Tongei Kot Ewe Mi Tongeok

“Kopwe tongei om Samol Kot ren unusen letipom, o ren unusen ngunum o ren unusen ekiekum.”—MATTU 22:37.

MEI wor eü kapas eis ekkewe Farisi lon fansoun Jises ra kan wippinfengen woon. Ifa ewe allük mi lamot seni meinisin me lein ekkewe lap seni 600 allük lon Allükün Moses? Itä pwe ewe allük mi weneiti asor? Pwüngün pwe ra eäni asor fän iten omusomusen tipis me asorun kilisou ngeni Kot. Are ewe allük mi lapalap seni meinisin itä ewe allükün sirkumsais? Mi pwal lamot ena allük pokiten sirkumsais eü esissilen ewe atipeeü Jiowa a föratiu lefilen me Eperiam.—Keneses 17:9-13.

² Iwe nge, ekkoch repwe tongeni wippin pwe ese pwüng pwe eü allük epwe tekia seni ekkoch allük pun iteiten allük me ren Kot ir mi lamot meinisin—inaamwo ika ekkoch allük ussun itä ra lamot kisikis. Ekkewe Farisi ra eisini Jises ewe kapas eis ra kan wippinfengen woon. Ekkoch ra ekieki pwe neman Jises epwe apasa och mettoch epwe tongeni atai än aramas lükülük woon. Emön me leir a kapas eis ngeni Jises: “Menni lein ekkewe alluk a lapalap?”—Mattu 22:34-36.

³ Än Jises pölüen ngeni ewe kapas eis a mmen watte lamotan ngenikich ikenäi. Met Jises a apasa a pinukufengeni meinisin me menlapei eü chök mettoch mi lamot lon fel mi enlet. Jises a aloni Tuteronomi 6:5 me apasa: “Kopwe tongei om Samol Kot ren unusen letipom, o ren unusen ngünum, o ren unusen ekiekum. Iei ewe popun alluk mi lapalap.” Inaamwo ika ewe Farisi a eis eü chök allük, nge Jises a pwal ngeni eü allük me lükün ena. A aloni Lifitikos 19:18 me a apasa: “Nge mi wor pwal eu aruuan mi lollo chok, Kopwe tongei chon orum usun chok pwisin en.” Jises a erä pwe ewe fel mi unusen limöch a longolong woon ikkeei ruu allük. Ren an ekkewe Farisi resap pwal eispat ngeni Jises le attetelatiu ekkewe allük meinisin me ren en me lamotan, Jises a awesalo an afalafal ren an apasa: “Iwe, ekkewe alluk meinisin, pwal ekkewe soufos, ra riri ngeni ekkeei ruu alluk.” (Mattu 22:37-40) Lon ei lesen, sipwe käeö ewe allük mi lapalap me lein ekkeei ruu allük. Pwata sipwe tongei Kot? Ifa ussun sipwe pwäratä pwe sia tongei Kot? Ifa ussun sipwe ämääraatä ei esin tong? A mmen lamot sipwe silei pölüen ekkena kapas eis pun ren ach sipwe apwapwai Jiowa, mi lamot sipwe tongei I ren unusen letipach, ngünüch me ekiekich.

Lamoten ewe Tong

⁴ Ewe Farisi, ewe a eisini Jises ese pwal mäirü ren met Jises a apasa. A silei pwe tong ngeni Kot eü kinikin mi lamot lon ewe fel mi enlet, inaamwo ika chommong rese fen apwönüetä. Lon ekkewe sinakok ra eöreni le osommong le eäni ewe Shema, an chon Ipru iotek, me a kapachelong lon ena iotek ewe a mak lon Tuteronomi 6:4-9, ewe wokisin Jises a aloni. Me ren ewe puken Mark, ewe Farisi a ereni Jises: “Mei pung reom, Sense. Mi enlet om kapas pwe Kot mi emon chok, o ese pwal wor emon pwe i chok. Iwe, ach tong ngeni i ren unusen letipach, o ren unusen ach wewe, o ren unusen ach tufich, pwal ach tong ngeni chon oruch usun chok pwisin kich, iei a fakkun lap seni meinisin ekkewe asor ra fisi, pwal sokkun asor meinisin.”—Mark 12:32, 33.

