Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • cf 9 yatichäwi págs. 101-113
  • “Sarapjjam, [...] nayan discipulojar tukuyapjjam”

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • “Sarapjjam, [...] nayan discipulojar tukuyapjjam”
  • “Jutam, nayar arkita”
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • ¿Kunatsa jukʼamp trabajirinakajj munasïna?
  • Arkirinakaparojj predicapjjañapatakiw wakichtʼawayi
  • Jesusan mayitapajj jiwasatakirakiwa
  • “Sapürupuniw jumanakampïskta”
  • ¿Jesusan discipulopar tukupjjañapatak jaqenakar yanaptʼsnati?
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2021
  • Pentecostés nayrajj waljaniw jupar uñjapjjäna
    Jesusaw thakisa, cheqasa, jakañasa
  • Jesusajj Diosan Reinopat predicäna
    Biblian yatichäwinakap yateqañäni
“Jutam, nayar arkita”
cf 9 yatichäwi págs. 101-113

CAPÍTULO 9

“Sarapjjam, [...] nayan discipulojar tukuyapjjam”

Mä jachʼa yapuw uñjasi, uka yapun achunakapajj apthapiñatakejj listokëjjewa.

Yapupan wal achoqatap laykojja, ¿kunsa mä yapuchirejj luraspa?

1-3. 1) Yapupan wal achoqatap laykojja, ¿kunsa mä yapuchirejj luri? 2) Jesusajj alajjpachar janïr makatkasajj ¿kuna amtarus puriñapäna, ukat kunsa jupajj luräna?

YAPUCHIR mä jaqet amuytʼañäni, jupajj yapuchañatakejj walja tiempow wal trabajtʼi. Ukatjja satantjje ukhat kunjamsa nayrïr alinakajj uñstanipjje, kunjamsa jukʼat jukʼat wali sum jilsupjje uk uñjasajj wali kusisitaw jikjjatasi. Tiempompejj uka yapun achunakapajj wali suma poqoratäjjewa, niyaw cosecha apthapiñ horasas purinjjaraki. Ukampis yapupan wal achoqatap laykojj janiw jupa sapakejj apthapiñ puedkiti, ukatwa sum amuytʼasisajj yaqhanakar ruwtʼasiñ amti. Ukhamat jupanakan yanaptʼapampi jankʼak apthapiñataki, kuna laykutejj janiw jupajj yapup apthapiñatakejj walja tiemponïkiti.

2 Jesusajj 33 maran jiwatat jaktjjäna ukhajja, uka yapuchirir uñtasitarakiw mä amtar puriñapäna. Jupajj aka oraqen Diosan arunakap yatiykäna ukhajja, cheqa yatichäwinak jaqenakan chuymanakaparus yapuchkaspa ukhamänwa. Ukampis 33 maran yapunakajj apthapiñatak poqoratäjjänwa, ukanak apthapiñatakejj walja jaqenakaw munasirakïna. Cheqas Jesusan arunakap istʼapkäna ukanakajj arkirinakapar tukuñatakejj listokëjjapjjänwa (Juan 4:35-38). Uk uñjasajj ¿kunsa Jesusajj luräna? Galilea markankir mä qollunkaskäna ukhajja, Jesusajj janïr alajjpachar makatkasajj jukʼamp yanapirinak jikjjatapjjañapatakiw discipulonakapar chʼamañchtʼäna. Jupajj akham sänwa: “Sarapjjam, taqe markanakankir jaqenakar nayan discipulojar tukuyapjjam, bautisapjjam [...]. Ukatsti taqe kuntï nayajj jumanakar yatichapksma ukanak phoqañ yatichapjjarakim” sasa (Mateo 28:19, 20).

3 Jesusan arunakapar istʼasakiw maynejj cheqpach arkiripätap uñachtʼayaspa. Jichhajja aka kimsa jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: ¿kunatsa Jesusajj jukʼamp trabajirinak jikjjatapjjañap mayïna? ¿Kunjamsa discipulonakaparojj trabajirinak jikjjatapjjañapatakejj wakichtʼäna? ¿Kunatsa Jesusan arunakapajj jiwasatakirakiwa sasajj sissna?

¿Kunatsa jukʼamp trabajirinakajj munasïna?

