“Murowe Mwawiixuttiheke Atthu”

1-6. Nvahe ntakiheryo nnooniherya wiira Anamoona a Yehova annilaleerya mwa inamuna soovirikana.

MWALI mmosa a oGana Namoona a Yehova oniihaniwa Rebecca, aanilaleerya vanceene oxikola. Okathi wootheene aanikuxa iliivuru sinimutthokiherya Biibiliya mpastani mwawe. Nto okathi wa intervaalo, owo aaniimananiha waalaleerya anaxikola akhwaawe. Vano Rebecca aahipacerya waasomiha Biibiliya anaxikola akina aalaleerya awe.

² Elapo ya oMadagascar, yeeyo eri oleste wa wÁfrica, anamathelana amosa mapioneero yaaneetta ikiloomo 25 nihiku nooviha wiira aphiye muttetthe mwaamukhaani. Awo yaanipaka eyo wiira yaasomihe Biibiliya atthu akina anikhala muttetthe ole.

³ Wiira awerye waalaleerya atthu anikhala waattamela muro Paraguai ni Paraná, Anamoona a Yehova a oParaguai ni anamalaleerya akina a ilapo 15 yaanivara hoothe wiira ateke ekalawa yuulupale anikela atthu 12. Arumeelaka ekalawa ele, anamalaleerya awo a Omwene, yaanikhalela nthiti olaleya ihapari sooreera mittetthe saahaarowa oweryaneya olaleeriwa sirumeeliwaka inamuna sikina.

⁴ Anamoona a Yehova anikhala onorti wa wAlasca yaaniimananiha olaleerya vanceene elimwe. Okathi etemperatura enikhala aya saana ni anaviyu yaaruuha aya atthu anceene yaakhuma ilapo soovirikana, Anamoona a Yehova a wAlasca yaanirowa opuro aneemela anaviyu wiira yaakohe ni owooniherya iliivuru sinimutthokiherya Biibiliya mattaava oovirikana. Nave elapo ele eviyau emosa ennikhaliherya vanceene olaleiwa ihapari sooreera mittetthe sa Aleútes, Atapascas, Tsimshians ni Tlingits.

⁵ Munna Larry, yoowo onikhala oTexas, wEstados Unidos, aanilaleerya vanceene empa anikhapeleliwa aya atthu oowuuluvala aahiiso oorakala. Hata eetta ni ekhatera ya maroota, mwaha wa asitenti ampanke awe, Larry aanikhalela nthiti olaleerya. Maana owo aanilaleya muhupi wa Omwene ohela muhina nlipelelo nawe na otthikela weetta okathi Omwene wa Muluku onrowa aya olamulelaka. — Yes. 35:5, 6.

⁶ Wiira amurowele asembeleya onipakiwa onorti wa oMianmar, ekurupu emosa ya Anamoona a Yehova anneetta ni ekalawa mahiku mararu akhumaka oMandalay. Okhala wiira anniphavela vanceene olaleya ihapari sooreera, awo annikuxa iliivuru sinimutthokiherya Biibiliya wiira yaavaheke mapasaxero makina. Khula muttetthe aahiiso epooma ekalawa ele yeemela aya, anamalaleerya ale yaanikhuma mukalawani anarowa olaleerya ni waakawela atthu iliivuru sinimutthokiherya Biibiliya. Okathi omosaru, yaaniwela mapasaxero makina, nto okathi anamalaleerya ale yaatthika aya, yaanaalaleerya atthu awo.

7. Mwa inamuna xeeni Anamoona a Yehova anilaleya aya Omwene wa Muluku ni tiivi eri yoolakela aya?

⁷ Ntoko anooniherya aya matakiheryo ala vakhaani a anna ni arokora, olumwenku wootheene, arumeyi a Yehova annikhalela nthiti ‘olaleya oratteene Omwene wa Muluku’. (Mit. 28:23) Awo annilaleerya mmaitthokoni, mustaraatani, olepa ikarta ni annilaleerya amurumeelaka telefoni. Okathi aneetta aya mukwaha ari ene mukaaroni, anipasiyari aya oparki ni okathi animumula aya ari ene omutekoni annilaleya oratteene Omwene wa Muluku. Inamuna soolaleerya pooti ovirikana, masi yoolakela eri emosaru. Yoolakela ene tiila: Olaleya ihapari sooreera khula opuro nnaaphwanya ahu atthu. — Math. 10:11.

