Kiristaanu Heeshshonna Soqqanshote Xiinxallote Maxaafichora Qummi Assinoonni Borro—Wocawaaro 2021
WOCAWAARO 6-12
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | MARRO 33-34
“Yihowata ‘Hegere Cigile’ Goloꞌne Assidhe”
it-2 51
Yeshuruuni
Israeele woshshinanniho maaragete suꞌmaati. Giriikete Afii Septujentera “Yeshuruuni” yaanno suꞌmi baxille xawisate horoonsiꞌnanni qaale ikkino; konne qaale “baxaminoha” yine tirroonni. “Yeshuruuni” yaanno suꞌmi Israeele Yihowa gondooro einonsa daga ikkitinota qaagiissannonsa; tini, insa amanyootunni xuru noonsakkire ikkite heeꞌra hasiissannonsata qaagganno gede assitannonsate. (Mar 33:5, 26; Is 44:2, NW ) Marro 32:15te (NW) Yeshuruuni yaanno suꞌma kisote garinni horoonsiꞌnoonni. Israeelete daga Yeshuruuni yine woshshinoonninsa suꞌmi ledo sumuu yaanno garinni heeꞌra agurte Maganoho finqiltino, Kalaqaanchonsa habbino, hattono Gatisaanchonsa mishshino.
rr 120, saaxine
Kaꞌne Uurrineemmo Gede Kaaꞌlannonke
Hiziqeeli ilamara lowo dirira albaanni, masaalaanchu Muse Yihowara mannasi gatisate wolqa calla ikkitukkinni hasattono noosita xawisino. Muse togo yee borreessino: “Hegere Magani godankeeti; hegereti cigilesino irkissannonke.” (Mar. 33:27) Ee, qarru iillannonke yannara Yihowa woshshiꞌnummoro cigilesinni irkise sununni asse kayise uurrineemmo gede kaaꞌlannonketa addaxxa dandiineemmo.—Hiz. 37:10.
w11 9/15 19 guf. 16
Cincatenni Dodde
16 Museno Abirihaaminte gede Maganu eino qaale wonshanna dilaino. Israeele Hexxote Gobba eꞌara kaꞌe heedheenna Yihowa Musera togo yiinosi: “Fafowa heedhe laꞌꞌattota ikkinnina, Israeelete mannira eemmo baatto marte diꞌꞌiillatto.” Kuni ikkinohu, isinna Aarooni mannu finqili yannara aaraabbinohuraatinna “Meriiba Wayi mule Israeelete manni albaanni, [Maganoho] hasiisino ayirrinye” uyitinokki daafiraati. (Mar. 32:51, 52) Muse tennera hanqinoni? Woy koffi yiinoni? Diyiino. Hatteentenni Israeelete daga maassiꞌrino, hattono jeefote togo yiinonsa: “Kiꞌne Israeelete manni, hiitto baraadhinoonnireeti! Kaaliiqi wode gatisinohu, kiꞌne gedee manni mama no? Kaaliiqi umisi gargadhitinanninna qeeltinanni gede, assitanno wonqootinna biseeti.”—Mar. 33:29.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
it-2 439 guf. 3
Muse
Muse mannu aalo ikkinohu 120 dirisinniiti. Qullaawu Maxaafi isi hatte yannara gellessa ikkinota kulanni “Illesi dijaaroortino; wolqasino dixeꞌino” yaanno. Muse reeshsha maadaaꞌrinohu Yihowaati; mama madaarinoro kayi dianfoonni. (Mar 34:5-7) Yihowa hatto assinohu, Israeelete daga Muse waamma qullaawu coyi gede assite laꞌe magansidhannokki gede hoolate ikkikki digatino. Daawuloosi Muse reeshsha tennera horoonsiꞌra hasiꞌrikki digatino; korkaatuno Yesuusi rodii rosaanchu Yihuda togo yee borreessino: “Sokkaasinete roorrichi Mikaaeeli nafa Muse reeshshi daafira Daawuloosi ledo coyiꞌrami yannara, ‘Maganu seejjohe’ yiinota ikkinnina, xono afiisinni difultino.” (Yih 9) Israeelete daga Iyyaasu massagannansa Kanaꞌꞌaani gobba eꞌara albanni, Muse reyora 30 barra xidditino.—Mar 34:8.
WOCAWAARO 13-19
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 1-2
“Doogokki Qinaabbinota Assiꞌra Dandaatto Gara”
w13 1/15 8 guf. 7
Yihowa Ledokki Noona Worba Ikki!