4, 5. 1) ¿Jesusatakejj Diosan arunakap taqe cheqan yatiyañajj facilakïnti? 2) Jesusajj alajjpachar kuttʼjjañapäkäna uka qhepatjja, ¿khitinakas Diosan arunakap yatiyasipkakiñapäna?

4 Jesusajj 29 maran Diosan arunakap yatiyañ qalltkäna ukhajja, janiw naya sapakejj uk tukuyañ puedkäti sasaw amuyäna. Niyakejjay jupajj aka oraqen jukʼa tiempok quedasiñapächïnjja, janiw Diosan Reinopat aka oraqpachan yatiyañ puedkänti, janirakiw taqe jaqenakarus suma yatiyäwinak predicañ puedkänti. Ukatwa jupajj judionakampiru judionakan religionapar mantir jaqenakampiruk jilpach predicäna, mä arunjja “Israel markan chhaqat ovejanakar uñtasitäpki ukanakarukiw” predicäna (Mateo 15:24). Ukampis uka ‘chhaqat ovejanakajjʼ taqe Israel markpachanwa utjäna, jupanakan ukar puriñatakejj walja waranqa kilometronak sarañaw wakisirakïna. Ukhamarus Reinon suma yatiyäwinakapajja, tiempompejj aka oraqpachanwa yatiyasiñapäna (Mateo 13:38; 24:14).

5 Jesusajj ak sumwa yatïna: jupan jiwatap qhepatjja, walja trabajo lurañaw utjañapäna. Ukatwa Diosat jan jitheqtiri 11 apostolonakaparojj akham säna: “Cheqpachapuniw sapjjsma, khititejj nayar confiykitu ukajja, kunanaktï nayajj lurkta ukanak lurarakiniwa, ukanakat sipans jukʼamp jachʼa luräwinakwa lurani, nayajj Awkijan ukaru saraskataj layku” sasa (Juan 14:12). Jesusajj niyaw alajjpachar kuttʼjjañapäna, ukampis apostolonakapasa qhepat arkiripar tukupjjañapäkäna ukanakas predicasipkakiñapänwa, jan qarjtasaw jaqenakarojj yatichapjjañaparakïna (Juan 17:20). Ukatwa Jesusajj humilde chuymampejj akham säna: ‘Kunanaktï nayajj lurkta ukanakat sipansa, jupanakajj jukʼamp jachʼa luräwinakwa lurapjjani’ sasa. ¿Kunjam toqetsa jukʼamp jachʼa luräwinak lurapjjañapäna? Uk jichhajj kimsa toqet uñjañäni.

6, 7. 1) Jesusan arkirinakapajja, ¿kuna toqensa jupat sipans jukʼamp jachʼa luräwinak lurapjjañapäna? 2) Jesusajj arkirinakapar confiyasajj janiw pantjaskänti sasajj ¿kunatsa sissna?

6 Maya, Jesusan arkirinakapajj jukʼamp markanakanwa predicapjjañapäna. Jichhürunakanjja, Jesusajj kawkja cheqanakantï yatiykäna ukat sipansa, aka oraqpachanwa Diosan arunakapajj yatiyasjje. Paya, Jesusan arkirinakapajj jukʼamp jaqenakaruw predicapjjañapäna. Jesusajj mä qhawqha discipulonakaparukiw Diosan arunakap yatiyapjjañapatak wakichtʼäna, ukampis tiempompejj walja waranqanakaruw discipulonakapajj tukuwayjje (Hechos 2:41; 4:4). Jichha tiemponjja walja millón arkirinakapaw utj-jje, sapa mararakiw walja waranqanakajj bautisasipjje. Kimsa, arkirinakapajj jukʼamp tiempow jan qarjtas predicapjjañapäna. Jesusajj kimsa mara chikatanikiw aka oraqen Diosan arunakap predicäna, jupajj predickäna ukhat jichhakamajj mä 2.000 maranakaw pasawayjje. Ukampis jupan discipulonakapajj jichhürkamaw taqe chuyma predicasipkaki.

