Maynit maynikam perdonasipjjam
“Maynit maynikama khuyaptʼayasirïpjjam, perdonasirïpjjarakim maynit maynikama.” (EFE. 4:32.)
KAMSAS QHANAÑCHTʼASMA
¿Kunatsa perdonañatakejj jankʼakïñasa?
¿Kunatsa perdonañajj wakisi ukjja kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj amuytʼayäna?
¿Maynit maynikam perdonastan ukhajj kuna askinaksa jikjjatan?
1, 2. ¿Mayninakar perdonañatakejj jankʼakïtanti janicha uk kunatsa amuykiptʼasiñasa?
KUNJAMSA Jehová Diosajj juch uñji ukat juchar purtʼastan ukhajj kunjamsa jikjjatasi ukjja, Arupanwa qhanañchistu. Ukat ukanwa perdonasiñ toqetsa yaticharakistu. Pasïr yatichäwinjja, Davitaru ukat Manasés chacharojj kunjamsa Jehová Diosajj arrepentisipjjatapat perdonäna ukwa yatjjatawaytanjja. Jupanakajj chuymanakapan wali llakita jikjjatasipjjatapatwa jan wali luräwinakapat arsusipjjäna, ukat uka luräwinakap jaytapjjäna ukat taqe chuymaw arrepentisipjjäna. Ukhamatwa Jehová Diosampejj wasitat sum apasjjapjjäna.
2 Jichhajja, mayninakar perdonañ toqet yatjjatarakiñäni. Kuna jan walinaktï Manasesajj jaqenakar lurkäna ukanak taypin familiamat maynis ukankaspäna ukhajja, ¿kunjamsa jikjjatasismäna? ¿Uka reyir perdonasmänti? Ukham jisktʼasiñajj wali askïspawa, kunattejj jan waltʼayiri ukat jupatakik kuns muniri ukat leyinaka jan respetir jaqenak taypinwa jaktanjja. Ukhamasti, ¿kunatsa mä cristianojj perdonasir chuymanïñatak chʼamachasiñapa? Ukat jumatï jan waltʼayat uñjasta jan ukajj ina chʼusat tʼaqhesta ukhajja, ¿kunas jan colertʼasiñatakisa, kunjamtï Diosajj munki ukarjam lurañatakisa ukat perdonasirïñatakis yanaptʼiristam?
KUNATSA PERDONAÑASA
3-5. 1) ¿Kunatsa perdonasirïñasajj wakisi uk amuytʼayañatakejj kuna uñachtʼäwimpis Jesusajj yatichäna? 2) ¿Mateo 18:21-35 qellqatan jikjjataski uka uñachtʼäwejj kuns yatichistu?
3 Jilat kullakasa jan ukajj yaqha jaqenakas chuym ustʼaykchistojja, perdonañatakejj jankʼakïñasawa. Ukham lurasajj familiaranakasampisa, amigonakasampisa, jaqe masisampisa ukat Jehová Diosampis sumanwa jikjjatasiñäni. Qhawqha kutisay maynejj chuym ustʼaychistani mä cristianojj perdonasirïñapawa sasaw Bibliajj qhanañchistu. Kunatsa perdonirïñasa uk sum amuytʼayañatakejja, Jesusajj qollqe manuni mä esclavotwa parläna.
4 Uka esclavojj reyirojj walja qollqew manünjja, uka manu phoqhañatakisti 60.000.000 urunakwa irnaqañapäna, ukampis reyejj manup perdonänwa. Ukat manupat perdonat esclavojja, sarkasin yaqha esclavo masiparuw jikjjatarakïna, jupajj mä qhawqha qollqekwa jupar manüna: uka manu phoqhañatakejj 100 urunakakwa irnaqañapäna. Ukat pamparu killtʼasisaw achiktʼasirakïna: ‘Tata, mä jukʼa suytʼakita, nayasti pagjjakïmawa’ sasa, ukampis reyimpi manupat perdonatäkäna uka esclavojj janiw munkänti, ukatwa carcelaru llawintayäna. Uk yatisajj reyejj wal colertʼasïna, ukatwa jupar akham säna: “¡Ñanqha lurir jaqe! [...] Jumajj khuyaptʼayasiñamänwa uka serviri masimatjja kunjämtejj nayajj jumamp lurkta ukhama” sasa. “Ukatsti [juparojj] tʼaqhesiyarakïnwa taqe uka manupa pagañapkama” (Mat. 18:21-34).
