“Olliichokki Umikki Gede Assite Baxi”

1, 2. (a) Yesuusi Higgete giddo layinkiti bayira hajajo hiitteeti yiino? (b) Aanchine hiittee xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo?

BIꞌRE mittu Ferisaawichi Yesuusa fatanara togo yee xaꞌmino: “Rosiisaancho, Higgete giddo baalanta roortanno hajajo hiitteeti?” Sai birxichira laꞌnummonte gede, Yesuusi “baalanta roortannotinna umi hajajo,” “Maganokki Yihowa woꞌmu wodanikkinni, woꞌma lubbokkinninna woꞌma surrekkinni baxi” yitannote yee qolino. Isi lede togo yiino: “Layinkitino tenne labbannotenna togo yitannote: ‘Olliichokki umikki gede assite baxi.’”—Mat. 22:34-39.

² Yesuusi olliichonke ninkeneeto banxeemmo garinni baxa hasiissannonketa coyiꞌrino. Hakko daafira togo yine heda hasiissannonke: Olliichinke isi ayeti? Olliichonke banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

OLLIICHINKE AYETI?

3, 4. (a) Yesuusi “Olliichiꞌya ayeti?” yee xaꞌmino manchira dawaro qolate horoonsiꞌrino lawishshi hiikkoyeti? (b) Samaariyaawichu manchi mulqiꞌnenna ganne cage fushshine doogote tungoonni mancho kaaꞌlinohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

³ Olliichonkeeti yine hendeemmohu qachinkera ninkewa aanannohanna shiqe kaaꞌlannonke mancho ikkara dandaanno. (Law. 27:10) Ikkirono, Yesuusi mittu umosi keeraanchu gede asse laꞌꞌanno manchi “Olliichiꞌya ayeti?” yee xaꞌmisi wote yiinore dea dihasiissannonke. Yesuusi konni manchi xaꞌmo qolate, danchu Samaariyaawichi daafira kulanno lawishsha horoonsiꞌrino. (Luq. 10:29-37) Mittu Isiraeelete kakkalaanchinna Leewaawichi, mulqiꞌnenna ganne cage fushshine doogote tungoonni mancho laꞌuro agurte disaꞌanno yine hendammora dandiineemmo. Insa kayinni mittoreno assitukki agurte saꞌe hadhino. Konne mancho kaaꞌlinohu Samaariyaawichaho; isi gaꞌre Muse Higge ayirrissannoha ikkirono Yihudootu insa dibaxxanno.—Yoh. 4:9.

⁴ Danchu Samaariyaawichi, manchu huranno gede madate zayitenna woyine buurino. Qoleno, konne mancho towaatanno gede wosinu galanno mini murrichira hakkawaro lamu barri damooza ikkitanno diinaare fushshe uyino. (Mat. 20:2) Konni daafira madiꞌrino manchira addinta olliicho ikkinohu ayetiro afa diqarrissanno. Yesuusi coyiꞌrino lawishshi, olliichonke mararanna banxeemmosita leellisha hasiissannonketa rosiisannonke.

5. Yihowa soqqamaano muli yannara kalaqamu dano iillitu wote olliichonsa baxxannota leellishshinohu ma garinniiti?

⁵ Duucha wote danchu Samaariyaawichi gedee manna afiꞌra shota diꞌꞌikkitino. Hakko iso lowo manni kalaqamu baxilli nookkiha, kaajjado, hattono danchare baxannokkiha ikkinote tenne “goofimarchu barruwara” dancha olliicho afiꞌra loworeeti. (2 Xim. 3:1-3) Kalaqamu dano iillitanno wote ikkannori tennera lawishsha ikkara dandaanno. Hanni Birra 2012⁠nni lowo hambabalatte Niwu Yoorkete Katama gantu yannara ikkinore laꞌno. Hakkawote roore gawajjamino qooxeessira mannu wonanni korreentenna wole hasiisanno coye hooge shete heeꞌreenna, mulqidhannori miinjansa adhate ale woroo fultanni no. Hakko qooxeessinkura Yihowa Farciꞌraasine mimmito kaaꞌlatenna wole mannano irkisate yite irdaatu pirogiraame qixxeessitino. Insa tenne assitannohu olliichonsa baxxanno daafiraati. Olliichonke banxeemmota leellinsheemmoti wole doogga hiikkuriiti?

