Koai ra a Theophilus o Anetioka?
“TE KAPIKI nei koe iaku ei Kerititiano, mei te mea atura e e ingoa kino teia i te apai, ko au ra, i toku tuanga, te akakite ua nei e e Kerititano au, e te apai nei i teia ingoa kia akaperepereia e te Atua, te manakonakoanga e kia angaanga atu na te Atua.”
Te akatuera maira i reira a Theophilus i tana tataanga e toru tuanga tei karangaia e ko Theophilus to Autolycus. Ko te akamataanga ia o tana patoi anga atu i te aronga akaruke i te akarongo i te rua anere mataiti. Ma te mataku kore kua akataka a Theophilus iaia uaorai ei pipi na Karaiti. Kua tauta pakari aia i te rave i tana au angaanga kia riro e ko tetai tei “akaperepereia e te Atua,” kia rotai atu i te aiteanga o tona ingoa i roto i te reo Ereni. Koai tikai ra a Theophilus? I naea aia i oraʼi? E eaa tana i akatupu?
Tona Uaorai Oraanga i te Enua Nei
E meangiti ua tei kiteaia no to Theophilus uaorai oraanga i te enua nei. Kua akonoia aia e nga metua kare i te nga Kerititiano. I muri mai kua taui a Theophilus ei Kerititiano inara i muri anake i tetai apiianga meitaki tikai i te au Tuatua Tapu. Kua riro mai aia ei epitekopo no te putuputuanga o Anetioka i Suria, tei kiteaia i teia tuatau e ko Antakya, i Tureki.
Kia rotai atu i te akauenga a Iesu, kua tutu aere te au Kerititiano i te anere mataiti mua ra ki te au tangata o Anetioka. Kua rekoti a Luka i to ratou puapinga, i te na ko anga e: “E tei ia ratou oki te rima o te Atu; e aronga maata oki tei akarongo, e kua ariu ki te Atu ra.” (Angaanga 11:20, 21) I raro ake i te akatere anga tu-Atua, kua kiteaia te au pipi a Iesu Karaiti e ko te au Kerititiano. Kua taangaanga muaia teia tuatua i Anetioka i Suria. (Angaanga 11:26) I te anere mataiti mua T.N., kua aere atu te apotetoro ko Paulo ki Anetioka i Suria, e kua riro mai te reira ei ngai akamataanga nona. Kua akamata a Banaba e Paulo, kapitiia atu e Ioane Mareko, i ta ratou tutaka anga mitinari mua mei Anetioka mai.
E mea papu e kua akamaroiroi maataia te au Kerititiano mua o Anetioka e te au atoro anga a te au apotetoro ki to ratou oire. Kare e ekoko anga ko tetai tumu i ariu oraora atu ei ratou ki te tuatua mou o te Tuatua a te Atua no te au atoro anga akamaroiroi i te akarongo tei raveia e te au komono o te pupu akaaere i te anere mataiti mua ra. (Angaanga 11:22, 23) Mei teaa ia akamaroiroianga kia ratou i te kite anga i te au tangata e manganui i Anetioka i te akatapu anga i to ratou au oraanga ki te Atua ko Iehova! Inara, e maata atu i te 100 au mataiti i muri mai i noo ei a Theophilus ki Anetioka.
Kua akakite te tata tuatua enua ko Eusebius e ko Theophilus te ono o te epitekopo o Anetioka, te tareanga mai mei te taime o te au apotetoro a Karaiti. Kua tata a Theophilus i tetai numero maata o te au uriuri anga vaa ua e te au patoi anga ki te irinaki anga pikikaa. Kua kapitiia atu aia ki roto i te tatini e tere atu o te au Kerititiano tei paruru i te akarongo i tona tuatau ra.
