Ago Agate Daafira Maganu Aanno Amaale Harunsi

YIHOWA batinye elto uyinonkehuranna tenne elto ma garinni horoonsiꞌneemmoro doodhate dandoo uyinonke daafira iso galatattoti dihuluullissannote. Qullaawu Maxaafi woyine Maganu uyinonke elto ikkitinota kulanni togo yaanno: “Ita hisanyoote, aga [woyinete xajje] hagiirre uyitanno.” (Ros. 10:19; Far. 104:15) Ikkirono mitu mannira ago agate daafira gara ikkinore doodha qarra ikkitinonsata huwatittokki digatootto. Qoleno alamete doyichora noo mannira ago agate daafira addi addi lao noonsa. Ikkina Kiristaanu ago agate daafira dancha doorsha doodha dandaannohu hiittoonniiti?

Heeꞌneemmowi woy budinke ikkihano ikkiro, Maganu aannonke amaale hedonkenna assootenke seekkitara wodhanke xaano ikko hegerera kaaꞌlitannonke.

Alamete aana noohu batinyu manni ago duucha woyite agannota woy quwa sayise agannota huwatittokki digatootto. Mitu manni ago aggannohu boohaarate yiteeti. Wolootu aggannohu kayinni qarranke hambeemmo yiteeti. Mitu qooxeessira ago quwa sayise aganno mancho jawaatu woy worbu gede assine laꞌnanni.

Kiristaanaho kayinni baxillaanchu Kalaqaanchinsa kaajja amaale uyinonsa. Lawishshaho isi ago quwa sayise aga abbitanno gawajjo kule qorowisiisinonke. Lawishsha 23:29-35 kulloonnihu ago quwa sayise aganno manchi ikkannorenna iillinosi qarra nabbawoottoha ikkara dandaanno.a Awuroppaho heeꞌrannohu Daanieeli yinannihu mittu songote cimeessi Kiristaancho ikkara albanni heeꞌrino heeshsho qaage togo yiino: “Ago quwa sayise agaꞌya gara ikkinokki doorsha doodheemmo gede assitinoe; hakko daafira xissiisiꞌreemmo gede assanno coyi tuncu yiinoe; tini gedensoonni lowo geeshsha dadilleemmo gede assitinoe.”

Kiristaanu doodhate dandoonsa danchu garinni horoonsiꞌranna quwa sayise aga abbitanno gawajjo qoropha dandaannohu hiittoonniiti? Tenne assate kaaꞌlannonkehu qaru coyi Maganu aannonke amaale hedonkenna assootenke seekkitanno gede assiꞌrate.

Hanni Qullaawu Maxaafi ago agate daafira mayyaannoronna mitu manni aganno gede kakkayisannonsari maatiro laꞌno.

QULLAAWU MAXAAFI BIDDISHSHA

Maganu Qaali ago bikkunni angannita dihoolanno. Isinni Qullaawu Maxaafi woyinete xajje aga hagiirsiissannota kulanni, “Yaadittokkinni sagalekki ittanninna woyinekki agganni hagiidhi” yaanno. (Ros. 9:7) Yesuusi woyinete xajje agino woyiti no; wolootu Yihowari ammantino soqqamaanono aggino.—Mat. 26:27-29; Luq. 7:34; 1 Xim. 5:23.

Ikkirono Maganu Qaali ago bikkunni agatenna dimbate mereero lowo badooshshi noota xawise kulanno. Qullaawu Maxaafi, “Woyinete xajje aggine dimbitinoonte” yaanno. (Efe. 5:18) Isinni “Dimbaasine . . . Maganu Gashshoote diragidhanno” yaanno. (1 Qor. 6:10) Addanko Yihowa quwa saꞌne angannitanna dimbinannita tiyyiꞌre giwanno. Ago agate daafira budenke harunsantenni Maganu aannonke amaale harunsineemmo.

