TUMU PARAU HAAPIIRAA 7
Ia faufaahia oe i ta oe taioraa Bibilia
“Eaha ta oe e taio ra?”—LUKA 10:26.
HIMENE 97 I te Parau a te Atua e ora ˈi te taata
HAAPOTORAAa
1. Eaha te faaite ra e mea faufaa roa te mau Papai no Iesu?
A FERURI na to mua oe ia Iesu a haapii ai oia. Ehia taime to ˈna faahitiraa i te mau Papai moˈa ta ˈna i tamau aau! Ua faahiti hoi o ˈna i te mau Papai i muri aˈe i to ˈna bapetizoraahia e tae noa ˈtu i to ˈna poheraa.b (Deut. 8:3; Sal. 31:5; Luka 4:4; 23:46) E i te roaraa e toru matahiti e te afa e faataa ê ra i tera na piti tupuraa, pinepine Iesu i te taio e i te faataa i te mau Papai i mua i te taata.—Mat. 5:17, 18, 21, 22, 27, 28; Luka 4:16-20.
I te roaraa o to ˈna oraraa, ua faaite Iesu e mea au na ˈna te Parau a te Atua e ua vaiiho oia i te reira ia ohipa i nia ia ˈna (A hiˈo i te paratarafa 2)
2. A paari ai Iesu, eaha tei tauturu ia ˈna ia ite maitai i te mau Papai? (A hiˈo i te hohoˈa i te api matamua.)
2 Mai to ˈna nainairaa mai â to Iesu taioraa e faarooraa i te Parau a te Atua. I te fare, ua faaroo paha o ˈna ia Maria raua Iosepha ia faahiti i te mau Papai a tauaparau ai ratou.c (Deut. 6:6, 7) Papu maitai, ua haere atoa Iesu e to ˈna utuafare i te sunago i te mau Sabati atoa. (Luka 4:16) Ua faaroo maitai ïa o ˈna a taiohia ˈi te mau Papai. I muri aˈe râ, na ˈna iho i haapii i te taio i te mau Papai. I te hopea, ua au roa o ˈna i te mau Papai e ua vaiiho oia i te reira ia aratai i to ˈna oraraa. A haamanaˈo na i tei tupu i te hiero i te 12raa o to ˈna matahiti. Ua maere roa te mau orometua o tei matau i te taio i te ture a Mose “i to [Iesu] maramarama e ta ˈna mau pahonoraa.”—Luka 2:46, 47, 52.
3. Eaha ta tatou e hiˈopoa i roto i teie tumu parau haapiiraa?
3 Ia taio tamau tatou i te mau Papai, e nehenehe atoa tatou e ite maitai e e au roa i te reira. E nafea râ tatou e faufaahia ˈi i ta tatou taioraa? Maoti ïa te mau parau ta Iesu i faahiti i te feia tei ite maitai i te Ture, mai te mau papai parau, te mau Pharisea e te mau Sadukea. Pinepine hoi ratou i te taio i te mau Papai, ma te ore râ e faaohipa i te reira. Ua faahiti Iesu e toru tuhaa tei titauhia i teie mau taata ia rave ia faufaahia ratou i te mau Papai. E nehenehe te mau parau a Iesu e tauturu mai ia aravihi atu â (1) no te taa i ta tatou e taio ra, (2) no te ite mai i te mau taoˈa rau Bibilia e (3) no te vaiiho i te Parau a te Atua ia ohipa i nia ia tatou.