⁵ Inaamwo ika mi lamot ekkewe asorun kek me sokkun asor meinisin me ren ewe Allük, nge Kot a wesewesen aücheani nöün kewe aramas mi letip unus. A mmen watte än Kot aücheani emön litchok mi asoresini fän tong lap seni fitu ngeröü ätemwänin sip mi fang fän urufutuk. (Mika 6:6-8) Chemeni pworausen emön fefin mi wöüngaü Jises a nennengeni me lon ewe imwen fel lon Jerusalem. Ekkewe rüüeföü moni kisikis a isenalong lon ewe leenien asor esap mwo nge tongeni moni emön litchok. Nge ena asor mi fang fän eü letip mi unusen tongei Jiowa a kon aüchea ngeni I lap seni an ekkewe mi pisekisek watteen asor nge seni wöür mi somelo. (Mark 12:41-44) A ifa me watteen ewe minen apöchökkül ngenikich ach silei pwe Jiowa a enletin aücheani met kich meinisin mi tufichin ngeni I ese lifilifil ifa nonnomuch—ina ach tong ngeni!

⁶ Aposel Paul a menlapei lamoten tong lon ewe fel mi enlet me a makkei: “Are ua tongeni kapas ren kapasen aramas, o pwal ren kapasen chonlang, nge are esor ai tong, upwe usun chok ngingin mecha mi akurang, o leuwommongen tikin eu pel. O are mi wor ai manamanen oesini; o are ua wewe usun sokkun monomon meinisin; o pwal sokkun tipatchem meinisin, o are mi wor ai sokkun luku meinisin, pwe upwe asulo ekkewe chuk, nge esor ai tong, iwe, esor lamotei. Are upwe fangelo piseki meinisin, o are upwe iseta inisi pwe epwe karelo, nge are esor ai tong iwe, esap wor ai feioch ren.” (1 Korint 13:1-3) A ffat pwe a lamot tong pwe Kot epwe pwapwaiti ach fel ngeni. Iwe nge, ifa ussun sipwe pwäralo ach tong ngeni Jiowa?

Ifa Ussun Sipwe Pwäralo Ach Tong Ngeni Jiowa

⁷ Chommong aramas ra lükü pwe ewe lapalap tong a eü memmeef sise tongeni nemeni, awewe chök ra fos ussun än emön mwan tongei emön fefin. Iwe nge, tong enlet esap chök eü mettoch sia meefi. Sia sinneni tong enlet ren föfför, nge esap ren memmeef. Ewe Paipel a apasa pwe tong ina eü lapalap “mi murinno seni” meinisin ach sipwe “kukutta.” (1 Korint 12:31; 14:1) A wor pesepes ngeni Chon Kraist pwe repwe pwäratä tong, esap “ren kapas chok, are ren chonmongo chok, pwe ren fofor o mi enlet.”—1 Jon 3:18.

⁸ Ach tong ngeni Kot a achüngükich ach sipwe apwapwai I me apöchökkülatä me ätekiatä än Kot pwüngün nemenem, ren ach kapas me ach föfför. A amwökütükich pwe sisap tongei fönüfan me lapalapan kewe mi ngaü. (1 Jon 2:15, 16) Ir kewe mi tongei Kot ra oput minne mi ingaü. (Kol Fel 97:10) Tong ngeni Kot a pwal weneiti ach tongei chon oruch, ewe mettoch sipwe käeö lon en lesen mwirin. Pwal och, a lamot älleäsochis lon ach tong ngeni Kot. Ewe Paipel a erä: “Pun iei weween ewe tongen Kot, pwe sipwe alleasochisi an kewe alluk, o an kewe alluk rese mo chourek.”—1 Jon 5:3.

