Diospaq kausasunchis juñunakuypi yachanapaq referencia
2-8 ABRIL
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 26
“¿Imakunapin pascuata comparasunman Jesuspa wañupusqan yuyarina p’unchaywan?”
(Mateo 26:17-20) Mana levadurayoq t’anta mijuna fiesta qallariy p’unchaypin discipulonkunaqa Jesusman achhuykuspa niranku: “¿May pin alistamunaykuta munanki Pascua fiesta mijunata mijunaykipaq?”, nispa. 18 Jesustaq paykunata niran: “Llaqtata riychis, chaypin juj runawan tupankichis, paytan ninkichis: ‘Yachachikuqmi nin: “Wañunay tiempon chayamushanña, chaymi discipuloykunawan kuska Pascua mijunata wasiykipi mijusaq”’”, nispa. 19 Jinan discipulonkunaqa Jesuspa nisqanman jina ruwaranku, Pascua mijunapaq imachus necesitakusqantapas alistarankun. 20 Ch’isinña kaqtinmi Jesusqa chunka iskayniyoq discipulonkunapiwan mesapi tiyasharan.
nwtsty multimedia
La cena de la Pascua
Estos eran los alimentos imprescindibles para la cena de la Pascua: 1) cordero asado (no debía rompérsele ningún hueso), 2) pan sin levadura y 3) verduras amargas (Éx 12:5, 8; Nú 9:11). Las verduras amargas, que según la Misná podían ser la lechuga, la achicoria, la escarola, el berro o el diente de león, seguramente les recordaban a los israelitas su amarga esclavitud en Egipto. Jesús usó el pan sin levadura para representar su cuerpo perfecto (Mt 26:26). Y el apóstol Pablo comparó a Jesús con un cordero cuando lo llamó “nuestra pascua” (1Co 5:7). En el siglo primero también se servía 4) vino durante esta cena. Jesús usó el vino para representar su sangre, que sería derramada como sacrificio (Mt 26:27, 28).
(Mateo 26:26) Mijushaqtinkun Jesusqa juj t’antata jap’ispa Diosman graciasta qoran, p’akispataq discipulonkunaman jaywaran: “Jap’iychis, mijuychis. Kayqa cuerpoytan representan”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 26:26
significa: La palabra griega estín (lit.: “es”) aquí puede traducirse por “significa, simboliza, representa”. Esto es lo que los apóstoles entendieron en aquella ocasión, pues estaban viendo ambas cosas: el cuerpo perfecto de Jesús y el pan sin levadura que iban a comer. Por lo tanto, el pan no podía ser literalmente el cuerpo de Jesús. Es interesante que esta misma palabra griega se usa en Mateo 12:7 y que en muchas Biblias se traduce como “significa”.
(Mateo 26:27, 28) Chaymantapas copata jap’ispan Diosman graciasta qollarantaq, discipulonkunaman jaywaspataq niran: “Llapaykichis kay copamanta ujaychis, 28 kayqa ‘mosoq rimanakuypaq yawarniytan’ representan, chaymi jich’asqa kanqa askha runakunaq juchan perdonasqa kananpaq.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 26:28
sangre del pacto: El nuevo pacto, entre Jehová y los cristianos ungidos, fue validado por el sacrificio de Jesús (Heb 8:10). La expresión que utilizó Jesús en este caso es la misma que usó Moisés cuando actuó de mediador para inaugurar el pacto de la Ley con los israelitas en el monte Sinaí (Éx 24:8; Heb 9:19-21). La sangre de los toros y los machos cabríos validó el pacto entre Dios y la nación de Israel. De igual modo, la sangre de Jesús validó el nuevo pacto que Jehová celebraría con el Israel espiritual y que entraría en vigor en el Pentecostés del año 33 de nuestra era (Heb 9:14, 15).
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 26:17) Mana levadurayoq t’anta mijuna fiesta qallariy p’unchaypin discipulonkunaqa Jesusman achhuykuspa niranku: “¿Maypin alistamunaykuta munanki Pascua fiesta mijunata mijunaykipaq?”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 26:17
En el primer día de las tortas no fermentadas: La fiesta de las Tortas no Fermentadas comenzaba el 15 de nisán y duraba siete días. La Pascua se celebraba un día antes, el 14 de nisán (vea sgd, sección 19). Sin embargo, como ambas celebraciones iban seguidas, en tiempos de Jesús a veces se llamaba a los ocho días (incluido el 14 de nisán) “la fiesta de las tortas no fermentadas” (Lu 22:1). En este contexto, la expresión “En el primer día de” puede traducirse como “En el día antes de”. En Juan 1:15, 30, la palabra griega para “primer” [prótos] se traduce “antes” en una frase parecida: “existió antes [prótos] que yo”. Por lo tanto, teniendo en cuenta el griego original y la tradición judía, se puede llegar a la conclusión de que los discípulos le plantearon esta pregunta a Jesús el 13 de nisán. Durante ese día, los discípulos hicieron los preparativos para la Pascua, que celebraron “cuando hubo anochecido”, al comienzo del 14 de nisán (Mr 14:16, 17).
(Mateo 26:39) Juj chikan ñaupaqman rispataq pampakama k’umuykuspa mañakuran: “Yayáy, munanki chayqa kay copata noqamanta karunchay, ichaqa ama munasqaychu kachun aswanpas qanpa munasqayki”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 26:39
pase de mí esta copa: En la Biblia, a menudo se utiliza la palabra copa para representar la voluntad de Dios o la labor que Dios le encarga a una persona. Sin duda, a Jesús le preocupaba mucho la deshonra que pudiera causarle a Dios que él fuera ejecutado por blasfemia y sedición. Por eso, le pidió que pasara de él esa “copa”.