Mitu manni dimballa hoongummoro quwa sayinse aga dandiineemmo yee hedanno. Ikkirono hatto yee heda lowo geeshsha gawajjitannote. Qullaawa Borro ‘agoho saankaawanno’ manchi amanyootunninna ayyaanaamittetenni battaawannota xawisse kultanno. (Tit. 2:3; Law. 20:1) Wole agurina Yesuusi ‘agu batinyi’ mittu manchi Maganu abbannota haaro alame eannokki gede assannota kule qorowisiisino. (Luq. 21:34-36) Ikkina Kiristaanu ago quwa sae aga abbitanno gawajjo qorophanno gede kaaꞌlannonsari maati?

AGO AGATTOHU MAYIRAATIRO, MAMOOTE AGATTORONNA MAGEESHSHIHA AGATTORO HEDI

Mittu manchi ago agate daafira doodhanno woyite lophino bude harunsannoha ikkiro tini lowo geeshsha gawajjitannosi. Kiristaanu ita woy aga lainohunni doodhanno woyite Yihowa hagiirsiisannore assanno. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Ittinanniha woy agginanniha ikkiro woy aye coyeno assitinanniha ikkiro baalankare Maganu ayirrinyira asse.” (1 Qor. 10:31) Aantete mite xaꞌmuwanna Qullaawu Maxaafiha xintu seera laꞌneemmo.

Ago ageemmohu wolootu aggino daafiraati? Fulo 23:2 “Bunshe loosanno . . . manni batinye laꞌe hoodensa hadhooti” yitanno. Konni qummeeshshira Yihowa Israeelete manni iso hagiirsiisannokki manni hoode haꞌrannokki gede qorowisiisanni no. Tini amaale xaa yannara noo Kiristaanirano kaaꞌlitannote. Ago aga lainohunni wolootu hedonkenna assootenke huntara wodhineemmoha ikkiro, Yihowawiinninna biddishshisiwiinni xeertiꞌnammora dandiineemmo.—Rom. 12:2.

Ago ageemmohu worba ikkoommota leellishateeti? Mitu budira ago duucha hinge woy quwa sayinse aga rosantinotenna qarra diafidhinote. (1 Phe. 4:3) Kayinni 1 Qorontoosi 16:13 togo yite jawaachishshannonke: “Baqqi yitinoonnire ikke; ammanatenni uurre; jawaatte; kaajje.” Addinta ago aga mittu manchi worba ikkanno gede kaaꞌlitanno? Horonta dikaaꞌlitanno. Ago aga mittu manchi garunni hedannokki gedenna dancha doorsha doodhannokki gede assitanno. Hakko daafira ago quwa sayise aga worbimma ikkitukkinni gowwimmate. Isayaasi 28:7 ago quwa sayise aganno manchi doogo hawannotanna dimbe gaggawannota kultanno.

Addu jawaante afiꞌnannihu Yihowawiinniiti; togoo jawaante afiꞌrate qole baqqi yinoommorenna ammanatenni kaajjine uurrinoommore ikka hasiissannonke. (Far. 18:32) Tenne assate kayinni gawajjanno coyenna Yihowa ledo noonke jaalooma hunanno doorsha doodhineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Yesuusi uullate aana heeꞌri yannara jawaata mancho ikkinota leellishino; qoleno isi gara ikkinore assate mitte giddohanna worba ikkino daafira batinyu manni ayirrisannosi.

Ago ageemmohu qarraꞌya hawateeti? Mittu faarsaasinchi togo yee borreessino: “[Yihowa] yaaddonna dadillu amadie yannara, sheshifachishshe, hagiirsiisoottoe.” (Far. 94:19) Qarru amadannohe yannara ago agantenni Yihowa addaxxi. Tenne assate kaaꞌlitannonketi kaajja doogo albinni roore ganyine Yihowa huucciꞌrate. Qoleno batinyu roduuwi songonsara noore ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwa amaaꞌla kaaꞌlitannota huwattino. Mittu manchi qarrasi hawate yee ago agannoha ikkiro, gara ikkinore assa qarra ikkitasira dandiitanno. (Hos. 4:11) Aleenni kullihu Daanieeli togo yiino: “Yaaddo amaddinoe; hattono aneneeto busha assoommo. Yaaddoꞌyanni beedho afiꞌrate yee ageemmo. Ikkollana qarru lexxannilla haꞌrino. Jaallaꞌya gambo gibbinoe; hattono aneneeto woffi asse laoommo.” Daanieeli kaaꞌlinosiri maatiyya? Isi, “Agu ikkikkinni Yihowa kaaꞌlo hasiissannoeta huwatoommo. Isi kaaꞌlonni jeefote qarraꞌya qeele saꞌꞌa dandoommo” yiino. Qarrinke baꞌꞌannokkiha lawinkero nafa, Yihowa woꞌmanka woyite ninke kaaꞌlate qixxaawinoho.—Fil. 4:6, 7; 1 Phe. 5:7.