7 ‘Arkirinakajajj jukʼamp jachʼa luräwinakwa’ lurapjjani sasajja, Jesusajj jupanakar taqe chuyma confiyatapwa uñachtʼayäna. Cheqas jupanakarojj wali importante luräwi jaytawayäna, jupanakaw “Diosan Reinopat suma yatiyäwinak” predicapjjañapäna ukat yatichapjjañaparakïna (Lucas 4:43). Ukatjja wali sumwa uka luräwi phoqapjjani sasaw Jesusajj confiyarakïna. ¿Jiwasanakat kamsasirakispasa? Kunapachatï taqe chuyma Diosan arunakap predicktan ukhajja, kuntï Jesusajj arskäna ukan cheqätapwa uñachtʼaytanjja. Ukhamajj Diosan arunakap yatiyañajj mä suma privilegiopuniwa (Lucas 13:24).

Arkirinakaparojj predicapjjañapatakiw wakichtʼawayi

Mä kullakaw tienda atiendir mä chachar predicaski.

Jaqenakar munasitas laykuw taqe cheqanakan prediktanjja.

8, 9. ¿Kunsa Jesusajj yatiyir sarañ toqet yatichawayistu, ukat kunjamsa jupat yateqasitas uñachtʼaysna?

8 Diosan arunakap yatiyir sarapjjañapatakejja, Jesusajj wali sumwa arkirinakapar wakichtʼäna. Jukʼampisa sarnaqatapampiw jupanakarojj mä suma ejemplo jaytawayäna (Lucas 6:40). Pasïr capitulonjja, predicañajj Jesusatak kunja wakiskirïnsa uka toqetwa yatjjataniwaytanjja. Jupajj predikir sarkäna ukhajja, discipulonakapaw jupamp chikajj sarapjjäna, kunjamsa Jesusajj taqe cheqan jaqenakar predicäna uks uñjapjjarakïnwa. Jesusajj qotanak thiyana, qollunakana, markanakana, plazanakana, mercadonakana ukat jaqenakan utanakapanwa predikirïna (Mateo 5:1, 2; Lucas 5:1-3; 8:1; 19:5, 6). Ukatjja Jesusajj wali trabajtʼirïnwa, ukatwa wali alwat sartasisajj arumkam predikirïna. Cheqas jupatakejj Diosan arunakap yatiyañajj wali importantepunïnwa (Lucas 21:37, 38; Juan 5:17). Ukhamarusa, Jesusajj jaqenakar cheqpachapun munasis predicatapwa discipulonakapajj amuyapjjäna, kuna laykutejj khuyapayasiñampiw jupajj jaqenakar uñjäna, jaqenakat sinttʼasitapas qhanaw ajanupan amuyasirakïna (Marcos 6:34). Ukhamajj ¿kunjamsa Jesusan sarnaqäwipajj discipulonakapar yanaptʼpachäna? Jumatï ukankasmäna ukhajja, ¿kunsa lurasmäna?

9 Jesusan arkirinakapjamajja, yatiyir sarkasajj jupatwa yateqastanjja. Ukatwa Diosan arunakap taqe jaqenakar ‘phoqatpach qhanañchañatakejj’ wal chʼamachastanjja (Hechos 10:42). Jesusjamarakiw utat uta jaqenakar parlir sartanjja (Hechos 5:42). Ukatjja kuna horanakas jaqenakajj utapankapjje ukarjamaw horarios mayjtʼaytanjja, ukhamat jupanakar visittʼas predicañataki. Ukhamarusa wali amuyumpiw kawkjantï jaqenakajj wal sarnaqapki uka cheqanakansa, callenakansa, plazanakansa, tiendanakansa, trabajktan uka cheqanakans yatiytanjja. Cheqas jiwasatakejj yatiyir sarañajj wali importantewa, ukatwa “jiwasajj wal trabajisktanjja, wal chʼamachasiskaraktanjja” (1 Timoteo 4:10). Jaqenakar taqe chuym munasitas laykojja, kuna horasa ukat kawkinsa jaqenakajj istʼañ munapjjaspa uk thaqapuntanwa (1 Tesalonicenses 2:8).

Jesusan yaqhep discipulonakapajj wali kusisitaw Jesusar parlasipki.

“Wali kusisitaw paqallq tunkanejj kuttʼanipjjäna”.

10-12. Predikir janïr khitkasajja, ¿kuna wakiskir instruccionanaksa Jesusajj discipulonakapar churäna?