7 Maganu fajjo assate kaaꞌlitannonke worbimma afiꞌrate, Qaalesi xiinxallanna loosu aana hosiisa hasiissannonke. Musenni aanche Israeelete massagaancho assine doorroonnihu Iyyaasuno hatto assanno gede kulloonnisi; togo yinoonnisi: “Atilla waajjitooti! Jawaati! Soqqamaanchiꞌya Muse uyinohe seera baala seekkite agadhi. Haꞌratto darga baalaho woꞌmunku coyi qinaannohe gede, . . . Seeru Maxaafa aye yannarano nabbawa agurtooti, isi giddo borreessinoonniha baala wonsha dandaatto gede, hashshanna barra wodanchi. Hatto assittoro, baalunku coyi danchu garinni qinaannohe.” (Iya. 1:7, 8) Iyyaasu tenne amaale harunsino daafira ‘woꞌmunku coyi qiniinosi.’ Ninkeno hatto assinummoro worbuulle ikkineemmo, hattono Maganoho hagiirrunni soqqama dandiineemmo.
w13 1/15 11 guf. 20
Yihowa Ledokki Noona Worba Ikki!
20 Tenne bushanna qarru batiꞌrino alamera, fonqolu iillannonke woyite Maganu fajjo assa qarra ikkitankera dandiitanno. Kayinni callootanke diꞌꞌikkinoommo. Maganu ledonke no. Songote umo ikkinohu Beettisino ledonke no. Alamete doyichora noori 7,000,000 saꞌannori Yihowa Farciꞌraasineno ledonke no. Kuri roduuwinke ledo ammana noonketa leellinsho, hattono dancha duduwo duduwa agurroonke; hatto assineemmo woyite ‘Maganikki ledokki noona “Bashshi yitooti! Jawaati!”’ yaannoha 2013nniha diru qummeeshsha qaango.—Iyyaasu 1:9.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
w04 12/1 9 guf. 1
Iyyaasu Maxaafita Qara Qara Hedo
2:4, 5—Reaabi, qotaano amadara dayinoha moote soyino manna wole raga hige haꞌranno gede assitinohu mayiraati? Reaabi heeshshose qarru giddo tugge qotaasinete lubbo gatissinohu Yihowa ammantino daafiraati. Hakko daafira Maganu manna gawajjate hassanni noorira kuri qotaasine sayisse aate giddeeti dinose. (Maatewoosi 7:6; 21:23-27; Yohaannisi 7:3-10) Isinni Reaabi ‘loosisenni keeraaꞌmitino’ yinoonnise; konni loosi giddo mittu qotaano amadara dayinoha moote soyino manni wole raga hige haꞌranno gede assaseeti.—Yaiqoobi 2:24-26.
WOCAWAARO 20-26
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 3-5
“Yihowa Ammanatenni Assinannire Maassiꞌranno”
it-2 105
Yordaanoosi
Galiilu Baarira woroonni noohu Yordaanoosi Lagi duucha woyite hojja 1-3 meetire geeshsha ikkanno; halaꞌlinye qole 27-30 meetire geeshsha ikkanno. Badheessu woggara kayinni Yordaanoosi Lagi lowo geya woꞌmanno daafira halaꞌlinyenna hojja lowo geya lexxanno. (Iy 3:15) Kuni Lagi woꞌme iima haꞌranni heeꞌreenna Israeelete labballi, meentinna qaaqquulli tayise saꞌꞌate woꞌnaaliro itamara dandaanno; hakko iso Iyyaarkote katami qooxeessira hatto assa lowo qarra abbitanno. Kuni lagi lowo geeshsha woꞌmino daafira, muli yannara biso hayishshiꞌrara eino manna adhe haꞌrino. Ikkirono Yihowa maalaletenni kuni lagi kofattote gede ikke uurranno gede asseenna Israeele moola baatto tayisse saꞌino. (Iy 3:14-17) Yannate gedensaanni Eeliyaasi Elsai ledo heeꞌre hattoo maalale loosino; Elsaino callisi heeꞌre tenne maalale loosino.—2Mo 2:7, 8, 13, 14.
w13 9/15 16 guf. 17
Wodaniꞌne Yihowa Seerinni Hagiidho
17 Ammanatenni assineemmori albinni roore Yihowa addaxxineemmo gede kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti? Hanni Israeele Hexxote Gobba eꞌara kaꞌe heedheenna ikkinore laꞌno. Yihowa qaalu gondoori taawoota dukkino kakkalaasine Yordaanoosi Laga eꞌanno gede hajajino. Ikkirono Israeelete daga lagunniwa shiqqi yituti, badheessu woggara xeena gananni noo daafira, lagu woꞌme noota wodanchitino. Ikkina Israeele maa assitanno? Insa lagu mule dukkaꞌnite wayi dirra geya boode lamala woy hakkuyi ale ikkitanno yanna agadhitanno? Deeꞌni; insa woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxite isi yiinonsare assitino. Hakkiinni mayi ikkiyya? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Qeesootu wayi giddora eꞌanni heedheennanni, wayi lolaha aguri. . . . Gondooru Taaboota dukkino qeesooti mannu baalu fule kaꞌꞌa geeshsha Yordaanoosi Wayi giddo moola baatto aana uurrite no.” (Iya. 3:12-17) Iima haaꞌranni noo wayi mitte higge uurranna laꞌu woyite wodaninsa mageya hagiidhinoro hanni hedi! Israeele Yihowa uyinonsa biddishsha harunsitino daafira, ammanansa kaajjitinoti dihuluullissannote!
