Meessi Xiqime Agurate Akatinke Baꞌꞌannota Agadhineemmo Gara

1. Meessi xiqime agura lainohunni Yesuusi guuta lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

YESUUSI uullate aana noo waro, meessi xiqime agura lainohunni guuta lawishsha ikkino. Isi Maganu fajjo assate yee umisi hasattonna injo facci asse agurino. (Yoh. 5:30) Qarru haqqi aana reyate geeshsha ammanaminoha ikke, umisi xiqime woꞌmunni woꞌma agurate akati noosita leellishino.—Fil. 2:8.

2. Meessi xiqime agurate akati noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa hasiissannonkehu mayiraati?

² Yesuusa harunsineemmore ikkinoommo daafira, ninkeno uminke xiqime agurate akata leellisha hasiissannonke. Meessi xiqime agurate akati noosi manchi hiittooho? Haranchunni, manna kaaꞌlate yee umisi hasatto facci asse aguranno manchooti. Wole yaattonni, umosi baxate akati noosikkiho yaate. (Maatewoosi 16:24 nabbawi.a) Meessi xiqime agurate akati, uminke simmeetenna doorshanke agurre wolu manni doorsha balaxisiinseemmo gede kaaꞌlannonke. (Fil. 2:3, 4) Isinni Yesuusi, meessira roorsiꞌra hoogate akati magaꞌnankera guulcho ikkinota rosiisino. Kuni ikkinohu hiittoonniiti? Uminke xiqime agurreemmo gede kakkayisannonkehu Kiristaanu baxilleeti; kuni baxilli qole halaalunni Yesuusa harunsitannorira malaateho. (Yoh. 13:34, 35) Meessi xiqime agurate akati noohu alamete doyichohu roduuwu maamari gaamo ikkankenni afiꞌnoommo atoote hanni hedi!

3. Meessi xiqime agurate akatinke sunu sununni baꞌꞌanno gede assannori maati?

³ Ikkirono, meessi xiqime agurate akatinke sunu sununni baꞌꞌanno gede assanno diini noonke. Hakku diini umonke baxate akataati. Hanni Addaaminna Heewani kuni akati noonsata leellishshino gara hedi. Heewani umose baxate akati noose daafira Maganu gede ikka hasidhino. Minaannise qole Yihowanni roore galtesi hagiirsiisa hasiꞌrino; tini qolte umosi baxannota leellishshannote. (Kal. 3:5, 6) Daawuloosi Addaaminna Heewani halaalu magaꞌna giddonni fultanno gede assihunni kayise, mannu umosi baxannoha ikkanno gede xixxiiwa diagurino. Yesuusa nafa hakko garinni fatanate woꞌnaalino. (Mat. 4:1-9) Sheexaanu yannankera rooru manni umosi baxannoha ikkanno gede assino; mannu togoo akati noonsata duuchu garinni leellishanno. Base baalate noohu umo baxate akati ninkerano saꞌꞌara dandaanno daafira qoropha hasiissannonke.—Efe. 2:2.

4. (a) Xaa yannara meessira roorsiꞌrate dooꞌꞌonke gudinse hooꞌla dandiineemmo? Xawisi. (b) Xa hiittee xaꞌmuwara dawaro qollanni?

⁴ Meessira roorsiꞌrate akati siwiilu cili gedeeti. Siwiilu gobba keeshshiro, cila jammaranno. Cilino siwiila sammi yine agurreenna roore cilanni haꞌriro, suudenna qara baꞌꞌara dandaanno. Hatteente gede, xaa yannara guuntete xeꞌnenkenna meessira roorsiꞌrate dooꞌꞌonke gudinse hooꞌla hoongummorono, togoo dooꞌꞌo abbitanno adaga huwatanna agurrummokki gargadha hasiissannonke. (1 Qor. 9:26, 27) Umonke baxate akati noonketanna teꞌee afa dandiineemmohu ma garinniiti? Meessi xiqime agurate akatanke roore lossiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

UMOKKI BAXATE AKATI NOOHETANNA TEꞌEE AFATE QULLAAWA MAXAAFA HOROONSIꞌRI

5. (a) Qullaawu Maxaafi hincilaallote gedeeti yineemmohu mayiraati? (Umi misile lai.) (b) Umonke baxate akati noonketanna teꞌee buuxate, mayi hasiisannonke?