10 Yaqha toqetjja, Jesusajj arkirinakapar wakichtʼkasajj qhana instruccionanakwa churäna. 12 apostolonakapar janïr khitkasasa 70 discipulonakapar janïr khitkasasa, Jesusajj jupanakampiw nayraqatajj tantachasïna, ukhamat kunjamsa predicapjjaspa uk yatichañataki (Mateo 10:1-15; Lucas 10:1-12). Ukham luratapajj wali askipunïnwa, kuna laykutejj uka qhepat “wali kusisitaw paqallq tunkanejj kuttʼanipjjäna” (Lucas 10:17). Cheqas judionakan costumbrenakapajj jichha tiempot sipans mayjänwa, ukampis walja suma yatichäwinakwa yateqsna. Ukanakat jichhajj pay uñjañäni.

11 Nayraqatajja, Jehová Diosar confiyañwa Jesusajj discipulonakapar yatichäna. Jupajj akham sänwa: “Janiraki wakʼanakamarojj qori, qollqe, cobre apasipjjamti. Janiraki viajetakejj manqʼa wayaqsa apasipjjamti, trabajirin manqʼa katoqañapajj wakisiwa. Janiraki yaqha issa, yaqha wiskhunaksa, ni yaqha thujrsa apasipjjamti” sasa (Mateo 10:9, 10). Jesús tiemponjja, wali jay viajirinakajj qollqe apañatakejj mä wakʼanïpjjänwa, manqʼa imañatak wayaqapasa mä paris yaqha wiskhupas utjarakïnwa.a Kunapachatï discipulonakaparojj ‘janiw ukanakat llakisipjjätati’ sasin siskäna ukhajja, Jesusajj ak sañwa munaskäna: “Jehová Diosar taqe chuyma confiyapjjam, jupaw kunatï wakiski ukanak churapjjätam” sasa. Cheqas Diosajj suma yatiyäwinak istʼir jaqenak toqew jupanakar yanaptʼaspäna, kuna laykutejj Israel markankirinakajj taqe chuyma katoqtʼasiri ukat wajjtʼasiri ukhamäpjjänwa (Lucas 22:35).

12 Ukjjarusti, Jesusajj jan ina chʼusar tiempo aptʼasipjjañapatakiw discipulonakapar yatichäna. Jupajj akham sänwa: “Janirakiw khitirus thakin aruntapjjätati” sasa (Lucas 10:4). Ukham sasajja, ¿jan yäqasirïña jan ukajj jan aruntasirïñti yatichaskäna? Janiwa. Uka urunakanjja, jaqenakajj janiw mä ratuk aruntasipjjerïkänti, jan ukasti aruntaskasajj wali jayaw parlapjjerïna. Bibliat yatjjattʼat mä jaqejj uka toqet akham siwa: “Uksa toqenakan jakasir jaqenakajja, janiw mä ratuk pʼeq altʼas aruntasipkänti, ni amparampikis aruntasipkänti. Jan ukasti walja kutiw qhomantasipjjerïna, oraqer puriñkam altʼasisaw wal jachʼañchasipjjerïna. Taqe ukanak lurañatakejj walja tiempow munasïna” sasa. Ukhamajj janiw aruntasipjjätati sasinjja, Jesusajj ak sañwa munaskäna: “Tiemponakamjja janiw ina chʼusar aptʼasipjjañamäkiti, kuna laykutejj apapkta uk yatiyäwejj wali urgentewa” sasa.b