w13 9/15 16 guf. 18
Wodaniꞌne Yihowa Seerinni Hagiidho
18 Hige xaa yannara Yihowa mannisira togoo maalale diloosanno; ikkirono ammanatenni assitannore maassiꞌranno. Maganu ayyaani insa sabbakate looso alamete doyichora loossanno gede wolqa ikkannonsa. Baalunkunni roorinohu Yihowa Farciꞌraasinchi yaano reyotenni kainohu Yesuusi Kiristoosi harunsaanosi konne lowo geya hasiisanno looso loossanno woyite kaaꞌlannonsata kule qaale einonsa; togo yiinonsa: “Hadhine gosa baala . . . rosaanoꞌya assensa. . . . Gobbate goofimarchi geeshsha ani kiꞌne ledo noommo.” (Mat. 28:19, 20) Bashsho manna waajjitannori batinye Yihowa Farciꞌraasine, soqqantanno woyite egentinokki mannira farcidhanno gede Maganu ayyaani worbimma uyinonsata coyidhino.—Faarso 119:46; 2 Qorontoosi 4:7 nabbawi.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
w04 12/1 9 guf. 2
Iyyaasu Maxaafita Qara Qara Hedo
5:14, 15—‘Kaaliiqi olanto hajajaanchi’ ayeti? Iyyaasu Hexxote Gobba qeela hanafi yannara daye jawaachishinosihu olantote hajajaanchi, mancho ikke uullara daara albaanni iima heeꞌrinoho Yesuusi Kiristoosaati; iso ‘Qaaleho’ yinoonni. (Yohaannisi 1:1; Daanieeli 10:13) Xaa yannarano ayirrinye adhinohu Yesuusi Kiristoosi Maganu manni ayyaanaamittete ola olamanno woyite kaaꞌlannonsata afanke jawaachishshannote.
WOCAWAARO 27–BIRRA 3
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 6-7
“Haafu Coyiwiinni Xooqqe”
Heeꞌrittowano Heeꞌrittoro Yihowa Huuro Macciishshi
13 Hafuurre jammartannohu shiimaaddu coyinniiti; meessaneeto eemadha hoongiro kayinni kuni akati lophanni haꞌre bao abbanno deerra iillara dandaanno. Akaani xagge hafuurre mageeshshi wolqa afidhinoro leellishshanno. Akaani hafuurre rakke lowo deerra martino gara wodanchi. Isi togo yiino: “Horrine abbinoonni uduunni giddo Senaoori gobbanni dayinoha mitto biifado kaabbanna 200 seqile ikkanno birranna 50 seqile ikkitanno worqe lae yorummo, hakkiinnino adhummo.” Akaani busha yortowiinni xeertiꞌra agure, hafuurretenni uduunne adhe dunkaanisi giddo maaxiꞌri. Iyyaasu, Akaani assooti xawo fuli yannara Yihowa qarra abbannosita kulinosi. Hakko barranni Akaaninna minisi manna kinnatenni ganne shinoonni. (Iya. 7:11, 21, 24, 25) Hafuurre ninke giddono kalaqantara dandiitanno. Hakko daafira “duuchunku gari hafuurrenni umonke agadha” hasiissannonke. (Luq. 12:15) Saꞌne saꞌne gara ikkinokkirenna amanyoote afiꞌrinokkire hendammora dandiineemmoha ikkirono, hedonke eemadhanna yortonke lophitanni hadhe cubbo loosate deerra massitannonkekki gede qoropha hasiissannonke.—Yaaqoobi 1:14, 15 nabbawi.
w97 8/15 28 guf. 2
Loonsoonni Cubbo Kula Hasiissannohu Mayiraati?
Loonsoonni cubbo kula hasiissanno korkaati giddo mittu, hatto assa songote qullaambe baꞌannokki gede assitanno daafiraati. Yihowa qullaawahonna keeraancho Maganooti. Magansidhannosiri baalu ayyaanaamittetenninna amanyootunni qullaawoota ikkitara hasiꞌranno. Qullaawu ayyaaninni borreessamino Qaalisi togo yee amaalannonke: “Hajajantanno ooso gede ikkitine, alba affinikkinni heedhinita busha yorto haꞌrunsitinoonte. Woshshinoꞌne Magani qullaawa ikkinonte gede, kiꞌneno heeshshoꞌne baalatenni qullaawoota ikke. ‘Ani qullaawa ikkoommonte gede, kiꞌneno qullaawoota ikke!’ yine borreessinoonni.” (1 Pheexiroosi 1:14-16) Cubbo loossannorenna batte assitannore seejja woy boha hoongiro, tini songo battaabbanno gedenna Yihowa ayyaana hoogganno gede assitara dandiitanno.—Iyyaasu fooliishsho 7te ledo heewisiisi.