⁹ Jises a unusen pwäralo met weween än emön epwe tongei Kot. Tong a amwökütü i an epwe likitalo pükün leenian lon läng me nonnom woon fönüfan ussun emön mwan. A pwal amwökütü i le alingalo Seman ren an kewe föfför me met a asukula ngeni aramas. Pokiten an tongei Kot a “alleasochik tori malo.” (Filipai 2:8) A pwälo an tong ren an älleäsochis, ina minne, a suuki ewe al fän iten chokkewe mi tuppwöl ar repwe üöch mwen mesen Kot. Paul a makkei: “Pun usun chok ewe alleasolap an emon aramas [Atam] a efisata tipis ren chommong aramas, epwe chok iei usun ewe alleasochis an emon [Jises Kraist] epwe efisata pung ren chommong.”—Rom 5:19.

¹⁰ Ussun chök Jises, sia pwäratä ach tong ren ach älleäsochisi Kot. Aposel Jon a makkei, “Iei ewe tong, pwe sipwe chok fefetal usun an kewe alluk.” (2 Jon 6) Ir kewe mi tongei Jiowa ra tipeni an we emmwen. Ra mirititi pwe rese tongeni sopwöch le nemeni pwisin manauer, nge ra lükülük woon än Kot tipatchem me anomu manauer fän an emmwen mi tong. (Jeremaia 10:23) Ir ra ussun chök ekkewe chon Peria loom, ra etiwa ewe kapasen Kot “ren pwichikaren letiper,” ra enletin mochen föri letipen Kot. (Fofor 17:11) Ra käeöfichi ewe Paipel ren ar repwe weweöchüiti letipen Kot, iwe, ina met a älisiir ar repwe alapalo ar föfförün älleäsochis pokiten tong.

¹¹ Ussun Jises a apasa, a kapachelong lon ach tong ngeni Kot ren unusen letipach, ekiekich, ngünüch me pöchökkülach. (Mark 12:30) Ena esin tong a feito seni letip mi pachelong ach memmeef, mochenich me alolloonun ekiekich me ach wenewenen mochen apwapwai Jiowa. Sia pwal pwäratä tong ren ach nöünöü tufichin ach ekiek. A wor longolongun ach fitipacheiti Kot, pun sia silefichi Jiowa me an kewe lapalap, allük me kokkot. Sia äeä ngünüch, unusen manauach me pöchökkülach ren ach sipwe angang me mwareiti I.

Pwata Sipwe Tongei Jiowa

¹² Eü popun sipwe tongei Jiowa pun a kütta senikich ach sipwe lapalapeni lapalapan kewe. Kot ewe popun me ewe leenien äppirü mi ünüsöch fän iten ewe lapalap tong. Aposel Jon a makkei fän emmwenien ewe ngün mi fel, “Kot mi tong.” (1 Jon 4:8) Aramas mi för lon liosun Kot me Kot a fen alapalapakich pwe sipwe tufichin pwäratä tong. Ina minne, än Jiowa pwüngün nemenem a longolong woon tong. A mochen pwe ir kewe mi nom fän nemenian repwe angang ngeni pokiten ar tong me ar tipeni an nemenem fän pwüng. Enlet, a lamot ewe tong pwe epwe wor kinamwe me tipeeü lein förien Kot kewe meinisin.

¹³ Pwal eü popun sipwe tongei Jiowa pokiten sia meefi kilisou ren minne a föri fän äsengesich. Chemeni met Jises a ereni ekkewe chon Jus: ‘Oupwe tongei ami Samol Kot.’ Ese fen kütta seniir ar repwe tongei emön kot mi towau seniir are rese sissilei. Repwe itä tongei emön Kot, ewe A pwäri än tong ngeniir. Jiowa ina I ar we Kot. Ina I ewe Emön a angaserelo seni Isip me emmweniir ngeni ewe Fönü mi Pwonetiu, ewe Emön a tümünür, atufichiir, echeniir, me ewe Emön a emiritir fän tong. Ikenäi, Jiowa ina I ach Kot, ewe a fangolo nöü we ussun ei möön kepich pwe sipwe küna manau esemuch. Mi chök pwüng pwe Jiowa epwe kütta senikich ach sipwe liwini ngeni an tong! Ach tongei I ina pölüen än Kot tong ngenikich. Kot a kütta senikich ach sipwe tongei I pun “a fen tongeikich akkom.”—1 Jon 4:19.