5 ¿Kunsa Jesusajj uka uñachtʼäwimpi yatichäna? Jupa pachpaw tukuyañatakejj akham säna: “Ukhamarakiw alajjpachankir Awkejjajj jumanakampejj lurarakini, janitejj taqe chuyma perdonapkät ukajja” sasa (Mat. 18:35). Kuntï yatichkäna ukajj qhanawa. Pantjasir jaqëtasat kunanakansa juchachasiwaytan ukanakaw Jehová Diosan kamachinakaparjam jan sum phoqherjamätas qhan uñachtʼayistu. Ukhamäkchisa, Jehová Diosajj jiwasar perdonañatakejj jankʼakiwa. Cheqasa, janis kuna juchsa lurksna ukhamwa uñjañ munistu. Jiwasatï Diosampi sum apasiñ munstanjja, mayninakan juchanakap perdonañasarakiwa. Ukasti, kunjamtï Jesusajj Wali Uñtʼat Arstʼäwipan siskäna ukhamawa: “Jumanakatejj jan wali luratanakapat masinakamarojj perdonapjjäta ukkhajja, alajjpachankir Awkimajj jumanakarojj perdonapjjarakïtamwa. Masinakamar jan perdonapkäta ukasti, jumanakan Awkimasti janirakiw kuna juchanakamatsa perdonapkarakïtamti” sasa (Mat. 6:14, 15).
6. ¿Kunatsa perdonañajj chʼamäspa?
6 ‘Ukajj wali khusarakisä, ukampis arsuñajj janis chʼamäkchejja phoqhañaw chʼamajja’ sasin inas jumajj sischisma. ¿Kunatsa chʼamajja? Kunattejja, maynejj jan wal luristu ukhajj jankʼakiw chuym ustʼayastanjja. Inas jumajj colerata ukat chuyma pʼakintata jikjjataschisma, jan ukajj kunatï cheqapäki uk luraña munchisma jan ukajj ukhamat ukham kuttʼayañ munchisma. Ukat yaqhepajja, janipuniw jan wal lurkitu ukarojj perdonkäti sas kunaw amuyapjje. Jumatï ukhaman jikjjatastajja, ¿kunjamtï Jehová Diosajj yupaychirinakapat suyki ukham perdonasir chuymanïñatakejj kuns lurasma?
KUNATSA UKHAM JIKJJATASTA UK AMUYTʼASIM
7, 8. Jumatï mayninakan jan walinak luratapat coleratästajja, ¿kunas jupanakar perdonañatak yanaptʼiristam?
7 Kunapachatï jan wal lurapjjestu jan ukajj ukham amuyastan ukhajja, wali chuyma ustʼataw jikjjatasna. Kunapachatï wali coleratäkäna ukhajj kunas pasatayna uk akham sasaw mä waynajj qhanañchi: ‘Janipuniw mayampi kuttʼankäti sasaw utat sarawayjjta. Uka urojj suma lupi urupunïnwa, ukat pampanwa wal lupʼiskayäta ukat uka cheqan utjki uka suma chʼojjñanak uñjkasajj jukʼat jukʼatwa sumaptjjta. Ukat mä qhawqha horanak qhepat jan colerata ukat wali arrepentisitaw utar kuttʼawayjjta’ sasa. Kuntï uka waynajj lurkäna ukajja, kunja wakiskiris lupʼiñataki tiempo apstʼasiñajj ukwa amuytʼayistu, ukhamat kunjamtï Diosajj munki ukarjam lurañataki ukat qhepat jan amtasiskañataki (Sal. 4:4, NM; Pro. 14:29; Sant. 1:19, 20).