Bibliata leenapaq
(Mateo 26:1-19) Llapa chaykunata rimayta tukuspan Jesusqa discipulonkunata niran: 2 “Yachasqaykichis jina, kay iskay p’unchaymantan Pascua fiesta kanqa, chaypin runaq Churinqa k’aspipi warkusqa kananpaq entregasqa kanqa”, nispa. 3 Chaymantataq umalli sacerdotekuna llaqtapi kuraq runakunapiwan juñukuranku Caifás sutiyoq uma sacerdoteq wasin patiopi. 4 Chaypin rimanakuranku Jesusta ima tumpallapas jap’ispa wañuchinankupaq. 5 Ichaqa ninakuqkun: “Ama fiestapiqa, mana chayqa runakunachá ch’aqwata jatarichinkuman”, nispa. 6 Jesusqa Betania llaqtachapin kasharan lepra onqoyninmanta qhaliyachisqa Simonpa wasinpi. 7 Chaypi mijushaqtinmi juj warmi payman achhuykuran yuraq rumi p’uyñuchapi sinchi valorniyoq sumaq q’apaq jawinantin, chaytataq Jesuspa umanman jich’aykuyta qallariran. 8 Discipulonkunataq chayta rikuspa phiñasqa niranku: “¿Imapaqmi chayta yanqa usuchin? 9 Chaytaqa askha qolqepaq vendespa wajchakunaman qokunman karan”, nispa. 10 Chayta reparaspan Jesusqa niran: “¿Imaraykun kay warmita phiñachiyta munashankichis? Payqa ancha allintan noqapaq ruwapuwashan. 11 Wajchakunaqa tukuy tiempon qankunawan kashan, noqan ichaqa mana tukuy tiempochu qankunawan kasaq. 12 Kay warmi noqaman sumaq q’apaq jawinata jich’aykuwaspaqa wañuqtiy p’ampawanankupaqmi preparawashan. 13 Cheqaqtan niykichis: Maypiña allin willakuykuna kay pachantinpi willakunqa chaypas, yachakullanqataqmi kay warmiq ruwasqanmantapas, chhaynapi yuyarisqa kananpaq”, nispa. 14 Chaymantataq chunka iskayniyoq apostolninkunamanta jujnin Judas Iscariote sutiyoq, umalli sacerdotekunaman rispa 15 niran: “¿Imatan qowankichisman qankunaman Jesusta jap’ichinaypaq?”, nispa. Jinan paykunaqa kinsa chunka qolqeta qonankupaq niranku. 16 Chaymantapachan Judasqa piensasharan imaynatachus Jesusta jap’ichinman chayta. 17 Mana levadurayoq t’anta mijuna fiesta qallariy p’unchaypin discipulonkunaqa Jesusman achhuykuspa niranku: “¿Maypin alistamunaykuta munanki Pascua fiesta mijunata mijunaykipaq?”, nispa. 18 Jesustaq paykunata niran: “Llaqtata riychis, chaypin juj runawan tupankichis, paytan ninkichis: ‘Yachachikuqmi nin: “Wañunay tiempon chayamushanña, chaymi discipuloykunawan kuska Pascua mijunata wasiykipi mijusaq”’”, nispa. 19 Jinan discipulonkunaqa Jesuspa nisqanman jina ruwaranku, Pascua mijunapaq imachus necesitakusqantapas alistarankun.
9-15 ABRIL
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 27-28
“Yachachimuychis discipuloykuna kanankupaq: ¿imarayku, maypi, imaynata?”
(Mateo 28:18) Jinan Jesusqa discipulonkunaman achhuykuspa niran: “Diosmi tukuy atiyta qowan janaq pachapipas kay pachapipas.
w04-S 1/7 pág. 8 párr. 4
‘Vayan y hagan discípulos’
4 Jesús ejerce autoridad sobre su congregación, y ha estado al mando del Reino de Dios desde 1914, año en que quedó establecido (Colosenses 1:13; Revelación [Apocalipsis] 11:15). En su posición de arcángel comanda un ejército celestial de millones de ángeles (1 Tesalonicenses 4:16; 1 Pedro 3:22; Revelación 19:14-16). Su Padre lo ha facultado para acabar con “todo gobierno y toda autoridad y poder” que se oponga a los principios justos (1 Corintios 15:24-26; Efesios 1:20-23). La potestad de Cristo no se limita a los vivientes, pues es “juez de vivos y [también] de muertos” y posee el poder divino de resucitar a quienes se han dormido en la muerte (Hechos 10:42; Juan 5:26-28). Sin lugar a dudas, un encargo proveniente de Aquel a quien se le ha conferido tal autoridad debe considerarse de la máxima importancia. Por tanto, respetamos y obedecemos de buena gana el mandato de Cristo de ‘ir y hacer discípulos’.
