa ninkichis: ‘Allin tiempon kanqa’, nispa; 3 tutamanta yana phuyu kaqtintaq ninkichis: ‘Kunanqa paranqan, chirinqan’, nispa. Chhaynatan qankunaqa cielota qhawarispa reparankichis imaynachus tiempo kanqa chayta. Chhaynaqa, ¿imaynapitaq mana atinkichischu kay tiempopi imakunachus pasasqanta reparaytari? 4 Diosta mana kasukuq millay runakuna, ¿señaltachu rikuyta munashankichis? Manan ima señaltapas rikunkichischu, aswanpas Jonasta imachus pasasqan milagrollan qankunapaqqa señal kanqa”, nispa. Chaykunata nispataq ripuran. 5 Chaymantataq discipulonkunaqa qocha chimpaman chimparanku, ichaqa qonqapusqakun t’anta apayta. 6 Jesustaq paykunata niran: “Allinta ñawiykichista kichariychis, cuidakuychistaq fariseokunaq saduceokunaq levaduranmanta”, nispa. 7 Chaymi paykunaqa ninakuranku: “T’antata mana apamusqanchisraykuchá chaytaqa niwashanchis”, nispa. 8 Chayta yachaspan Jesusqa niran: “Pisi iñiyniyoq runakuna, ¿imaraykun rimashankichis t’antata mana apamusqaykichismanta? 9 ¿Manachu reparankichisraq imamantachus rimashani chayta? ¿Manachu yuyarinkichis pisqa t’antallawan pisqa waranqa qharikunata mijuchiqtiy jayk’a canasta t’antatachus juñusqaykichista? 10 ¿Manallataqchu yuyarinkichis qanchis t’antallawan tawa waranqa qharikunata mijuchiqtiy jayk’a jatun canastakunatachus juñusqaykichista? 11 Noqaqa manamá t’antamantachu rimasharani, ¿imaynapitaq chaytari mana repararankichischu? Aswanpas rimasharani fariseokunaq saduceokunaq levaduranmanta cuidakunaykichispaqmi”, nispa. 12 Chayraqmi paykunaqa entienderanku mana t’antaq levaduranmantachu rimashasqanta, aswanpas fariseokunaq saduceokunaq yachachiyninmanta cuidakunankupaq rimashasqanta. 13 “Cesarea Filipo” nisqa llaqta ladoman chayaqtinkun Jesusqa discipulonkunata tapuran: “Runakunari, ¿pin ninkutaq runaq Churinmanta?”, nispa. 14 Paykunataq niranku: “Wakinqa ‘bautizaq Juanmi’ ninkun, wakintaq ‘Eliasmi’ ninku, wakintaq ‘Jeremiasmi’ ninku, wakinñataq ‘profetakunamanta jujninchá’ ninku”, nispa. 15 Jinan Jesusqa niran: “Qankunari, ¿pin niwankichistaq?”, nispa. 16 Jinan Simón Pedroqa niran: “Qanqa Criston kanki, kausaq Diospa Churin”, nispa. 17 Jesustaq payta niran: “Kusikuy, Jonaspa wawan Simón, manan runachu chaytaqa willarasunki, aswanpas janaq pachapi kaq Yayaymi. 18 Noqan niyki: Qanmi kanki Pedro, kay qaqa patapin iñiq t’aqayta jatarichisaq, manataqmi chaytaqa Sepulturaq punkunpas atipanqachu. 19 Qanmanmi qosayki janaq pacha gobierno llavekunata, kay pachapi ima watasqaykipas ñan janaq pachapiqa watasqaña kanqa, kay pachapi ima paskasqaykipas ñan janaq pachapiqa paskasqaña kanqa”, nispa. 20 Jinaspan discipulonkunata allin-allinta kamachiran Cristo kasqanmanta ama pimanpas willanankupaq.

26 FEBRERO-4 MARZO

BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 18, 19

“Ama misk’aychu nitaq jujkunata misk’achiychu”

(Mateo 18:6, 7) Pitaqchus noqapi iñiq kay juch’uykunamanta jujninta urmachinman chayqa, aswan allinmi paypaqqa kanman asnoq muyuchisqan molino rumita kunkanman warkuruspa lamar-qocha ukhuman wijch’uykusqa kaynin. 7 “¡Ay imaraqmi kanqa jujkunata urmachiq kay pacha runakunamanta! Kanqapunin runata urmachiqkunaqa, ichaqa ¡ay imaraqmi paykunamanta kanqa!