A TAIO NO TE TAA
4. Eaha ta te Luka 10:25-29 e haapii mai ra no nia i te taioraa i te Parau a te Atua?
4 E hinaaro tatou e taa maitai i ta tatou e taio ra i roto i te Parau a te Atua. Ia ore, eita tatou e faufaahia i ta tatou taioraa. A feruri na i te aparauraa tei tupu i rotopu ia Iesu e “te hoê taata, mea ite i te Ture.” (A taio i te Luka 10:25-29.) A ani ai teie taata eaha te titauhia ia ˈna ia rave no te fanaˈo i te ora mure ore, ua tauturu Iesu ia ˈna ia ite i te pahonoraa i roto i te Parau a te Atua ma te ani atu: “Eaha tei papaihia i roto i te Ture? Eaha ta oe e taio ra?” Ua nehenehe teie taata e horoa i te pahonoraa tano ma te faahiti i te Ture no nia i te here i te Atua e i te taata tupu. (Lev. 19:18; Deut. 6:5) A tapao na râ i ta ˈna i pahono: “O vai hoi to ˈu taata tupu?” Na roto i ta ˈna pahonoraa, ua faaite teie taata e aita o ˈna i taa maitai i ta ˈna i taio. Aita ïa o ˈna i ite e nafea ia faaohipa maitai i taua mau papai ra i roto i to ˈna oraraa.
Rahi atu â tatou i te taio, rahi atu â ïa tatou i te taa
5. No te taa maitai atu â i te Bibilia, no te aha mea faufaa ia pure e ia rave i te taime no te taio?
5 E nehenehe tatou e taa maitai atu â i te Parau a te Atua ia taio tatou i te reira ma te tano. Teie mai te tahi mau manaˈo tauturu. A pure hou a taio ai. E nehenehe ïa tatou e ani i to ˈna varua moˈa no te tauturu ia tatou ia taa e ia tiatonu i nia i ta tatou e taio ra. A rave i te taime no te taio maitai. E tauturu ïa te reira ia tatou ia taa maitai i ta tatou e taio ra. Mea au aˈe paha na outou e taio ma te reo puai aore ra e faaroo i te mau haruharuraa o te taioraa Bibilia. Ia faaroo outou i te haruharuraa a pee noa ˈi i te taioraa, e taa e e haamanaˈo outou i ta outou i taio i roto i te Parau a te Atua a faufaahia ˈtu â ˈi i te reira. (Ios. 1:8) Ia oti ta outou taioraa, a pure faahou ia Iehova no te faaite i to outou mauruuru no ta ˈna Parau e no te tauturu ia outou ia faaohipa i ta outou i taio.
E nafea te tapaopaoraa i te mau nota e tauturu ai ia oe ia taa e ia haamanaˈo i ta oe e taio ra? (A hiˈo i te paratarafa 6)
6. A taio ai, no te aha mea faufaa ia ui ia outou iho e ia tapaopao i te tahi mau manaˈo? (A hiˈo atoa i te hohoˈa.)
6 Teie e piti manaˈo tauturu no te taa maitai atu â i te Bibilia. A ui ia outou iho no nia i ta outou e taio ra. A taio ai i te hoê aamu, a ui ia outou iho: ‘No vai teie parau? O vai tera e paraparau ra? O vai ta ˈna e paraparau ra e no te aha? Ihea e afea teie aamu i te tupuraa?’ E tauturu teie mau uiraa ia outou ia feruri i nia i te mau manaˈo faufaa o ta outou e taio ra. E ia taio outou, a tapaopao i te tahi mau manaˈo. Ia papai roa outou i to outou manaˈo no nia i ta outou taioraa, e feruri atu â outou i nia iho a taa maitai atu ai ia outou te reira. Ia papai roa ˈtu outou i te tahi mau manaˈo, ohie atu â ïa no outou i te haamanaˈo i ta outou i taio. E papai paha outou i te mau uiraa, ta outou mau maimiraa, te mau manaˈo faufaa, to outou mau huru aau e e nafea outou ia faaohipa i ta outou i taio. A na reira ˈi, e riro te Parau a te Atua mai te hoê poroi ta ˈna i papai no outou.
7. Ia taio tatou, eaha te huru maitai e titauhia ia faatupu e no te aha? (Mataio 24:15)
7 Ua faahiti Iesu i te hoê huru maitai faufaa mau tei titauhia no te taa i ta tatou e taio ra i roto i te Bibilia, oia hoi, te feruri-maite-raa aore ra te haroˈaroˈa. (A taio i te Mataio 24:15.) Eaha ïa te haroˈaroˈa? O te aravihi ïa e ite eaha te tuatiraa aore ra te taa-ê-raa i rotopu i te hoê manaˈo e te tahi atu, oia atoa te tahi mau manaˈo o tei ore i haamatara-roa-hia. Hau atu, mai ta Iesu i faaite, e titauhia te haroˈaroˈa no te ite i te tupuraa o te mau parau tohu Bibilia. E titau-atoa-hia teie huru maitai ia faufaahia tatou i te mau mea atoa ta tatou e taio ra i roto i te Bibilia.