(Mateo 28:19) Chayrayku, llapa nacionmanta runakunaman riychis, jinaspa yachachimuychis discipuloykuna kanankupaq, jinaspa Yayaq, Churiq, santo espirituq sutinpi paykunata bautizamuychis.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mat. 28:19
hagan discípulos: El verbo griego matheteúo puede significar “enseñar con la intención de hacer discípulos” (compare el uso que se le da en Mt 13:52, donde esta palabra se traduce “enseñado”). Los verbos bautizar y enseñar indican lo que implica cumplir el mandato de hacer discípulos.
gente de todas las naciones: Una traducción literal diría únicamente “todas las naciones”, pero el contexto demuestra que esta expresión se refiere a personas de todas las naciones. En griego, la expresión bautizándolos incluye el pronombre ellos en género masculino, que se usa para referirse a personas, no a naciones, que en griego es un sustantivo neutro. Este mandato de ir a enseñar a “gente de todas las naciones” era nuevo. Las Escrituras indican que, antes de que Jesús comenzara su ministerio, los gentiles podían ir a Israel a servir a Jehová junto con los israelitas (1Re 8:41-43). No obstante, con estas palabras, Jesús mandó a sus discípulos que predicaran a quienes no eran judíos de nacimiento, destacando así el alcance mundial que tendría la obra de hacer discípulos (Mt 10:1, 5-7; Rev 7:9).
(Mateo 28:20) Qankunaman llapa kamachisqaykunata paykunaman yachachimuychis kasukunankupaq. Noqaqa sapa p’unchaymi qankunawan kashasaq kay tiempoq tukukapunankama”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 28:20
enseñándoles: La palabra griega que se traduce “enseñar” implica instruir, explicar, dar argumentos y mostrar pruebas (vea las notas de estudio para Mt 3:1 y 4:23 en mwbr18.01). Enseñarles a observar todas las cosas que Jesús había mandado sería un proceso continuo, que incluiría transmitirles las enseñanzas de Jesús, enseñarles a ponerlas en práctica y ayudarles a seguir su ejemplo (Jn 13:17; Ef 4:21; 1Pe 2:21).
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 27:51) Chayllamanmi templo ukhupi cortina iskayman llik’ikuran wichaymanta urayman; allpapas chhafchikuranmi, qaqakunapas ch’eqtakuranmi.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mat. 27:51
cortina: Esta hermosa cortina bordada separaba el Santo del Santísimo. Según la tradición judía, medía 18 metros (60 pies) de alto, 9 metros (30 pies) de ancho y 7,4 centímetros (2,9 pulgadas) de grosor. Al rasgar la pesada cortina en dos, Jehová expresó su ira contra quienes mataron a su Hijo y, al mismo tiempo, indicó que desde ese momento era posible entrar en el cielo (Heb 10:19, 20).
santuario: Aquí, la palabra griega naós se refiere al edificio central del templo, donde estaban el Santo y el Santísimo.
(Mateo 28:7) Chhaynaqa usqhaylla rispa discipulonkunaman willamuychis wañusqamanta kausarichisqa kasqanta. Payqa ñauparinñan Galileaman, chaypin payta rikumunkichis. Chayta willaqmi jamurani”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 28:7
digan a sus discípulos que él ha sido levantado: Estas mujeres no solo fueron las primeras personas que recibieron la noticia de que Jesús había resucitado, sino que también recibieron el encargo de informar a los demás discípulos (Mt 28:2, 5, 7). Según la tradición judía no bíblica, las mujeres no podían testificar ante un tribunal. En cambio, el ángel de Jehová las trató con dignidad al encargarles esta bonita tarea.
Bibliata leenapaq
(Mateo 27:38-54) Chay p’unchaypiqa iskay suwakunatan k’aspipi warkullarankutaq, jujta Jesuspa paña ladonpi jujtataq lloq’e ladonpi. 39 Wakin chayninta pasaq runakunan umankuta maywispa Jesusta k’amiranku: 40 “¡Yau templota thunispa kinsa p’unchaypi sayarichiyta munaq, salvakuyyá! Diospa Churinchus kanki chayqa, ¡uraykamuyyá chay ñak’arina k’aspimanta!”, nispa. 41 Umalli sacerdotekuna, kamachikuy simita yachachiqkuna, kuraq runakunapas paymanta burlakuspan nillarankutaq: 42 “¡Jujkunatan salvan, pay kikintataq mana salvakuyta atinchu! Israelpa reynin kaspaqa uraykamuchunyá ñak’arina k’aspimanta, chhaynapi paypi creenanchispaq. 43 Diosmantaq jap’ipakun chayqa, ‘Diospa Churinmi kani’ nintaq chayqa, Diosyá librachun munakun chayqa”, nispa. 44 Paypa ladonpi warkusqa suwakunapas k’amiytan qallariranku. 45 Las docemanta jina las tres jina tardekaman lliu chay lado tutayaran. 46 Las tresta jinataq Jesusqa fuerteta wajakuran: “Eli, Eli, ¿lama sabajtani?”, nispa; chayqa “Diosníy, Diosníy, ¿imaraykun saqerpariwanki?” ninantan nin. 47 Chayta uyarispan chaypi sayashaqkunamanta wakinqa niranku: “Eliastan kayqa wajashan”, nispa. 48 Jinan paykunamanta jujnin phawarispa esponjata p’osqo vinopi challpuran, chayta soqosman churaspataq jaywaran ch’onqananpaq. 49 Wakintaq niranku: “¡Jinalla kachun! Qhawallasunchis, jamunqapaschá Elías payta libraq”, nispa. 50 Jesusqa jujtawanmi fuerteta wajarikuran, jinaspa wañupuran. 51 Chayllamanmi templo ukhupi cortina iskayman llik’ikuran wichaymanta urayman; allpapas chhafchikuranmi, qaqakunapas ch’eqtakuranmi. 52 Sepulturakunapas kicharikuranmi, jinan wañuypi puñushaq ch’uya runakunaq cuerpon rijurimuran, 53 askha runakunataq chayta rikuranku (Jesuspa kausarimpusqan qhepamanmi wakin runakunaqa cementeriomanta lloqsimuspa Jerusalén llaqtaman jaykuranku). 54 Terremoto kasqanta imaymana sucedesqantawan rikuspan ejercitopi capitanpas paywan kuska Jesusta cuidaqkunapas sinchita mancharikuranku, jinaspa niranku: “Cheqaqtapunimá kayqa Diospa Churin kasqa”, nispa.