8 Ukampis ¿chuyma ustʼatakiskäta ukhasti? Kunatsa ukham colerat jikjjatasta uk amuytʼasim. ¿Jan walti lurapjjtam jan ukajj qhoru arunakampich parlapjjtam? ¿Jan ukajj yatkasinwa maynejj chuym ustʼayitu sasincha amuyta? ¿Kuntï lurapktam ukajj sinti jan walipuniti? Kunatsa coleratäsktan ukanakat sum amuytʼañaw Biblian kawkïr ewjjtʼanakapas yanaptʼiristam uk amuytʼäta. Ukhamatwa kunjamtï Diosajj munki ukarjam lurasma (Proverbios 15:28; 17:27 liytʼasiñapawa). Kunjamas chuymaman jikjjatasta uk amuytʼasïta ukhajja, yaqhanakar juchanakap pampachañatakejj jankʼakïyätawa. Uk lurañajj inas chʼamächini, ukampis Diosan Arupaw “lupʼïwinaksa [ukat] chuyman amtäwinakapsa” qhanstayañ yanaptʼätam ukat Jehová Diosjam perdonasirïñatakis yanaptʼarakïtam (Heb. 4:12).
¿JUMARUK JAN WALTʼAYAÑ MUNAPKIRISTAM UKHAMTI AMUYASTA?
9, 10. 1) ¿Chuym ustʼat jikjjatasïta ukhajj kuns lurañama? 2) ¿Sum amuykiptʼasirïñasa ukat khuyaptʼayasirïñas kunjamsa jakäwiman yanaptʼiristam?
9 Jakäwinjja, maynejj kunaymanitwa colertʼasispa. Amuytʼañataki, thak sarkasin mä akatjamat maynejj nuktʼawayas niy tinkuyiristam ukhajj ¿kamachasmasa? Cheqas ukham luratajja, yaqhepajj wal colertʼasisaw maynirojj nuwjapjje uk walj kutiw istʼtanjja. Niyas mä cristianojj janiw uk lurkaspati.
10 Colerasiñat sipansa, sum amuykiptʼasiñamaw askïspa. Inas jan amuytʼasis sarnaqatamat jumajj juchanïskaraksta, jan ukajj inas maynejj llakit jikjjatasisajj chuymas kawkstʼat sarnaqaskchïna. Ukhamächi janisa, sum amuykiptʼasirïña ukat khuyaptʼayasirïñawa jan colerasiñataki, jan chuym ustʼayasiñataki ukat jan walinak jan amuyañatak yanaptʼistani. Eclesiastés 7:9 qellqatan akham siwa: “Jan colerasiñampi atipayasimti, colerasiñajj pisi amuytʼan jaqenkiwa” sasa. Janipun jumarukis jan waltʼayañ munapkiristam ukham amuyamti. Ukham amuyañajj awisajj janiw cheqapunïkaspati; kunattejj pantjasirïtasatwa ukham jan walinak amuysna. Ukampis ak amtañasapuniwa, kunatsa ukham luristu jan ukajj sistu uk janiw yatktanti, ukhamasti jiwasatï jaqe masisar munasiñäni ukat perdonañatak jankʼakiñäni ukhajja, kusisitäñäniwa (1 Pedro 4:8 liytʼasiñapawa).
SUMANKAÑAJJ JUMANAKARUW KUTKATJJANI
11. Yatiyir sarkasajj jan wal katoqapkistani ukhajja, ¿kunsa lurañasa?
11 Yatiyir sarkasajj jaqejj jan wal katoqapjjeristam ukhajja, ¿kunas jan colerasiñatak yanaptʼiristam? Jesusajj 70 arkirinakapar yatiyir khitkäna ukhajja, akham sänwa: “Mä utar mantapkäta ukkhasti, nayraqat aruntapjjam: ‘Sumankañajj utjpan aka utana’” sasa. Ukat akham saskakïnwa: “Ukantejj sumankañani jaqejj utjchi ukajja, jupanakatakïniw uka aruntajja; jan ukhamäkchi ukajja jan jupanakatakïkjjpänti, [mä arunjja, ‘sumankañajj jumanakaruw kutkatjjani’, MT]” sasa (Luc. 10:1, 5, 6). Jehová Diosan suma yatiyäwinakap maynejj istʼkistu ukhajj wali kusisitaw jikjjatastanjja, kunattejj yatiyktan ukajj jupan askipatakiwa. Ukampis awisajj janiw sum katoqapkistuti. Ukhaman uñjasïta ukajj ¿kuns lurasma? Jesusan arunakaparjamajja, sumankañasawa. Kunjamsay jaqejj katoqchistani, jan colertʼasisaw sarjjañasa. Ukampis jan walit jan wal kuttʼaysna ukhajja, sumankañajj janiw jiwasankjjaniti.
