RUNANGA PUKA I RUNGA I TE INITANETI Punanga Tiaki
Punanga Tiaki
RUNANGA PUKA I RUNGA I TE INITANETI
Reo Rarotonga
  • PIPIRIA
  • AU PUKA
  • AU UIPAANGA
  • w91 11/15 kapi 7
  • ‘Te Au Maki-Mate i Tera Ngai i Tera Ngai’

Kare e vitio.

Akakoromaki mai kare te vitio e angaanga.

  • ‘Te Au Maki-Mate i Tera Ngai i Tera Ngai’
  • Te Punanga Tiaki—Akakiteanga i te Patireia o Iehova—1991
  • Tetai Atu Manako
  • Maki Totoa—Taau Ka Rave
    Maata te Tumu Manako
  • Totou 3. Maki Mate
    Te Punanga Tiaki Akakiteanga i te Patireia o Iehova—2011
Te Punanga Tiaki—Akakiteanga i te Patireia o Iehova—1991
w91 11/15 kapi 7

‘Te Au Maki-Mate i Tera Ngai i Tera Ngai’

TE AU maki mate maata tei kare e aiteia e tu te reira tei akakiteia o “te akairo o [to Iesu Karaiti] taenga mai e te openga o te akatereanga o te au mea nei.” (Mataio 24:3, NW) Kua akakite te tangata tata Evangeria ko Luka i teia au tuatua tei kare i taikuia i roto i te au papaanga a Mataio e Mareko. (Mataio, pene 24 e te 25; Mareko, pene 13) Ka tupu te au tupu anga maki totoa e te au maki kikino maata “i tera ngai i tera ngai” i te au ra openga. (Luka 1:3; 21:11) Noea mai teia au maki kikino te ngai i aere mai ei?

“Kua kite te au taeniti i te au vaireti e manganui te tupu ra i te au ngai toropika​—e ma te tauturu meangiti mei te natura—​e maata atu tana mate ka akatupu mei te maki totoa koia te AIDS,” i akakite ei te tianara Science News. “Noatu e ka vai tau ua te kite anga vaireti o teianei ao, te tuatua ra te aronga kimikimi e, e maata takere ta te au ngai toropika vaireti ririnui e akaputu ra kia rava no te takore i te au tuanga maata o te katoa anga o te tangata i te Enua nei.”

Eaa te akatupu ra i to tatou tuatau ei mea rako maata uaia kia paruparu koia oki ko te tupu anga kia maata o te katoa anga o te tangata e te au anoano maata o tetai urupu tangata i teianei ao. “Te akaari maira te tuatua enua e kua tupu te au tupu anga takino anga i te oraanga i muri ake i tetai neke anga a te au tangata nei ki tetai ngai kare i aereia ana me kare me kino pakari te au turanga noo anga i te oire mamaata i te au tu te ka akatupu i te au vaireti ou,” i tuatuaʼi te Science News. I te au tangata e tomo atura ki roto i te au ngai tei kiia e te au vaireti tei kare i taeria ana i te taime mua, te maata anga o te taime ka aru mai te au maki totoa ou o te vaireti. Aiteite rai me taui te au tu reva i te ao katoa ka akatotoa te au manumanu i to ratou ngai. “Kapiti atu rai,” i tuatuaʼi te makatini, “te au kimi anga kite i te pae rapakau o teia tuatau mei te pamu anga toto e te tamou ou anga kua oronga mai te reira i te au mataara ou no te au vaireti i te aere i rotopu i te au tangata. No reira na roto i te au rave anga tamataora e te au taui anga tu akono tukeke mei te turoto anga i rotopu i te aronga apinganui e te rongonui ki te taangaanga anga i te au mea patia i rotopu i te aronga kai apinga akakona.”

“I nanai ua ake nei kua oronga mai te tuatua enua i te au akaraanga kino o te au tamaki anga vaireti i te au ngai mamao penei e e akatutu anga e ka penei ka tupu maata i te tuatau ki mua,” i tuatuaʼi te atikara. Te au akaraanga: te vaireti tei kare i kiteia i mua ana ko te Marburg, e vaireti kino pakari i te ngai maana tei tupu kite tatini ua atu au taineti i te tua Opunga Ra o Tiamani i te openga o te mataiti 1960; ko te vaireti tei akatupu i te viva Rift Valley tei tupu ki e mirioni ua atu e tamateia e tauatini ua atu i Aiphiti i te 1977; te vaireti Ebola tei tuia e tere atu i te tauatini tangata i Taire e Tutana i te 1976 e kua tamateia atu e 500, e manganui ia ratou e au taote e te au neti te akono ra i te aronga maki.

I tetai taime kare e kiteaia te au tamaki anga vaireti kino i mua atu. “Ei akaraanga, i te 1918, kua tupu tetai maki vuru vaireti ki te tangata tei totoa ki teianei ao, te tamateanga tei tamanakoia e 20 mirioni tangata,” i tuatua ei te Science News. “I nanai ua ake nei, ko tetai tomo anga ki roto i te au tangata o tetai vaireti tei tamanakoia e i noo ana ki roto i te au mangiki Aperika kua tapoitirere i teianei ao. Kua tu e 5 ki te 10 mirioni tangata ie 149 au enua i te vaireti AIDS, i tau ki te tamanako anga a te Akaaerenga Turanga Matutu o Teianei Ao. Inara noatu te akara anga tei peke ki teia maki kikino maata rava tei tupu ake nei, te mataku ra te aronga apiipii i te vaireti, e e maata atu te au mea mataku te tapapaia atu nei e tatou.”

Te mataku i teia au maki mate, e tuanga ratou no tetai akairo katoa o to Iesu taenga mai i roto i te kaka o te Patireia, pera katoa teia au tu mei te au tamaki, te au onge, e te ngaruerue enua maata. (Mareko 13:8; Luka 21:10, 11) Te au tu e tumu katoa teia no te rekareka, no te mea te akakite ra a Luka i te au tuatua a Iesu: “E kua tupu anake teianei au mea, e nānā to kotou mata ki runga, e akateitei to kotou mimiti; te vaitata maira oki to kotou ora.”​—Luka 21:28.

    Au Puka Reo Rarotonga (1983-2025)
    Akaruke
    Aere ki Roto
    • Reo Rarotonga
    • Akaari ki Etai Ke
    • Taau e Inangaro
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ture no te Taangaanga Anga i te Web Site
    • Ture Akamanaia
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Aere ki Roto
    Akaari ki Etai Ke