13. Jesusajj kuna instruccionanaktï discipulonakapar churkäna ukjja, ¿kunatsa jiwasajj jankʼak phoqañasaraki?

13 Jesusajj kuna instruccionanaktï discipulonakapar churkäna ukanakjja, jankʼakiw jiwasajj phoqañasaraki. Predickasajja, taqe chuymaw Jehová Diosar confiyañasa (Proverbios 3:5, 6). Jiwasatï ‘Diosan Reinop nayraqat thaqañäni’ ukhajja, janipuniw kunatï jakañatak munaski ukanakajj faltkistaniti (Mateo 6:33). Khitinakatï oraqpachan Diosan Reinop sapürunjam yatiyapki ukanakajja, kunjamsa Jehová Diosajj taqe kunan yanaptʼasi uk jupanak pachpaw qhan uñjawayapjje (Salmo 37:25). Ukatjja jiwasajj janiw tiemp ina chʼusar aptʼasiñasäkiti. Jiwasatï yaqha lurañanakar uchasjjsna ukhajja, akapachajj facilakwa kuntï lurañasäki ukanakat apaqestaspa (Lucas 21:34-36). Cheqas janipuniw kunampis apayasiñasäkiti, kuna laykutejj kuntï yatiyañasäki ukajj wali importantepuniwa (Romanos 10:13-15). Ukhamajj kuna asignaciontï katoqawayktan ukan wali importantëtap janipun armapjjañäniti, ukhamatwa tiempsa chʼamsa jan ina chʼusar aptʼaskañäniti, jan ukasti Diosan arunakap yatiyañatakiw wal chʼamachasiñäni. Ak amtapjjapuniñäni: jukʼa tiempokiw utj-jje, “cosecha apthapiñajj” waliw faltaskaraki (Mateo 9:37, 38).

Jesusan mayitapajj jiwasatakirakiwa

14. Mateo 28:18-20 textonkki uka arunakajja, ¿kunjamatsa Jesusan taqe arkirinakapatakïtap yattanjja? (Nota uñjjattʼarakïta).

14 “Sarapjjam, [...] nayan discipulojar tukuyapjjam” sasinjja, Jesusajj mä jachʼa luräwi arkirinakapar churaskäna. Ukampis janiw jupajj Galilea qollun tantachatäpkäna uka discipulonakaparuk uka mandato churkänti.c Kuntï Jesusajj maykäna ukajja, “taqe markanakankir” jaqenakaruw predicasiñapäna, ukatjja “akapachajj tukuskani ukapachka[maw]” yatiyasiñaparakïna. Ukhamasti, taqe arkirinakapaw jupan mandatop phoqapjjañapäna, jiwasas ukhamarakiw phoqañasa. Jichhajja, Mateo 28:18-20 textonkir Jesusan arunakapat jukʼamp amuytʼañäni.

15. ¿Kunatsa kuntï Jesusajj maykäna ukar istʼañasa?

15 Jaqenakarojj arkirijar tukuyapjjam sasin janïr siskäna ukhajja, Jesusajj akham sänwa: “Diosaw taqe autoridad churitu, alajjpachansa ukhamaraki aka oraqensa” sasa (Mateo 28:18). ¿Cheqapunit Jesusajj ukham autoridadanïpacha? Jïsa. Jupajj arcangeljamajja, walja millón millón angelanakaruw pʼeqtʼi (1 Tesalonicenses 4:16; Apocalipsis 12:7). Ukat ‘congregacionan pʼeqepjamajja’, jupaw aka oraqenkir arkirinakaparojj pʼeqtʼaraki (Efesios 5:23). Ukhamarusa, Jesusajj 1914 marat aksaruw Reyjam alajjpachan apnaqañ qalltawayi (Apocalipsis 11:15). Ukatjja taqe khitinakatï sepulturankapki ukanakjjarus wali autoridadaniwa, kuna laykutejj jupakiw jiwatanakar jaktayañatakejj chʼamanejja (Juan 5:26-28). “Diosaw taqe autoridad churitu” sasin nayraqat arsusajja, kuntï ukjjarojj maykäna ukajj mä ordenätapwa Jesusajj uñachtʼayäna. Ukhamajj Jesusan mandatoparojj taqe chuymaw istʼañasa, kuna laykutejj Jehová Diosatwa jupajj autoridad katoqawayi (1 Corintios 15:27).

16. Jesusajj “sarapjjam” sasin siskäna ukhajj ¿kamsañsa munaskäna, ukat kunjamsa uka arupar istʼatas uñachtʼaytanjja?

16 Discipulonakapar kun lurapjjañaptï maykäna ukhajja, Jesusajj “sarapjjam” sasaw parlañ qalltäna (Mateo 28:19). Uka arurjamajja, Diosan arunakap yaqhanakar yatiyir sarañjja jiwas pachpaw amtañasa, ukjja kunayman toqetwa lursna. Sañäni, nayraqatajj utat utwa predikirejj sartanjja, ukhamat jaqenakamp sum parltʼasiñataki (Hechos 20:20). Ukatjja taqe cheqan suma yatiyäwinak predicañatakiw chʼamachastanjja. Cheqas urun khitinakampitï jikisktan ukanakarojj parlapuntanwa, ukampis janïr parlkasajj wali sumwa amuytʼastanjja, kuna laykutejj janiw territorionakajj mä igualakïkiti. Ukhamäkchisa, taqeniw Jesusan arunakapar istʼasajj suma chuyman jaqenakar thaqerejj sartanjja (Mateo 10:11).