¹⁴ Än Jiowa tong ngeni fönüfan a ussun chök än emön sam tong ngeni nöün kewe semirit. Inaamwo ika rese unusöch, ekkewe sam me in ra angang weires me penükü chommong mettoch kapachelong watteen moni ren ar repwe tümünü nöür kewe. Ekkewe sam me in ra asukula, apöchökküla, älisi me emiriti nöür kewe pun ra mochen pwe repwe pwapwa me sopwöch. Met ekkewe sam me in ra mochen seni nöür kewe? Ra mochen nöür kewe ar repwe tonger, me lefareni minne ra ait ngeniir pwe repwe feiöch. Mi chök pwal pwüng pwe Semach mi unusöch lon läng epwe kütta senikich ach sipwe pwäratä kilisou mi fiti tong fän iten minne a föri fän äsengesich.

Äkkämääraatä Tong ngeni Kot

¹⁵ Sise mwo küna Kot are rongorong leüwan. (Jon 1:18) Nge, a etiwakich ach sipwe ririöch ngeni. (Jemes 4:8) Ifa ussun sipwe föri ena? Ren ach sipwe tongei emön, a lamot ach sipwe silei ena emön akkom. A mmen weires ach sipwe echeni emön sise sissilei. Jiowa a awora än we Kapas, ewe Paipel, ren ach sipwe silei I. Ina popun Jiowa, me ren an we mwicheich a peseikich ach sipwe älleäni Paipel iteitan. Ewe Paipel a asukulakich ussun Kot, an kewe lapalap, nikinikin, me föfförün kewe fän äsengesin nöün kewe aramas lon fite fite ngeröü ier. Lupwen sia lefäreni ekkeei pworaus, epwe lapolo ach aücheani me ach tong ngeni I.—Rom 15:4.

¹⁶ A lamot ach ekilapei manauen Jises me an we angangen afalafal pwe epwe älisatä mämääritän ach tong ngeni Jiowa. Pokiten Jises a unusen äppirü Seman we, a tongeni apasa pwe: “Ewe mi kunaei a fen kuna ewe Sam.” (Jon 14:9) Än Jises tongei ewe fefin mi mä pwülüwan me an amanauasefälli nöün we äläemön ese pwal kkü letipom? (Luk 7:11-15) Kese pwal mwaar ren än Jises tipetekison lupwen a tölü pechen nöün kewe chon käeö inaamwo ika i nöün Kot me emön mwan mi lapalap seni meinisin. (Jon 13:3-5) Ese pwal chüng letipom ren om silei pwe inaamwo ika Jises ewe mi lap me tipatchem seni meinisin nge aramas ra meefi kinamwe ren, pwal mwo nge ekkewe semirit? (Mark 10:13, 14) Lupwen sia ekiek woon ekkeei mettoch, sipwe ussun chök ekkewe chon Kraist Piter a mak ussur: “Ami ouse mo nengeni i [Jises], nge oua chok tongei i.” (1 Piter 1:8) Lupwen a lapolo ach tong fän iten Jises, a pwal lapolo ach tong ngeni Jiowa.

¹⁷ Pwal eü mettoch epwe älisi määritään ach tong ngeni Jiowa ina ach ekiekifichi woon chommong sokkopaten mettoch a fen kawor fän tong pwe sipwe pwapwaiti manauach, awewe chök, lingen förian kewe, möngö mi annö mi sokkopat, chiechiach mi mürinnö pwal tepetepen sokkun mettoch mi amwarar mi apwapwai me akinamwei letipach. (Fofor 14:17) Lupwen a wattelo ach silei ussun ach Kot, a pwal chommongolo ekkewe popun sipwe aücheani an kewe föfför mürinnö me an kisäseü chapur. Ekieki mwo ekkewe mettoch Jiowa a föri fön itom. Kose pwal tipeeü pwe mi fich ngeni I om tong?