OLLIICHONKE BANXEEMMOTA LEELLISHA DANDIINEEMMO DOOGGA

6. Sabbakate loosinke olliichonke baxate ledo mayi xaado afiꞌrino?

⁶ Manna ayyaanaamittetenni kaaꞌle. Tenne assineemmohu mannu “Qullaawa Borronni afiꞌnanni shesho” aana illachishanno gede assineeti. (Rom. 15:4) Ee, Qullaawu Maxaafi halaale uminkera calla anfe sammi yaa agurre mannaho kulanke dancha olliicho ikkinoommota leellishshannote. (Mat. 24:14) ‘Hexxo aanno Maganiwiinni’ dagginota Mangistesi sokka mannaho duduwa addinta lowo qoossooti!—Rom. 15:13.

7. Yesuusi rosiisinoti amanyootu higge mayitanno? Ise harunsinummoro maassammeemmohu hiittoonniiti?

⁷ Yesuusi rosiisinota amanyootu higge loosu aana hosiisse. Yesuusite Ilaalu Sibikatera nooti tini higge togo yitanno: “Mannu assaꞌnera hasidhinannire baalankare kiꞌneno insara hattonni assensa. Higgeno Masaalaanono yitannohu konneeti.” (Mat. 7:12) Manna Yesuusi yiino garinni amandeemmoha ikkiro, “Higge” (Kalaqotenni Marrote geeshsha) hattono “Masaalaano” (Ibirayisxete Afiite Qullaawa Borrora noota masaalote maxaaffa) uyinoonnihu maa hendeetiro huwantoommo yaate. Maganu olliichonsa baxxannore maassiꞌrannota tenne maxaaffa nabbambe huwata dandiinanni. Lawishshaho, Yihowa Isayyaasi widoonni togo yiino: “Taashsho noore asse, hattono keeraanchimma asse . . . Konne assanno manchi hagiirraamoho.” (Isa. 56:1, 2) Addaho, olliichonke banxeemmohanna gara ikkinore assineemmoha ikkiro maassammeemmo.

8. Diinnanke baxa hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assanke mayi guma abbitara dandiitanno?

⁸ Diinnaꞌne baxxe. Yesuusi togo yiino: “‘Olliichokki baxi, diinakki giwi’ yinoonnita macciishshitinoonni. Ani kayinni, diinnaꞌne baxanna darantinanni gede assitannoꞌnerira huuccatto assa agurtinoonte; tenne assitiniro, iima noo Anniꞌnera ooso ikkitinanni, yeemmoꞌne.” (Mat. 5:43-45) Hawaariya Phaawuloosino tenne xawisanni togo yee borreessino: “Diinikki hudiꞌriro itisi; gooriro agannore uyisi.” (Rom. 12:20; Law. 25:21) Muse Higge, mittu manchi diinisi harrichi duhu ayirreenna uwiro shiqe kaaꞌla hasiissannosita kultanno. (Wol. 23:5) Mimmito gibbannori lamu mannooti konni garinni mitteenni loosansa jaalla ikkitanno faro fantara dandiitanno. Yihowa Farciꞌraasine mannaho baxille leellishshanno daafira, giwannonkehu lowo manni ninkera noonsa lao soorrantino. Diinnanke wole agurina effidhe gibbannonkere nafa banxeemmota leellinsheemmoha ikkiro, insa giddo mitu halaalunniwa dayeenna hagiidhinammora dandiineemmo!