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 18:6, 7

una piedra de molino como la que el asno hace girar: O “una piedra grande de molino”. Lit. “una piedra de molino de asno”. Una piedra como esa —quizás de 1,2 a 1,5 metros (4 a 5 pies) de diámetro— pesaba tanto que era necesario usar un asno para hacerla girar.

tropiezos: Se cree que el significado original de la palabra griega skándalon, que puede traducirse “cosas que hacen tropezar”, era trampa. Algunos opinan que se refería al palo de una trampa donde se ataba el cebo. Con el tiempo, acabó refiriéndose a cualquier obstáculo que hace tropezar o caer a alguien. En sentido figurado, se refiere a una acción o circunstancia que lleva a una persona a actuar mal, a tropezar o caer en sentido moral, o a pecar. En Mateo 18:8, 9, el verbo skandalízo, que se traduce “hacer tropezar”, también puede significar “convertirse en una trampa; hacer pecar”.

nwtsty multimedia

Piedra de molino

Se usaban piedras de molino para moler el grano y para extraer aceite de las aceitunas. Algunas piedras eran pequeñas y podían girarse a mano, pero otras eran tan grandes que se necesitaba un animal. La piedra que los filisteos hicieron mover a Sansón quizás fue parecida a la que se ve en esta imagen (Jue 16:21). Los molinos de tracción animal se utilizaban no solo en Israel, sino en gran parte del Imperio romano.

Piedra superior y piedra inferior

Para hacer girar piedras grandes de molino como esta, se utilizaban animales domésticos, por ejemplo, asnos. De esta manera, se molía el grano y se aplastaban las aceitunas. Una piedra superior de molino podía llegar a medir 1,5 metros (5 pies) de diámetro y giraba sobre una piedra inferior de mayor tamaño.

(Mateo 18:8, 9) Chayrayku, makiykichus otaq chakiykichus juchaman urmachishasunki chayqa, wit’urukuspa wijch’upuy; aswan allinmi qanpaqqa kanman ch’ulla makillayoq ch’ulla chakillayoq kausayman jaykuy, iskay makintin iskay chakintin mana jayk’aq wañuq ninaman wijch’uykusqa kanaykimantaqa. 9 Ñawiykitaqchus juchaman urmachishasunki chayqa, orqorukuspa wijch’upuy; aswan allinmi qanpaqqa kanman ch’ulla ñawillayoq kausayman jaykuy, iskay ñawintin raurashaq Gehenaman wijch’uykusqa kanaykimantaqa.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 18:9

Gehena: Esta palabra viene de la expresión hebrea geh Hinnóm, que significa “valle de Hinón”. Dicho valle está situado al S. y SO. de la Ciudad Vieja de Jerusalén (vea sgd, sección 16, mapa “Jerusalén y alrededores”). En los días de Jesús, se usaba este valle para quemar los desechos, por lo que la palabra “Gehena” fue un símbolo apropiado de destrucción completa.

(Mateo 18:10) Amapunin kay juch’uykunamantaqa mayqentapas pisichankichischu, paykunata cuidaq angelkunaqa qhawashallankun janaq pachapi kaq Yayaypa uyanta.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 18:10

contemplan el rostro de mi Padre: O “tienen acceso a mi Padre”. Solo los seres espirituales pueden ver el rostro de Dios porque tienen acceso a la mismísima presencia de Dios (Éx 33:20).

w11 1/1 pág. 9

Angelkunaqa yanapawasunmanmi

Chaymantapas Jesusqa willaranmi chay angelkuna Dios serviqkunata janaq pacha Taytankuwan allinpi kanankupaq yanapanankupaq churasqa kasqankuta. Chaymi payqa qatikuqninkunata niran ama iñiqmasinkuq conciencianpa contranpi imatapas ruwanankupaq. Niranmi: “Janaq pachapiqa Yayaypa qayllanpipunin kashanku [paykunata] cuidaq angelkunaqa”, nispa (Mateo 18:10). Chaywanqa manan nisharanchu sapanka qatikuqninkuna angelniyoq kasqankuta, aswanpas chay angelkuna Dios serviqkunapi anchata interesakusqankumantan rimasharan.

Maskhasun ancha allin yachachikuykunata

(Mateo 18:21, 22) Chaymantataq Pedroqa Jesusman achhuykuspa niran: “Señor, ¿jayk’a kutikaman wayqeyta perdonasaq noqa contra juchallikuqtin? ¿Qanchis kutikamachu?”, nispa. 22 Jinan Jesusqa niran: “Manan qanchis kutikamallachu, aswanpas qanchis chunka qanchisniyoq kutikaman.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 18:22

setenta y siete veces: Lit., “setenta veces siete”. Esta expresión griega puede entenderse como “setenta más siete” (77 veces) o “setenta por siete” (490 veces). La misma expresión aparece en la Septuaginta en Génesis 4:24 para traducir la expresión hebrea “setenta y siete veces”, lo que apoya que se traduzca así: “setenta y siete veces”. En cualquier caso, la repetición del número siete equivalía a decir “indefinidamente” o “sin límite”. Al aumentar la cantidad que dijo Pedro hasta setenta y siete, Jesús estaba enseñando a sus discípulos a no limitar el número de veces que debían perdonar a alguien. En contraste, el Talmud Babilonio (Yoma 86b) dice: “Si alguien comete una ofensa una vez, lo perdonan, si comete una ofensa por segunda vez, lo perdonan, si comete una ofensa por tercera vez, lo perdonan, si la comete por cuarta vez, no lo perdonan”.