⁵ Aaniidonke layiꞌrate hincilaallo horoonsiꞌneemmonte gede, giddiidi ayimmanke layiꞌne bushinori heeꞌriro biddi assiꞌrate Qullaawa Maxaafa horoonsiꞌra dandiineemmo. (Yaaqoobi 1:22, 23 nabbawi.b) Ikkollana, hincilaallo suudenke seekkiꞌrate kaaꞌlitannonkehu garunni horoonsiꞌnummoro callaati. Lawishshaho, hincilaallotenni gari geeshsha layiꞌnummokki agurrummoro, shiimare ikke heeꞌrenni suudenke hunara dandaannore laꞌnummokki gantammora dandiineemmo. Woy hincilaallo albaho taashshine amada agurre wirri assine amandummoro, wole mancho laꞌnammora dandiineemmo. Hattonni, biddi assiꞌra hasiissannonkeri lawishshaho umonke baxate akati noonketanna teꞌee afate, Qullaawa Maxaafa iimi adda nabbawe agura woy wolu manchi laanfe laꞌꞌate horoonsiꞌra baqe diꞌꞌikkitino.

6. Guuta higgenni ‘kaajjine uurrineemmohu’ hiittoonniiti?

⁶ Lawishshaho, Maganu Qaale ganyine, hakkiino saꞌne barru baala nabbambanni heeꞌnenni nafa giddonkeenni umonke baxate akati lophanni noota afa hoongammora dandiineemmo. Kuni ikkannohu hiittoonniiti? Hanni tenne hedi: Yaaqoobi horoonsiꞌri lawishshira qummi assini manchi, albasi hincilaallotenni seekke layiꞌrino. Yaaqoobi kuni manchi ‘albasi layiꞌrinota’ coyiꞌrino. Yaaqoobi koye horoonsiꞌrinohu Girikete qaali, marammara woy seekke layiꞌra yitanno tiro afiꞌrinoho. Ikkina konni manchira gatinosiri maatiyya? Yaaqoobi aanche, “Kuni manchi . . . agure haꞌranno; hakkawontenni danisi hiittoohoro hawanno” yiino. Ee, kuni manchi hincilaallotenni layiꞌre kae bushinore biddi assiꞌrikki agurino. Qaale macciishshe assanno manchi kayinni, “keere fushshitannota guuta higge hixamanye laꞌꞌannoha” calla ikkikkinni “isenni kaajje uurranno.” Kuni manchi Maganu Qaali giddo noota guuta higge lashshi asse agurannoha ikkikkinni tenne higgenni rosanno roso harunsate sharramanno. Yesuusi, “Qaaliꞌya garinni heedhinanniha ikkiro, kiꞌne addinta rosaanoꞌyaati” yiinohu tenne xawisateeti.—Yoh. 8:31.

7. Umonke baxate akati noonketanna teꞌee afate Qullaawa Maxaafa horoonsiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁷ Hakko daafira, giddokki kalaqamannoha umokki baxate akata sharrante qeelate, balaxxe Maganu Qaale seekkite nabbawa hasiissannohe. Tenne assakki biddi assiꞌra hasiissannohe coye badde afate kaaꞌlitannohe. Kayinni seekke nabbawa calla baqe diꞌꞌikkitino. Nabbawatto coye lainohunni seekkite xiinxalli. Qullaawa Maxaafa nabbawatto wote, hakko bayichoho nootto gede assite hedatto gede ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Ane ikkoommoro togoo coye hiitto asseemmo? Addinta gara ikkinore asseemmokka?’ Konni baalunkunni roorannohu kayinni, nabbawootto coye hiincite loosu aana hosiisate sharramate. (Mat. 7:24, 25) Hanni Nugusu Saaoolinna hawaariya Pheexiroosi xagge meessi xiqime agurate akati baꞌꞌannonkekki gede assiꞌrate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniitiro laꞌno.