9. Roduuwinke ledo araaramate daafira Yesuusi mayino?

⁹ “Mannu baalunku ledo salaametenni heeꞌrate sharramme.” (Ibi. 12:14) Hatto yaa roduuwinke ledono salaametenni heeꞌra hasiissannonke yaate. Korkaatuno Yesuusi togo yiino: “Kakkalo shiqishiꞌrattora kakkalote bayicho marte heedheenna, rodiikki atera koffi yiinori qulli yiihero, kakkalokki hakko kakkalote bayichira albaanni agurte haꞌri. Balaxxe rodiikki ledo araarami, hakkuyi gedensaanni galagalte dagge kakkaleokki shiqishiꞌri.” (Mat. 5:23, 24) Rodoonke banxeemmohanna isi ledo ranke araaramate woꞌnaalleemmoha ikkiro Maganu maassiꞌrannonke.

10. Soꞌro xinqisiisa hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹⁰ Mannu soꞌro xinqisiisidhinoonte. Yesuusi togo yiino: “Farandanniꞌnekki gede farada agurre; korkaatuno, faraddinoonni firde kiꞌnerano qolle farandanniꞌne; qoleno safartinoonni uduunnichinni safarte qoltannoꞌne. Ikkina, ate illera noo mokkollicho agurte rodiikki illera noo ishincho laꞌꞌattohu mayiraati? Woy ate illera mokkollichu heeꞌreenna rodookki, ‘Illekkinni ishincho hooleemmohe’ hiitto yaatto? Ati ikkoottokkita ikkate woꞌnaalattoho! Balaxxe ate illera noo mokkollicho hooꞌli; hakkuyi gedensaanni rodiikki illera noo ishincho hoolate xunsite laꞌꞌa dandaatto.” (Mat. 7:1-5) Ee, ninke uminke lowo soꞌro loonsammora dandiineemmo daafira, wolu mannita shiimaadda soꞌro xinqisiisa dihasiissannonke!

OLLIICHONKE BANXEEMMOTA LEELLISHSHANNOTA ROORE DOOGO

11, 12. Olliichonke banxeemmota leellinsheemmoti baalantenni roortino doogo hiitteeti?

¹¹ Olliichonke banxeemmota leellinsheemmoti mitte woletenni roore doogo no. Yesuusinte gede ninkeno Maganu Mangisteha dancha duduwo sabbankeemmo. (Luq. 8:1) Yesuusi harunsaanosi “baalante daga manna rosaano [assitara]” hajajino. (Mat. 28:19, 20) Tenne hajajo wonshate, olliichinke baote widira massitannota halaꞌladonna lowo doogo agure heeshshote widira massitannota ruukkashsho doogo haꞌranno gede kaaꞌlate woꞌnaalleemmo. (Mat. 7:13, 14) Qoleno, Yihowa tenne sharronke maassiꞌrannota dihuluullammeemmo.

¹² Yesuusinte gede ninkeno mannu ayyaanaamittete hasattonsa deannokki gede kaaꞌlineemmo. (Mat. 5:3) Maahoyye yee macciishshanno manni tenne hasattonsa wonshiꞌranno gede “Maganunniha dancha duduwo” kulleemmonsa. (Rom. 1:1) Maganu Mangiste sokka macciishshite adhitannori Yesuusi Kiristoosi widoonni Maganu ledo araarantanno. (2 Qor. 5:18, 19) Addaho, dancha duduwo sabbakanke olliichonke banxeemmota leellinsheemmote kaajja doogooti.

