Hayyittenna Worba Ikkitinota Leellishshino

1-3. (a) Asteeri minaannise zuufaanewa martu woyite hiitto ikkitino? (b) Moote, Asteeri isiwa martuta maa assino?

ASTEERI afale beꞌe beꞌe yitannase sununni ikkite zuufaanenniwa martanni no. Hanni ise eꞌuta, Suusa Katamira noohu Faarsi moote mini qaxaqaꞌa yiino gara hedi; hakkawote cuqqi curuqqi yiinohu nookki daafira, Asteeri hirbasenna uddidhinoti mootimmate uddano kashaartannota nafa macciishsha dandiitanno. Ise hakkawote hoola yinoonniha mootete mine, minunnita jajjabba heelliichuwanna Libaanoosinni korre abbinoonni daguwinni seekkinoonni korniise laꞌanni caaqulama dihasiissannose. Ise maarasera woy shinannise gede assara dandaannohu zuufaanete ofolle noo mancho ikkino daafira, isolla laꞌanni no.

² Moote, Asteeri isiwa shiqqi yite martanna seekke lae, culku siqqichosi isewa qole diriirsi. Laꞌꞌannohura kuni shiimare lawara dandaanno; kayinni Asteeri lubbo gattinohu isi siqqichosi diriirsino daafiraati; mayira yiniro, moote siqqichosi diriirsasi, Asteeri woshshinisekkinni martinotera isi maarinoseta leellishshannote. Asteeri zuufaanesiwa iillituti, siqqichote qacce kissu; konni garinni, ise moote maarinose daafira galattannota leellishshino.—Ast. 5:1, 2.

³ Moote Ahashuresi mageeshshi geeshsha dureessanna wolqaataamo ikkinoro laꞌne calla afa dandiinanni. Hakkawaro Faarsi mootoolla uddidhanno uddano xaa yannara lowo xibbe miliyoone doolaare ikkitanno yine hendanni. Ikkollana, isi Asteeri baxannose; iseno minaannisera alba laꞌe baxannoseta afa dandiitanno. Isi togo yiise: “Asteeri, mayira dayitta? Maricho hasiꞌroottaro kulie, gashshootiꞌya darate ikkiro nafa eemmohe.”—Ast. 5:3.

4. Asteerira roore qarrisanno coyi gate no yineemmohu mayiraati?

⁴ Asteeri jawaata ammana noosetanna worba ikkitinota leellishshino. Hiittoonni? Ise mannase mucuqqi assine gudate gannoonni gano hoolate mootenniwa martino. Kageeshshi geeshsha coyi isera heddino gede ikkinose; kayi roore qarrisanno coyi gate noose. Asteeri, moote ammaꞌnanno amaalaasinchisi busha mancho ikkinota mootete ammansiisa hasiissannose; hakku bushu manchi moote doge, Asteeri gosa shine gudate hajajo fushshinanni gede asse kaino. Ise moote ammansiisa dandiitannohu hiittoonniiti? Ise ammananni ninke maa ronseemmo?

“Hasaawate Yanna” Hayyotenni Doodhitino

5, 6. (a) Asteeri Rosiisaancho 3:1, 7 nooha xintu seera harunsitinohu hiittoonniiti? (b) Asteeri minaannase hasaawissino gari, ise hayyitte ikkitinota leellishannohu hiittoonniiti?

⁵ Asteeri dhiwinose coye mootete hakko mannu baalu laꞌꞌanna kula hasiissannose? Hatto assituro, moote saalfataranna amaalaanchisi Haamano diassoommoreeti yee moromanno yanna afiꞌrara dandaanno. Asteeri maa assituyya? Hakkawaro lowo xibbi diri albaanni, hayyichu Moote Selemooni qullaawu ayyaaninni togo yee borreessino: “Kalqete aana ikkannori baalunku yanna afiꞌrino. . . . Sammi yaate yanna no; hasaawate yanna no.” (Ros. 3:1, 7) Ammanamino manchi Merdookiyoosi, Asteeri isi anga noo woyite togooha xintu seera rosiisinose gara heda dandiineemmo. Asteeri ‘hasaawate maltino yanna’ doodha hasiissannota huwattinoti dihuluullissannote.

⁶ Ise mootete togo yitu: “Mooteꞌya ballo, maahoyye yiittoero techo hawarro atera jiloomma jilira Haama ledo dagginanni gede hasiꞌroomma.” (Ast. 5:4) Moote tennera maahoyye yee, Haamano woshshiishi. Asteeri moote hayyotenni hasaawissino gara wodanchitto? Ise minaannase ayirrissino, hattono dhiwinosere hasaaphate roore maltino yannanna bayicho doortino.—Lawishsha 10:19 nabbawi.