8, 9. a) Xeeni wuncerereya muteko woolaleya Omwene ori aya wootikiniha? b) Nikoho xeeni ninkhumelela ni etthu xeeni nikhanle ahu oopaka wiira nisuwele waakhuliwa waya?

⁸ Niireke nyuwo munisoma eliivuru ela, munniirela mpantta ekurupu ya anamalaleerya a Omwene, yaawo anilaleerya ilapo sinivikana 235? Akhala wiira munaakhula wiira “aayo”, nyuwo munnikhaliherya muteko woolaleya Omwene! Tthiri muteko woolaleerya ovariwe olumwenku wootheene ti wootikiniha. Hata sikhanle ene mixankiho suulupale ntoko olupatthiwa, okhoottiheriwa olaleerya ni kuvernu, Anamoona a Yehova annaalaleerya oratteene atthu a ilapo sootheene Omwene wa Muluku.

⁹ Nto muteko owo onnikumiherya nikoho nla: Xeeni mixankiho ni olupatthiwa ni Satana ohiniwerya aya okhoottiherya muteko woolaleya Omwene? Wiira naakhule nikoho nla, nihaana oweha itthu siiraneyale okathi wa arummwa. Muteko ninvara ahu hiyo Anamoona a Yehova, muteko yoole waavariwa ni arummwa.

Muteko Onivariwa Okathi Munceene

10. Muteko xeeni Yesu aavara awe ni etthu xeeni aasuwela awe?

¹⁰ Yesu Kristu topacerinhe muloko wa ekristau. Nto owo aanikhalela nthiti olaleya ihapari sooreera sa Omwene wa Muluku. Okathi omosa, owo aahimmye so: “Kihaana olaleya ihapari sooreera sa Omwene wa Muluku . . . maana eyo ti etthu kirummwale aka”. (Luka 4:43) Yesu aanisuwela wiira muteko aapacerinhe awe, khaarowa owerya omaliha mekhawe. Nto ohalaka okathi vakhaani wiira iiviwe, aahihimya wiira muhupi wa Omwene waamulaleiwa “maloko otheene”. (Mar. 13:10) Muteko ola waarowa ovariwaka sai ni tani yaarowa ovaraka?

11. Muteko xeeni Yesu aavanhe awe atthareli awe, ni yaarowa okhaliheriwa sai wiira avare muteko owo?

¹¹ Nuumala wiiviwa ni ohihimuxiwa, Yesu aahaakhumelela awiixutti awe ni aahaavaha muteko wa efaita yinceene oriki: “Murowe mwawiixuttiheke atthu a ilapo sotheene wira akhale awiixutti aka, mwaapatisaka mwa nsina na Tiithi, ni na Mwaana, ni na munepa woowaarya. Mwawiixuttiheke weettela itthu sotheene koorumalyaakani. Vano, miyo kiri ni nyuwo mahiku otheene mpakha olumwenku ola omala”. (Math. 28:19, 20) Moolumo oowi “miyo kiri ni nyuwo”, annooniherya wiira Yesu amwaakhaliheryaka atthareli awe olaleerya ni owiixuttiha atthu. Atthareli awe yaamurowa ophavelaka okhaliheriwa, okhala wiira Yesu aahimmye wiira ‘atthu a maloko otheene yaarowa waanyokhaka’. (Math. 24:9) Nave atthareli ale yaamukhaliheriwaka mwa enamuna ekina. Ohalaka vakhaani orowa wiirimu, Yesu aahaaleela atthareli awe wiira yanvahiwa ikuru ni munepa woowaarya wiira akhale anamoona awe “elapo yotheene ya vathi”. — Mit. 1:8.

12. Makoho xeeni makina a efaita anikhumelela ni xeeni vari aya vooloka osuwela waakhuliwa waya?

¹² Vano annikhumelela makoho makina a efaita yinceene. Makoho ene taala: Niireke arummwa a Yesu ni awiixutti akina yaahivara muteko ole? Niireke ekurupu ele yaamukhaani ya alopwana ni athiyana makristau yaamulaleya oratteene Omwene wa Muluku hata alupatthiwaka vanceene? Niireke tthiri yaamukhaliheriwa ni Yehova ni munepa woowaarya okathi yaarowa aya owiixuttihaka atthu? Makoho ala ni makoho makina annaakhuliwa eliivuru ya Miteko. Ti vooloka osuwela waakhuliwa waya. Mwaha wa xeeni? Ntoko Yesu aaleihenrye awe, muteko aavanhe awe waarowa ovariwaka “mpakha olumwenku ola omala”. Tivonto muteko owo onnaahimya makristau ootheene eekeekhai onihela muhina hiyo ninkhala mahiku ala ookiserya. Ti nthowa naya nimphavela ahu osuwela oratteene yoowiiraneya ya muteko ola, yeeyo elempwale eliivuru ya Miteko.

