Wodo Iimi Anninke Uyinonkete Guuta ‘Eltooti’

1. Wodote kakkalo mayi atoote afiꞌnanni gede assitino?

YESUUSI Kiristoosi wodote kakkalo ikke reyasi lowo atoote afiꞌnanni gede assitino. Tini qixxaawo keeraanchimma baxxannoti Addaami ooso baala jeefote Maganu maate miilla ikkitanno gede faro fantanno. Qoleno, wodo hagiidhinanni hegerera heeꞌneemmo faro fantinonke. Kiristoosi wodo ikke reyasi, hajajantannoti mannu ooso albillittete dancha heeshsho afidhanno gede assatenni roorinore assitanno. Yesuusi Yihowa keeraanchimma irkise reyasi, kalqete alame giddo kaꞌinote mitte hajora dawaro qoltanno.—Ibi. 1:9.

2. (a) Yesuusi rosiisino huuccatto giddo iimano uullano woꞌma hasiissannoseta hiittee hajo qummi assino? (Umi misile lai.) (b) Konni birxichira mayinnire ronseemmo?

² Yesuusi wodote kakkalo ikke reyara lamu diri albaanni, rosaanosi togo yite huuccidhanno gede rosiisino: “Annanke Gordoho heeꞌrattohu, suꞌmikki qullaawa ikko. Gashshootikki dayo, hedoottori gordoho ikkinonte gede baattote aananno ikko.” (Mat. 6:9, 10) Hanni wodote kakkalo Maganu suꞌmi qullaawa ikkate, Maganu Mangistenna Maganu hedinori woꞌmate ledo xaado afidhino gara hasaambo; togo assanke wodote kakkalo albinni roore naandeemmo gede assitannonke.

“SUꞌMIKKI QULLAAWA IKKO”

3. Yihowa suꞌmi maa leellishannoho? Sheexaanu konne qullaawa suꞌma huninohu hiittoonniiti?

³ Yesuusi rosaanosi huuccidhanno gara rosiisi yannara umo kulino coyi, Maganu suꞌmi qullaawa ikkanno gedeeti. Yihowa suꞌmi bayirreenyasi, gaamaarresinna qullaambesi leellishannoho. Yesuusi wole yannara huucciꞌranni Yihowa “Qullaawa Annaꞌya” yee woshshino. (Yoh. 17:11) Yihowa qullaawa ikkinohura, isi fushshanno seerinna higge baala qullaawate. Ikkirono, Sheexaanu Edenete kaashshu base giddo Maganu mannu oosora higge fushshate qoosso noosikkihu gede asse yekkeerino. Sheexaanu Yihowa daafira nookkire coyiꞌre, qullaawa suꞌmasi hunino.—Kal. 3:1-5.

4. Yesuusi Maganu suꞌmi qullaawa ikkanno gede assinohu hiittoonniiti?

⁴ Yesuusi kayinni Yihowa suꞌma lubbora baxanno. (Yoh. 17:25, 26) Yesuusi Maganu suꞌmi qullaawa ikkanno gede assino. (Faarso 40:8-10 nabbawi.) Hiittoonni? Yesuusi, heeꞌrino heeshshonninna rosiisino rosinni Yihowa fushshanno higge gara ikkitinotanna isi asse yaannonkeri ninkera kaaꞌlannoha ikkinota wolootu affanno gede assino. Sheexaanu, Yesuusi lowo geeshsha qarrame reyanno gede assinoha ikkirono, Yesuusi iimi Annisira woꞌmunni woꞌma ammanamino. Yesuusi Maganoho ammaname, guutu manchi Maganu fushshinota keeraancho seerubba woꞌmunni woꞌma wonsha dandaannota leellishino.

5. Yihowa suꞌma qullaawa assine laꞌneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa suꞌma banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Akatinkenniiti. Yihowa qullaawoota ikkinammora hasiꞌranno. (1 Pheexiroosi 1:15, 16 nabbawi.) Togo yaa Yihowa calla magansiꞌranna woꞌmu wodaninkenni isira hajajama hasiissannonke yaate. Dartu iillinkero nafa, xalala seeruwasinna higgesi diingummokkinni heeꞌrate dandiineemmore baala assineemmo. Keeraancho looso loonse, xawaabbinke xawanno gede assineemmo; tini Yihowa suꞌmira ayirrinye abbitanno. (Mat. 5:14-16) Qullaawa manna ikkinoommohura, Yihowa higge dancha ikkitinotanna Sheexaanu kayisino yekkeero gara ikkitinokkita heeꞌneemmo heeshshonni leellinsheemmo. Baalunku soꞌro loonseemmo; togoo wote giddonkenni maaro eanna Yihowa dadillisanno assootiwiinni xeertiꞌra hasiissannonke.—Far. 79:9.