7, 8. Asteeri umo jiltino jili hiittooho? Ise dhiwinosere hakkawote mootete kultinokkihu mayiraati?

⁷ Asteeri jila jiltu woyite, minaannise baxannore baalankare worte, seekkite jiltinoti dihuluullissannote. Ise jilu roore hagiirsiisannoha ikkanno gede, dancha woyineno shiqishshino. (Far. 104:15) Ahashuresi jila ite lowo geeshsha hagiidhino daafira, Asteeri maa assinasera hasidhinoro wirro xaꞌminose. Ikkina hatti yanna Asteerira dhiwinosere hasaaphate maltinote?

⁸ Asteerira hatti yanna maltinota dilabbinose. Konni daafira, ise layinki barra jiltannohura wolu jilira mootenna Haama wirro koyissino. (Ast. 5:7, 8) Ise coyiꞌra togo keeshshitinohu mayiraati? Moote fajjeenna Haama fushshino hajajo garinni, Asteeri gosa shine gundara kaꞌne heeꞌnoonnita qaagi. Asteeri dancha yanna doorte coyiꞌra hoogguro, lowo manni goofaraati. Konni daafira ise cincite sammi yitino; qoleno minaannase lowo geeshsha ayirrissannota leellishate wole faro qixxeessidhino.

9. Cinca lowo geeshsha hasiisanno akataati yineemmohu mayiraati? Asteeri faale haꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Cinca lowo mannira nookkiho muxxe akataati. Asteeri baasa dadillitinohanna qarrase hasaaphate quqquxantinoha ikkirono, hasaawate maltino yanna cincite agadhitino. Ninkerano biddi assinara hasiꞌneemmo coyi tuncu yaannonke woyiti noo daafira, Asteeri lawishshi lowore kaaꞌlannonke. Mittu silxaane noosi manchi mitto coye tiranno gede ammansiisa hasiꞌnummoro, Asteeri gede cincineemmore ikka hasiissannonke. Lawishsha 25:15 togo yitanno: “Wodaninni coyiꞌra gashshaancho ammansiissanno; gaꞌlabbichu hasaawi miqicho eanno.” Asteeri gede, cincine maltino yanna doorre shaqqillunni hasaawinseemmoha ikkiro, miqichu gede kaajje giwanno manna nafa ammansiinsammora dandiineemmo. Asteeri cincanna hayyitte ikkitino daafira Maganise Yihowa maassiꞌrinoseyya?

Cinca Taashshote Doogo Fantanno

10, 11. Haama umi jila ite fulihu gedensaanni, hagiirrisi bainohu mayiraati? Minaamasinna jaallasi iso mayite amaaltinosi?

¹⁰ Asteeri cincase duuchu coyi ikkanno gede faro fantino. Haama, mootenna mootitte wolu manniwiinni roorsite baxxannoe yee hedino daafira umi jila ite fuli woyite, “lowo geeshsha hagiidhenna hisate no.” Isi fule haꞌranni heeꞌre, mootete mini waalchiwa ofolle nooha Merdookiyoosi afi; kuni Ayihudichi, Haamara xaano dikumbuulino. Saꞌu fooliishshora laꞌnummonte gede, Merdookiyoosi kumbuula giwinohu Haama mishino daafira ikkikkinni, tiiꞌꞌisi fajjannosikkihuraatinna Yihowa ledo noosi jaalooma huꞌna hasiꞌrinokki daafiraati. Ikkirono, Haama iso afe “lowo geeshsha hanqi.”—Ast. 5:9.

¹¹ Haama Merdookiyoosi kumbuula giwinosita minaamasiranna jaallasira kulita, insa hojja 50 cigile (22m) ikkitanno dawe qixxeessanno gedenna moote fajjo xaꞌme, Merdookiyoosi hatte dawera sutanno gede amaaltinosi. Haamano tenne baxe bayichonko dawe qixxeessinanni gede assino.—Ast. 5:12-14.

12. Moote mootimmate mini xagge borreessinoonni taje nabbambannisi gede hajajinohu mayiraati? Hakkiinni isi maa huwatino?

¹² Hatte mereero, “hakko hashsha mootete goxano [gibbusi].” Konni daafira, moote mootimmate mini xagge borreessinoonni taje abbine nabbambannisi gede hajaji. Nabbamboonni taje giddo mitte, Ahashuresi shinara gannoonni ganore kultannote. Moote nabbambisi woyite, tenne xagge qaagino; qoleno tenne gano ganture hakkawaronni shinoonni. Tenne gano afe kuli manchi Merdookiyoosi hiikkiyya? Hakkiinni moote, ‘Merdookiyoosira maalla assini?’ yee xaꞌmi. Isira mittoreno diassinoonni yine qollisi.—Asteeri 6:1-3 nabbawi.