Iponto Suulupale sa Eliivuru ya Miteko

13, 14. a) Ti pani olempe eliivuru ya Miteko, ni aaphwannye sai itthu aalempe awe? b) Myaha xeeni sinithokoreriwa eliivuru ya Miteko?

¹³ Ti pani olempe eliivuru ya Miteko? Eliivuru ela khenimuhimya mutthu olempe, masi moolumo oopacerya a eliivuru ela annooniherya oratteene wiira mutthu olempe ti yoole olempe Evangeelyu ya Luka. (Luka 1:1-4; Mit. 1:1, 2) Tivonto, okhuma khalai, Luka yoowo aari “meetiku” oophentiwa ni aasuwela soowiiraneya sa mulaponi tolempe eliivuru ya Miteko. (aKol. 4:14) Eliivuru ela ennilavula itthu siiraneyale iyaakha 28, okhuma okathi Yesu aawenle awe wiirimu mwaakha wa 33 nuumala Kristu orwa mpakha mwaakha 61 nuumala Kristu orwa. Nto okathi owo iira murummwa Paulo ohalaka otaphuliwa mukhatteya oRoma. Okhala wiira Luka onniihela muhina mwa soowiiraneya, eyo ennooniherya wiira aahikhala okathi siiraneya aya itthu sikina olempe awe. (Mit. 16:8-10; 20:5; 27:1) Vanikhala ntoko wiira Luka, yoowo aatokosa oratteene myaha, itthu sikina aaleeliwe ni mwaneene ene Paulo, Baarnaba, Filipe ni atthu akina aniromoliwa soowiiraneya iya.

¹⁴ Myaha xeeni sinithokoreriwa eliivuru ya Miteko? Ohinatthi olepa eliivuru ya Miteko, evangeelyo awe, Luka aahilepa itthu Yesu aahimmye awe ni aapanke awe. Masi eliivuru ya Miteko, owo olempe itthu atthareli a Yesu yaahimmye aya ni yaapanke aya. Tivonto, eliivuru ya Miteko ennaalavula atthu avanre muteko muulupale hata akina a yaawo yooniwa okhala “atthu yahaasomme ni yaari atthu pure”. (Mit. 4:13) Olavula mookwasa, eliivuru ela ya Miteko ennihimya moota opacenrye aya muloko wa ekristau ni moota wannuwale aya. Nave ennooniherya moota makristau a okathi wa arummwa yaalaleerya aya, inamuna yaarumeela aya ni moonelo aya. (Mit. 4:31; 5:42) Ohiya-vo, eliivuru ela ennooniherya moota munepa woowaarya waakhalihenrye aya olaleiwa ihapari sooreera. (Mit. 8:29, 39, 40; 13:1-3; 16:6; 18:24, 25) Eliivuru ya Miteko enilavula muhupi muulupale wa mBiibiliyani, yoowo onihela muhina Omwene wa Muluku onilamuleliwa ni Kristu ni ennooniherya wiira olaleiwa muhupi wa Omwene waahikhumela saana hata waalupatthiwa vanceene. — Mit. 8:12; 19:8; 28:30, 31.

15. Ninrowa ottottela sai mureerelo othokorerya eliivuru ya Miteko?

¹⁵ Ti vooloka othokorerya eliivuru ya Miteko, maana opaka eyo ennilipiha waamini wahu. Wuupuwelela olipa murima ni nthiti na atthareli oopacerya a Kristu, etthu yoovara murima. Opaka eyo enoonikhaliherya otakiha waamini wa axinnihu ale a okathi wa arummwa. Nave nnimwiilokiherya ovara muteko nivahiwe ahu wa ‘orowa owiixuttiha atthu’. Yoolakela yuulupale ya eliivuru ela munisoma anyu, ori wookhaliheryani wiiwexexa oratteene eliivuru ya Miteko.