6. Guuntete xeꞌne noonkere ikkinummorono, Yihowa keeraanote gede asse laꞌꞌannonkehu hiittoonniiti?

⁶ Yihowa Kiristoosi kakkalo widoonni, ammana noonsata leellishanno manni cubbo maaranno. Isi insaneeto isira sayisse uyitinorenna iso magansidhannore asse haaꞌrannonsa. Yihowa buuramino Kiristaana keeraano oososi, “wole geꞌreewo” kayinni keeraano jaallasi assinonsa. (Yoh. 10:16; Rom. 5:1, 2; Yai. 2:21-25) Konni daafira, wodote kakkalo xa nafa iimi Anninke albaanni keeraano ikkineemmonna suꞌmasi qullaawa assate karsammeemmo faro fantinonke.

“GASHSHOOTIKKI DAYO”

7. Wodote widoonni Maganu Mangiste hunda afiꞌnanni atooti maati?

⁷ Yesuusi rosaanosi huuccidhanno gara rosiisi yannara aanche, “Gashshootikki dayo” yite huuccanno gede kulinonsa. Wodo Maganu Gashshooti woy Mangiste ledo mayi xaado afidhino? Wodo Kiristoosi ledo iima nugussanna kakkalaasine ikkitannore 144,000 manna gamba assate faro fantino. (Aju. 5:9, 10; 14:1) Maganu Mangiste hunda Yesuusinna ledosi gashshitannori kume diro mookkanno wote, hajajantannoti mannu ooso wodote widoonni horo afidhanno gede assitanno. Hatte yannara uulla ganate ikkitanno; ammanantinoti mannu ooso baala guuta ikkitanno, hattono uullanna iima nooti Maganu maate miilla mitte ikkitanno. (Aju. 5:13; 20:6) Yesuusi hamashshu umo cancananno hattono Sheexaanu finqile abbino qarri baalu alame woꞌmatenni coꞌo yee baꞌꞌanno gede assanno.—Kal. 3:15.

8. (a) Yesuusi rosaanosi Maganu Mangiste hasiissannota huwattanno gede assinohu hiittoonniiti? (b) Yannankera Maganu Mangiste irkinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Yesuusi uulla noo yannara rosaanosi Maganu Mangiste hasiissannota huwattanno gede assino. Isi cuuamanni heeꞌrenni, Maganu Mangisteha “Dancha Duduwo” base baalate duduwino. (Luq. 4:43) Yesuusi galagale iimira haꞌrara albaanni rosaanosi, “gobbate qacce geeshsha” farciꞌraasinesi ikkitanno gede hajajino. (Soq. 1:6-8) Sabbakate loosi widoonni, gobba gosate heeꞌranno manni wodote daafira rosatenna Maganu Mangiste qansoota ikkate faro afiꞌrino. Yannankera, uullate aana noori Kiristoosi roduuwira gobba gosate farcidhanno gede uyinoonniha Maganu Mangisteha sabbakate looso loosa kaaꞌline, insa irkinseemmota leellinsheemmo.—Mat. 24:14; 25:40.

‘HEDOOTTORI IKKO’

9. Yihowa mannu oosora hedinori woꞌmannota ammanneemmohu mayiraati?

⁹ Yesuusi, ‘hedoottori ikko’ yiinohu mayyaateeti? Yihowa Kalaqaanchoho. Isi mittu coyi ikkona yiihu gedensaanni, hakku coyi ikkinohu gedeeti. (Isa. 55:11) Sheexaanu finqilasi, Yihowa mannu oosora hedinori woꞌmannokki gede diassitanno. Yihowa uullate aana Addaaminna Heewani ilannoti guuta ooso woꞌmitara hedino. (Kal. 1:28) Addaaminna Heewani ooso ilikkinni reyommero, Maganu uullate aana mannu ooso woꞌmitara hedinori mullare ikke gatanno. Konnira, Yihowa Addaaminna Heewani cubbo loosihu gedensaanni ooso ilanno gede fajjino. Wodote kakkalo widoonni, Yihowa iso ammanannota leellishanno manni baalu guuta ikkatenna hegerera heeꞌrate faro faninonsa. Yihowa mannu ooso baxanno; qoleno hajajantannoti mannu ooso isi hedino garinni heedhara hasiꞌranno.