13, 14. (a) Haamara coyi busha hanafinohu hiittoonniiti? (b) Haamara minaamasinna jaallasi maa kultinosi?

¹³ Moote konne coye taashsha hasiꞌrino daafira, gashshaanote giddonni kaaꞌlannosihu ayi nooro xaꞌmi. Kanka manni giddo, Haama hakkawote balaxe mare mootete mini nafara no; isi marinohu Merdookiyoosi sutate moote fajjo xaꞌmiꞌraraati. Haama marino hajono hasaaphikkinni, moote baxanno manchira ayirrinye ma garinni uyiniro woyyannoro xaꞌmisi. Haama, moote ayirrinye aara hedinohu aneentilla yee hedino. Hakko daafira, mootete togo yee qoli: Hakko manchira mootimmate uddano uddisiisse, mootete farashsho gulufeenna, gashshaasinete giddonni mittu farashshoho albaanni haꞌranni Suusa Katami giddo, hakko manchi ayirrinye lallawanni haꞌranno gede assi. Haama, ayirrinye uyinara hendoonni manchi Merdookiyoosi ikkinota afi woyite, alba hiitto ikkinoro hanni hedi! Qoleno Merdookiyoosi ayirrinye lallawara moote aye worinoha lawannohe? Haama umosi!—Ast. 6:4-10.

¹⁴ Haama baxikkinni Merdookiyoosi ayirrinye lallawihu gedensaanni, saala duqqinohu mitu minisira rahe higino. Minaamasinna jaallasi, tenne macciishshituti Haama qeelamasi gattannokkita kultinosi.—Ast. 6:12, 13.

15. (a) Asteeri cincitino daafira mayi ikkino? (b) Cince ‘agadhanke’ hayyote yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Asteeri qarrase mootete kuꞌlitukkinni cincite mitto barra hossino daafira, Haama shollanno doogo umisi qixxeessiꞌrino. Qoleno mootete goxichu giwanno gede assinohu Yihowa ikkara dandaannoha dilawannohe? (Law. 21:1) Maganu Qaali cincine ‘agadhineemmo’ gede jawaachishannonkehu dimullaati! (Mikiyaasi 7:7 nabbawi.) Cincine Magano agadhineemmoha ikkiro, isi qarranke ninke hendoommo doogo baalantenni rooranno garinni tiranna laꞌneemmo.

Ise Waajjitukkinni Coyidhino

16, 17. (a) Asteeri “hasaawate yanna” iillitinota huwattinohu mamooteeti? (b) Asteeri Asxiiniwiinni baxxitannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Asteeri kawii saꞌe keeshshite moote hanqisa dihasidhino; hakko daafira, layinki jiliwa baalankare kultasiraati. Kayi hiitto assite kultanno ikka? Maganu assa gede, moote umisi xaano Asteeri maa assinasera hasidhannoro xaꞌmise. (Ast. 7:2) Asteeri xa “hasaawate yanna” iillitinota huwattino.

¹⁷ Asteeri hatte mereero wodanisenni Magano huuccidhinota heda dandiineemmo; hakkiinni ise togo yitu: “Mooteꞌya, baxattoehanna hasiꞌroommare assattoeha ikkiro [“mootete danchare lawe leelliro,” NW], anenna gosaꞌya lubbo gatisie.” (Ast. 7:3) Moote danchare lawe leellinosire assiro, Asteeri maahoyye yite adhate qixxaabbinota wodanchootto? Asteeri, minaannase affanni heedhenni shollishshute Asxiini gedeeta horo diꞌꞌikkitino! (Ast. 1:10-12) Qoleno, Asteeri moote dogame Haama ammaꞌninotera iso dibushiishshino. Hatteentenni, ise moote lubbose gatisanno gede eeggifattino.

18. Asteeri dhiwinosere mootete kuꞌlitinohu hiittoonniiti?

¹⁸ Asteeri hatto yite huuccidhuta, moote lowo geeshsha dhagge assiꞌrikki digatino. Minaamasi gawajjara hedinohu isi ayeti? Hakkiinni Asteeri togo yitu: “Borojjimmate hirammoommoro nafa ate diqarriseemmahe; xa kayinni kuneeti anenna gosaꞌya coꞌo assine gorrine gundaraati! [“Kuni coyi mooteno gawajjannoho,” NW].” (Ast. 7:4) Asteeri dhiwinose coye xawisse kuꞌlitinota wodanchi; ikkirono ise ledde, insa borojjimmate hiraminoha ikkoommero moote qarrissannokkita coyidhino. Tenne gosa coꞌo asse guda kayinni moote umosi gawajjitannota ikkitino daafira, ise sammi yite agura hasidhinokkita xawissino.

