Te Au Tumu Rakau te Autu Ra no Tetai Tuatau Roa
Penei kare te pari i tetai ngai tau no te patu i toou kainga, koia tikai me ka kitea te reira ki runga i te ngai teitei o te au maunga. Inara, noatu te au akaraanga reka kore, te mou piri ra etai au tumu rakau alpine ki taua ngai tokatoka, te autuanga i te au reva aiti o te tuatau anuanu e te akakoromakianga i te au tuatau maro o te tuatau maana.
TEI matauia, kare teia au tumu rakau ketaketa e manea ana mei to ratou au katini rai i raro ake. Penei kua akaraanga pukupuku e te takaviri to ratou au tumu e kua takinoia to ratou tupu anga. Kua akaraanga mei te bonsai rai tetai ia ratou—kua pakotiia e kua topetopeia e te reva pakari e te one iti ua te tupu ra ratou ki runga.
Te akakoromaki anga mei tei rauka ia ratou i roto i te au reva reka kore i te enua nei, penei ka manako koe e e poto ua te ora anga o taua au tumu rakau. Inara e tuke te reira. Kua karanga etai e ko Metusela, e paina taratara e tupu ra i te ngai teitei e 3,000 mita i te au Maunga Teatea o California, e 4,700 mataiti. Kua taiku The Guinness Book of Records 1997 no runga i teia specimen e ko tetai tumu rakau taito roa atu e ora nei i runga i te paraneta. Kua akamarama mai a Edmund Schulman, tei apii i teia au tumu rakau taito, e: “Ko te paina taratara . . . i te akaraanga te ora ra no te turanga kino. Te kitea ra tetai [au tumu paina] tataki tai i te au Maunga Teatea vaitata e 3,000 mita i roto i te metepara maro e te tokatoka.” Kua kitea katoa e Schulman e ko tetai au specimen taito roa o tetai atu au paina e tupu ra i roto i te au turanga kino.
Noatu ka autu ratou i te turanga kino, kua rave puapinga teia nga akaraanga o te tu akakoromaki i te mea meitaki tei rauka i te reira. To ratou ngai, i reira kare e tupu ana te rau rakau, te paruru ra ia ratou mei te ai ka i roto i te vao rakau, ko tetai o te au tamataku anga maata ki te au tumu rakau pakari. E kua tutau meitaki to ratou au aka ma te ngaueue kore ki roto i te au mato e na te ngaruerue enua ua e neke ia ratou.
I roto i te Pipiria kua akaaiteia te au tavini tiratiratu o te Atua ki te au tumu rakau. (Salamo 1:1-3; Ieremia 17:7, 8) Ka aro katoa ratou i te tu kino no te au turanga te kite ra ratou ia ratou uaorai i roto. Te takinokino, te kino o te oraanga kopapa, me kare te putaua takinga kino ka timata pakari i to ratou akarongo, koia tikai me ka tupu te au timata anga mei tetai mataiti ki tetai. Noatu rai, ko Tei Anga mai ia ratou, ko tei akapapa i te au tumu rakau kia autu meitaki i te turanga kino, te akapapu ra i tana aronga akamori e ka turu atu aia ia ratou. Te taputou maira te Pipiria ki te aronga tei tamou marie: “Kia akamaroiroi mai, e kia akatinamou ia kotou.”—1 Petero 5:9, 10.
‘Te vai ngaueue anga, te vai tamou anga , me kare te aruaruanga’ ko te manako ia i muri i te verepa Ereni tei uri putuputuia ko te “akakoromaki” i roto i te Pipiria. Mei te au tumu rakau alpine, ko te aka anga meitaki te taviri no te akakoromaki anga. I to te au Kerititiano turanga, ka anoanoia ratou kia aka ngaueue koreia ki roto ia Iesu Karaiti e raukai i te vai ngaueue kore. “E tenana, kua āriki kotou i te Atu ra i te Mesia ia Iesu,” i tata ei a Paulo, “kia akono kotou i tana: Kia akaia ki roto iaia, e kia patuia ki rungao iaia, e kia akatinamouia kotou i te akarongo, mei tei apiiia atu ia kotou na, kia maata atu te reira ma te akameitaki.”—Kolosa 2:6, 7.
Kua ariki meitaki a Paulo i te anoano anga no te au aka ketaketa i te pae vaerua. Kua putoto aia uaorai i “tetai tara i roto i taku kopapa,” e kua akakoromaki aia i te au takinokino anga i roto i tana angaanga orometua. (2 Korinetia 11:23-27; 12:7) Inara kua kite mai aia e i roto i to te Atua maroiroi ka rauka ua iaia i te aere ua atu. “E tika iaku te au mea ravarai nei i te Mesia, ko tei akamaroiroi mai iaku nei,” i akakite ei aia.—Philipi 4:13.
Mei tei akaariia mai e te akaraanga o Paulo, kare tei runga te manuia anga o te tu akakoromaki o tetai Kerititiano i te au turanga meitaki. Mei te au tumu rakau alpine tei autu meitaki i te au reva uriia no etai au anere mataiti, ka rauka ia tatou kia vai ngaueue kore me kua akaia tatou ki roto ia Karaiti e kua irinaki tikai ki roto i te mana ta te Atua e oronga maira. Pera katoa, me akakoromaki tatou e tae ua atu ki te openga, tei ia tatou te manakonakoanga no te kiteanga no tatou uaorai te tika anga o tetai taputou tu-Atua: “Mei te au rā o te rakau nei te au rā o toku ra iti-tangata.”—Isaia 65:22; Mataio 24:13.