“Ämi Oupwe Wenewenen Chengel”

“Oupwe föri ewe chulap ngeni ewe Samol mi Lapalap. . . . Oupwe fokun pwapwa.”—TUTERONOMI 16:15.

LUPWEN Setan a etipetipa Atam me If pwe repwe ü ngeni ewe Chon Föriir, a eppietä ruu popun alongolongun kapwüng mi fokkun lamot. Äeüin, a ussun itä apasa pwe Jiowa a kapas chofona me ese pwüng napanapen an nemenem. Oruuan, Setan a ussun itä apasa pwe aramas ra kan angang ngeni Kot pokiten ar ekieki chök pwisin mochenir. Ena oruuen popun alongolongun kapwüng a ffatolo lon fansoun Jop. (Keneses 3:1-6; Hiop 1:9, 10; 2:4, 5) Iwe nge, Jiowa a mwökütükäi pwe epwe ataweei ena osukosuk. Lon pwal mwo nge atun Atam me If ra chüen nom lon Ichen, Jiowa a oesini ifa ussun an epwe ataweei ekkena popun alongolongun kapwüng. A oesini pwe epwe war “mwirimwirin emön,” iwe, Setan epwe akkom afölü epinipinin pechen, nge mwirin, epwe awata Setan woon möküran, weween, epwe nielo.—Keneses 3:15.

² Ekis me ekis Jiowa a affata weween ena oesini, iwe, a ina ussun an a ffatolo pwe epwe wesewesen pwönütä. Ren chök awewe, Kot a ereni Eperiam pwe ewe emön lon ewe oesini epwe pwä lein “mwirimwirin kewe.” (Keneses 22:15-18) Nöün nöün Eperiam we itan Jekop a wiliti semelapen ekkewe 12 einangen Israel. Lon 1513 B.C.E., lupwen ekkena einang ra wiliti eü mwu, Jiowa a ngeniir eü kokkotun allük, nge mi kapachelong fitu sokkun fetellap repwe föri iteiten ier meinisin. Ewe aposel Paul a apasa pwe ekkena fetellap “ngünüen ekewe mettoch mi mürina repwe feito.” (Kolose 2:16, 17; Ipru 10:1) Ra awora saram ren ifa ussun Jiowa epwe apwönüetä an we kokkot fän iten ewe Emön ewe oesini a kapas ussun. Än aramas föfföri ekkena fetellap a efisatä chengel lapalap lon Israel. Ach käeö ekis ussur epwe apöchökküla ach lükülük woon nükücharen än Jiowa kewe pwon.

A Pwä ewe Emön Lon ewe Oesini

³ Lap seni 4,000 ier mwirin ewe äkkäeüin oesini seni Jiowa, a pwä ewe Emön mi pwonetiu lon ena oesini. Iwe i Jises. (Kalesia 3:16) Jises emön mwän mi unusöch, iwe, a tuppwöl tori an mälo, me a ina ussun an änneta pwe mi chofona än Setan kewe pworaus. Pwal och, pokiten Jises ese tipis, an mälo a wewe ngeni eü asor mi fokkun aüchea. Ren ena asor, Jises a awora ewe minen ngaselo seni tipis me mälo ren mwirimwirin Atam me If kewe mi tuppwöl. Mäloon Jises woon ewe irään ninni, ina än Setan ‘afölü epinipinin pechen’ ewe Emön mi pwonetiu.—Ipru 9:11-14.

⁴ Jises a mälo lon Nisan 14, 33 C.E.a Lon Israel, Nisan 14 iei ewe rän mi apwapwa, pwe iei ränin ewe fetellapen Pasofer. Iteiten ier lon ena rän, ekkewe famili ra äeäfengen och möngö, nge mi kapachelong emön kükkün lam esor tterin. A ina ussun ar chechchemeni lamoten chchaan ewe kükkün lam fän iten ar resap mälo mwennöün chon Israel lupwen ewe chonläng a nielo mwennöün chon Isip lon Nisan 14, 1513 B.C.E. (Ekistos 12:1-14) Ena lamen Pasofer a liosuetä Jises, nge iei alon Paul ussun: “Kraist ach we Lamen Pasofer a fen ninnila.” (1 Korint 5:7) Chchaan Jises we mi ninilo a ussun chök chchaan ewe lamen Pasofer pun a suuki ewe alen amanau ngeni chommong.—Jon 3:16, 36.