(Mateo 19:7) Paykunataq niranku: “Chhaynaqa, ¿imaraykutaq Moisesri kamachiran pi runapas t’aqanakuy papelta qospa esposanmanta t’aqakapunanpaq?”, nispa.

nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 19:7

certificado de despedida: O “certificado de divorcio”. La Ley exigía al esposo que quería divorciarse preparar un documento legal, lo que quizás implicaba consultar a los ancianos. Eso le daba tiempo para reconsiderar una decisión tan seria como esa. Evidentemente, la Ley pretendía evitar divorcios apresurados y dar a las mujeres cierta protección legal (Dt 24:1). Sin embargo, en tiempos de Jesús, los líderes religiosos hicieron que divorciarse fuera muy sencillo. Josefo —historiador judío del siglo primero que era fariseo y estaba divorciado— dijo que el divorcio estaba permitido “por cualquier causa, y entre hombres hay muchas causas de ésas”.

nwtsty multimedia

Certificado de divorcio

Este certificado de divorcio, del año 71 o 72 de nuestra era, está escrito en arameo. Se encontró en el lado norte del uadi Murabbaat, cauce seco situado en el desierto de Judea. En él se menciona que en el año sexto de la rebelión judía, José, hijo de Naqsán, que vivía en la ciudad de Masada, se divorció de Míriam, hija de Jonatán.

Bibliata leenapaq

(Mateo 18:18-35) “Cheqaqtan niykichis: Kay pachapi tukuy imapas watasqaykichisqa ñan janaq pachapiqa watasqaña kanqa, kay pachapi tukuy ima paskasqaykichispas ñan janaq pachapiqa paskasqaña kanqa. 19 Cheqaqtan nillaykichistaq: Qankunamanta iskaychus kay pachapi rimanakuwaqchis ima allin kaqtapas mañakunaykichispaq chayqa, mañakusqaykichisman jinan janaq pachapi kaq Yayayqa ruwapusunkichis. 20 Maypichus iskaypas kinsapas sutiypi juñunakushanku chaypin noqaqa chaupinkupi kashani”, nispa. 21 Chaymantataq Pedroqa Jesusman achhuykuspa niran: “Señor, ¿jayk’a kutikaman wayqeyta perdonasaq noqa contra juchallikuqtin? ¿Qanchis kutikamachu?”, nispa. 22 Jinan Jesusqa niran: “Manan qanchis kutikamallachu, aswanpas qanchis chunka qanchisniyoq kutikaman. 23 “Janaq pacha gobiernoqa kamachinkunamanta cuentata mañaq reymanmi rijch’akun. 24 Chay rey cuentata mañayta qallariqtinmi payman pusamuranku chunka waranqa talento qolqe manukuqninta. 25 Mana imanpas pagananpaq kaqtintaq reyqa kamachikuran chay kamachita, esposanta, wawankunata, tukuy imaymanankunatawan vendemunankupaq, chhaynapi manun pagasqa kananpaq. 26 Jinan chay kamachiqa reyman k’umuykuspa niran: ‘Suyariykullaway, pagapullasaykin manuytaqa’, nispa. 27 Chaymi chay reyqa kamachinta anchata khuyapayaspa kacharipuran, llapa manuntataq perdonapuran. 28 Chay kamachitaq chaymanta lloqsispa pachaj denario qolqe manukuqnin kamachimasinwan tuparan, jinaspan kunkanmanta jap’ispa seq’osharanña: ‘Pagapuway llapa manusqayta’, nispa. 29 Jinan chay kamachimasinqa k’umuykuspa rogakuyta qallariran: ‘Suyariykullaway, pagapullasaykin manuytaqa’, nispa. 30 Paymi ichaqa mana uyariyta munaranchu, aswanmi rispa carcelman wisq’achimuran llapa manunta pagapunankama. 31 Kamachimasinkunataq chayta rikuspa sinchita llakikuranku, chaymi reyman rispa llapa chaykuna pasasqanta willamuranku. 32 Jinan reyqa chay kamachita wajachimuspa niran: ‘Millay kamachi, noqaqa llapa manuykitan perdonapurayki rogakuwaqtiyki. 33 ¿Manachu qanpas chay kamachimasiykita khuyapayawaq karan, imaynan noqapas khuyapayarayki jinata?’, nispa. 34 Jinaspan reyqa sinchi phiñasqallaña chay kamachita carcelerokunaman entregaran llapa manunta pagapunankama. 35 Kaqllatataqmi janaq pacha Yayaypas ruwasunkichis manachus sapankaykichis wayqeykichista qankuna contra juchallikuqtin tukuy sonqowan perdonankichis chayqa”, nispa.

    Quechua (Cuzco) Qelqakuna (2001-2025)
    Wisq'ay
    Jaykuy
    • quechua (Cusco)
    • Jujman apachiy
    • Imaynatan munanki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imatan ruwawaq imatan mana
    • Datoskunata waqaychasqaykumanta
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Jaykuy
    Jujman apachiy