16-22 ABRIL
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MARCOS 1, 2
“Juchaykikunan perdonasqa kapun”
(Marcos 2:3-5) Wakin runakunataq mana kuyuriy atiq runata apamuranku tawamanta wantuspa. 4 Ichaqa askha runakuna kasqanraykun mana Jesusman apaykuyta atirankuchu, chaymi paykunaqa wasiq techonta t’oqospa chayninta chay runataqa juj camillapi Jesuspa kasqanman uraykachiranku. 5 Jesustaq iñiyniyoq kasqankuta rikuspa chay mana kuyuriq runata niran: “Wawalláy, juchaykikunan perdonasqa kapun”, nispa.
“Juchaykikunan perdonasqa kapun”
Chaypi Jesús yachachishaqtinmi tawa runakuna mana kuyuriy atiq amigonkuta camillapi wantumuranku Jesús qhaliyachinanpaq. “Ichaqa askha runakuna kasqanraykun mana Jesusman apaykuyta atirankuchu” (Marcos 2:4). Maytachá chaywanqa llakikuranku, ichaqa manan jinallachu karanku. Wasiq techonta t’oqospan paykunaqa chayninta chay amigonkuta Jesuspa kasqanman uraykachiranku.
¿Phiñakuranchu Jesús chay ruwasqankuwan? Manan. Aswanmi payqa iñiyniyoq kasqankumanta admirakuspa chay onqosqa runata niran: “Juchaykikunan perdonasqa kapun”, nispa (Mateo 9:2). Chayta uyarispan fariseokunawan kamachikuy simita yachachiqkunawanqa sonqonkupi niranku: “¿Imaraykutaq kay runari khaynata riman? Diostamá k’amishan chaywanqa, ¿pitaq juchakuna perdonaytari atinman, manachu Dioslla?”, nispa (Marcos 2:7).
Jinan Jesusqa paykunata niran: “¿Imaraykun sonqoykichispi chhaynata piensashankichis? ¿Mayqentaq aswan fácil kanman? ¿Mana kuyuriy atiq runata ‘juchaykikunan perdonasqa kapun’ niychu, icha, ‘jatarispa camillaykita oqarispa ripuy’ niychu?”, nispa (Marcos 2:8, 9). Jesusqa runakunaraykutaq wañunan karan chayqa, atiranmi juchakuna perdonayta.
(Marcos 2:6-12) Chaypin tiyasharanku kamachikuy simita wakin yachachiqkunapas, paykunan sonqonkupi nisharanku: 7 “¿Imaraykutaq kay runari khaynata riman? Diostamá k’amishan chaywanqa, ¿pitaq juchakuna perdonaytari atinman, manachu Dioslla?”, nispa. 8 Chaymi Jesusqa chhayna piensasqankuta kaq rato reparaspa niran: “¿Imaraykun sonqoykichispi chhaynata piensashankichis? 9 ¿Mayqentaq aswan fácil kanman? ¿Mana kuyuriy atiq runata ‘juchaykikunan perdonasqa kapun’ niychu, icha, ‘jatarispa camillaykita oqarispa ripuy’ niychu? 10 Yachanallaykichispaqpas, runaq Churinqa atiyniyoqmi kay pachapi juchakunata perdonananpaq”, nispa. Chayta nispataq chay mana kuyuriy atiq runata niran: 11 “Sayariy, camillaykita oqarispa wasiykiman ripuy”, nispa. 12 Jinan chay runaqa sayarispa camillantapas oqarispa llapa runakunaq ñaupanmanta lloqsipuran, runakunataq chaywan anchata admirakuranku, Diosta jatunchaspataq niranku: “Manamá jayk’aqpas khaynakunataqa rikuranchischu”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mar. 2:9
¿Qué es más fácil?: Cualquiera podía decir que tenía el poder de perdonar pecados porque nadie esperaba una demostración de que lo hubiera hecho. Pero para decir Levántate [...] y anda hacía falta un milagro que demostrara que Jesús tenía autoridad para perdonar pecados. Este relato e Isaías 33:24 muestran que las enfermedades son consecuencia de la imperfección.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Marcos 1:11) Jinan cielomanta juj kunka nimuran: “Qanmi Churiyqa kanki, qantan munakuyki, qanqa sonqoypaq jinan kanki”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mar. 1:11
de los cielos salió una voz: Esta es la primera de las tres veces mencionadas en los Evangelios en las que Jehová habló directamente con los seres humanos.
Tú eres mi Hijo: Antes de venir a la Tierra, Jesús era el Hijo de Dios (Jn 3:16). Cuando nació como ser humano, Jesús pasó a ser un “hijo de Dios” igual que lo fue Adán antes de pecar (Lu 1:35; 3:38). Sin embargo, es razonable pensar que, con estas palabras, Dios no se limitó a identificar a Jesús. Al hacer esta declaración y derramar su espíritu santo sobre Jesús, Dios estaba indicando que ese hombre, Jesús, había sido engendrado como su Hijo espiritual, que había nacido de nuevo y ahora tenía la esperanza de volver al cielo para ser Rey y Sumo Sacerdote (compare con Jn 3:3-6; 6:51; Lu 1:31-33; Heb 2:17; 5:1, 4-10; 7:1-3).
yo te he aprobado: O “estoy muy contento contigo; me complaces mucho”. La misma expresión se utiliza en Mateo 12:18, que es una cita de Isaías 42:1 en la que se hace referencia al Mesías prometido o Cristo. Al derramar su espíritu santo sobre Jesús y hacer esta declaración, Dios identificó claramente a su Hijo como el Mesías prometido.