12. Apóstol Pablojj Efesios 4:31, 32 qellqatan ewjjtʼawayki ukarjamajja, ¿kunsa lurañasa?
12 Janiw yatiyir sarkasakejj sumankañ utjañapatak chʼamachasiñasäkiti jan ukasti taqe kunanwa chʼamachasiñasa. Ukampisa, maynir perdonañajja, janiw jan wali luratapajj walikïkaspasa ukat chuym ustʼayatapajj askirjamas uñjksna ukham sañ munkiti. Jan ukasti, kuna jan waltï lurki ukanakat armasjjañasawa ukat janiw colerañasäkiti. Yaqhepajj jan walinak luratajj ukanakatakwa amtasisipki ukat janiw kusisit jikjjatasipkiti. Janipun colerampi apnaqayasimti. Amtapunim chuyma ustʼatakïskäta ukhajj janiw kusisitäkätati. Ukhamasti, ¡perdonañatakejj jankʼakïñamawa! (Efesios 4:31, 32 liytʼasiñapawa.)
KUNJAMTÏ JEHOVÁ DIOSAJJ MUNKI UKARJAMPUN LURAM
13. 1) ¿Kunjamsa mä cristianojj ‘uñisiripan’ pʼeqepjjarojj ‘nina sankʼanak qotuchaspa’? 2) ¿Jan wal katoqkistu ukanakar munasiñap uñjsna ukhajj kunas pasaspa?
13 Awisajja, khititï jan wal katoqkistu ukarojj inas Diosan kamachinakapar askirjam uñjañapatak yanaptʼsna. Apóstol Pablojj akham sänwa: “‘Uñisirimatejj manqʼat awtjatächejja, manqʼañ churam, umat pharjatäch ukasti, um churarakim’, [“uk lurasasti nina sankʼanakwa pʼeqepjjarojj qotuchta”, MT]. Jan ñanqhampejj atipjayasimti, ukatsipan ñanqharojj askimpi atipjam” sasa (Rom. 12:20, 21). Munasiñajja, colerat jaqenakarojj sumaptayaspawa ukat suma chuyman jaqeruw tukuyaspa. Kunatsa colerataskäna uk sum amuytʼañäni ukat khuyaptʼayasiñäni ukhajja, inas juparojj Diosan Arupat yatjjatañapatak yanaptʼsna. Ukampis janis ukhamäkchinejja, kunjam chuymampis uñjtan ukanakatwa lupʼini (1 Ped. 2:12; 3:16).
14. Kuna jan walsay maynejj lurchistu, ¿kunatsa perdonañajj wakisipuni?
14 Maysa toqetjja, yaqhep jaqenakampi chikachasiñajj janiw walïkaspati. Uka jaqenakat mayajj akäspawa: khitinakatï jachʼa juchar purtʼasisin jan arrepentisipjjatapat tamat jaqsutapki ukanaka. Jupanakat maynitï jan wal lurstam ukat qhepat arrepentischinisa, perdonañajj chʼamakïspawa, kunattejj chuym ustʼaykistu uk janiw jankʼak armktänti. Ukhamtï jikjjatastanjja, perdonañatakejj kutin kutiniw Jehová Diosar yanap mayisiñasa. Kunattejja, janipuniw jiwasajj maynin chuymap uñtʼksnati. Ukampis Jehová Diosajj sum uñtʼi. Jupajj sumwa jaqen amtatanakap yati ukat jucharar jaqenakampis paciencianirakiwa (Sal. 7:9; Pro. 17:3). Ukatwa Bibliajj akham qhanañchi: “Janiraki ñanqhat ñanqha kuttʼayapjjamti; kunatejj askïki ukrak taqe jaqenakan nayraqatapanjj lurapjjam. Kawkikamatejj puedepkta ukakamajj taqenimpis jumanakajj sumankapjjam. Munat jilatanaka, jumanak purajj jan ukhamat ukham lurjasipjjamti, jan ukasti Diosar jaytapjjam, jupawa mutuyaskani. Qellqatanjja siwa: ‘Nayaruw waktʼitu mutuyaskañajja, nayarakiw phoqhaskäjja, siw [Jehová] Tatitojja’” (Rom. 12:17-19). Kuntï Jehová Diosajj yatki uk janiwa yatktanki, ukhamasti janiw jaqe masisarojj juchañchksnati (Mat. 7:1, 2). Ukampis Jehová Diosaw cheqaparjam uñjani sasaw confiysna.