8. A taio ai, e nafea ia faatupu i te haroˈaroˈa?
8 Te horoa ra Iehova i te haroˈaroˈa i ta ˈna mau tavini. Na roto i te pure, a ani i ta ˈna tauturu no te faatupu i teie huru maitai. (Mas. 2:6) E nafea outou ia haa ia au i ta outou pure? A hiˈopoa maite i ta outou e taio ra e a tapao eaha te tuatiraa e vai ra i roto i ta outou i i taio e te mea ta outou i ite aˈena. No te tauturu ia outou, a faaohipa hoê o na buka faataahia no te mau haapiiraa Bibilia mai te buka Maimiraa Bibilia no te mau Ite no Iehova. E tauturu teie mau mauhaa no te haapiiraa ia outou ia taa i te auraa o te mau irava Bibilia e e nafea ia faaohipa i te reira i roto i to outou oraraa. (Heb. 5:14) A taio ai ma te haroˈaroˈa, e rahi atu â to outou ite i te mau papai.
A TAIO NO TE ITE MAI I TE MAU TAOˈA RAU BIBILIA
9. Eaha te hoê pue parau mau Bibilia faufaa roa ta te mau Sadukea i ore i farii?
9 Ua matau maitai te mau Sadukea i na pae buka matamua o te mau papai Hebera. Aita râ ratou i farii i te mau pue parau mau faufaa roa e vai ra i roto. Ei hiˈoraa, a tapao na i ta Iesu i pahono i te mau Sadukea, i to ratou uiraa ia ˈna no nia i te tia-faahou-raa. Ua ani o ˈna ia ratou: “Aita outou i taio i roto i te buka a Mose no nia i te raau taratara e ura ra, ua parau te Atua ia Mose: ‘O vau te Atua o Aberahama e te Atua o Isaaka e te Atua o Iakoba?’” (Mar. 12:18, 26) Noa ˈtu e rave rahi taime to te mau Sadukea taioraa i teie irava, ua faaite te uiraa a Iesu e aita ratou i farii i te parau mau Bibilia faufaa roa no nia i te tia-faahou-raa.—Mar. 12:27; Luka 20:38.d
10. Eaha ta tatou e haapao maitai ia taio tatou?
10 Eaha te haapiiraa no tatou? Ia taio tatou, e hinaaro tatou e haapao maitai i te mau haapiiraa atoa o te hoê irava aore ra te hoê aamu. Eita tatou e imi noa i te mau mea ohie ia taa, e imi atoa râ tatou i te mau pue parau mau e te mau aratairaa faufaa no tatou. E au te reira i te hoê taoˈa hunahia no te mea e ere i te mea ohie ia ite mai.
11. E nafea outou ia faaohipa i te Timoteo 2, 3:16, 17 no te ite mai i te mau taoˈa rau Bibilia?
11 E nafea ia ite mai i te mau taoˈa rau i roto i ta outou taioraa Bibilia? A tapao na i ta te Timoteo 2, 3:16, 17 e parau ra. (A taio.) Te na ôhia ra: “Te mau Papai moˈa atoa, . . . e mea faufaa” (1) no te haapii mai, (2) no te faaite mai i te hapa, (3) no te faaafaro i te mau mea e (4) no te aˈo mai. E nehenehe na manaˈo e maha e tauturu ia outou a taio ai i te mau buka Bibilia atoa ta outou e ore e faaohipa pinepine ra. A hiˈopoa i te aamu no te ite eaha ta te reira e haapii ra ia outou no nia ia Iehova, ta ˈna opuaraa e ta ˈna mau aratairaa. E nafea atoa te reira e tauturu mai ia faaite i te hapa? A tapao e nafea te mau irava e tauturu ai ia outou ia ite e ia haapae i te mau peu e haerea tano ore e e nafea ia vai taiva ore ia Iehova. A hiˈo e nafea te hoê irava e tauturu ai ia outou ia faaafaro i te hoê manaˈo hape ta te hoê paha taata i roto i te pororaa i faahiti e a imi i te aˈo i roto i te mau irava no te pee i te huru feruriraa o Iehova. Ia faaohipa outou i tera na tuhaa e maha, e itehia mai ia outou i te mau taoˈa rau Bibilia o te nehenehe e haamaitai i ta outou taioraa.