(Marcos 2:27, 28) Chaymantan nillarantaq: “Sábado p’unchayqa runakunaraykun churasqa karan, manataqmi runakunachu sábado p’unchayrayku kamasqa karan. 28 Chhaynaqa, runaq Churinqa sábado p’unchaypapas Señorninmi”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mar. 2:28
Señor [...] del sábado: Jesús dijo esto de sí mismo (Mt 12:8; Lu 6:5), indicando así que podía utilizar el sábado para realizar la obra que su Padre celestial le había encargado (compare con Jn 5:19; 10:37, 38). Jesús realizó en sábado algunos de sus milagros más impresionantes, entre ellos algunas curaciones (Lu 13:10-13; Jn 5:5-9; 9:1-14). Así demostró lo que hará durante su reinado, un período de alivio parecido al descanso sabático (Heb 10:1).
Bibliata leenapaq
(Marcos 1:1-15) Khaynatan qallarin Diospa Churin Jesucristomanta allin willakuykuna: 2 Profeta Isaiasmi qelqaran: “(Noqan ñaupaykita willaqniyta kachasaq, paymi ñanta allichapusunki). 3 Juj runan ch’inneqmanta wajakamushan: ‘¡Jehová Diospaq ñanta allichaychis limpiaychis ima!’”, nispa. 4 Bautizaq Juanmi ch’inneqman rispa runakunaman predicaran bautizakunankupaq, chhaynapi juchankumanta pesapakusqankuta rikuchinankupaq, Diospas paykunata perdonananpaqwan. 5 Jinan runakunaqa llapa Judeamanta Jerusalenmantawan Juanman riqku, jinaspa Jordán mayupi paywan bautizachikuqku, juchankutapas sut’itan willakuqku. 6 Juanqa camelloq millmanmanta ruwasqa p’achawanmi p’achakuq, qara chumpiwantaq chumpikuq, mijuqtaq saltamontekunata wanqoyroq misk’inta ima. 7 Paymi khaynata niq: “Qhepaytan jamushan noqa manta aswan atiyniyoq; noqaqa manan paypa usut’a watullantapas k’umuykuspa paskanaypaq jinachu kani. 8 Noqaqa unuwanmi bautizaykichis, paymi ichaqa santo espirituwan bautizasunkichis”, nispa. 9 Chay p’unchaykunapin Jesusqa Galileapi kaq Nazaret llaqtamanta jamuspa Jordán mayupi Juanwan bautizachikuran. 10 Unumanta lloqsimuspa jinataq rikuran cielo kicharikamushaqta paloma jina santo espíritu pay pataman uraykamushaqtawan. 11 Jinan cielomanta juj kunka nimuran: “Qanmi Churiyqa kanki, qantan munakuyki, qanqa sonqoypaq jinan kanki”, nispa. 12 Chayllamanmi Jesustaqa Diospa espiritun kallpacharan ch’inneqman rinanpaq. 13 Chay ch’inneqpin tawa chunka p’unchay kasharan, chaypin Satanaspas tentaran. Jesusqa salqa animalkunaq kasqanpin kasharan, angelkunataq payta atienderanku. 14 Juanta presota jap’isqanku qhepatan Jesusqa Galileaman rispa Diosmanta allin willakuykunata willayta qallariran. 15 Khaynatan niq: “Ñan señalasqa tiempoqa chayaramunña, Diospa gobiernonpas ñan qayllaykamunña. Chayrayku juchaykichismanta pesapakuychis, allin willakuykunapitaq iñiychis”, nispa.
23-29 ABRIL
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MARCOS 3, 4
“Jesús sábado p’unchaypi juj runata qhaliyachiran”
(Marcos 3:1, 2) Wajmantan Jesusqa sinagogaman jaykullarantaq, chaypin kasharan juj runa jujnin makin ch’akisqa. 2 Fariseokunataq makilla Jesusta qhawasharanku sábado p’unchaypi chay runata qhaliyachinmanchus icha manachus chayta, chhaynapi chayman tumpalla juchachanankupaq.
¿Ima ruwaymi allin kanman sábado p’unchaypi?
Jesusqa Galileapi kashaspan sinagoga wasita sábado p’unchaypi jaykunman karan. Chaypin “kasharan juj runa paña makin ch’akisqa” (Lucas 6:6). Jinan kamachikuy simita yachachiqkunawan fariseokunapiwan Jesusta tapuranku: “¿Allinchu kanman sábado p’unchaypi pitapas qhaliyachiy?”, nispa (Mateo 12:10).
Chaytaqa tapuranku imallamantapas juchachayta munaspankun, paykunamanqa manan imapas qokuranchu chay onqosqa runaqa. Chaymantapas chay umallikunaq nisqanman jinaqa llank’aysi karan sábado p’unchaypi jampikuyqa, chaymi prohibiqku moqonmanta lloqsirapuq tulluta sitionman churaykapuyta, imantapas q’ewikuqpas manas chay p’unchaypiqa jampikunanchu karan, sinchi grave kashaspallas pipas jampikunan karan.
(Marcos 3:3, 4) Jinaqtinmi Jesusqa ch’akisqa makiyoq runata niran: “Sayarispa kay chaupiman jamuy”, nispa. 4 Chaymantataq paykunata niran: “¿Ima ruwaymi allin kanman sábado p’unchaypi? ¿Allin kaqta ruwaychu, icha mana allin kaqta ruwaychu? ¿Runata salvaychu, icha wañuchiychu?”, nispa. Paykunan ichaqa ch’inlla karanku.
¿Ima ruwaymi allin kanman sábado p’unchaypi?
Chay umallikunaqa manan Diospa siminpi nisqanman jinachu ruwasharanku chaykunata jark’aspaqa (Éxodo 20:8-10). Arí, paykunaq imayna piensasqanqa manan allinchu kasharan. Chaymi ñaupaqpas Jesusta juchacharanku sábado p’unchaypi milagro ruwasqanmanta. Jesusqa paykuna pantasqa kashasqankuta rikuchinanpaqmi chay ch’akisqa makiyoq runata niran: “Sayarispa kay chaupiman jamuy”, nispa (Marcos 3:3).
(Marcos 3:5) Jinan muyuriqninpi kaqkunata phiñasqa qhawarispa, sonqonku rumiyasqa kasqanmanta maytapuni llakikuran, chaymi chay runata niran: “Makiykita jaywarimuy”, nispa. Jaywariqtintaq makinqa qhali kapuran.
nwtsty yachanapaq willakuy Mar. 3:5
con indignación, estando él cabalmente contristado: Marcos es el único que describe cómo reaccionó Jesús en esta ocasión al ver que los líderes religiosos tenían un corazón tan insensible (Mt 12:13; Lu 6:10). Es probable que Pedro, un hombre que también tenía profundos sentimientos, le contara a Marcos este detalle (qhaway Marcos libromanta yachanapaq videota).
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Marcos 3:29) Santo espirituta pisichaspa k’amiqmi ichaqa mana jayk’aqpas perdonasqachu kanqa, aswanmi wiñaypaq juchayoq kanqa”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mar. 3:29
blasfema contra el espíritu santo: Blasfemar es hablar de manera injuriosa, difamatoria o insultante sobre Dios o sobre las cosas sagradas. El espíritu santo proviene de Dios mismo, de modo que oponerse deliberadamente a dicho espíritu o no admitir que algo es obra suya equivale a blasfemar contra Dios. Como leemos en Mateo 12:24, 28 y Marcos 3:22, los líderes religiosos judíos vieron el espíritu de Dios en acción al presenciar los milagros de Jesús y, aun así, se los atribuyeron a Satanás.
culpable de pecado eterno: Parece referirse a un pecado deliberado con consecuencias eternas. No existe ningún sacrificio que pueda cubrir esta clase de pecados (vea la nota de estudio blasfema contra el espíritu santo para este mismo versículo).
(Marcos 4:26-29) Jesusqa nillarantaqmi: “Diospa gobiernonqa allpaman mujuta t’akaq runamanmi rijch’akun, 27 paymi tutapi puñun, p’unchayamuqtintaq jatarimun, chaykamataq mujuqa ch’ijchimuspa jatunta wiñan, chay runaqa manan yachanchu imayna chay kasqanta. 28 Allpaqa kikillanmantan pisi-pisimanta ruruchin: Ñaupaqtan q’achuta wiñachin, chaymantataq espigata rijurichimun, chaymantañataq espigapi ruruta junt’achin. 29 Ruru poqoqtintaq ichhunawan rutuyta qallarin cosecha tiempoña kasqanrayku”, nispa.
w14 15/12 págs. 10, 11 párrs. 6-8
¿Allintachu entiendeshanki?
6 ¿Imatan yachachiwanchis chay rijch’anachiy? Noqanchisqa manan imatapas ruwayta atisunmanchu Bibliata estudiaq runa usqhaylla Diosta servinanpaqqa. Anchataña kallpachakusun estudiantekunata yanapanapaq chaypas, manan tanqananchischu bautizakunankupaqqa. Paykunallan chaytaqa decidinanku. Jehová Diosqa munan sonqomanta payta munakusqanchisrayku servinanchistan, chay jinallapin payman prometekusqanchista chaskiwasun (Sal. 51:12; 54:6; 110:3).
7 Jinaspapas chay rijch’anachiyqa yachachiwallanchistaqmi pacienciakuq kanapaq (Sant. 5:7, 8). Yaqapaschá estudiantenchiskuna unayña estudiashallanku manataq decidikunkuchu Diosta servinankupaq, chay kaqtinmi pisikallpayasunman. Sichus tukuy imata ruwaranchis yanapananchispaq manataq sonqonpi Diosmanta yachasqan wiñanchu chayqa, manan chayraykuchu mana allin yachachiq kanchis. Jehová Diosqa juch’uyyaykukuqpa sonqollanpin wiñachin pay munakuytaqa, cambiayta munaq runallatan iñiyninpi yanapan (Mat. 13:23). Manan askha runata bautizakunankama yachachisqanchisraykullachu allin yachachiqqa kanchis. Aswanpas Diosqa qhawarin runakunata yachachinanchispaq tukuy kallpachakusqanchistan (leey Lucas 10:17-20; 1 Corintios 3:8).