¹⁸ Me lein ekkewe chommong liffang seni Kot ina ach tufichin arap ngeni I lon iotek iteiten fansoun, me kich mi silei pwe “Ewe mi auseling iotek” epwe aüselingakich. (Kol Fel 65:2) Jiowa a awisa ngeni nöün we mi ächengicheng an epwe emön sou-nemenem me soukapwüng. Iwe nge, ese awisa ngeni ekkoch, pwal mwo nge ngeni nöün we, ewe wisen aüseling ngeni ekkewe iotek. A pwisin aüseling ngeni ach kewe iotek. Än Jiowa enletin tongei me äfänni emön me emön leich a lukikich ach sipwe akkarap ngeni I.

¹⁹ Sia pwal pacheöch ngeni Jiowa lupwen sia nengeni met a akkota fän iten aramas lon mwach kkan. A pwonei pwe epwe awesalo semwen, letipeta, me mälo. (Pwarata 21:3, 4) Lupwen ei fönüfan epwe unusöchülo, ese wor emön epwe letipengaü, lichippüng are küna osukosuk. Esap chüen wor echik, mwelele me maun. (Kol Fel 46:9; 72:16) Ei fönüfan epwe wililo ngeni eü paratis. (Luk 23:43) Jiowa epwe atoto ekkeei feiöch esap pokiten ina wisan nge pokiten a tongeikich.

²⁰ Ina minne, a mmen tepetep ekkewe popun sipwe tongei ach Kot me äkkämääraatä ena tong. Kopwe sopwelo om akkapochökküla om tong ngeni Kot, me mut ngeni I an epwe emmwenuk? Ina pwisin filiom. Moses a küna feiöchün an emön ämääraatä me amwöchü an tong fän iten Jiowa. Moses a ereni ekkewe chon Israel loom: “Oupwe filata manau, pwe ami me mwirimwirimi kana oupwe manau. Oupwe echeni ewe Samol mi Lapalap ami we Kot, oupwe aleasochisi alon o fitipacheiti. Pun ren ei oupwe manau o ranin manauemi repwe langatamala.”—Tuteronomi 30:19, 20.

En mi Chechchemeni?

• Pwata a lamot ach sipwe tongei Jiowa?

• Ifa ussun sipwe pwäralo ach tong ngeni Kot?

• Ikkefa ekkewe popun sipwe tongei Jiowa?

• Ifa ussun sipwe ämääraatä ewe tong ngeni Kot?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

1, 2. Met a eppietä ewe kapas eis ussun ewe allük mi lapalap seni meinisin?

3. Ifa ewe allük mi lap seni meinisin me ren Jises?

4, 5. (a) Pwata ewe Farisi ese mäirü ren met Jises a apasa? (b) Ifa ewe mettoch Kot mi kon aücheani lap seni ekkewe asor?

6. Met Paul a makkei ussun lamotan ewe tong?

7, 8. Ifa ussun sipwe pwäralo ach tong ngeni Jiowa?

9. Ifa ussun Jises a pwäratä an tong ngeni Kot?

10. Pwata ewe tong ngeni Kot epwe weneiti ewe mettoch älleäsochis?

11. Met weween ach sipwe tongei Kot ren unusen letipach, ekiekich, ngünüch me pöchökkülach?

12. Pwata Kot a kütta senikich ach sipwe tongei I?

13. (a) Met popun a ereni chon Israel pwe: ‘Oupwe tongei ami Samol Kot’? (b) Met popun mi chök pwüng pwe Jiowa epwe kütta senikich ach sipwe tongei I?

14. Ifa ussun än Jiowa tong a ussun chök än emön sam tong?

15. Ifa ewe mettoch a lamot akkom lon ämääraatään tong ngeni Kot?

16. Ifa ussun ach ekilapei än Jises angangen afalafal a älisatä ach tong ngeni Kot?

17, 18. Ach ekieki woon met sokkun feiöch seni Jiowa epwe älisatä määritään ach tong ngeni?

19. Ikkefa än Jiowa kewe pwon mi lukikich ngeni I?

20. Met Moses a erä ussun feiöchün än emön tongei Jiowa?

[Lios lon pekin taropwe 22]

Jiowa a enletin aücheani met kich meinisin sia tufichin ngeni—ina ach tong

[Lios lon pekin taropwe 25]

“Ewe mi kunaei a fen kuna ewe Sam.” —Jon 14:9