13. Mannaho Yihowa daafira rosiisatto wote mayi macciishshamannohe?

¹³ Manna galagalle marre hasaawinsenna Qullaawa Maxaafa xiinxallinse Maganunnihu keeraanchu seeri ledo sumuu yee heeꞌranno gede kaaꞌlinummoro hagiirre afiꞌneemmo. Mite Qullaawu Maxaafi rosaano heeshshonsa giddo lowore biddi assiꞌra hasiissannonsaha ikkara dandaanno. (1 Qor. 6:9-11) Addaho, “hegere heeshsho afiꞌrate gara ikkitinoti wodanu dooꞌꞌo noonsari” heeshshonsa biddi assidhe Yihowa ledo muli jaalooma kalaqidhanno gede isi kaaꞌlannansa laꞌꞌa lowo geeshsha hagiirsiissannote. (Looso 13:48) Konni garinni lowo mannira dadillinsa hagiirreho soorramanno; hattono yaaddote giddonni fule iimi Annanke addaxxannoha ikkanno. Haaruuddu ayyaanaamittetenni lophitanna laꞌꞌa iso hiitto baxissanno! Ee, Maganu Mangistere dudumbe, baalantenni roortannote tenne doogonni olliichonke banxeemmota leellishanke lowo atooteeti.

PHAAWULOOSI QULLAAWU AYYAANI MARRAEENNASI BAXILLU DAAFIRA COYIꞌRINORE

14. Umi Qorontoosi 13:4-8 aana baxillu daafira uyinoonni xawishsha umikki yaattonni kuli.

¹⁴ Olliichonke Phaawuloosi baxillu daafira coyiꞌranni yiino garinni amadanke, lowo qarra gatissanno, hagiirre abbitanno, hattono Maganu atoote afiꞌneemmo gede assitanno. (1 Qor. 13:4-8) Hanni Phaawuloosi baxillu daafira coyiꞌrinorenna isi yiinore harunsine olliichonke garunni amada dandiineemmo gara haranchunni laꞌno.

15. (a) Cincaaleeyyenna shaqqadda ikka hasiissannonkehu mayiraati? (b) Hinaasotewiinninna booꞌnatewiinni xeertiꞌra hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁵ “Baxillu cincahonna shaqqadoho.” Maganu guuntete xeꞌne noonsare mannu ooso cincatenninna shaqqillunni amadanno; konni daafira ninkeno mannu soꞌranno wote woy wolu daafira giddaawannokkiha ikkiro, hakkiino sae kaajjado ikkirono cincanna shaqqillunni amada hasiissannonke. “Baxillu dihinaasanno”; hakko daafira manni miinja diyogorreemmo woy songote giddo wolootu afidhino qoosso diyorreemmo. Hakkiinni saeno, baxillu heeꞌrinkero dibooꞌnineemmo woy dinaaxxineemmo. Isinni “bushuullu caabbicho ikkitinori booꞌnaleette illenna naaxxaleessu wodani cubboho.”—Law. 21:4.

16, 17. Umi Qorontoosi 13:5, 6 olliichonke banxeemmota leellinsheemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Baxillu olliichinkera gariweelo coye assineemmokki gede hoolannonke. Hakko daafira olliichinkera dikaphineemmo, isiricho dimoorreemmo, woy Yihowa higgenna xintu seerisi ledo sumuu yaannokkire diassineemmo. Qoleno, baxillu wolu manni hajo facci assine agurre uminke xiqime calla hasiꞌneemmokki gede assannonke.—Fil. 2:4.

¹⁷ Addu baxilli rahe dicaaccaawanno; hattono “baddalote mazgawa diafiꞌrino,” yaano mannu baddalisi kiiro hattee codhe diwodhanno. (1 Tes. 5:15) Koma amandeemmoha ikkiro, Maganu dihagiidhanno; qoleno, qitiittuwa qitiitte kaꞌe bubbanno giira gede ikkine umonkeno wolootano gawajjinammora dandiineemmo. (Zel. 19:18) Baxillu halaalu ledo ikkinnina ‘finqillete ledo hagiidhineemmo’ gede diassannonke; mittu giwannonke manchi gawajjamanna woy qarramanna laꞌne dihagiidhineemmo.—Lawishsha 24:17, 18 nabbawi.a