17. ¿Kunjamsa jaqenakarojj Jesusan ‘discipulopar tukuytanjja’?

17 Ukjjarojja kuna amtampis arkirinakapajj predikir sarapjjañapa ukwa Jesusajj qhanañchäna, jupanakajj ‘taqe markanakankir jaqenakarojj Jesusan discipuloparuw tukuyapjjañapäna’ (Mateo 28:19). ¿Kunjamsa jaqenakarojj Jesusan discipulopar tukuysna? Mä discipulojja, khitirutï yatichaski jan ukajj mä asignacionatak wakichtʼaski ukawa. Ukampis cheqpach discipulor tukuyañatakejja, janiw Bibliat yatichañakejj wakiskiti. Kunapachatï Bibliat yatjjatañapatak maynir yanaptʼtan ukhajja, janiw ukhamak yatichktanti, jan ukasti Jesusan arkiripar tukuñapwa muntanjja. Ukatwa wakiski ukhajj Jesusan ejemplopat parlapuntanjja. Ukhamat Bibliat yateqerejj Jesusan kayup arkañapataki, Yatichiriparjam uñjañapataki, Jesusjam jakañapataki ukat kuntï jupajj lurkäna uka pachp lurañapataki (Juan 13:15).

18. ¿Kunatsa Jesusan discipulonakapan bautisasipjjañapajj wali importantejja?

18 Discipulopar tukuykasajj kunampsa lurañasa uka toqet parlkasajja, Jesusajj akham sarakïnwa: “Bautisapjjam Awkina, Yoqana, espíritu santon sutipjjaru” sasa (Mateo 28:19). Mä jaqen bautisasiñ amtatapajj wali importantepuniwa, kuna laykutejj ukhamatwa Jehová Diosar vidap katuyasjjatap qhan uñachtʼayi. Ukatjja uk lurañajj salvasiñatakis wali importanterakiwa (1 Pedro 3:21). Bautisat cristianonakat khitinakatï Jehová Diosar taqe chuyma serviñatak chʼamachasipki ukanakajja, paraison walja bendicionanakwa katoqapjjani. Jesusan discipulopar tukupjjañapatakisa bautisasipjjañapatakis ¿jumajj maynirus yanaptʼawaytati? Cheqas bautisasiñapkam maynir yanaptʼañajj wali kusiskañapuniwa (3 Juan 4).

19. ¿Kunsa Jesusan machaq discipulonakaparojj yatichañasa, ukat bautisasjjapjjani uka qhepat kunsa luraskakiñasa?

19 Arkirinakapajj kunsa ukjjarojj lurapjjañapäna uka toqet Jesusajj akham sarakïnwa: “Ukatsti taqe kuntï nayajj jumanakar yatichapksma ukanak phoqañ yatichapjjarakim” sasa (Mateo 28:20). Cheqpach cristianonakajja, Jesusan mandatonakapar istʼañwa machaqanakar yatichtanjja, ukatjja Diosar munasiñsa, jaqe masisar munasiñsa, yaqhanakar Jesusan arkiripar tukuyañsa yaticharaktanwa (Mateo 22:37-39). Kunjamsa Biblian cheqa yatichäwinakap qhanañchapjjaspa, kunjamsa kuntï yateqapki uk arjjatapjjaspa uks jukʼat jukʼatwa yaticharaktanjja. Yateqerinakasajj predicañatak mayitanak phoqjjapjje ukhajja, jupanakamp chikaw predikir sartanjja, kunjamsa yatiyapjjaspa uks arunakasampi luratanakasampiw uñachtʼayaraktanjja. Ukampis bautisasjjapjjani uka qhepatjja, jupanakarojj yanaptʼaskakiñasawa, kuna laykutejj Jesusar arkatap laykojj jan walinakanwa uñjasipjjani (Lucas 9:23, 24).