10. Wodote kakkalo reyino manna kaaꞌlitannohu hiittoonniiti?

¹⁰ Yihowa daafira rosatenna isira soqqamate faro afiꞌrikkinni reyinohu lowo biliyoone ikkanno manni hiikkannoyya? Wodote kakkalo reyino manni kaꞌꞌanno faro fantanno. Baxillaanchu iimi Anninke, kuni manni reyotenni kaꞌꞌanno gede asse isi hedinore rosannonna hegere heeshsho afiꞌranno faro fanannonsa. (Soq. 24:15) Yihowa mannu reyara ikkikkinni heeshshote heeꞌrara hasiꞌranno. Heeshshote noore baala kalaqinohu iso ikkino daafira, reyotenni kaꞌꞌanno manni baalaho Anna ikkanno. (Far. 36:9) Konni daafira Yesuusi, “Annanke Gordoho heeꞌrattohu” yine huucciꞌneemmo gede rosiisasi garaho. (Mat. 6:9) Yihowa reyitinore kayisate daafira Yesuusira looso uyino. (Yoh. 6:40, 44) Uulla Gannate ikkitanno yannara, Yesuusi “kaonna heeshsho” ikkinota leellishanno.—Yoh. 11:25.

11. Maganu “lowo mannira” hedinori maati?

¹¹ Yihowa shaqqillesi leellishannohu qoosso afiꞌrinohu shiimu mannira callaho diꞌꞌikkino; Yesuusi togo yiino: “Maganu hedinore wonshannohu baalu anera labbaa rodooꞌyaati, meyaa rodooꞌyaatinna amaꞌyaati.” (Maq. 3:35) Maganu fajjo, addi addi daganna gaꞌrenni fulinohunna babbaxxino afoo coyiꞌrannohu kiirre dandiinannikkihu ‘lowo manni’ iso magansiꞌrannoha ikkanno gedeeti. Kiristoosita wodote kakkalo ammanannota loosunni leellishannohunna Maganu fajjo assanno manni togo yee shooshshe faarsanno: “Gato ayirradu barcimira ofollino Maganitenna, Geꞌrechunnite.”—Aju. 7:9, 10.

12. Yesuusi rosiisino huuccatto Yihowa hajajantannote mannu oosora hedinore leellishshannohu hiittoonniiti?

¹² Yesuusi rosiisino huuccatto Yihowa hajajantannote mannu oosora hedinore leellishshannote. Tenne huuccatto ledo sumuu yaanno garinni, Yihowa suꞌmi qullaawa ikkanno gede dandiinummore baala assa hasiꞌneemmo. (Isa. 8:13) Yesuusi suꞌmi umisi “Yihowa Gatisannoho” yaate; wodote kakkalo widoonni gato afiꞌranke Yihowa suꞌmi ayirrannonna gaamaara ikkanno gede assitanno. Maganu Mangiste hajajantannoti mannu ooso wodote kakkalonni horo afidhanno gede assitanno. Ee, Yesuusi rosiisino huuccatto Maganu fajjo woꞌmitannokki gede assannori nookkita buuxissannonke.—Far. 135:6; Isa. 46:9, 10.

WODOTE KAKKALORA GALATU NOOꞌNETA LEELLISHSHE

13. Cuuamanke maa leellishshanno?

¹³ Wodote kakkalora galatu noonkete leellinsheemmo doogga giddo mitte, wodote kakkalo ammanne ninkeneeto Yihowara sayinse uyineenna cuuammeeti. Cuuamanke Yihoware ikkinoommota leellishshanno. (Rom. 14:8) Cuuama Maganunniwa shinqe keeraancho tiia afiꞌrate assiꞌnanni huuccattooti. (1 Phe. 3:21) Yihowa cubbunni keereensitannote Kiristoosi mundee widoonni hattee huuccattora dawaro qolanno. Isi qaale einore baalanka assannonketa woꞌmunni woꞌma ammanneemmo.—Rom. 8:32.