8 Chaymantapas manan yachasunmanchu estudiantekuna sonqonkupi imayna cambiasqankuta. Chaypaq yachasun juj misionerowan estudiaq warmi-qhari runakunamanta. Paykunaqa predicaytañan munaranku, chaymi misioneroqa niran cigarro pitasqankutaraq saqenankuta. Paykunan willaranku iskay kinsa killaña saqepusqankuta. ¿Imaynapin saqepusqaku? Entienderankun Jehová Diosqa iskay uya runakunata cheqnikusqanta, pakapiña pitaqtinkupas rikumushasqanta. Chaymi decidikuranku manaña jayk’aqpas pitanankupaq. Misionerotaq chay cambiasqankumanta mana yachasqachu. Jehová Diosta munakusqankun sonqonkupi wiñasharan, chaymi paykunallamanta pitasqankuta saqepusqaku.
Bibliata leenapaq
(Marcos 3:1-19a) Wajmantan Jesusqa sinagogaman jaykullarantaq, chaypin kasharan juj runa jujnin makin ch’akisqa. 2 Fariseokunataq makilla Jesusta qhawasharanku sábado p’unchaypi chay runata qhaliyachinmanchus icha manachus chayta, chhaynapi chayman tumpalla juchachanankupaq. 3 Jinaqtinmi Jesusqa ch’akisqa makiyoq runata niran: “Sayarispa kay chaupiman jamuy”, nispa. 4 Chaymantataq paykunata niran: “¿Ima ruwaymi allin kanman sábado p’unchaypi? ¿Allin kaqta ruwaychu, icha mana allin kaqta ruwaychu? ¿Runata salvaychu, icha wañuchiychu?”, nispa. Paykunan ichaqa ch’inlla karanku. 5 Jinan muyuriqninpi kaqkunata phiñasqa qhawarispa, sonqonku rumiyasqa kasqanmanta maytapuni llakikuran, chaymi chay runata niran: “Makiykita jaywarimuy”, nispa. Jaywariqtintaq makinqa qhali kapuran. 6 Chayta rikuspan fariseokunaqa lloqsispa jina Herodespa t’aqanmanta kaqkunawan Jesusta wañuchinankupaq rimanakuranku. 7 Jesusmi ichaqa discipulonkunawan kuska lamar-qocha ladoman riran, jinan Galileamanta Judeamantawan ancha askha runakuna qatikuranku. 8 Imaymana ruwasqanmanta uyarispan askhallaña runakuna jamullarantaq Jerusalenmanta, Idumea llaqtamanta, Jordán mayu inti lloqsimuy ladomanta, Tiro llaqtaq Sidón llaqtaq muyuriqninmantawan. 9 Chaymi Jesusqa discipulonkunata niran juj boteta listota alistapushanankupaq, chhaynapi runakuna mana k’iskinankupaq. 10 Askha onqosqakunata qhaliyachisqanraykun sinchi onqosqa runakuna llapallanku Jesusman k’iskipakamuranku payta llamiykunankupaq. 11 Millay espiritukunapas payta rikuspan ñaupanpi k’umuykuspa qapariqku: “¡Qanqa Diospa Churinmi kanki!”, nispa. 12 Chaymi Jesusqa askha kutita paykunata allin-allinta kamachiran pichus kasqanta ama rimarinankupaq. 13 Juj orqoman seqaspataq wakin discipulonkunata wajaran, paykunataq payman jamuranku. 14 Chunka iskayniyoq runakunata ajllaspataq “apostolkuna” nispa suticharan; paykunan puriysinanku karan, Jesustaqmi paykunata kachanan karan allin willakuykuna willaqta, 15 atiytapas qonan karan supaykunata qarqonankupaq. 16 Chay chunka iskayniyoq runakunan karan: Simón (paytan Jesusqa suticharan “Pedro” nispa), 17 Zebedeoq wawan Santiago, Santiagoq wayqen Juan (paykunatan sutichallarantaq “Boanerges” nispa, chayqa “rayo t’ojaypa wawankuna” ninantan nin), 18 Andrés, Felipe, Bartolomé, Mateo, Tomás, Alfeoq wawan Santiago, Tadeo, “Cananita” nisqa Simón, 19 Judas Iscariote ima, paymi karan Jesusta jap’ichiqqa.
30 ABRIL-6 MAYO
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MARCOS 5, 6
“Jesusqa atiyniyoqmi wañupuqkunata kausarichinanpaq”
(Marcos 5:38) Sinagogapi umalliqpa wasinman chayaspankun Jesusqa rikuran chaypi runakuna ch’aqwashaqta, waqashaqta, qaparkachashaqta ima.
(Marcos 5:39-41) Jinan payqa jaykuspa niran: “¿Imanaqtinmi waqashankichis ch’aqwashankichispas? Sipaschaqa manan wañunchu, puñushallanmi”, nispa. 40 Chayta niqtinmi paykunaqa Jesusta pisichaspa asipayayta qallariranku. Jesustaq llapankuta jawaman lloqsichispa chay sipaschaq taytanwan, mamanwan, paywan kaqkunallapiwan sipaschaq kasqanman jaykuran. 41 Jinan makinmanta jap’ispa niran: “Talita kumi”, nispa. Chayqa “sipascha, ¡jatariy!” ninantan nin.
nwtsty yachanapaq willakuy Mar. 5:39
no ha muerto, sino que duerme: En la Biblia, estar muerto suele compararse a estar dormido (Sl 13:3; Jn 11:11-14; Hch 7:60; 1Co 7:39; 15:51; 1Te 4:13). Jesús iba a resucitar a la niña, así que tal vez usó estas palabras para demostrar que, igual que es posible despertar a alguien que está profundamente dormido, también es posible resucitar a alguien que ha muerto. El poder para resucitar a la niña vino de Jehová, “que vivifica a los muertos y llama las cosas que no son como si fueran” (Ro 4:17).