15. ¿Maynejj jan wal lurkistu ukhajj kun amtañas wakisispa?
15 Jumatï ina chʼusat tʼaqhesiyata amuyassta ukat arrepentisir juchanir jan perdonirjamästa ukhajja, ak amtañamapuniwa: juma contra juchachasirejj ukham luratapat tʼaqhesiskarakiwa, kunattejj jupajj jiwasjam pantjasir jaqerakiwa (Rom. 3:23). Jehová Diosajj taqe jucharar jaqenakatwa khuyaptʼayasi. Ukatwa jiwas contra juchachaski ukatak Diosat mayirapiñasa. Jupatakitï mayirapiñäni ukhajja, janiw jupatakejj sinti coleratäjjañäniti. Khititï jan wal lurapktam ukanakampejj jan coleratakïsipkamti sasaw Jesusajj qhanañchäna, kunattejj akham sänwa: “Uñisirinakamarojj munapjjam [...] Diosat mayirapipjjarakim” sasa (Mat. 5:44).
16, 17. Irpir chuymaninakajj mä juchararan arrepentisitap amuyasin jan juchañchapkani ukhajja, ¿kunjamsa jupar uñjañama, ukat kunatsa?
16 Jehová Diosan amtaparjamajja, irpir chuymaninakaw tamanjja jachʼa juchanak uñjapjjañapatak uttʼayatäpjje. Uka jilatanakajja, janiw kunjamtï Jehová Diosajj taqe kuns yatki ukham yatipkaspati, ukampisa qollan ajayumpi yanaptʼatawa kuntï Diosan Arupajj siski ukarjam lurañatak chʼamachasipjje. Ukhamasti, Diosat mayisis mä amtar puripki ukhajja, kunjamtï Jehová Diosajj amuyki ukarjamawa (Mat. 18:18).
17 Akhaman jikjjatasiñäni ukhaw Jehová Diosarojj taqe chuymat yupaychasktan janicha ukajj yantʼat uñjasini. Irpir chuymaninakatï juchararan arrepentisitap amuyasin jan juchañchapkani ukhajja, ¿jumajj uka jilataru jan ukajj uka kullakar perdonätati, ukat jupar munasiñampi uñjaskakïtati? (2 Cor. 2:5-8.) Inas uk lurañajj jumatakejj chʼamächini, yamas jupatï jumaru jan ukajj familiamankirit mayniru jan wal lurchi ukhajja. Ukampis Jehová Diosaru ukat kunjamsa Jupajj taman jan waltʼäwinak askichi ukar confiyäta ukhajja, yatiñanïtama ukat perdonasirïtamwa uñachtʼayäta (Pro. 3:5, 6).
18. ¿Perdonasirïñäni ukhajj kuna askinaksa jikjjatañäni?
18 Jiwasatï perdonañataki jankʼakïñäni ukhajja, walja askinakwa jikjjatañäni. Jukʼamp suma jikjjatasiñataki, kusisita ukat jan coleratäñatakiw yanaptʼistu. Ukat ukajj mayninakamp sum apasiñasatakiw yanaptʼarakistu. Ukampis jan perdonasirïñäni ukhajja, usuta ukat wali llakitaw jikjjatasiñäni. Ukat janirakiw mayninakampis sum apaskañäniti. Ukampis perdonasirïñäni ukhajja, Jehová Dios Awkisampiw sum apasiñäni, ukaw taqe kunat sipansa wali askejja (Col. 3:12-14).
[27 janan fotopa]
¿Kunsa Jesusajj uñachtʼäwipampi yatichistu?
[30 janan fotopa]
Cristianonakajj perdonañatak jankʼakïpjjañapawa