18. Umi Qorontoosi 13:7, 8 baxillu daafira maa rosiissannonke?

¹⁸ Hanni Phaawuloosi baxillu daafira lede yiinore laꞌno. Isi baxillu “baalankare dandaanno” yiino. Mittu manchi koffi assinkeronna maaro xaꞌmiꞌrinkero, baxillu gatona yineemmosi gede assannonke. Baxillu Maganu Qaali giddo noore “baalankare ammananno”; hattono afiꞌneemmota ayyaanaame sagale kaffi assine laꞌneemmo gede assannonke. Baxillu Qullaawu Maxaafi giddo noore “baalankare hexxo assiꞌranno,” qoleno hexxonke daafira mannaho kulleemmo gede kakkayisannonke. (1 Phe. 3:15) Hakkiinni saeno, qarru tuncu yaannonke wote huuccatto assiꞌneemmo hattono qarru dancha guma abbara dandaanno yine hexxineemmo. Baxillu mannu baddalannonke wote, dartu woy wolu fatani iillannonke wote ‘baalankare dandee heeꞌrate’ kaaꞌlannonke. Qoleno, baxillu “horonta dibaꞌꞌanno.” Hajajamanno manni hegerera togoo baxille leellishanni heeꞌranno.

OLLIICHOꞌNE UMIꞌNE GEDE ASSITINE BAXAꞌNE AGURTINOONTE

19, 20. Olliichonke baxa agura hasiissannonkekkita xawissannoti Qullaawa Borro amaale hiitteeti?

¹⁹ Qullaawu Maxaafi amaale harunsanke, ayewoteno olliichonke banxeemmota leellishate kaaꞌlitannonke. Ninke gaꞌre woy dagoomi wido ikkitinore calla ikkikkinni manna baalanka banxeemmo. Qoleno Yesuusi, “Olliichokki umikki gede assite baxi” yiinota dea dihasiissannonke. (Mat. 22:39) Maganuno Kiristoosino olliichonke banxammora hasidhanno. Mito wote olliichonke baxillunni hiitto assine amandeemmoro leella hooginkero, Yihowa qullaawu ayyaanisinni marraꞌꞌannonke gede huucciꞌno. Hatto assanke Yihowa atoote afiꞌneemmo gedenna gara ikkinore assineemmo gede kaaꞌlitannonke.—Rom. 8:26, 27.

²⁰ Olliichokki umikki gede assite baxi yitanno hajajo “nugusu higge” yaamantanno. (Yaq. 2:8) Phaawuloosi Muse Higge giddonni mite hajajo qummi asse kae togo yiino: “Wole baalanta hajajo, ‘Olliichokki umikki gede assite baxi’ yaanno qaali xaphi asse amadino. Baxillu olliichisira bushare diassanno; hakko daafira baxillu higgete gumulooti.” (Rom. 13:8-10) Konni daafira olliichonke baxa agura dihasiissannonke.

21, 22. Maganonna olliichonke baxa hasiissannonkehu mayiraati?

²¹ Olliichonke baxa hasiissannonkehu mayiraatiro hiincineemmo wote, Yesuusi Annisi “bushuullehono danchuullehono arrishsho fushshanno, hattono keeraanoteno cubbaataammahono xeena gananno” yiinota assaawanke kaaꞌlitannonke. (Mat. 5:43-45) Olliichinke keeraancho ikkirono ikkano hoogiro banxeemmosita leellisha hasiissannonke. Aleenni laꞌnummonte gede, olliichonke banxeemmota leellinsheemmoti qara doogo Maganu Mangiste sokka kulate. Olliichinke dancha duduwo macciishshe maahoyye yee adhiro afiꞌranno atooti baete!

²² Hilireno gatisiꞌnummokki Yihowa banxeemmo gede assannonkehu lowo korkaati no. Qoleno, olliichonke banxeemmota leellinsheemmoti baca doogga no. Maganonna olliichonke baxanke, Yesuusi tenne hajo daafira coyiꞌrinore ayirrinseemmota leellishshanno. Hakkiinni saeno, hatto assinummoro baxillaancho iimi Annanke Yihowa hagiirsiinseemmo.