w10 4/15 21 guf. 8
Illeꞌne Haafa Coye Laꞌannota Hooꞌle
Addu Kiristaanirano illete halchishannorinna maalu yorto woshshaado ikkitansara dandiitanno. Hakko daafira Maganu Qaali laꞌneemmonna halchineemmo coyi daafira ninkeneeto eemadha hasiissannonketa kulannonke. (1 Qor. 9:25, 27; 1 Yohaannisi 2:15-17 nabbawi.) Keeraanchu manchi Iyyoobi, laꞌneemmo coyi giddonke yorto kalaqantanno gede assara dandaannota huwatino. Isi “Aja meyata [“yortote illenni,” NW] laeemmokki gede, aneneete qorophisiisoommo” yiino. (Iyo. 31:1) Iyyoobi meyata amanyoote baino garinni kisa agurina, togoo hedo giddosi nafa heedhannokki gede assiꞌrino. Yesuusi amanyoote bainore heda hasiissannonkekkita xawisanni togo yiino: “Meyata lae yorinoha baala wodanisinni ise ledo foorinohu gede assine kiirranni.”—Mat. 5:28.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
w15 11/15 13 guf. 2-3
Nabbawaano Xaꞌmitanno Xaꞌmo
Hundi yannara olanto huxxamino katama horrate doyissite amada rosaminoreeti. Insa doyissite keeshshitanno yanna ikkitu geeshshitano ikkituro, sagaleno ikko katamu giddo noore baala horrite adhitanno. Ikkollana diigaminoha Iyyaarkote katama xiinxallitino fullahaano, katamu giddo lowo sagale affino. Bibilikaali Arkiyolojii Riviwu yinanni borro tenne daafira xawissanni togo yitanno: “Bacceno agurranna katamu giddo anfoonnihu wolu lowo coyi gideho. . . . Fullahaano Paalestiinu gobbara xiinxallitanno woyite togoore afa dirosaminoreeti. Mitto lame gambayicho anfara dandiinanniha ikkirono, kageeshshi gide afa kayi rosaminore diꞌꞌikkitino.”
Qullaawa Borro kultanno garinni, Israeelete daga Iyyaarkote katamira noo gide horritinokkihu dimullaati. Yihowa insa hatto assitannokki gede hajajinonsa. (Iya. 6:17, 18) Israeelete daga Iyyaarkote katama doyissite amaddinohu badheessu woggaraati; hatti yanna midote wogga xaalla saꞌe noota ikkitino daafira katamu giddo lowo gidi no. (Iya. 3:15-17; 5:10) Iyyaarkote katamira lowo gidi heeꞌrasi, Qullaawu Maxaafi kulannonte gede Israeele hakkoye katama doyissite keeshshitinohu shiima yanna calla ikkinota leellishshanno.
BIRRA 4-10
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 8-9
“Gebaooni Manni Xaggenni Ronseemmo Roso”
it-1 930-931
Gebaooni
Iyyaasu Ledo Eꞌino Sheemaate. Iyyaasu waro Gebaooni heedhannoti Hiwoota yinanni gaꞌre no; insa Yihowa hunnanni gede hajajinote Kanaꞌꞌaani heedhannote lamala gare giddo mittete. (Mar 7:1, 2; Iy 9:3-7) Gebaooni manna Amooraawoota yineno woshshinoonni; Amooraawoota yinoonnihu, mito woyite konne suꞌma Kanaꞌꞌaani heedhanno gosa baala kulate horoonsiꞌnanni daafira ikkikki digatino. (2Sa 21:2; Ka 10:15-18; 15:16te ledo heewisiisi.) Gebaooni manni wolu Kanaꞌꞌaani manni gede diꞌꞌikkino; insara wolqaataame olantonna jawu katami noonsaha ikkirono, Yihowa Israeele kaaꞌlanni noonsa daafira insa ledo olante qeela dandiitannokkita huwattino. Hakko daafira Iyyaarkotenna Gayi katami baihu gedensaanni, Gebaooni manni araara kalaqqanno gede Gilgaali yinanniwa noohu Iyyaasuwa sokkaancho sokkino; kuri sokkaano wole sase Hiwootu katamma yaano Kefiira, Beꞌꞌerootinna Qiriyaati-Yiariimi katammano riqibbinore ikkitukki digattino. (Iy 9:17) Gebaooni manni daddadhante gooffinota akkala uddano udidhino, qaaffinsoonnita gooffino koatte wodhitino, akkala ogoronna xullo qaaffinsoonniha woyinete xajje ogoro adhite hadhino, hattono moolanna bulaasino buddeena sinqisidhino; insa hatto assitinohu Israeele horrite amaddanno gobbanni ikkikkinni xeertote gobbanni dagginoha lawisateeti. Insa Yihowa hakkuyira albaanni Gibitsete manna hattono Amooraawootu mootoolla Sewooninna Aagi assinore affinota coyidhino. Ikkirono insa Iyyaarkotenna Gayi katami baino gara coyiꞌra hoogansa hayyoota ikkitinota leellishshanno; korkaatuno kuni duduwi tenne shiima yanna giddo “xeerto gobba” iilla didandaanno. Israeelete sooreeyye coye xiinxallite yitinonsare ammantino, hattono shitannonsakki gede sheemaate eꞌino.—Iy 9:3-15.
w11 11/15 8 guf. 14
“Umikki Egennora Irkidhooti”
14 Guuntete xeꞌne noonkere ikkinoommo daafira, ninke baalunku wole agurina woꞌnaalshu noonsa cimeeyye nafa, Yihowa biddishsha hasiꞌnummokki mito coye assineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Hanni Musenni aane Israeele massagara shoommoonnihu Iyyaasunna Israeelete cimeeyye assitinore laꞌno; busulootu Gebaooni mannooti insaneeto maaxxe fafo gobbanni dagginoha labbe insawa shiqqino. Iyyaasunna wole cimeeyye Yihowa xaꞌmitukkinni, Gebaooni manni ledo araara kalaqqe insa ledo sheemaate eꞌino. Yihowa gedensoonni konni coyira sumuu yiinoha ikkirono, Iyyaasunna Israeelete cimeeyye iso xaꞌmitukkinni assitinoha konne coye ninke roso afiꞌnammora yee Qullaawa Borro giddo borreessiisino.—Iya. 9:3-6, 14, 15.
w04 10/15 18 guf. 14
‘Kaꞌanna Kawa Haꞌrami’
14 Gebaooni manni togo yiino: “Ninke dangoommohu lowo geeshsha xeerto gobbanniiti. Maganiꞌne Kaaliiqi kiꞌne kaaꞌlatenni . . . assinore baala macciishshinoommo.” (Iyyaasu 9:3-9) Uddanonsanna sinqinsa xeerto gobbanni dagginota leellishannoha lawanno; ikkollana Gebaooninni kayise Galgala geeshsha 30 km ballalla ikkanno. Iyyaasunna Israeelete cimeeyye tenne ammante, Gebaooni manninna qooxeessinsara noo katamma ledo sheemaate eꞌino. Gebaooni manni konne mala maꞌlinohu Israeele shitannonke yee waajje callaatini? Deeꞌni, insa hatto assansa Israeelete Magano baxxinota leellishshanno. Yihowa Gebaooni manni “haqqe hiiqqatenninna waa dirratenni Israeelete manniranna Maganu kakkalo dargira soqqamaano ikkitanno gede” fajjinonsa. (Iyyaasu 9:11-27) Gebaooni manni maahoyye yee mannu mishanno looso loosanni heeꞌrino. Baabiloonetenni hige qullaawa mine wirro mina kaaꞌlinohu Israeelete gare ikkinokkihu qullaawa mine soqqamanno manni giddo mitu Gebaooni manna ikkikki digatino. (Izira 2:1, 2, 43-54; 8:20) Ninkeno Maganu ledo noonke salaame baꞌannokki gede sharramme hattono Maganoho soqqammeemmo woyite mannu woffi asse laꞌꞌanno looso loosate maahoyye yine insa lawishsha harunsa dandiineemmo.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
it-1 1030
Suta
Yihowa Israeelete uyinohu Muse Seeri, mite jaddo loosino manna shinihu gedensaanni, ‘Maganu ruminohu’ gede assine kiirre haqqaho suntanni gede kulanno; togoo mancho mannu laꞌꞌannowa suntanni daafira, tini wolootaho qorowishsha ikkitanno. Suntoonni manchi reeshsha hashshikkinni dirrinse madaara hasiissanno; reeshsha haqqaho sunte gashsha Maganu Israeelete uyino baatto batteessitanno. (Mar 21:22, 23) Shine suntoonni manchi Israeelicha ikka hoogiro nafa, Israeele konne seera harunsitanno.—Iy 8:29; 10:26, 27.
nwt qoola 1696
Qaalu Gondooro
Maganunna mannu mereero woy mannunna mannu mereero mitto coye assate woy assa hoogate eꞌnanni qaaleeti woy sheemaateeti. Mito woyite eꞌnoonni qaale wonshate giddeeti heeꞌrannosihu lamu giddo mitto callaho. Mito woyite kayi, lamunku ragi eino qaale wonshate giddeeti heeꞌrannonsa. Maganunna mannu mereero eꞌnoonni gondoorono agurranna, Qullaawu Maxaafi mannu mannu ledo, gare garete ledo woy daga dagate ledo eꞌino gondoorono kulanno. Shaaꞌꞌa ikkinokki gondoori giddo mitu, Maganu Abirihaami, Daawiti, Israeelete daga (Seeru gondooro) hattono Maganu Israeele (haaro gondooro) ledo eino gondoorooti.—Ka 9:11; 15:18; 21:27; Fu 24:7; 2Du 21:7.