Akara Anga Atu i Tana Au Tataanga
Te ariuanga atu ki te tuatua i mua atu, kua tata a Theophilus ki te tangata peikani ko Autolycus ma teia au tuatua akamataanga: “Te arero tu katau e te tuatua reka ra te apai maira i te mareka anga e ko te reira tu akapaapaa anga te marekaia ra ei mea puapinga kore, e te au tangata tei takinoia to ratou au manako.” Kua akamarama a Theophilus, te na ko anga e: “Kare te tangata inangaro i te tuatua mou e akarongo atu ana ki te au tuatua akatutu ua, mari ra ka makitoro atu i te aiteanga tikai o te tuatua . . . Kua takinga kino mai koe iaku ma te au tuatua puapinga kore, te akapaapaa anga i toou au atua rakau e te toka, tei patiatiaia e tei maaniia, tei taraiia e tei akatikitikiia, kare te reira e kite e e akarongo mai, no te mea e au itoro ratou, e au angaanga na te au rima tangata nei.”—Akaaite ia Salamo 115:4-8.
Kua akamaeu mai a Theophilus i te tarevake o te akamori itoro. I roto i tana tataanga i matauia, ma te maata o te tuatua, kua tauta tikai aia, i te akakite mai i te tu tikai o te Atua mou ra. Kua akamarama aia e: “Te akaraanga o te Atua kare e rauka i te akamaramaia, e kare e kiteaia e te mata tangata. No te mea i te tu kaka kare Aia e maramaia, i te tu maata kare e taeriaia, i te tu teitei kare e akamanakoia, i te tu ririnui kare e akaaiteia, i te tu pakari kare e maroia, i te tu meitaki kare e ariteia, i te tu takinga meitaki kare e tuatuaia.”
Kapiti atu ki teia akataka anga i te Atua, kua tamou ua atu a Theophilus e: “E Atu oki aia, no te mea te tutara ra Aia ki rungao i te ao katoa e pini ua ake; e Metua, no te mea no mua ake aia i te au mea katoatoa; e Akamanea e e Maani, no te mea Nana i anga e i maani te ao katoa e pini ua ake; e Teitei Rava, no te mea tei runga ake Aia i te au mea katoatoa; e e Mana Katoatoa, no te mea te tutara tikai ra Aia Uaorai e te takave ra i te katoatoa.”
Aru mai, te akaraanga atu i te au mea takake tei akatupuia e te Atua, kua akamata a Theophilus na roto i te tu tei matauia no tana tataanga mako tikai e te ripiti ua, te na ko anga e: “Ko te au rangi ra e angaanga ia Nana, te enua Nana ia i anga, te tai e angaanga ia na Tona rima; te tangata e akapapaanga ia Nana e i Tona ra tu; te ra, te marama, e te au etu Nana ia au mea i anga, kua maaniia ei au akairo, e no te au tuatau, e te au ra, e te au mataiti, kia riro ratou ei akono e ei tavini i te tangata; e te au apinga ravarai ta te Atua i maani no roto mai ia i te au apinga kare i vai ana e ki te au mea te vai nei, kia riro e na roto i Tana au angaanga e kiteaiaʼi e e maramaiaʼi Tona maata.”
Tetai akaraanga ke atu o ta Theophilus tamaki anga i te au atua pikikaa o tona tuatau ra te kiteaia ra i roto i te au tuatua ka aru mai kia Autolycus: “Te au ingoa o te aronga taau e karanga ra e te akamori ra koe, e au ingoa ia no te au tangata mate. . . . E eaa te tu o te reira au tangata? Kare ainei a Tatuni (Saturn) i kiteaia ei tangata kai tangata, te tamateanga e te apukuanga atu i tana uaorai tamariki? E me tuatua koe no tana tamaiti ko Tiupita, . . . tona angai angaia e te puakanio . . . E tetai au angaanga ke atu ana,—te piri anga ainga ki tetai o tona kopu tangata, e te akaturi, e te akainangaro.”
Te akamaata anga i tana maro anga, kua akaketaketa atu a Theophilus i tona turanga te patoi anga i te akamori peikani. Kua tata aia e: “Ka akakite ua atu ainei au i te au animara e manganui tei akamoriia e to Aiphiti, te au mea totoro, e te puakatoro, e te au manu taae, e te au manu, e te au ika o te kauvai . . . Te au Ereni e etai au iti tangata ke atu, te akamori ra ratou i te au toka e te rakau, e etai au tu apinga ke atu.” “Inara ko te Atua, te Atua ora e te mou, ko taku ia ka akamori,” i akakite ei a Theophilus.—Akaaite ia 2 Samuela 22:47; Angaanga 14:15; Roma 1:22, 23.