Eliivuru Ennikhaliherya Omusoma Biibiliya

16. Tiivi eri yoolakela ya eliivuru ela?

¹⁶ Tiivi eri yoolakela ya eliivuru ela? Eliivuru ela yookhalana soolakela 3: (1) olipiha okupali wahu wiira orumeelaka munepa woowaarya, Yehova onnikhaliherya muteko wa olaleya Omwene ni owiixuttiha atthu; (2) wuncererya okhalela wahu nthiti olaleerya vaavo ninthokorerya ahu matakiheryo a atthareli a Kristu a okathi wa arummwa; ni (3) wuncererya ottittimiha wahu mutthenkeso wa Yehova ni ale anihoolela muteko woolaleerya vamosa ni muloko.

17, 18. Eliivuru ela epakiwe sai? Itthu xeeni sikina eliivuru ela erina aya sinrowa wookhaliheryani omusoma Biibiliya?

¹⁷ Eliivuru ela epakiwe sai? Munimoona wiira eliivuru ela yookawanyiwa ipantte 8, khula epantte ennithokorerya ikapiitulu vakhaani sa eliivuru ya Miteko. Yoolakela yuulupale khahiyo othokorerya khula eversiikulu, masi yoolakela aya onikhaliherya oweha soowiiraneya ni etthu nniixutta ahu ni moota woweettela. Wanipacerya wa khula muru, aakhala moolumo anittittimiherya muru owo ni ikapiitulu sa eliivuru ya Miteko sinrowa othokoreriwa.

¹⁸ Sookhala itthu sikina sooloka sa eliivuru ela sinrowa onikhaliherya okathi nimmusoma ahu Biibiliya. Okathi munuupuwela anyu yoowiiraneya ya mbiibiliyani ni oweha iteseenyo sooreera sinimookhaliheryani oweha soowiiraneya soovara murima silempwale eliivuru ya Miteko. Miru sinceene sa eliivuru ela sookhalana ikaaxa sirina itthu sa efaita yinceene. Ikaaxa sikina sinlavula sa okumi wa atthu aniromoliwa mbiibiliyani yaawo ninreerela ahu otakiha waamini waya. Sikina sinnilavula mapuro yaakhaliwa, soowiiraneya, soolema ni atthu akina aniromoliwa eliivuru ya Miteko.

19. Makoho xeeni ninreerela ahu wiikoha wiira niivarerye?

¹⁹ Eliivuru ela enimookhaliheryani wiivarerya saana. Hata mpacenrye ene khalai okhala namalaleerya a Omwene, okathi mukina ti vooloka oweha itthu munihela anyu opuro woopacerya mookumini mwanyu ni moota munoonela anyu muteko woolaleerya. (2 aKor. 13:5) Mwiikoheke so: ‘Kiireke nlelo kinnoona muteko woolaleerya okhala wowaakuveya? (1 aKor. 7:29-31) Kiireke kinnikhalela nthiti olaleya ihapari sooreera? (1 aTes. 1:5, 6) Kinnipaka sootheene kiniwerya aka wiira kaalaleerye ni owiixuttiha atthu?’ — aKol. 3:23.

20, 21. Xeeni muteko nivahiwe ahu ori aya woowaakuveya ni tiivi eri yoolakela ahu yuulupale?

²⁰ Muhikhalakhale muliyalaka muteko wa efaita nivahiwe ahu. Muteko ene tuula: Olaleya ihapari sooreera ni owiixuttiha atthu. Khula nihiku ninvira, muteko owo onnaakuveya. Wanikisa wa olumwenku ola ori vakhiviru. Atthu anceene ahaana olopoliwa moowaakuveya. Masi hiyo khaninsuwela atthu akavi anrowa weemererya muhupi ninlaleya ahu. (Mit. 13:48) Hata vari siiso, yoolakela ahu waakhaliherya atthu anceene okathi ohinatthi omala. — 1 Tim. 4:16.

²¹ Nihaana otakiha nthiti na anamalaleerya a Omwene a okathi wa arummwa. Ninnikupali wiira osoma oratteene eliivuru ela enimookhaliheryani olaleya ihapari sooreera ni nthiti ni moolipa murima. Nave enoolipiha yoolakela anyu ya ohihiya ‘olaleya oratteene Omwene wa Muluku’. — Mit. 28:23.