NUGUSU SAAOOLIHU BUSHU LAWISHSHINNI ROSO AFIꞌRA

8. Saaooli nugusa ikki wote hiittoo akati noosi? Konne akata leellishinohu hiittoonniiti?

⁸ Nugusu Saaoolihu bushu lawishshi, umonke baxate akati meessi xiqime agurate akatanke hunara dandaannota leellishanno. Saaooli Nugusa ikki yannara, isonooto kaffi asse laꞌꞌannokkihonna shooshaqaho. (1 Sam. 9:21) Isi nugusimmasi mishino manna qorichisha dihasiꞌrino; Maganu uyinoe silxaane mishshinore qaxxaasa hasiissannoe yee heda dandaannoha ikkirono, hatto diassino. (1 Sam. 10:27) Nugusu Saaooli Isiraeele Amooni gosa ledo olante qeeltara marrae Maganu ayyaani uyinosi biddishshira hajajamino. Hakkiinnino booꞌna agure, afiꞌrino qeellera ayirrinyu hasiisannosihu Yihowa ikkinota coyiꞌrino.—1 Sam. 11:6, 11-13.

9. Saaooli umosi baxannoha ikkinohu ma garinniiti?

⁹ Saaooli gale hosanni, siwiilu cili sunu sununni siwiila hunannonte gede umisira roorsiꞌrate akatinna naaxxa giddosi lophitara wodhi. Amaaleeqi gosa ledo olame qeeli yannara, Yihowara hajajama agure umisi hasatto balaxisiisino. Horrino saadanna jajja Maganu hajajinosi garinni guda agure, hafuure adhe dayino. Qoleno booꞌnanno daafira ayirrinye afiꞌrate yee suꞌmisira hawulte seekkiꞌrino. (1 Sam. 15: 3, 9, 12) Saaooli masaalaanchu Saamueeli Yihowa dadillisootto yee kulisita, Maganu hajajinosiri giddo assino coyi aana calla illachishe assinori soꞌro ikkinokkita ammansiisate woꞌnaalino; qoleno umisi soꞌrora woloota bushiishino. (1 Sam. 15:16-21) Hakkiinni saeno, naaxxa Magano hagiirsiisa hasiꞌra agure mannuwiinni afiꞌranno ayirrinye hasiꞌranno gede assitinosi. (1 Sam. 15:30) Meessi xiqime agurate akatinke baꞌꞌannokki gede agadhate, Saaooli xagge hincilaallote gede assine horoonsiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

10, 11. (a) Meessi xiqime agurate akati baꞌꞌannonkekki gede agadhate Saaooli xaggenni maa ronseemmo? (b) Saaoolita busha ikkito harunsineemmokki gede ma assa hasiissannonke?

¹⁰ Umihunni, Saaooli xagge quwa saꞌne ninkeneeto ammana hasiissannonkekkita rosiissannonke. Qoleno noonkehu meessi xiqime agurate akati qoropha hoongummoro baꞌꞌara dandaanno; hakko daafira sharrama hasiissannonke. (1 Xim. 4:10) Saaooli umi qara danchu akati noosiha ikkinotanna Magano hagiirsiisinota deꞌooti; kayinni giddosi rumuxxa jammartinota umosi baxate dooꞌꞌo luqqise dihooꞌlino. Yihowa Saaooli hajajama giwino daafira facci asse agurinosi.

¹¹ Layinkihunni, assineemmohu danchu coyi aana calla illachinshe biddi assiꞌra hasiissannonke coyibba lashshi assa dihasiissannonke. Hatto assa, hincilaallotenni layiꞌneemmo wote haaro uduunnenke calla naande albinkera noo xure laꞌꞌa hoogate gedeeti. Umonke kaffi assine laꞌꞌate Saaooli geeshsha ikka hoongummoro nafa, isi faale haꞌneemmo gede assitankera dandiitannoti hili dooꞌꞌo nafa heedhannonkekki gede gargadha hasiissannonke. Amaale uyinanninke wote assootinke soꞌro ikkinokkita ammansiisate woꞌnaalloonke; hattono kalaqamino qarra ajinshe laꞌnoonke woy uminke soꞌrora woloota bushiinshoonke. Saaooli gede ikkantenni, amaale maahoyye yine adha woyyitanno.—Far. 141:5.