19. Manna ammansiisate daafira Asteeri lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁹ Manna ammansiisate daafira Asteeri lawishshinni lowore ronseemmo. Baxatto mannira woy silxaane noosi manchira mitto qarra hasaabbe ammansiisa hasiꞌrittoro, cinca, ayirrinyunni hasaawisanna noore xawisse kula lowore kaaꞌlitannohe.—Law. 16:21, 23.

20, 21. (a) Asteeri Haama ganino gano xawo fushshitinohu hiittoonniiti? Moote tenne macciishshi woyite hiitto ikkino? (b) Haama bunshesi xawo fultuta maa assino?

²⁰ Hakkiinni Ahashuresi togo yee xaꞌmi: “Togo assate kainohu isi ayeti? Tenne hedino manchi xa hiikko no?” Hanni Asteeri angatenni leellishshanni, “Diininkenna reyo malinonkehu bushu manchi konne Haamaati!” yitino gara hedi. Haama tenne macciishshiti hiitto ikkino ikka? Isi lowo geeshsha mase qece yiino. Qoleno, hakku hanqo hooꞌlannokki moote, ammaꞌnanno amaalaanchisi doge baxanno minaamasi shinara fushshinoonni seerira sumuu yaanno gede assinosita afi woyite alba hiitto ikkinoro hanni hedi! Moote lowo geeshsha hanqe, fule kaashshu base haꞌri.—Ast. 7:5-7.

²¹ Haama kayinni xagaraamo mancho ikkinota anfita, mare mootittete lekkate uwi. Moote galagale higanno woyite, Haama Asteeri noo daallasira diriire lubbosi gatissasira huucciꞌranni no; moote tenne laiti, mineꞌya illeꞌya laꞌanna galteꞌya seyatara hasiꞌrino yee hanqe coyiꞌri. Moote hatto yii yaa, Haama reyasi digattanno yaate. Hakko daafira, Haama alba dimbe haaꞌne haꞌni. Hatte farora, gashshaasinete giddo mittu Haama Merdookiyoosi suntara qixxeessinoti jawa dawe noota mootete kuli. Ahashuresi bayichonko, hattenne dawera Haama massine suntanni gede hajajino.—Ast. 7:8-10.

22. Asteeri lawishshi, hexxo mudhineemmokki gedenna ammananke baꞌannokki gede kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

²² Hanaaqu batiꞌrinote tenne alamera, horo taashsho diafiꞌneemmo yine hendammora dandiineemmo. Atino hatto yite hedde egennootto? Asteeri horo hexxo dimudhitino, hattono ammanase dibaꞌino. Ise maltino yanna doorte gara ikkinore waajjitukkinni coyidhino; qoleno gatinore Yihowa tirannota addaxxitino. Ninkeno hatto assino! Yihowa xaano disoorramino. Isi Haama assinte gede, xaano bushuullehonna xagaraammaho bunshensa uminsara higganno gede assa dandaanno.—Faarso 7:11-16 nabbawi.

Umisera Roorsiꞌra Agurte, Yihowaranna Mannisira Halantino

23. (a) Moote Merdookiyoosinna Asteeri kiisinohu hiittoonniiti? (b) Yaiqoobi reyara kae heeꞌre Biiniyaami daafira coyiꞌrino masaalo woꞌmitinohu hiittoonniiti? (“Masaalo Woꞌmitino” yitanno saaxine lai.)

²³ Jeefoteno moote, shinasira gannoonni ganonni gatisinosihunna Asteeri lossinohu Merdookiyoosi ikkinota huwati. Ahashuresi, Haama bayicho Merdookiyoosi xaphoomu ministericha asse shoomino. Moote Haama qaenna miinjasi baala Asteerira oyeenna, ise konne woxe Merdookiyoosi anna ikke amadanno gede assitino.—Ast. 8:1, 2.

24, 25. (a) Haama bunshe xawo fultuhu gedensaanni Asteeri deseꞌe yite ofolla dandiitannokkihu mayiraati? (b) Asteeri xaano mannisera yite qarru giddora eꞌinohu hiittoonniiti?