(Marcos 5:42) Chaymi sipaschaqa kasqan rato jatarispa purikachayta qallariran (payqa chunka iskayniyoq watayoqmi karan). Chaywanmi tayta-mamanqa anchatapuni admirakuspa kusikuranku.
Juj sipaschata Jesús kausarichin
Chaymantan Jesusqa imaynan ruwallaqpuni jinata paykunatapas kamachiran ama pimanpas chay milagro ruwasqanmanta willanankupaq. Paykunan ichaqa ancha kusisqa kasqankurayku lliuman chayta willaranku (Mateo 9:26). Chaytapaschá noqanchispas ruwasunman karan pi familianchispas kausarimpunman karan chayqa. Jesusqa iskay runatañan chaywanqa kausarichisharan.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Marcos 5:19, 20) Jesusmi ichaqa mana munaranchu, aswanmi niran: “Phaway wasiykita ripuy, jinaspa familiaykikunaman willamuy imatachus Jehová Dios qanpaq ruwapusqasuykimanta, khuyapayasqasuykimantawan”, nispa. 20 Jinan chay runaqa chaymanta ripuspa Jesuspa tukuy ima ruwapusqanmanta Decápolis llaqtantinpi willayta qallariran, jinan lliu runakuna anchata admirakuranku.
nwtsty yachanapaq willakuy Mar. 5:19
infórmales: Aunque Jesús normalmente le pedía a la gente que no hablara de sus milagros (Mr 1:44; 3:12; 7:36), a aquel hombre le dijo que contara a sus familiares lo que había sucedido. Es probable que lo hiciera porque le habían pedido que se marchara y ya no podría predicar en ese lugar. Además, eso contrarrestaría cualquier comentario negativo sobre la muerte de los cerdos.
(Marcos 6:11) Maypipas mana chaskisunkichischu ni uyarisunkichispaschu chayqa, chaymanta lloqsipushaspan chakiykichispi kaq allpata chhafchirparinkichis, chhaynapi mana allin ruwasqankuta rikuchinaykichispaq”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mar. 6:11
sacudan el polvo que está debajo de sus pies: Esta acción daba a entender que los discípulos no eran responsables de la reacción de la gente y que dejaban que fuera Dios quien los juzgara. En Mateo 10:14 y Lucas 9:5 encontramos expresiones parecidas. Marcos y Lucas añaden la expresión para testimonio a [o “contra”] ellos. Pablo y Bernabé siguieron esta instrucción en Antioquía de Pisidia (Hch 13:51). En Corinto, Pablo dijo lo siguiente cuando se sacudió la ropa: “Esté la sangre de ustedes sobre sus propias cabezas. Yo estoy limpio” (Hch 18:6). Es posible que, para los discípulos de Jesús, tales acciones no fueran desconocidas. Antes de volver a entrar en su tierra, los judíos devotos que habían estado en una nación gentil se sacudían el polvo de las sandalias porque lo consideraban impuro. Sin embargo, con estas instrucciones, Jesús pretendía transmitir algo muy diferente.
Bibliata leenapaq
(Marcos 6:1-13) Chaymanta rispan llaqtanman jaykuran, discipulonkunapas paywan kuskan riranku. 2 Sábado p’unchay kaqtintaq sinagogapi yachachiyta qallariran, yaqa llapa uyariqkunataq anchata admirakuspa niranku: “¿Maypitaq kay runari kaykunata yacharamun? ¿Imaynapitaq khayna yachaytari tarimun? ¿Imaynapin atin milagrokuna ruwaytapas? 3 ¿Manachu kay runaqa Mariaq wawan carpintero kashan? ¿Manachu payqa Santiagoq, Josepa, Judaspa, Simonpapas wayqen? ¿Manachu panankunapas kaypi tiyanku?”, nispa. Chaymi mana paypi iñiyta munarankuchu. 4 Jesustaq paykunata niran: “Profetaqa maypipas allin respetasqan, kikin llaqtanpi kikin wasinpi imallan manaqa”, nispa. 5 Chaymi payqa mana askhatachu milagrokunata chaypi ruwaran, aswanpas iskay kinsa onqosqakunallatan qhaliyachiran makinta paykunaman churaykuspa. 6 Jesusqa anchatan admirakuran mana iñiyniyoq kasqankumanta. Chaymantataq chaypi kaq llapa ayllukunata yachachispa puriran. 7 Chunka iskayniyoq apostolninkunata wajaspataq iskay-iskaymanta kachayta qallariran, paykunamanmi atiyta qoran millay espiritukunata qarqonankupaq. 8 Jinaspa paykunata kamachiran ama imatapas ñanpaq apanankupaq, ni t’antatapas, ni qoqawatapas, ni qolqetapas, aswanpas taunallata. 9 Ichaqa niranmi churakusqanku usut’allawan cuerponkupi p’achallankuwan rinankupaq. 10 Nillarantaqmi: “Maypipas juj wasiman jaykuspaykichisqa chaypin qhepakunkichis chay llaqtamanta lloqsipunaykichiskama. 11 Maypipas mana chaskisunkichischu ni uyarisunkichispaschu chayqa, chaymanta lloqsipushaspan chakiykichispi kaq allpata chhafchirparinkichis, chhaynapi mana allin ruwasqankuta rikuchinaykichispaq”, nispa. 12 Jinan paykunaqa chaymanta rispa allin willakuykunata runakunaman willaranku juchankumanta pesapakunankupaq. 13 Askhatan supaykunatapas qarqoranku, askha onqosqakunatataq aceitewan jawispa qhaliyachiranku.