12. Kabbaade cubbo loonsummoha ikkiro, meessi xiqime agurate akati kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

¹² Ikkollana, kabbaade cubbo loonsummoha ikkiro ma assa hasiissannonke? Saaooli mannuwiinni afiꞌranno ayirrinyi baꞌꞌannosita gargadhate woꞌnaalino; tini qolte ayyaanaamittetenni dawadhannokki gede assitinosi. Ninke kayinni meessi xiqime agurate akati heeꞌrinkero saala qeelle hasiissannonke kaaꞌlo afiꞌrate kaꞌneemmo. (Law. 28:13; Yaq. 5:14-16) Lawishshaho mittu rodii teeda baꞌino misilla laꞌꞌa jammarinohu 12 dirihu heeꞌreeti; hakkuyinku togoo misilla tonne saꞌꞌanno diro maaxame laꞌꞌanni keeshshino. Isi hakkawarita qaage togo yiino: “Assanni keeshshoommo coye galteꞌyaranna cimeeyyete kula lowo geeshsha kabbaaddinoe. Insara kulummota kayinni, lowo duhi aaniꞌyanni hoꞌlinoehu gede ikke macciishshamie. Mite jaallaꞌya songote soqqamaancho ikkate qoossoꞌya hoogummota saalfachishoommonsahu gede assite heddino daafira koffi yitu. Ikkirono, xa soqqameemmo soqqansho Yihowa hagiirsiissannota afoommo; qoleno roore kaffi asse laꞌꞌa hasiissannoeti isi hedooti.”

PHEEXIROOSI UMOSI BAXATE AKATA QEEꞌLINO

13, 14. Pheexiroosi umosi baxate akati noosita leellishinohu hiittoonniiti?

¹³ Hawaariya Pheexiroosi Yesuusi qajeelsha uyisi yannara umisi xiqime agurate akati noosita leellishino. (Luq. 5:3-11) Ikkollana, hakkawoteno ikkiro sharrame qeeꞌla hasiissinositi umisira roorsiꞌrate dooꞌꞌo noosi. Lawishshaho, Yaaqoobinna Yohaannisi yinanni hawaariyaate Maganu Mangistera Yesuusira guranna qiniiteenni ofolte mookkanno gede assinansara mala maꞌlitu yannara Pheexiroosi lowo geeshsha aaraawino. Yesuusi hakkuyira albaanni Pheexiroosi baxxitino mabte afiꞌrannota coyiꞌrino daafira miteekke isi anera gabbaꞌꞌanno bayicho adhitaraati yee hedinoha ikkara dandaanno. (Mat. 16:18, 19) Hedosi ikkitutano ikkituro, Yesuusi Yaaqoobinna Yohaannisi hattono Pheexiroosi umosinna wole hawaariyaate umonsa baxatenni kainohunni roduuwinsara “mootuulle ikkate” hasatto heedhannonsakki gede seejjinonsa.—Marq. 10:35-45.

¹⁴ Pheexiroosi Yesuusi hedosi biddi assasira woꞌnaali gedensaanni nafa, umosi baxate akati noosita leellishino. Yesuusi hawaariyaatesi boode yanna iso agurte xooqqannota kulinsa yannara, Pheexiroosi wole hawaariyaate mishe isi calla ammanaminoha ikkannota coyiꞌre isonooto kaffi assino. (Mat. 26:31-33) Ikkirono, isi kageeshshi geeshsha isonooto ammaninohu haafa yeetilla; korkaatuno hakko hashshanni umisi xiqime agurate akata leellisha hoogino. Isi lubbosi gatisiꞌrate yee Yesuusa diegennoommo yee kaadino.—Mat. 26:69-75.

15. Xaphoomunni laꞌniro, Pheexiroosi lawishshi jawaachishannoha ikkinohu hiittoonniiti?

¹⁵ Pheexiroosi mito wote togoo akati qarrisinosiha ikkirono, xaphoomunni laꞌniro isi lawishshi jawaachishannoho. Isi umisi sharronninna Maganunnihu qullaawu ayyaani kaaꞌlonni, gara ikkitinokki dooꞌꞌosi qeeꞌle isonooto eemadhanna umisi xiqime agurate akata leellisha dandiino. (Gal. 5:22, 23) Albaanni guficho ikkisi fataninni roore kabbaadete yine hendanni fatani iilleennasi dandee saino. Lawishshaho, hawaariya Phaawuloosi mannu albaanni boroorisi yannara shooshanqetenni maahoyye yee adhino. (Gal. 2:11-14) Isi Phaawuloosi seejjisi gedensaanni isira koma diamadino; hattono ayirrinyiꞌya baꞌꞌanno yee diyaadino. Phaawuloosira noosi baxilli dibaino. (2 Phe. 3:15) Pheexiroosi lawishshi meessi xiqime agurate akata lossiꞌneemmo gede kaaꞌlannonke.