it-1 525 guf. 1
Qaalu Gondooro
Wole Addi Addiha Qaalu Gondooro. (a) Iyyaasunna Israeelete roorrooti Gebaooni katami manna shitannokki gede eꞌino gondooro. Gebaooni manni rummoonniha Kanaꞌꞌaani manna ikkino daafira, Israeele insa huntanno gede hajanjoonninsa; ikkollana Israeele insa ledo eꞌino gondoori soorramannokkiha ikkino daafira dishitinonsa; ikkirono, Gebaooni manni Israeelete dagara waa dirrannohanna haqqe hiiqqannoha ikkino daafira, rumo amaddinonsa yaa dandiinanni. (Iy 9:15, 16, 23-27)
BIRRA 11-17
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 10-11
“Yihowa Israeelete Dagara Olamino”
it-1 50
Adonitsedeqi
Israeele Hexxote Gobba qeelte adhitu yannara Yerusaalamete mooteeti. Adonitsedeqi, Yordaanoosi Lagira Galchimaanni noote wole shiimmaadda gobbuwa ledo halame, Iyyaasu wole katamma qase qeelannokki gede assate woꞌnaalino. (Iy 9:1-3) Ikkollana Gebaooni heedhannori Hiwootu daga Iyyaasu ledo keeru sheemaate eꞌino. Wole dagano Gebaooni manni gede Israeelete wido ikkitannokki gede assate, Adonitsedeqi wole shoole Amooraawootu mootoolla olanto ledo halame, Gebaooni katama doyisse qasate kaino. Iyyaasu Gebaooni daga dhagge ikkanno garinni gatisinonsa, hattono buusantinoti ontenti mootoolla qeelantino; hakko daafira kuri mootoolla Maqeda yinanniwa xooqqe godu giddo maaxantinowa amandoonni. Iyyaasu olantosi laꞌanna, Adonitsedeqinna wole shoole mootoolla gorre shiihu gedensaanni dawete sutino. Gedensoonni reeshshansa dirrinse maaxantu godi giddo tungoonni; hakku godi waammansa ikkino.—Iy 10:1-27.
it-1 1020
Lowiddaanna Kaade
Yihowa Horoonsiꞌrino Gara. Yihowa qaalesi wonshatenna jawa wolqasi leellishate horoonsiꞌrannori giddo mitte lowiddaanna kaadeeti. (Fa 148:1, 8; Is 30:30) Yihowa lowiddaanna kaade horoonsiꞌrinota umo kulloonnihu Gibitsete gobbara lamalki qoomama dirrisi woyiteeti; tini kaade kaashsho mucci assite guddino, haqqe hiiqqaqqitino, hattono gobba noo mannanna saada shitino; ikkollana kuni qoomami Geeseemi baattora heedhannore Israeelete daga dikisino. (Fu 9:18-26; Fa 78:47, 48; 105:32, 33) Yannate gedensaanni Hexxote Gobbara onte Amooraawootu mootoolla Gebaooni manna waajjishiishshu yannara Israeele Gebaooni manna kaaꞌlitinonsa; hatte yannara Yihowa Amooraawootu olanto gudate lowiddaanna kaade horoonsiꞌrino. Hakka woyite Israeelete manni shiinorinni roore kaade shitino manni roorino.—Iy 10:3-7, 11.
w04 12/1 11 guf. 1
Iyyaasu Maxaafita Qara Qara Hedo
10:13—Kuni ikkara dandiinohu hiittoonniiti? Iimanna uulla kalaqino Magani ‘dandaannokkiri nooni?’ (Kalaqama 18:14) Yihowa hasiꞌriro uulla milli yitannokki gede asse, arrishshonna aganu uulla heeꞌre laꞌꞌannohura noowa uurrinoha lawanno gede assa dandaanno. Woy Yihowa uullatenna aganu millimmillo soorrantukkinni, arrishshotenna aganu xawaabbi daanno raga soorre uullate aana xawaabbu heeꞌranno gede assa dandaanno. Coyi ikki garano ikkiro, “hattoo barra hakkuyira albaannino, hakkuyi kawano anfe diegenninoonni.”—Iyyaasu 10:14.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
w09 3/15 32 guf. 5
Nabbawaano Xaꞌmitanno Xaꞌmo
Mite maxaaffa suꞌma Qullaawu Maxaafi giddo qummi assinoonnihanna mite tajera horoonsiꞌnoonniha ikkirono tini, kuri maxaaffa qullaawu ayyaaninni borreessinoonni yineemmo gede diassitannonke. Ikkirono Maganinke Yihowa ‘qaalesi’ amaddino borro baala yannanke geya heedhanno gede assino, qoleno Qaalisi “hegerera kaajje heeꞌranno.” (Isa. 40:8) Yihowa ‘dancha coye assate qixxaamboommore ikkineemmo’ gede, hasiisannonkere Qullaawu Maxaafite 66 maxaaffa giddo borreessiisinonke.—2 Xim. 3:16, 17.