A VAIIHO I TE PARAU A TE ATUA IA ARATAI I TO OUTOU ORARAA
12. No te aha Iesu i ui ai i te mau Pharisea “Aita outou i taio?”
12 Ua tuu atoa Iesu i te uiraa “Aita outou i taio?” no te faaite i te manaˈo tano ore o te mau Pharisea no nia i te mau papai. (Mat. 12:1-7)e I roto i tera tupuraa, ua pari te mau Pharisea i te mau pǐpǐ a Iesu i te oreraa e pee i te Sabati. Pahono atura Iesu ia ratou ma te faahiti e piti hiˈoraa i roto i te mau papai. Ua faahiti o ˈna i te irava no roto mai i te buka a Hosea o te faaite ra e ua moˈehia i te mau Pharisea i te manaˈo faufaa o te ture o te Sabati e aita atoa ratou i faaite i te aroha hamani maitai. Eaha te tumu i ore ai te mau Pharisea i taa i te ture o te Sabati? No te mea ïa ua taio ratou i te reira ma te teoteo e ua faaite ratou i te hoê feruriraa tano ore. No to ratou haerea tano ore, aita ïa ratou e nehenehe e taa eaha mau na te auraa o ta ratou i taio.—Mat. 23:23; Ioa. 5:39, 40.
13. Eaha te huru feruriraa e titauhia no te taio i te Bibilia e no te aha?
13 Na roto i te mau parau a Iesu, ua haapii mai tatou e mea titauhia ia taio i te Bibilia maoti te hoê huru feruriraa tano. Eiaha roa ˈtu e pee i te huru o te mau Pharisea. E faatupu anaˈe ïa i te haehaa no te farii i te mau haapiiraa. E tia ia tatou ia “farii ma te mǎrû ia aˈa i roto ia [ta]tou te parau a te Atua.” (Iak. 1:21) E taata mǎrû anaˈe tatou, e vaiiho ia tatou i te Parau a te Atua ia aˈa i roto i to tatou aau. I te taime noa e haapae ai tatou i te teoteo, e faatupu ai tatou i te aroha hamani maitai e te here.
E nafea tatou ia ite e te vaiiho ra tatou i te Parau a te Atua ia ohipa i nia ia tatou? (A hiˈo i te paratarafa 14)f
14. E nafea ia ite e te vaiiho ra tatou i te Bibilia ia ohipa i nia ia tatou? (A hiˈo atoa i te mau hohoˈa.)
14 E faaite to tatou huru i nia ia vetahi ê e te vaiiho ra tatou i te Parau a te Atua ia ohipa i nia ia tatou. Aita te mau Pharisea i vaiiho i te Parau a te Atua ia aˈa i roto i to ratou aau. Ei faahopearaa, ua faahapa ratou i te feia hapa ore. (Mat. 12:7) Hoê â huru atoa, e faaite to tatou manaˈo e huru i nia ia vetahi ê e te ohipa ra anei te Bibilia i nia ia tatou aore ra aita. Ei hiˈoraa, te ite ra anei tatou i te mau huru maitatai o vetahi ê aore ra oioi noa tatou i te faahiti i ta ratou mau hape? Te faaite ra anei tatou i te aroha hamani maitai? Ua ineine anei tatou i te faaore i te hapa aore ra e faaino noa tatou ia ratou a riri noa ˈtu ai? E faaite mai te pahonoraa o taua mau uiraa e ua ineine anei tatou i te vaiiho i te mea ta tatou e taio ra ia ohipa i nia i to tatou manaˈo, huru aau e ohipa.—Tim. 1, 4:12, 15; Heb. 4:12.