“Sapürupuniw jumanakampïskta”

20, 21. 1) Kuna lurañtï Jesusajj jaytawaykistu uk phoqañatakejj ¿kunatsa jan ajjsarayasktanjja? 2) ¿Kunatsa jan qarjtas predicaskakiñasa, ukat kun lurañsa amtañasa?

20 Jesusajj kuna arunaktï tukuyañatakejj arskäna ukajj wali chʼamañchtʼkiriwa, jupajj akham sänwa: “Amtapjjapunim, nayajj sapürupuniw jumanakampïskta, akapachajj tukuskani ukapachkama” sasa (Mateo 28:20). Kuna lurañampitï phoqañasäki ukajj kunja importantesa, kunjamsa jaqenakajj predicatasat uñisipjjestani uksa Jesusajj sum yati (Lucas 21:12). Ukampis janiw ajjsarañampejj apayasiñasäkiti, kuna laykutejj Jesús Pʼeqtʼirisajj janiw jiwas sapak uka lurañamp phoqañas suykiti. Cheqansa, kunapachatï Diosan arunakap yatiyktan ukhajj Jesusaw jiwasamp chikäski, jupajj ‘alajjpachansa ukhamarak aka oraqensa wali autoridadaniwa’, uk yatiñajj walpun jiwasarojj chuymachtʼistu.

21 Jesusajja “akapachajj tukuskani” ukapachkamaw jumanakampïskäjja sasaw discipulonakapar säna. Ukhamajj Jesusan mandatopar istʼasajja, akapachan tukusiñapkamaw predicaskakiñasa, janipuniw kunäkipans qarjtañasäkiti. Jichhürunakanjja cosecha apthapiñ tiemponwa jakasktanjja, Jesusan machaq discipulonakaparus waljaniw tukusipkaraki. Jesusan arkirinakapjamajja, “sarapjjam, [...] nayan discipulojar tukuyapjjam” sasin arsuwayki uk phoqañatakejj taqe chuymaw chʼamachasiñasa. Ukhamasti, Jesusan mandatopar phoqañatak tiempo apstʼasiñäni, chʼamasampisa kunatï utjkistu ukanakampis uk phoqañatak chʼamachasipjjarakiñäni.

a Jesusajj parlkäna uka wakʼajja, amuyatajj qollqe imañatak mä bolsillonïnwa. Ukat manqʼa wayaqat parlkäna ukajja, lipʼichit lurat mä jachʼa bolsänwa, ukaruw viajirinakajj manqʼañanaksa yaqha ukhamanaks kallachipar jaqontasisajj apasipjjerïna.

b Mä kutejja, niya uka pachpa arunakwa Eliseo profetajj Guehazí serviripar säna. Yoqap jiwayaskäna uka warmin utapar Guehazí serviripar khitkäna ukhajja, Eliseo profetajj akham sänwa: “Maynimpitejj jikisïtajja, janiw jupar aruntätati” sasa (2 Reyes 4:29). Cheqansa, Eliseon serviripajj kuna asignaciontï katoqkäna ukajj wali urgentënwa.

c Jesusan arkirinakapat jilapartejj Galilea qollunkasipkänwa. Ukatwa Jesusajj jiwatat jaktjjäna uka qhepat ‘500 jukʼampi jilatanakar uñstäna’, amuyatajj Mateo 28:16-20 textojj uka toqetwa parlaraki (1 Corintios 15:6). Ukhamajj kunapachatï Jesusajj “jaqenakar nayan discipulojar tukuyapjjam” sasin siskäna ukhajja, walja patak arkirinakapaw utjpachäna.

¿Kunjamsa Jesusar arksna?

  • Diosan Reinopat parlir sarktan ukhajja, ¿kunjamsa jaqenakamp parlañ qalltañasa? (Mateo 10:11-13; Lucas 10:5).

  • Diosan arunakap predicañ jarkʼapjjestani ukhajja, ¿kunjamsa Jesusan arunakapajj yanaptʼistaspa? (Marcos 13:9-13).

  • Khitinakatï Diosan arunakap jan istʼañ munapki ukanakarojj ¿kunjamsa uñjañasa? (Lucas 10:10, 11).

  • Jiwasatakitï predicañajj wali importantëni ukhajja, ¿kuna askinakas utjani? (Lucas 12:22-31).

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki