Nu dirijjitiyan damoozan oottiya qeesee baawa. Hegaappe dumma hanotan, Kiristtaane gubaaꞌee eqqido wodeegaadan, ‘Xoossaa gubaaꞌiyaa naaganau’ danddayiya cimati sunttettoosona. (Oosuwaa 20:28) Cimati gubaaꞌiyaa ‘wolqqan gidennan, dosan, qassi bantta goꞌꞌaa xalaalaa xeellennan, loꞌꞌo qofan’ sintta xeera gididi kaalettiyaanne heemmiya, ayyaanaaban kayma gidida attuma asata. (1 PHeexiroosa 5:1-3) Eti nu goꞌꞌau ay oottiyoonaa?

Eti nuussi qoppoosonanne nuna heemmoosona. Cimati gubaaꞌiyaa ayyaanaaban naaganau kaalettoosonanne maaddoosona. Xoossay etau immido ha gita aawatettaa akeekiyo gishshau, cimati a asaa wolqqan haarokkona; ubba nuna minttettanaunne ufayssanau baaxetoosona. (2 Qoronttoosa 1:24) Dorssaa henttanchay ba ubba dorssata loytti heemmiyoogaadan, cimati gubaaꞌiyan deꞌiya ubbaa eranau baaxetoosona.—Leemiso 27:23.

Nuuni Xoossaa sheniyaa oottanaadan tamaarissoosona. Cimati nu ammanuwaa minttanau saaminttan saaminttan gubaaꞌiyaa shiiquwaa kaalettoosona. (Oosuwaa 15:32) Minnidi oottiya ha attuma asati sabbakiyoogankka sintta xeera gididi, haggaazuwaara gayttida ubbaban nunaara issippe oottoosonanne nuna loohissoosona.

Nuna huuphiyan huuphiyan minttettoosona. Gubaaꞌiyaa cimati ayyaanaaban nuuni minnana mala maaddanau nu soo yiidi woy Kawotettaa Addaraashan Geeshsha Maxaafaappe minttettiyaabaa yootoosona.—Yaaqooba 5:14, 15.

Gubaaꞌiyaa cimatuppe daroti gubaaꞌiyan oottiyo ooso xalla gidennan, hara oosuwaa oottiyaageetanne bantta soo asaara gayttida aawatettay deꞌiyoogeeta. Minnidi oottiya ha ishata nuuni bonchana koshshees.—1 Tasalonqqe 5:12, 13.

• Gubaaꞌiyaa cimati ay oottiyoonaa?

• Cimati nuussi qoppiyoogaa bessiyaabaa ay oottiyoonaa?

Geeshsha Maxaafay gubaaꞌe giddon aawatettan oottiya naaꞌꞌu citati, giishin “cimatinne gubaaꞌiyau oottiyaageeti” deꞌiyoogaa yootees. (Piliphphisiyuusa 1:1, NW) Ubba gubaaꞌetun he aawatettan oottiya daro ishati deꞌoosona. Gubaaꞌiyau oottiyaageeti nuna maaddiyaabaa ay oottiyoonaa?

Gubaaꞌiyaa cimata maaddoosona. Gubaaꞌiyau oottiyaageeti ayyaanaabaa qoppiya, ammanettidanne akeekancha attuma asata; etappe issoti issoti yelaga, harati qassi gastta. Gubaaꞌe giddon ubbatoo oottiyo issi issibatanne Kawotettaa Addaraashaara gayttida keehi koshshiya oosota eti oottoosona. Hegee, cimati qofay shaahettennan tamaarissanaunne heemmanau maaddees.

Goꞌꞌiya oosuwaa oottoosona. Gubaaꞌiyau oottiya issoti issoti shiiquwau yiya ubbaa mokkoosona. Qassi harati cenggurssa kifiliyaaninne xuufe kifiliyan oottoosona; gubaaꞌiyaa hisaabiyaa oottiyaageetinne ishatuyyo haggaazo moottaa giigissiyaageetikka deꞌoosona. Kawotettaa Addaraashaa loyttiyoogankka maaddoosona. Eti cimidaageeta maaddanaadan gubaaꞌiyaa cimati yootana danddayoosona. Gubaaꞌiyau oottiyaageetuyyo imettida oosoy ayba gidikkokka, eti bantta dosan minnidi oottiyo gishshau gubaaꞌiyan deꞌiya ubbay eta bonchees.—1 Ximootiyoosa 3:13.

Eti loꞌꞌo leemiso gidiya Kiristtaane attuma asata. Gubaaꞌiyau oottiyaageeti ayyaanaaban loꞌꞌo eeshshay deꞌiyo gishshau doorettidosona. Eti shiiquwan kifiliyaa shiishshiyo wode, nu ammanuwaa minttoosona. Eti sintta xeera gididi haggaaziyoogan nuuni kaseegaappe aaruwan mishettidi haggaazanaadan maaddoosona. Eti cimatuura hashetidi oottiyoogee, ufayssaynne issippetettay deꞌanaadan oottees. (Efisoona 4:16) Takkidi, etikka cima gididi oottana danddayoosona.

• Gubaaꞌiyau oottiyaageeti ay mala attuma asatee?

• Gubaaꞌe giddon ubbabay giiga gidanaadan gubaaꞌiyau oottiyaageeti waati maaddiyoonaa?

Giriiketto Geeshsha Maxaafaa xuufetun Barnnaabaasabaynne kiitettida PHauloosabay darotoo odettiis. Eti koyro xeetu layttan deꞌiya gubaaꞌeta xomoosi beꞌidosona. Aybissi? Eti bantta ayyaana ishanttussi wozanappe qoppiyo gishshataassa. PHauloosi ‘ishantti waanidi deꞌiyaakko, guyye simmidi, xomoosi beꞌanau’ koyiyoogaa yootiis. I xeetan qoodettiya kilo meetiriyaa biidi eta minttettiis. (Oosuwaa 15:36) Woradaanne awuraajjaa xomoosiyaageetikka ha wodiyan hegaadan oottoosona.

Eti nuna minttettoosona. Woradaa xomoosiyaagee 20 gidiya gubaaꞌeta huuphiyan huuphiyan layttan naaꞌꞌuttoo xomoosees; i he gubaaꞌeta xomoosiiddi issi saaminttaa takkees. Ha ishantti yootiyoobay, qassi eti machidaba gidikko eta machotikka yootiyoobay nuna keehi maaddana danddayees. Eti naatuwaa cimaara erettanau, qassi nunaara haggaazanaunne Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa xannaꞌissanaukka keehi koyoosona. Ha ishati cimatuura gubaaꞌiyaa yameta heemmoosona; qassi gubaaꞌe shiiqotuuninne gita shiiqotun nuna minttettiya haasayaa shiishshoosona.—Oosuwaa 15:35.

Eti nu ubbaassi wozanappe qoppoosona. Woradaa xomoosiyaageeti ayyaanaaban gubaaꞌetussi wozanappe qoppoosona. Eti gubaaꞌee kaseegaappe loꞌꞌobaa oottidoy aybiinakko yigganau, qassi gubaaꞌiyaa cimatinne gubaaꞌiyau oottiyaageeti bantta aawatettaa suure kiyanaadan maaddiyaabaa zoranau etaara shiiqoosona. Eti aqinyeti haggaazuwan loꞌꞌo ayfiyaa ayfanaadan maaddoosona; qassi oorattatuura erettanaunne ayyaanaaban eta dichaa siyanau koyoosona. Ha ishantti nuna ‘maaddanau nunaara issippe oottiya nu laggeta.’ (2 Qoronttoosa 8:23) Nuuni Xoossau aqiyoogaaninne ammanuwan eta leemisuwaa kaallana koshshees.—Ibraawe 13:7.

• Woradaa xomoosiyaageeti gubaaꞌeta xomoosiyoy aybissee?

• Eti gubaaꞌiyaa xomoosiyo wode neeni waana goꞌettana danddayay?

Yihoowa Markkati, meretay gattiyo daafaban qohettida bantta ishantta maaddanau issi issibaa sohuwaara oottiyoogaa doommoosona. Hegaadan oottiyoogee nuuni issoy issuwaa wozanappe siiqiyoogaa bessees. (Yohaannisa 13:34, 35; 1 Yohaannisa 3:17, 18) Nuuni ayba ogiyan maaddana danddayiyoo?

Miishshaa immoos. Yihudaa biittan gita namisay denddido wode, Anxxookiyan deꞌiya beni Kiristtaaneti bantta ayyaana ishantta maaddanau miishshaa yeddidosona. (Oosuwaa 11:27-30) Hegaadan, hara biittan deꞌiya nu ishantti keehi metootiyoogaa eriyo wode, eta maaddanau gubaaꞌiyaa baggaara miishshaa yeddoos.—2 Qoronttoosa 8:13-15.

Koshshiyaaban maaddoos. Meretay gattiyo daafaban qohettida heeran deꞌiya cimati yan deꞌiya ishati ubbay saro deꞌiyaakkonne xomoosoosona. Maaddiya komitiyan oottiyaageeti qumay, geeshsha haattay, maayoynne xalee asau imettanaadaaninne shemppiyoosay giiganaadan oottana danddayoosona. Koshshiya eray deꞌiyo daro Yihoowa Markkati bantta dosaaninne bantta wociyan yaa biidi moorettida keettaanne Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoogaaninne haraban maaddoosona. Nu dirijjitiyan deꞌiya issippetettaynne issippe oottiyo wode demmido eray koshshiyo wode sohuwaara asaa denttettanaadaaninne koshshiyaabaa shiishshanaadan maaddees. Nuuni maaddiyoy ‘nunaara ammanuwan deꞌiyaageeta’ gidikkonne, hara haymaanootiyaa kaalliyaageetakka nuussi danddayettida keenan maaddoos.—Galaatiyaa 6:10.

Ayyaanaabaaninne qofan maaddoos. Meretay gattiyo daafaban qohettidaageetussi minttettoy keehippe koshshees. Hegaa mala wodiyan, nuuni “minttetto ubbaa Xoossaa,” Yihoowappe minttettuwaa demmoos. (2 Qoronttoosa 1:3, 4) Sahuwaunne tuggau gaaso gidiya meto ubbaa Xoossaa Kawotettay mata wode xayssanaagaa Geeshsha Maxaafay odiyoobaa, hidootaa qanxxi uttidaageetussi ufayssan yootoos.—Ajjuutaa 21:4.

• Meretay gattiyo daafabaa wode Yihoowa Markkati sohuwaara maaddana danddayiyoy aybissee?

• Bashshaappe attidaageetussi ayyaanaaban minttettiyaabaa ay yootana danddayiyoo?

Yesuusi hayqqanaappe guuttaa kasetidi, ba erissiyo ashkkaratuppe oyddatu xallaara, giishin PHeexiroosaara, Yaaqoobaara, Yohaannisaaranne Inddiraasaara issippe haasayiis. Yesuusi i wurssetta gallassi qonccana wodiyaa malaataa kasetidi yootido wode, “Ba so asau qumaa koshshiyo wodiyan immana mala, a godai sunttido ammanettida wozannaama ashkkari oonee?” yaagidi, keehippe koshshiya oyshaa oychiis. (Maatiyoosa 24:3, 45; Marqqoosa 13:3, 4) Yesuusi ‘goda’ gidiyo gishshau, bana kaalliyaageetussi wurssetta wodiyan ayyaanaabaa qumaa pacissennan immiyaageeta sunttanaagaa ba erissiyo ashkkaratuyyo yootiis. He ashkkaraa yameti oonee?

Hegee ayyaanan tiyettida amarida Kiristtaanetu cita. He ‘ashkkaray’ Yihoowa Markkata Bolla Gididi Heemmiyaagaa. He ashkkaray Yihoowayyo goynniya Kiristtaanetussi koshshiya wodiyan ayyaana qumaa giigissees. Ammanettida wozannaama ashkkaray “koshshiyo wodiyan” immiyo qumaa nuuni maana bessees.—Luqaasa 12:42.

Hegee Xoossaa keettan sunttettiis. (1 Ximootiyoosa 3:15) Yesuusi Yihoowa dirijjitiyau saꞌaa baggan oosettiyaaban aawatanaadan ammanettida wozannaama ashkkaraa sunttiis; he aawatettay godaa aquwaa naagiyoogaa, sibikate oosuwaa kaalettiyoogaanne gubaaꞌiyaa baggaara nuna tamaarissiyoogaa gujjees. Yaatiyo gishshau, ‘ammanettida wozannaama ashkkaray’ nuussi koshshiyaabaa koshshiya wodiyan immanau nuuni haggaazuwan goꞌettiyo ayyaana qumaa xuufiyan giigissees; qassi gubaaꞌiyaa shiiqotuuninne gita shiiqotun nuna tamaarissees.

He ashkkaray Geeshsha Maxaafaa tumaunne mishiraachuwaa sabbakanaadan baassi imettida oosuwau ammanettidaagaa; qassi saꞌan deꞌiya Kiristtoosa aquwaa loyttidi naagiyoogan wozannaama. (Oosuwaa 10:42) Yihooway daro asay tumaa siyidi baakko shiiqanaadan oottiyoogaaninne daro ayyaana qumaa giigissanaadan oottiyoogan he ashkkaraa oosuwaa anjjiis.—Isiyaasa 60:22; 65:13.

• Erissiyo ashkkarata ayyaanaaban mizanaadan Yesuusi sunttidoy oonee?

• Ammanettida wozannaama ashkkaray ammanettidaagaanne wozannaama gididoy ayba ogiyaanee?

Koyro xeetu layttan ‘Yerusalaamen deꞌiya kiitettidaageetunne cimatu’ guutta citay ayyaanan tiyettida Kiristtaanetu gubaaꞌe ubbau keehi koshshiya kuushshaa kuuyiyoogan bolla gididi heemmiyaagaa gidi oottiis. (Oosuwaa 15:2) Eti Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa tobbiyoogaaninne Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaalliyoogan issi doona gididi kuuyidosona. (Oosuwaa 15:25, 26) Ha wodiyan deꞌiya Bolla Gididi Heemmiyaagee he leemisuwaa kaallees.

Xoossay ba sheniyaa oottana mala a goꞌettees. Bolla Gididi Heemmiyaagaa gididi oottiya ayyaanan tiyettida ishati Xoossaa Qaalaa xoqqu ootti xeelliyaageeta; qassi ayyaanaabaaranne keehi goꞌꞌiya harabaara gayttidaagan daro meezee deꞌiyoogeeta. Eti alame yuushuwan deꞌiya ishatu maabarau koshshiyaabaa tobbanau saaminttan saaminttan shiiqoosona. Koyro xeetu layttaagaadan, Geeshsha Maxaafaa baaso oottidi giigissiyo kaaletoy dabddaabbiyan woy woradaanne awuraajjaa xomoosiyaageetu baggaaranne hara ogiyan gubaaꞌetussi gakkees. Hegee Xoossaa asau qofaaninne oosuwan issippetettay deꞌanaadan oottees. (Oosuwaa 16:4, 5) Bolla Gididi Heemmiyaagee ayyaana qumaa giigissiyoogaa kaallees; sibikate oosuwaa ubbay kaseyanaadan minttettees; qassi ishata aawatettau sunttiyoogaa kaallees.

Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaallees. Bolla Gididi Heemmiyaagee kaaletuwaa demmanau Ubbaa Haariya Xoossaa, Yihoowakkonne gubaaꞌiyau Huuphe gidida, Yesuusakko xeellees. (1 Qoronttoosa 11:3; Efisoona 5:23) Eti banttana Xoossaa asaa haariyaaba ootti xeellokkona. Ayyaanan tiyettida hara Kiristtaanetuura “dorssai [Yesuusi] biyoosaa ubbaa eti kaalloosona.” (Ajjuutaa 14:4) Bolla Gididi Heemmiyaagee nuuni a gishshaa woossiyo woosaa keehi nashshees.

• Koyro xeetu layttan bolla gididi heemmiyaagaa gidi oottiday oonee oonee?

• Ha wodiyan Bolla Gididi Heemmiyaagee Xoossaa kaaletuwaa demmanau waatidi koyii?

Beeteele giyoogee Ibraysxxe qaalan ‘Xoossaa keettaa’ giyoogaa. (Doomettaabaa 28:17, 19) Yihoowa Markkati sibikate oosuwaa kaalettanaunne maaddanau goꞌettiyo, alame yuushuwan deꞌiya keettati he sunttan xeegettiyoogee bessiyaaba. Bolla Gididi Heemmiyaagee Amarkkan, Niyoorkke giyoosan deꞌiya waanna biiruwan oottees; qassi yan uttidi daro biittan deꞌiya macara biirotu oosuwaa kaallees. Macara biiruwan oottiya Kiristtaaneti Beeteele keettaa asa geetettoosona. Issi keettaa asaadan, eti issippe deꞌoosonanne issippe oottoosona; issippe qumaa moosona; qassi issippe Geeshsha Maxaafaa xannaꞌoosona.—Mazamure 133:1.

Beeteelee bantta goꞌꞌaa aggida asati oottiyo dumma soho. Beeteele keetta ubban, Xoossaa sheniyaa kumetta wozanaappe oottiyaanne Xoossaa Kawotettaara gayttidabaa kumetta wodiyau oottiya attumaageetinne maccaageeti deꞌoosona. (Maatiyoosa 6:33) Etau damoozi qanxxettenna; shin eta ubbau deꞌiyo kifilee, qumaynne wociyau haniya amarida miishshay imettees. Beeteelen deꞌiya ubbau oottiyo oosoy deꞌees; issoti issoti biiruwan, harati qumaa kattiyoosan woy qumaa miyo addaraashan oottoosona. Issoti issoti xuufiyaa attamiyoosan woy maayuwaa meecciyoosan oottoosona; harati qassi keettaa geeshshoosona woy moorettidabaa giigissoosona woy harabaa oottoosona.

Kawotettaabaa sabbakanau maaddiya darobay oosettiyo soho. Beeteele waanna halchoy danddayettida keenan ubba asay Geeshsha Maxaafaa tumaa siyanaadan maaddanaassa. Ha brooshuree hegau leemiso gidiyaabatuppe issuwaa. Bolla Gididi Heemmiyaagaa kaaletuwan xaafettidi, alame yuushuwan deꞌiya xeetan qoodettiya birshshiya citatussi komppiyuteriyan kiitettiis; hegaappe, amarida Beeteele keettatun deꞌiya, eesuwan attamiya maashiniyan attamettidi 110,000⁠ppe dariya gubaaꞌetussi kiitettiis. Ha oosoy oosettiyo wode ubban, Beeteele keettaa asay ay oosuwaappekka eesuwan oosettana bessiya, mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaa keehi maaddees.—Marqqoosa 13:10.

• Beeteelen oottiyay oonee, etau koshshiyaabay ayba ogiyan kumii?

• Ubba Beeteelen oosettiyaabay eesuwan oottana koshshiyo ay oosuwau maaddii?

Beeteele keettaa asay issi biittan woy amarida biittan sibikate oosuwaa maaddanau cora qommo oosuwaa oottees. Eti xuufiyaa birshshiya citan, maxeetiyaa attamiyoosan, maxaafaa giigissiyoosan, xuufiyaa wottiyo magaazeeniyan, cenggurssaa duuqqiyo woy biiduwaa giigissiyo sohuwan, woy he biittau woykko he biittatussi koshshiya harabaa oottiyo sohuwan oottoosona.

Macara Biiruwaa Komitee oosuwaa kaallees. Macara biiruwan oosettiyaabaa kaallana danddayiya heezzu woy hegaappe dariya cimati Macara Biiruwaa Komite gididi oottanaadan Bolla Gididi Heemmiyaagee sunttees. He biittatun deꞌiya dichaanne merettiya metuwaa xeelliyaagan he komitee Bolla Gididi Heemmiyaagau ubbatoo erissees. Hegee, Bolla Gididi Heemmiyaagee sinttappe giigissiyo xuufetun, gubaaꞌe shiiqotuuninne gita shiiqotun qonccissanabaa qoppanaadan maaddees. Bolla Gididi Heemmiyaagee kiittidoogeeti macara biiruwaa xomoosanaadaaninne Macara Biiruwaa Komitetussi eta oosuwaara gayttidaagan kaaletuwaa immanau kiittin boosona. (Leemiso 11:14) Macara biiroy kaalliyo biittan deꞌiya gubaaꞌeta minttettanawu waanna biiroy kiittiyo ishay haasayiyo haasayaa gujjin, dumma prograamee giigees.

He biittan deꞌiya gubaaꞌeta maaddees. Macara biiruwan oottiya, aawatettay deꞌiyo ishati ooratta gubaaꞌee eqqanaadan oottoosona. Macara biiroy kaalliyo biittan deꞌiya aqinyeti, misoonaaweti, qassi woradaa xomoosiyaageeti oottiyoobaakka he ishati xeelloosona. Eti gita shiiqota giigissoosona, ooratta Kawotettaa Addaraashay keexettanaadan oottoosona, qassi koshshiya xuufee gubaaꞌetussi kiitettidoogaa woy kiitettibeennaagaa kaalloosona. Macara biiruwan oosettiya ubbabay sibikate oosuwaa maara oottanaadan maaddees.—1 Qoronttoosa 14:33, 40.

• Macara Biiruwaa Komitee Bolla Gididi Heemmiyaagaa maaddiyoy ayba ogiyaanee?

• Macara biiroy ayba oosuwaa kaallii?

“Zare ubbaayyo, qommo ubbaayyo, dumma dumma biittaa qaala ubbaayyoonne yara ubbaayyo,” “mishiraachchuwaa” loytti yootanau 750⁠ppe dariya qaalan xuufiyaa giigissoos. (Ajjuutaa 14:6) Ha deexo oosuwaa waati poliyoo? Alame yuushuwan deꞌiya xaafiya asatunne bantta dosan birshshiya asatu maaduwan hegaa poloos; eti ubbaykka Yihoowa Markka.

Xuufee koyro Inggilizettuwan giigees. Bolla Gididi Heemmiyaagee waanna biiruwan deꞌiya, xaafiyoogaara gayttidabaa oottiyo kifiliyaa kaallees. He kifilee qassi waanna biiruwaaninne issi issi macara biirotun xaafiyaageetu oosuwaa xeellees. Dumma dumma asay xaafiyoogee, dumma dumma wogan deꞌiya asaa maaddiyaabaa xaafanaadan oottiyo gishshau, nu xuufee ubba biittan deꞌiya asaa ufayssees.

Xuufee birshshiyaageetuyyo kiitettees. Xuufee xaafettidi wuri simmin, birshshanaadan alame yuushuwan deꞌiya birshshiya citatussi komppiyuteriyaa baggaara kiitettees. Eti Inggilizettuwan deꞌiya qofaa bantta doonan loytti qonccissiya “sittanne tuma” qaalaa demmanau baaxetoosona.—Eranchchaa 12:10.

Eesuwan oottanau komppiyuteree maaddees. Komppiyuteree xaafiya asaa oosuwaanne birshshiya asaa oosuwaa oottana danddayenna. SHin eti komppiyuteriyan deꞌiya dikshineeriyaanne pilgganau maaddiyaabata goꞌettidi eesuwan oottana danddayoosona. Yihoowa Markkati Maltilanguwej Elekttironik Pabilishing Sisttem (MEPS) giyo komppiyutere prograamiyaa giigissidosona; hegee xeetan qoodettiya qaalan xaafanau, xuufiyaa misiliyaara issippe giigissanaunne attamettanaappe kase xuufiyaa giigissanau maaddees.

Guutta shaꞌan qoodettiya asa xallay haasayiyo qaalatunkka, xuufiyaa giigissanau nuuni hegaa keeni baaxetiyoy aybissee? “Asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan” Yihooway koyiyo gishshataassa.—1 Ximootiyoosa 2:3, 4.

• Nu xuufeti xaafettiyoy ayba ogiyaanee?

• Nu xuufeta keehi daro qaalan birshshiyoy aybissee?

Nu dirijjitee layttan layttan miilooniyan qoodettiya Geeshsha Maxaafatanne hara xuufeta giigissidi miishsha qanxxissennan asau immees. Kawotettaa Addaraashatanne macara biirota keexxoosinne giigissoos. SHaꞌan qoodettiya Beeteele keettaa asaunne misoonaawetussi koshshiyaabaa kunttoos; qassi meretay gattiyo daafabaa gaasuwan qohettiyaageeta maaddoos. Hegaa gishshau neeni, ‘Ha ubbabau gidiya miishshaa awuppe demmiyoonaa?’ gaada qoppana danddayaasa.

Asirataa ekkokko, miishshaa qanxxissokko woy muxuwaataa shiishshokko. Sibikate oosuwaa maaddanau daro miishshaa koshshiyaaba gidikkokka, nuuni asaappe miishshaa woossokko. Xeetu layttappe kase attamettida naaꞌꞌantto Wochiyo Keelaa maxeetee ‘nuna maaddiyaagee Yihoowa gidiyoogaa ammaniyo gishshau nuuni mule asa woossennaagaa woy oychennaagaa’ qonccissiis; ee, mule asa woossi erokko!—Maatiyoosa 10:8.

Asay ba dosan immiyo miishshan oottoos. Nuuni Geeshsha Maxaafaa tamaarissiyo oosuwaa daro asay nashshiyo gishshau, hegaa maaddanau ba dosan miishshaa immees. Yihoowa Markkatikka saꞌa yuushuwan Xoossaa sheniyaa polanau bantta wodiyaa, wolqqaa, miishshaanne harabaa ufayssan goꞌettoosona. (1 Hanidabaa Odiya 29:9) Bantta dosan miishshaa immana koyiyaageeti miishshaa yeggiyo saaxineti Kawotettaa Addaraashaaninne gita Shiiqotun deꞌoosona. Woy jw.org saytiyaa baggaarakka miishshaa immana danddayettees. Daro baggi bantta dosan miishshaa immiyaageeti dure gidokkona; eti beetamaqidasiyan miishshaa yeggiyo saaxiniyan naaꞌꞌu bakkannaa yeggida, Yesuusi ibaa yootido amꞌꞌee mala. (Luqaasa 21:1-4) Hegaa gishshau, ubba asi “wozanan qoppidobaa” immanau ubbatoo ‘dagayana’ woy dummayi wottana danddayees.—1 Qoronttoosa 16:2; 2 Qoronttoosa 9:7.

Yihooway ba shenee polettanaadan ‘bantta duretettan bana bonchana’ koyiyaageeti ba Kawotettaa oosuwaa maaddanaadan eta wozanaa ubbatoo denttettanaagaa ammanettoos.—Leemiso 3:9.

• Nu dirijjitee hara haymaanootetuppe dummatanaadan oottiyaabay aybee?

• Asay ba dosan immiyo miishshaa waati goꞌettiyoo?

Kawotettaa Addaraashaa giya sunttay Geeshsha Maxaafaa timirttiyau humꞌꞌo, qassi Yesuusa haggaazuwau waanna huuphe yoho gidida Xoossaa Kawotettaabaa tamaariyo soho gidiyoogaa bessees.—Luqaasa 8:1.

Heeran tumu goynuwaa goynniyo soho. Kawotettaa Addaraashay Kawotettaa mishiraachuwaa yootanau hanotaa giigissiyo soho. (Maatiyoosa 24:14) Kawotettaa Addaraashay yesuwaaninne qommuwan dumma dumma gidikkokka, keehi alleeqettidaagaanne gita gidenna; qassi daro addaraashan issi gubaaꞌiyaappe daroy shiiqees. Gubaaꞌetu qooday gujjido gishshau, mata wodeppe haa simmin, tammu shaꞌan qoodettiya (galla galla ichashaa gidiya) Kawotettaa Addaraashata keexxida. Hegee danddayettidoy ayba ogiyaanee?—Maatiyoosa 19:26.

Asay ba dosan immiyo miishshan keexettees. He miishshay macara biiruwau kiitettees; qassi macara biiroy he miishshaa Kawotettaa Addaraashaa oorattaa keexxiya woy zaaretti keexxiya gubaaꞌetussi immees.

Dumma dumma asay ba dosan keexxees. Daro biittan, Kawotettaa Addaraashaa Keexxiya Citay deꞌees. Kawotettaa Addaraashaa keexxiyaageetinne bantta dosan maaddiyaageeti he biittan issi gubaaꞌiyaappe hara gubaaꞌiyaa, ubba haaho heeri biidi, eta Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoogan maaddoosona. Hara biittan, Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoogaanne bottokoniyoogaa kaallanaadan dandayiya Kiristtaaneti sunttettoosona. Keexxiyo meezee deꞌiyo cimati addaraashay keexetti wurana gakkanaashin ishata koshshiyaba ubban kaalettoosona; qassi dumma dumma eray deꞌiyoogeeti bantta dosan maaddoosona. Kawotettaa Addaraashaa keexxiyoosan deꞌiya gubaaꞌiyaa yametuppe daroti wolqqa oosuwaa bantta dosan oottoosona. Yihoowa ayyaanay maaddiyo gishshaunne a asay wozanappe oottiyo gishshatau ha ubbabay oosettees.—Mazamure 127:1; Qolasiyaasa 3:23.

• Nuuni goynniyo sohoy Kawotettaa Addaraashaa geetettiyoy aybissee?

• Alame yuusho ubban Kawotettaa Addaraashay keexettana danddayidoy ayba ogiyaanee?

Yihoowa Markkatu Kawotettaa Addaraasha ubban Xoossaa boncho sunttay xeegettees. Hegaa gishshau, addaraashaa geeshshiyoogaa, boolimissiyoogaanne loyttiyoogaa maatadan xeelloos; qassi hegee nu goynuwan koshshiyaabaappe issuwaa. He oosuwaa ubbay maaddana danddayees.

SHiiquwaappe simmin issi issibaa ne dosan geeshsha. Ubba shiiquwaappe simmin, ishatinne michoti Kawotettaa Addaraashaa ufayssan geeshshoosona. Saaminttaappe issitoo qassi loytti geeshshoosona. Cimay woy gubaaꞌiyau oottiyaagee he oosuwau giigida kaaletuwaa kaallidi ootissees. Koshshiya hanotaadan, ishantti bantta dosan addaraashaa pittoosona, meeccoosona, baanaa pittoosona, wombbaraa giigissoosona, sheeshsha keettaa meeccoosona, maskkootiyaanne heregaa quccoosona, pituwaa oloosona woy gibbiyaa loyttoosona. Guuxxiis giishin layttan issitoo, loytti geeshshiyo gallassaa keeroos. Nu naati issi issiban maaddanaadan oottiyoogan, nu goynniyo sohuwaa bonchana mala eta tamaarissoos.—Eranchchaa 5:1.

Koshshiyaabaa giigissiyoogan maadda. Layttan layttan, Kawotettaa Addaraashau so baggaynne kare baggay ay mala hanotan deꞌiyaakko loytti kaalliyo prograamee deꞌees. Hegee, addaraashaa loyttanau, ubbatoo suure oyqqanaunne daro miishshaa kessennaadan maaddees. (2 Hanidabaa Odiya 24:13; 34:10) Geeshshanne loytti oyqqido Kawotettaa Addaraashay nu Xoossau goynnanau bessiya soho. Nuuni he oosuwaa oottiyoogan, Yihoowa siiqiyoogaanne nu goynuwaa sohuwaa xoqqu ootti xeelliyoogaa bessoos. (Mazamure 122:1) Hegee, heeran deꞌiya asay nuna loꞌꞌo ayfiyan xeellanaadankka maaddees.—2 Qoronttoosa 6:3.

• Nu goynniyo sohuwaa sheneho gaana bessennay aybissee?

• Kawotettaa Addaraashay ubbatoo geeshsha gidanaadan maaddiyaabay aybee?

Geeshsha Maxaafaa eraa gujjanau issi issibaa pilggana koyay? Issi xiqisiyaabaa woy Geeshsha Maxaafan odettida asaabaa, sohuwaabaa woy issi allaalliyaabaa eranau koyay? Woy nena issi qofissidabaa xeelliyaagan Xoossaa Qaalay maaddanaakkonne qoppa eray? Hegaadaana gidikko, Kawotettaa Addaraashaa laybireeriyaa goꞌettana danddayaasa.

Pilgganau maaddiyaabay yan deꞌees. Ne qaalan giigida, Yihoowa Markkatu xuufee ubbay neessi deꞌennan aggana danddayees. SHin mata wode giigida xuufetuppe daroy Kawotettaa Addaraashaa laybireeriyan deꞌees. Qassi yan Geeshsha Maxaafaa dumma dumma birshshettati, loꞌꞌo dikshineeretinne pilgganau maaddiya harabay deꞌana danddayees. SHiiquwaa doommanaappe kasenne shiiquwaappe simmin, laybireeriyaa goꞌettana danddayaasa. Yan komppiyuteree deꞌiyaaba gidikko, Wochtawor Laybireri giyo prograamee an deꞌees. Ha komppiyutere prograamee nu xuufiyaa daruwaa oyqqidaagaa; qassi issi allaalliyaa, issi qaalaa woy issi xiqisiyaa sohuwaara koyi demmanaunne pilgganau maaddees.