16. Kabbaade coyi tuncu yaannonke wote meessi xiqime agurate akata leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Kabbaade coyi tuncu yaannohe wote ma assattoro hanni hedi. Pheexiroosinna wole hawaariyaate sabbakkino daafira usurantunna ganninsa yannara, “[Yesuusi] suꞌmira shollinye adhate doorantinohura” lowo geeshsha hagiidhitino. (Looso 5:41) Atino dartu iillannohe wote, umikki xiqime agurte Pheexiroosi lawishsha harunsatenna Yesuusi faale haꞌrate kaaꞌlitannohe faro gede assite laꞌꞌa dandaatto. (1 Pheexiroosi 2:20, 21 nabbawi.c) Togoo akati cimeeyye hasiissanno seejjo uyitannohe woteno kaaꞌlannohe. Koffi yaantenni Pheexiroosi lawishsha harunsa woyyitanno.—Mek. 7:9.

17, 18. (a) Ayyaanaamittete mixonke lainohunni ninkeneeto mayine xaꞌma dandiineemmo? (b) Wodaninke giddo umonke baxate akati noota huwantummoro, ma assa dandiineemmo?

¹⁷ Pheexiroosi lawishshi ayyaanaamittete mixorano kaaꞌlannohe. Togoo mixo meessi xiqime agurate akati nooheta leellishanno garinni harunsa dandaatto. Ikkollana, togoo mixo ayirrinye afiꞌrate woy maccaha ikkate yite harunsattokki gede qorophi. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Yihowara soqqameemmo soqqansho lexxa woy woyyeessiꞌra hasiꞌroommohu mayiraati? Yaaqoobinna Yohaannisi gede roore silxaane woy mannuwiinni afiꞌreemmo ayirrinye yoreeti?’

¹⁸ Wodanikki giddo umokki baxate akati lophanni noota huwatittoro, Yihowa hedokkinna simmeetekki biddi assiꞌrate kaaꞌlannohe gede huucciꞌri; hakkiinnino umikki ayirrinye agurte Yihowa ayirranno gede assate albinni roore kai. (Far. 86:11) Qoleno mannaho leellamatto gede assitannohekki mixo harunsa dandaatto. Lawishshaho, ayyaanu guma yinanni akatta giddo, leellishate roore qarrisannohe akata lossiꞌrate woꞌnaali. Woy gambooshshu yannara shiqishatto kifilla seekkite qixxaabbanni, Mangistete Addaraashe feya kayinni gari geeshsha baxattokkiha ikkiro, Roomu Sokka 12:16 noo amaale harunsate mixo fushshiꞌri.—Xiqise nabbawi.d

19. Maganu Qaali hincilaallonni xeꞌne noonketa laꞌneemmo wote hexxo mudhineemmokki gede ma assa dandiineemmo?

¹⁹ Maganu Qaali hincilaallonni ninkeneeto seekkine layiꞌne xeꞌne noonketa lawishshaho umonke baxate akati noonketa anfummoro, miteekkine hexxo mudhinammora dandiineemmo. Togoo hedo macciishshantuhero, Yaaqoobi coyiꞌri lawishshira kulliha qaale macciishshe assanno mancho hedi. Yaaqoobi, kuni manchi noosi xeꞌne hakkawontenni hooꞌlino woy noosi xeꞌne gudise biddi assiꞌrino diyiino; hatteentenni, ‘guuta higgenni kaajje uurrinota’ xawisino. (Yaq. 1:25) Kuni manchi hincilaallotenni lainore qaagino; hattono hakkoye coye biddi assiꞌrate sharrama diagurino. Ee, hexxo mudhitooti; guuntete xeꞌnekki quwa saꞌeno laꞌooti. (Mekibibi 7:20 nabbawi.e) Guuta higge hixamanyite laꞌꞌakki agurtooti; hattono meessi xiqime agurate akatikki baꞌꞌannokki gede agadhi. Yihowa wole lowo roduuwakki kaaꞌlinonte gede ateno kaaꞌla hasiꞌranno; kuri roduuwi guuta ikka hooggurono Magano hagiirsiisanna isi atoote afiꞌra dandiitino.