14. Jaalanke banxeemmo gede hajanjoonninkehu mayiraati?

¹⁴ Wodote kakkalora galatu noonketa leellinsheemmoti wole doogo hiittenneeti? Yihowa baalanka coye assannohu baxillunni ikkino daafira, magansiꞌrannosi manni baalu baxillunni heeꞌrara hasiꞌranno. (1 Yoh. 4:8-11) Jaalanke banxeemmoha ikkiro, ‘gordoho heeꞌranno Anninke ooso ikka’ hasiꞌneemmota leellinsheemmo. (Mat. 5:43-48) Yihowa banxeemmo gede kultanno hajajonni aanchine jaalanke banxeemmo gede hajanjoonninke. (Mat. 22:37-40) Jaalanke banxeemmota leellinsheemmo doogga giddo mitte, Maganu Mangisteha dancha duduwo dudumbeemmo gede uyinoonni hajajo wonshate. Manna baala banxeemmota leellinsheemmo wote, Maganu ayirrinye mannu afanno gede assineemmo. Isinni, Maganoho noonke baxilli ninke ‘giddo guuta ikkannohu’ jaallanke, roorenkanni roduuwanke banxeemmoha ikkirooti.—1 Yoh. 4:12, 20.

WODO YIHOWAWIINNI ‘HAAROOꞌMINANNI YANNA’ DAGGANNO GEDE ASSITANNO

15. (a) Yihowa xa uyinonke atooti maati? (b) Albillittete mayi atoote afiꞌneemmo?

¹⁵ Wodote kakkalo ammanneemmota leellinsheemmo wote cubbinkera maaro afiꞌneemmo. Maganu Qaali cubbinke woꞌmunni woꞌma ‘aguramannonketa’ buuxisannonke. (Soqqamaasinete Looso 3:19-21 nabbawi.) Sai Birxichira wodote kakkalo widoonni Yihowa qullaawu ayyaaninni buurantino soqqamaasinesi oososi asse adhannota ronsoommo. (Rom. 8:15-17) “Wolu geꞌreewi” wido ikkinoommorira kayinni, Yihowa aanaho suꞌmanke borreessinoonnita oososi assiꞌrinonketa leellishshanno kaarde uyinonkehu gedeeti. Guuta ikkinummonna jeefote fonqolo qeelle saꞌneemmo wote, Yihowa hatte kaarde aana furma ganinohu gede asse uullate aana heedhanno oososi asse haaꞌrannonke. (Rom. 8:20, 21; Aju. 20:7-9) Yihowa muxxe oososi hegerera baxanno. Wodote kakkalonni afiꞌnanni atooti hegereho. (Ibi. 9:12) Tini, elto ayewoteno muxxete. Tenne elto ninkewiinni haare hoolannohu woy hoolannorichi horo dino.

16. Wodote kakkalo borojjimmatenni fushshitinonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Daawuloosi, godowinta maaro eꞌꞌe Yihowawa higanno manni jeefote Yihowa maate miilla ikkannota horo hoole diafanno. Yesuusi uullara daye ‘layinkita reyannokki garinni’ reyino. Konni daafira wodote kakkalo layinkimeeshsho dishiqqanno. (Ibi. 9:24-26) Wodote kakkalo Addaamiwiinni ragiꞌnoommo cubbi coꞌo yee baꞌꞌanno gede assitanno. Kiristoosi wodote kakkalo asse shiqishino Maganira galatu iillosina, ninke tenne Sheexaanu illaallisanni noo alame borojje diꞌꞌikkinoommo; qoleno konni kaꞌa reyo waajjinanni diheeꞌneemmo.—Ibi. 2:14, 15.

17. Yihowa baxilli daafira mayi macciishshamannohe?

¹⁷ Maganu eino qaali ayewoteno woꞌmanno. Yihowa kalaqamaho worino higge soorrantannokkinte gede, isi ninke diagurannonke. Yihowa disoorramanno. (Mil. 3:6) Yihowa heeshshotenni lowo geeshsha sainore uyinonke. Isi baxannonketa leellishino. “Ninkeno Maganu baxannonke baxille egenninoommo.” Qoleno, ‘ammannoommo. Maganu baxilleho.’ (1 Yoh. 4:16) Uulla woꞌma hagiirru woꞌmino gannate ikkitanno; hatte yannara uullate aana heeꞌranno manni baalu Maganu baxille leellishanno. Iima heedhannoti ammanantinoti Maganu kalaqo togo yite faarsitanno: “Guweenyu, ayirrinyunna hayyo, galatu, gaamaarre, wolqanna jawaante hegerenni hegere geeshsha Maganinkera ikkito! Hamiiꞌni!” Ninkeno insara kaaꞌlamme hatto assino.—Aju. 7:12.