Mito woyite ago agattoha ikkiro biddi assiꞌra hasiissannohere afate ateneeto aante noo xaꞌmuwa xaꞌma dandaatto: ‘Maateꞌya giddo mittu woy muli jaaliꞌya agu rosichiꞌya huluullinosita kulinoe?’ Hatto ikkiro, tini ati huwatoottokkiha ikkirono agu araado ikkanni nooheta leellishannota ikkitara dandiitanno. ‘Bashsho ageemmohunni roorse aganni noommo?’ Agu araado ikkinohekkiha ikkirono tini hakkira qolte massitanni nooheta leellishshannota ikkitara dandiitanno. ‘Ago agummokki boode barra woy hakkuyi ale keeshsha qarra ikkitannoe?’ Hatto ikkiro agu araado ikkinoheha ikkara dandaanno. Araado ikkinoheha ikkiro, konne rosicho qeeꞌlate akime amaaꞌla hasiissannoheha ikkara dandaanno.

Mitu Kiristaani ago aga lowo qarra abbitara dandiitanno daafira aga hoogate murciꞌrino. Wolootu aggannokkihu kayinni agu coommannonsakki daafira ikkara dandaanno. Togoo doorsha doodhino jaali nooheha ikkiro, doodhino doorsha ayirrisse mishattosikkita leellisha dandaatto.

Mageeshshi ago agattoro balaxe doodha hasiissannoheta huwatoottoha ikkara dandaanno. Mittu Kiristaanchi ago meekki meekkita agannoro doodha dandaanno; lawishshaho lamalate giddo mitte hige woy quwa saikki sagale itanno woyite aga doodhannoha ikkara dandaanno. Wolootu hiittoo ago aggannoro doodhitino; lawishshaho woyinete xajje woy biira quwa saꞌukki aggannoha ikkirono, alkoole batidhino agattonna karsiinsoonni agatto agannokki gede murcidhino. Mittu manchi mageeshshi ago agannoro balaxe doodhiro doodhinore assa qarra diꞌꞌikkitannosi. Qoleno mittu Kiristaanchi togoo doorsha doodhinohanna doodhinore assate murciꞌrinoha ikkiro saala dihasiissannosi.

Ago agate daafira doodhineemmo woyite wolootaho mayi macciishshamannonsarono heda hasiissannonke. Roomu Sokka 14:21, “Ledo ammanaasine gufisannoha ikkiro, maala ita woy woyinete xajje aga, woy wole coye assano agura woyyate” yitanno. Tenne amaale loosu aana hosiisa dandiineemmohu hiittoonniiti? Wolootaho rodiimmate baxille leellinsheeti. Ago agakki mitto mancho koffi assitara dandiitannoha ikkiro, baxillu tenne qoossokki aguratto gede dikakkayisannohe? Konni garinni wolootaho hedattotanna ayirrisattonsata hattono umikki qiniite ikkikkinni wolootu qiniite balaxisiisattota leellishatto.—1 Qor. 10:24.

Qoleno gashshootu ago agate daafira seera fushshiro Kiristaanu hakko seerira hajajama hasiissannonsa. Lawishshaho gashshootu ago meu dirinni aga hasiissannoro kulara, woy angannita horo hoolara woy ange heeꞌne oonfannita woy mite maashine horoonsiꞌne loonsannita hoolara dandaanno.—Rom. 13:1-5.

Yihowa batinye eltonna tenne elto horoonsiꞌneemmo gara doodhate qoosso oye ayirrisinonke. Tenne qoosso giddo mitte maa inteemmoronna maa angeemmoro doodhate. Iimi Annanke hagiirsiisannore doodhine tenne qoossonke naandeemmota leellinsho.