BIRRA 18-24
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 12-14
“Yihowa Woꞌmu Wodaninni Harunse”
w04 12/1 12 guf. 2
Iyyaasu Maxaafita Qara Qara Hedo
14:10-13. Kaaleebi 85 diriha ikkirono, Kebirooni qoqqowira heeꞌranno manna shorre hunate looso uyinannisi gede xaꞌmiꞌrino; kuni shaaꞌꞌa looso diꞌꞌikkino. Kuni jigeeyye Enaaqi manni heeꞌranno qoqqowooti. Yihowa kaaꞌlonni kuni worbu olamaanchi qeelino; qoleno Kebirooni eeggote katama ikkino. (Iyyaasu 15:13-19; 21:11-13) Kaaleebi lawishshinni, Yihowa dirijjite giddo shota ikkinokki looso uyinanninke woyite waajjine giwa hasiissannonkekkita ronseemmo.
w06 10/1 18 guf. 11
Ammanatenninna Magano Waajjatenni Worba Ikka
11 Togoo ammana noo gedeenni heedhannota diꞌꞌikkitino. Halaalunni heeꞌra, ammanatenni heeꞌniro afiꞌnanni atoote ‘qamasa,’ huuccattonkera Yihowa dawaro qolanna ‘laꞌꞌa,’ wole yaattonni Yihowa massaganni noonketa huwata, ammananke lexxitanno gede assitanno. (Faarso 34:8, NW; 1 Yohaannisi 5:14, 15) Iyyaasunna Kaaleebi Maganu danchumma qamasansa ammanansa lexxitanno gede assitinoti dihuluullissannote. (Iyyaasu 23:14) Hanni insa Yihowa danchumma qamassino doogga giddo sase laꞌno: Insa Yihowa qaale einonsa garinni, 40 dirita barahu heeshsho gatte saꞌino. (Kiiro 14:27-30; 32:11, 12) Insa Israeele Kanaꞌꞌaani gobba qasse qeeltinohu lewu diri giddo shaaꞌꞌa ikkinokki looso loossino. Qoleno insa fayyuulle ikkite seeda diro heedhino, hattono uminsa iqqa nafa adhitino. Addanko, Yihowa isira worbimmatenni ammanante soqqantannore maassiꞌranno!—Iyyaasu 14:6, 9-14; 19:49, 50; 24:29.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
it-1 902-903
Gebali
Yihowa Israeele adhitanno yee qaale eino gobba giddo mitte ‘Gebalootu baattooti’; ikkirono Iyyaasu waro insa tenne baatto diadhitino. (Iy 13:1-5) Gebali noohu Israeelete Aliyyeenni xeertowa (Daani gaꞌre noowiinni Aliyyeenni 100 km balla) ikkino daafiranna Israeele tenne gobba ragidhinota leellishshanno taje nookki daafira, Qullaawa Maxaafa mishshannori tini hedo soꞌrote yite coyidhanno. Mite fullahaano, tenne hedo amaddinoti Ibiraawootu Afii borro baꞌinoha ikkara dandaanno yitanno; qoleno konni qummeeshshira noo hedo, “Libaanoosinni aane noo qooxeessa” woy ‘Gebali danni geeshsha’ yine nabbambanni yite heddanno. Ikkollana, Yihowa Iyyaasu 13:2-7te eino qaali woꞌmannohu Israeele Yihowara hajajanturo calla ikkinota dea dihasiissannonke. Hakko daafira Israeele Yihowara hajajantinokkihura, Gebali baatto horo adhitinokkiha ikkara dandaanno.—Iy 23:12, 13te ledo heewisiisi.
BIRRA 25-31
MAGANU QAALI GIDDO NOOTA MUXXE JIRO | IYYAASU 15-17
“Muxxe Raggeꞌne Agadhe”
it-1 1083 guf. 3
Kebirooni
Israeele Kanaꞌꞌaani gobbara wodiidoonni noo gosa qassanni hadhuti, Kebirooni mooteno (Hohaaminni aanche moohinoha ikkikki digatino) ikko hakko heeꞌranno manna coꞌo assite guddino. (Iy 10:36, 37) Ikkollana Israeele Iyyaasu massagannansa Kanaꞌꞌaani gosa qeeltanni hadhu woyite, qasse amaddino qooxeessira agaraasine wortinoha dilawanno. Israeele wolewa hadhe olantanni heedheenna, Enaaqi manni wirro daye Kebirooni katama amadikki digatino; hakko daafira Kaaleebi (woy Kaaleebi massagannohu Yihudu sirchi) gedensoonni insa Kebirooni kataminni fushshe shorra hasiissinosi. (Iy 11:21-23; 14:12-15; 15:13, 14; Ej 1:10) Umo Kebirooni katama Yihudu gaꞌre ikkinohura Kaaleebira uyinoonni; gedensoonni konne katama eeggote katama assine qullaawu coyira horoonsiꞌnoonni. Qoleno kakkalaasinete katama ikkino. Ikkollana Kebirooni ‘katamira noohu loosiꞌnanni darginna qoqqowisi giddo noo qachuwa’ Kaaleebi iqqaati.—Iy 14:13, 14; 20:7; 21:9-13.