²⁴ Asteerinna Merdookiyoosi reyotenni gatino daafira, ise xaate deseꞌe yite ofolta ikka? Ise umose calla baxxannota ikkitinokki daafira, hatto diassitino. Haama Ayihudete manna baalanka gundanni gede fushshino seera, hakkawote gobba baala tuqinsanni heeꞌnoonni. Haama tenne busha hedosi wonshate injaanno barra afate, Fuuri yinanni hixa (kiilo ikkikki digatino) tunganni gede assino. (Ast. 9:24-26) Hakku barri iillate aganna gatte nooha ikkirono, rahe daasi digattanno. Ayihudete manna tenne goofonni gatisate assa dandiinanniri nookka?

²⁵ Asteeri xaano umisera roorsiꞌra agurte, moote woshshisekkinni isi albira martino. Ise mootete lekkara ubbe, mannise daafira wiꞌlitanni, fushshinoonni seera shaaranno gede huuccidhino. Ikkollana, Faarsi mootoolla suꞌminni fushshinoonni seera shaara didandiinanni. (Dan. 6:12, 15) Konni daafira moote, Asteerinna Merdookiyoosi wole seera fushshitanno gede silxaane uyinonsa. Layinkimeeshsho fulino seeri garinni, Ayihudete manni insaneeto gargadha dandaanno. Farado gulufino manni konne dancha duduwo gashshootu giddo noo Ayihude baalate iillishi. Ayihudete mannira xa hexxo noonsa. (Ast. 8:3-16) Hakkunni halaꞌladu gashshooti giddo noo Ayihude baalanti tenne macciishshituhu gedensaanni, qodhite olaho qixxaabbanno gara heda dandaatto; hakkonne haaro seera fushsha hoongoommero, insa hatto assa didandiitanno. Roorenka kayinni, ‘Olantote Magani’ Yihowa mannisi ledo heeꞌre kaaꞌlansa ikka?—1 Sam. 17:45.

26, 27. (a) Yihowa mannisira hiittoo qeelle uyinonsa? (b) Haama ooso shinita hiitti masaalo woꞌmitino?

²⁶ Hirqinoonni barri iilli woyite, Maganu manni insaneeto gargadhate qixxaawe no. Faarsi Gashshooti giddo nooti batinye gashshaasine nafa, Ayihudichu Merdookiyoosi haarote xaphoomu ministericha ikke shoomaminota macciishshituti Ayihudete gosara kaaꞌlitino. Yihowa mannisira lowo qeelle uyino. Isi mannisi diinna insa layinkita seyattannokki gede, higge higgannokkita qeelantanno gede assinoti dihuluullissannote.a—Ast. 9:1-6.

²⁷ Hakkiinni saeno, Haamati tonne labballi ooso lubbote heedheenna Merdookiyoosi hattee qaera anna ikke teese heeꞌra didandaanno. Hakko daafira, insano shinoonni. (Ast. 9:7-10) Konni garinni, mitte Qullaawu Maxaafi masaalo woꞌmitino. Hiitti masaalo? Maganu mannisira baarigaarra ikkitinore Amaaleqootu gosa coꞌo assine gundannita balaxe masaalino. (Mar. 25:17-19) Maganu gundara yoo yiinote tenne gosa giddo hakkawote gatte noori Haama ooso calla ikkitukki digattino.

28, 29. (a) Yihowa Asteerinna mannise ola olamara fajjinohu mayiraati? (b) Asteeri lawishshinni maa ronseemmo?

²⁸ Asteeri aja beetto ikkiturono, shaaꞌꞌa ikkinokki looso loosa hasiissinose; ise olu seera fushshanna reyote yoo yaa kaaꞌlitino. Kuni isera shota looso diꞌꞌikkino. Ikkollana, Yihowa mannasi baotenni gatinsara hasiꞌrino; mayira yiniro, mannu sirchi baalunku hexxo ikkinohu Mesihichu daannohu Israeelete sirchi widoonniiti! (Kal. 22:18) Mesihichu Yesuusi uullara daye, rosaanosi hatte yannanni kayisse ola olantannokki gede rosiisino; xaa yannara noori Maganu soqqamaasine tenne afansanni baasa hagiidhitanno.—Mat. 26:52.

²⁹ Ikkollana, Kiristaanu ayyaanaamittete ola olamanno; Sheexaanu, Maganu Yihowara noonke ammana hunate albinni roore mixiꞌre kaino. (2 Qorontoosi 10:3, 4 nabbawi.) Asteeri kaajja lawishsha ikkitinonke! Ninkeno Asteeri gede, woloota ammansiisate hayyootanna cincineemmore ikkine, worbuulle ikkinoommota leellinshe, hattono ninkeneetira roorsiꞌra agurre Maganu mannira halamme ammana noonketa leellinsho.