E OAOA TATOU MAOTI TE TAIORAA I TE PARAU A TE ATUA
15. Eaha to Iesu manaˈo no nia i te mau Papai moˈa?
15 Ua haafaufaa mau Iesu i te mau Papai moˈa. Hoê â manaˈo to ˈna e to te papai Salamo faahitihia i roto i te Salamo 40:8. Te na ôhia ra: “Mea au na ˈu e rave i to hinaaro, e to ˈu Atua e, e tei roto roa ia ˈu to ture.” No to ˈna haafaufaaraa i te mau papai, ua nehenehe Iesu e tavini ia Iehova ma te oaoa. E nehenehe atoa tatou e fanaˈo i te oaoa ia taio tatou i te Parau a te Atua a haafaufaa ˈtu ai te reira.—Sal. 1:1-3.
16. Eaha te mau ravea e nehenehe ai oe e faufaahia ˈtu â i ta oe taioraa Bibilia? (A hiˈo i te tumu parau “E nehenehe te mau parau a Iesu e tauturu ia oe ia taa i ta oe e taio ra.”)
16 E tauturu mai te hiˈoraa o Iesu e ta ˈna mau parau ia haamaitai i ta tatou taioraa i te Bibilia. E taa maitai atu â ia tatou te mau irava Bibilia maoti te pure, te raveraa i te taime no te taio maitai, te feruriraa i nia i te tahi mau uiraa e te tapaopaoraa i te tahi mau manaˈo. E tauturu mai te haroˈaroˈa ia hiˈopoa maite i ta tatou e taio ra e ia rave i te mau maimiraa i roto i ta tatou mau papai. E nehenehe tatou e haapii e nafea ia faaohipa maitai atu â te Bibilia, oia atoa te mau irava ta tatou i ore i matau maitai. E nafea ïa? Ma te imi i te mau taoˈa rau i roto i te mau aamu Bibilia. E vaiiho atoa tatou i te Parau a te Atua ia ohipa i nia ia tatou, ma te tapea i te hoê huru feruriraa tano. Ma te na reira, e faufaahia ˈtu â tatou i ta tatou taioraa Bibilia e e piri atu â tatou ia Iehova.—Sal. 119:17, 18; Iak. 4:8.
HIMENE 95 E anaana ˈtu â te parau mau
a Ei Ite no Iehova, te tutava nei tatou paatoa i te taio i te Bibilia i te mau mahana atoa. E taio atoa vetahi atu, aita râ ratou e taa maitai ra i ta ratou e taio ra. Mai tera atoa vetahi taata tei ora i te tau o Iesu. Ma te hiˈopoa i ta Iesu i parau i te feia o te taio ra i te Parau a te Atua, e huti mai tatou i te tahi mau haapiiraa ia faufaahia ˈtu â tatou i ta tatou taioraa Bibilia.
b I to ˈna bapetizoraahia e faatavairaahia i te varua moˈa, ua haamanaˈo Iesu i to ˈna oraraa i te raˈi.—Mat. 3:16.
c Ua ite maitai Maria i te mau Papai e ua faahiti atoa i te reira. (Luka 1:46-55) I te mea e mea veve Iosepha raua Maria, aita ïa raua i nehenehe e hoo mai te tahi otaro o te mau Papai. No reira, i te sunago, ua tamau aau ïa ratou i te reira a faaroo ai i te taioraa.
d A hiˈo i te tumu parau “E haafatata ˈtu i te Atua: ‘E Atua no te taata ora’” i roto i Te Pare Tiairaa o te 1 no Mati 2013.
e A hiˈo atoa i te Mataio 19:4-6, i te taime a tuu ai Iesu i te hoê â uiraa i te mau Pharisea: “Aita anei outou i taio?” Ua taio ratou i te aamu o te poieteraa, noa ˈtu râ, aita ratou i taa e na roto i teie aamu ua faaite Iehova i to ˈna manaˈo no nia i te faaipoiporaa.
f FAATAARAA O TE HOHOˈA: I te putuputuraa i te Piha a te Basileia, e hapehape noa te taeae e haapao ra i te tuhaa haruharuraa e video. I te faaotiraa râ te putuputuraa, ua haapopou te mau taeae ia ˈna no ta ˈna mau tutavaraa, aita râ ratou i faahapa noa ˈˈe ia ˈna.