it-1 848
Wolqate Looso
Hundi waro qafande abbinoonni manna borojje assinanni daafira, insa wolqate looso loosiisa rosantinota ikkitukki digattino. (Mar 20:11; Iy 16:10; 17:13; As 10:1; Is 31:8; Erq 1:1) Israeele borojje ikkite noo yannara, Gibitsete roorrooti wolqate looso loossanno gede giddeessitinonsa; hattono Fitoominna Raamise yinannire gidenna uduunne duunnanni katamma minsiissanni beebba assidhinonsa. (Fu 1:11-14) Israeelete manni Hexxote Gobba eihu gedensaanni, Yihowa hajajinonsa garinni Kanaꞌꞌaani manna fushshe shorranna huna agure, borojje assiꞌre wolqate looso loosiisinonsa. Tini Israeele dogante kaphu maganna magansidhanno gede assitinonsa. (Iy 16:10; Ej 1:28; 2:3, 11, 12) Moote Selemoonino Kanaꞌꞌaani sircho yaano Amooraawoota, Hitoota, Ferizoota, Hiwootanna Iyaabuusoota borojje asse wolqate looso loosiisiꞌrino.—1Mo 9:20, 21.
it-1 402 guf. 3
Kanaꞌꞌaani
Batinyu Kanaꞌꞌaani manni Israeelete anganni gatinohanna insara qeelaminokkiha ikkirono, Yihowa ‘akaakkansara aara xaarinonsa baatto baala, Israeelootaho uyinonsa’ yaa dandiinanni; hattono ‘baatto baalate keere uyinonsa’; qoleno “Israeelete mannira uyinoha mitto mittonka hexxote qaale wonshinonsa.” (Iy 21:43-45) Israeelete qooxeessira nooti diinnansa baala insa waajjitino daafira, hakkeya kisate diwoꞌnaaltino. Yihowa hakkuyira albaanni Kanaꞌꞌaani daga “shiimu shiimunni fushshe gudeemmo” yee qaale eino; hatto assinohu, baalanta gobba mitte higge qeelturo mannu heeꞌrannokkihura moyichu batiꞌrara dandaanno daafiraati. (Fu 23:29, 30; Mar 7:22) Kanaꞌꞌaani mannira siwiilu faradi gaarenna wolu lowohu olu uduunni noonsa; ikkirono, Israeele mito qooxeessa qeelte adha hoogginohu Yihowa eino qaale wonsha hoogino daafira diꞌꞌikkino. (Iy 17:16-18; Ej 4:13) Hatteentenni xagge leellishshanno garinni, Israeele mito woyite qeela hoogginohu ammanama hoogansanniiti.—Ki 14:44, 45; Iy 7:1-12.
Maganu Qaalinni Ronseemmore
w15 7/15 32
Ati Tenne Afootto?
Hunda Israeelete waro Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni geeshshi dubbi no?
QULLAAWU MAXAAFI Hexxote Gobba giddo mitu qooxeessira dubbu nootanna “base baalate” lowo haqqe noota kulanno. (1 Mot. 10:27; Iya. 17:15, 18) Ikkollana xaa yannara hatte gobbara batinyu qooxeessira dubbu nookki daafira, mitu manni Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniti tini hedo adda ikkase huluullamara dandaanno.
Layifi ini Bibilikali Izireeli yinanni maxaafi, “hundi Israeele waro xaahunni roore lowo dubbi no” yee xawisino. Ilaalaame baattora duucha woyite lowo hoomme, (Pinus halepensis) qilxonna (Quercus calliprinos) Terebiniizi yinanni haqqe (Pistacia palaestina) heedhanno. Shefela yinanni qooxeessira lowo odahe (Ficus sycomorus) no; kuni qooxeessi, ilaalaame roggenni kayise Mediteraaniyu Baari qacce mereero noo bayichi geeshshano iillannoho.
Pilaantisi ovi zi Bayibili yinanni maxaafi xaa yannara Israeelete mitu qooxeessira haqqete yinanniri horo nookkita kulanno. Kuni ikkanno gede assinori maati? Kuni maxaafi haqqe gooffinohu sunu sununni ikkinota xawisanni togo yaanno: “Mannu loosiꞌranno baatto halashshiꞌrate, saada allaaꞌlate, mine miꞌnatenna giidhate yee seeda diro haqqe dolanni keeshshino.”