Kiristtaanetu Deꞌuwaanne Haggaazuwaa SHiiquwan tamaariyaageeta keehi goꞌees. Neeni he timirtte keettan mazggafettidaba gidikko, neeyyo imettida kifiliyaa giigettiyo wode Kawotettaa Addaraashaa laybireeriyaa goꞌettana danddayaasa. Kiristtaanetu Deꞌuwaanne Haggaazuwaa SHiiquwaa xomoosiyaagee laybireeriyaa hanotaa kaallees. I mata wode kiyida xuufeti laybireeriyan deꞌiyoogaanne loꞌꞌo hanotan deꞌiyoogaa akeekees. I woy nena xannaꞌissiya uri neeni koyiyo qofaa waata demmanaakko bessana danddayees. SHin Kawotettaa Addaraashaappe maxaafaa harasaa efaana bessenna. Nuuni maxaafata loytti oyqqana koyiyoogeenne eta bolli aybanne xaafana bessennaagee qoncce.

Nuuni ‘Xoossaabaa loyttidi eranau,’ “qosido miishshaa koyiyoogaadan” koyana bessiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Leemiso 2:1-5) Kawotettaa Addaraashaa laybireeree neeni hegaadan koyana mala maaddana danddayees.

• Kawotettaa Addaraashaa laybireeriyan pilgganau maaddiya aybi deꞌii?

• Laybireeriyan loytta goꞌettanaadan nena ooni maaddana danddayii?

Yesuus Kiristtoosi ba erissiyo ashkkarata, “Asi intte oottiyo lo77o oosuwaa be7idi, saluwan de7iya intte Aawaa galatana mala, intte poo7oi asa sinttan poo7o” yaagiis. (Maatiyoosa 5:16) Hegaadan oottanau, nuuni Intternneetiyaa gujjin, ha wodiyaa tekinolojiyaa loytti goꞌettoos. Yihoowa Markkatu ammanuwaanne oosuwaa xeelliyaagan jw.org giyo nu websaytiyan kiyiyaabaa xomoosana danddayaasa. An aybi deꞌii?

Asay darotoo oychiyo oyshau Geeshsha Maxaafaa zaaruwaa. Asay darotoo oychiyo keehi koshshiya issi issi oyshatu zaaruwaa demmana danddayaasa. Leemisuwawu, Metoynne Tuggay Xayanee? giyoonne Hayqqida Asay Denddanee? giyo traktteti 600⁠ppe dariya qaalan nu websaytiyan deꞌoosona. Ooratta Alamiyaa Birshshettaykka 130⁠ppe dariya qaalan deꞌees; qassi Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giyaagaa gujjin, Geeshsha Maxaafaa xannaꞌanau maaddiya hara xuufeti, qassi mata wode kiyida Wochiyo Keelaynne Beegottite! maxeetee deꞌees. Ha xuufetuppe daro baggaa websaytiyan nabbabana woy ezggana, qassi MP3, PDF woy EPUB formatiyan giigidaagaa dawunlode oottana danddayettees. Koshshay deꞌiyo urau a qaalan giigidabaa immanau amarida sinttaa printte oottanaukka danddayaasa! Biiduwan giigida xuufetikka malaata qaalatuppe daruwan deꞌoosona. Geeshsha Maxaafaa diraama meran nabbabiyoogaa, Geeshsha Maxaafaa diraamaanne ufayssiya muuziqata dawunlode oottana danddayaasa.

Yihoowa Markkata xeelliyaagan tuma gididabaa. Alame yuushuwan nuuni oottiyo oosuwaa, Yihoowa Markkatuura gayttida allaalletanne metoy gakkidoogeeta maaddiyo oosuwaa xeelliyaagan, ooratta odoynne biiduwaa kiliippee nu websaytiyan kiyees. Mata wode shiiqana awuraajjaa shiiquwaa prograamiyaanne macara biirotu adrashaakka demmana danddayaasa.

Hegaadan oottiyoogan, keehi haakkidi deꞌiya heerankka tumaa pooꞌuwaa pooꞌissiiddi deꞌoos. Anttarkkitika giyoosan deꞌiya asaa gujjin, ubba biittan deꞌiya asay goꞌettiiddi deꞌees. Saꞌa ubban ‘Yihoowa qaalay eesuwan aakkanaadan’ woossoos; hegee Xoossaa bonchissees.—2 Tasalonqqe 3:1.

• Daro asay Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaaranaadan jw.org giyo websaytee maaddiiddi deꞌiyoy ayba ogiyaanee?

• Nu websaytiyan ay beꞌana koyay?