E Akakite Anga Puapinga Maata
Te au akamaroiroi anga e te au raurau anga i roto i ta Theophilus tataanga e toru tuanga i te patoi anga ia Autolycus te ki ra i te au turanga e manganui, e te maata ra te au manako. Etai au tataanga ke atu a Theophilus te patoi atura ia Hermogenes raua ko Marcion. Kua tata katoa aia i te au puka ei ikuiku e ei apii, te kapitianga atu i te au tataanga no runga i te au Evangeria. Inara, ko te puka anake e toru kia Autolycus, e tataanga okotai, tei akonoia.
Te puka mua e tataraara anga tei tataia kia Autolycus ei paruru i te akonoanga Kerititiano. Te rua o te puka kia Autolycus te taumaro atura ki te akonoanga matauia a te etene, te tamanako anga, te au tangata apiipii, e te au tangata atu pee. Kua akaaiteia atu te au puka a te au etene ki te au Tuatua Tapu i roto i te toru o ta Theophilus puka.
I te akamata anga o te toru o ta Theophilus puka, i te akara anga te manako ra rai a Autolycus e ko te Tuatua mou e tua maani ua ia. Kua akaapa atu a Theophilus ia Autolycus, te na ko anga e: “Te akakoromaki ua ana koe i te aronga neneva ma te rekareka. Naringa kare, kare koe e akakeuia e te au tangata neneva kia akarongo atu i ta ratou au tuatua puapinga kore, e te irinaki atu i te tuatua pikikaa e tupu maata ra.”
Eaa ra te “tuatua pikikaa e tupu maata ra”? Kua akaari mai a Theophilus i te tumu. Te aronga pikikaa “ma te au ngutu tu atua kore te akaapa ra ia matou, [matou] te aronga akamori i te Atua, e tei kapikiia e e au Kerititiano, te pikikaaanga e ko ta matou au vaine katoatoa te orongaia ra ki te katoatoa e e au vaine te o atura i roto i te au ravenga viivii o te au akakoroanga ainga; e te piri katoa atura matou ki tetai o to matou uaorai au tuaine, e, ko te mea kino e te viivii roa atu i teia au mea katoatoa, te kai ra matou i te kiko tangata.” Kua angaanga maroiroi a Theophilus i te tamaki atu i teia akara anga peikani tarevake tikai a te au Kerititiano akatutu ua o te rua anere mataiti. Kua taangaanga aia i te marama o te tuatua mou te vaira i roto i te Tuatua akauruia a te Atua.—Mataio 5:11, 12.
Te tumu i matau ei a Theophilus i te Tuatua a te Atua no tana taangaanga putuputu anga e te taiku anga i te au irava i roto i te Puka Tapu Epera e te Ereni. Koia tetai o te au tangata mua i tata i te au Evangeria. No ta Theophilus au taiku anga e manganui ki te au Tuatua Tapu te oronga maira i te maata o te kite o te manako e tupu ra i tona tuatau ra. Kua taangaanga aia i tana i matau mei te au tataanga akauruia ra ei akaari i to ratou tu teitei maata tikai ki rungao i te apii anga peikani.
Te akapapaanga o ta Theophilus au tataanga, te tu o tana tataanga e te tu ripiti ua penei te akaruke ra i tetai apinga te ka anoanoia i roto i te au manako o etai au tangata. Kare e rauka ia tatou te tuatua i teianei e, eaa te maata o ta te aronga akaruke i te akarongo i akakiteia ra akakeu anga i te tika o tona au manako. (2 Tesalonia 2:3-12) Noatu rai, i te taime o tona matenga, mei te 182 T.N., i te akara anga kua riro mai a Theophilus ei tangata paruru i te akarongo ma te roiroi kore, e ko tana au tataanga te manakoia atura e te au Kerititiano tika tikai o to tatou tuatau nei.
[Tutu i te kapi 30]
Ma te mataku kore kua patoi a Theophilus i te au taumaro anga a Autolycus
[Akameitakianga no te Tutu i te kapi 28]
Te au akatutu anga i te kapi 28 e te 30 tei maani akaouia mei te Illustrirte Pracht - Bibel/Heilige Schrift des Alten und Neuen Testaments, nach der deutschen Uebersetzung D. Martin Luther’s