‘Mwenuwaan me Lein Chon Mälo’

⁵ Lon ewe aülüngätin rän, Jises a manausefäl ren an epwe tufichin mwei ngeni Seman lon läng aüchean an we asor. (Ipru 9:24) Pwal eü fetellap a liosuetä an manausefäl. Ewe rän mwirin Nisan 14, ina poputään ewe Fetellapen Pilawa ese Lefen. Lon ewe rän mwirin, lon Nisan 16, chon Israel ra uwei mwenuwaan ewe räsin parli ngeni ewe samolfel pwe epwe wisen assawa mwen mesen Jiowa. (Lifitikos 23:6-14) Iwe, a fokkun fichiiti ena chök rän lon ewe ier 33 C.E., pwe Jiowa a pinei än Setan ekiekin niifochei nöün Jiowa we “chon pwarata mi tuppwel o enlet”! Lon Nisan 16, 33 C.E., Jiowa a amanauatä Jises seni mälo, iwe, a manauetä emön ngün esap tongeni mälo.—Pwarata 3:14; 1 Piter 3:18.

⁶ Jises a wiliti “mwenuwaan me lein ir mi annutulo lon mälo.” (1 Korint 15:20, NW) Jises a sokko seni chokkewe mi manausefällitä akkom mwan, pun ese mälosefäl. Nge a feitä läng pwe epwe nom peliefichin Jiowa, iwe, a witiwit ikewe ie tori an epwe seikitä Kingen än Kot we Mwu lon läng. (Kölfel 110:1; Fofor 2:32, 33; Ipru 10:12, 13) Pokiten a fen seikitä ngeni King, iwe, Jises a tufichin awata ewe chon koput mi lapalap, Setan, woon möküran me nielo mwirimwirin kewe.—Pwarata 11:15, 18; 20:1-3, 10.

A Chommongolo Mwirimwirin Eperiam

⁷ Jises ewe Emön mi pwonetiu lon Ichen, iwe, ina i ewe emön Jiowa epwe nöünöü le “atala än Tefil angang.” (1 Jon 3:8) Iwe nge, lupwen Jiowa a fos ngeni Eperiam, a pwälo pwe sap minne epwe emön chök “mwirimwirin” Eperiam, nge epwe lap seni. “Repwe usun chök chomongun ekewe fün läng, pwal usun pien aroset.” (Keneses 22:17) Pwal eü fetellap mi apwapwa a liosuetä pwe epwap pwälo pwal fitemön mwirimwirin Eperiam. Nime rän mwirin Nisan 16, Israel a föri ewe Fetellapen Wiik. Iei alon ewe Allük ussun ena: “Lon alimeen rän, sorotän ewe afisuen sapat, oupwe uwato ren ewe Samol mi Lapalap pwal eu asoren mongö seni ekewe föün irän wiich mi fö. Oupwe uwato seni lon en me imwan ruofoch pilawa pwe repwe assaw. Ekewe pilawa repwe för seni rüänü paun pilawa mi amas o mürina, repwe um fiti iis, pwe ämi mwen ua ngeni ewe Samol mi Lapalap.”b—Lifitikos 23:16, 17, 20.

⁸ Lupwen Jises a nom woon fönüfan, ewe Fetellapen Wiik a iteni Pentikos (a popu seni eü kapasen Krik mi wewe ngeni “animeen.”) Lon Pentikos 33 C.E, ewe Samol Fel mi lapalap, Jises Kraist, a tinatiu ngün mi fel woon ekkewe 120 chon käeö mi mwumwufengen lon Jerusalem. A ina ussun ekkena chon käeö ra wiliti nöün Kot mi kepit me pwiin Jises Kraist. (Rom 8:15-17) Ra wiliti eü mineföön mwu, “ewe Israelin Kot.” (Kalesia 6:16) Le poputään, chon ena mwu ra chökükkün, nge mwirin, kapachelaper meinisin epwap tori 144,000.—Pwarata 7:1-4.

⁹ Ekkewe ruuofoch pilawa mi lefen ewe samol fel a assawa mwen mesen Jiowa lon Pentikos ra liosuetä mwichefelin ekkewe chon Kraist mi kepit. Pokiten ekkena pilawa ra lefen, ra affata pwe epwe chüen nom ren chon Kraist mi kepit ewe tipis ra angei seni Atam. Iwe nge, repwe tongeni arap ngeni Jiowa fän iten än Jises we asorun möön kepich. (Rom 5:1, 2) Nge pwata a wor ruuofoch pilawa? Eli pokiten nöün Kot kewe chon kepit repwe kefil seni ruu sokkun aramas, weween, akkom seni chon Jus, iwe mwirin, seni chon Jentail.—Kalesia 3:26-29; Efisus 2:13-18.

¹⁰ Lon Pentikos, ekkewe ruuofoch pilawa ra för seni mwenuwaan ewe räsin wiich. Pwal ussun chök, ekkena chon Kraist mi kepit ra iteni “mwenuwaan me lein förian kewe.” (Jemes 1:18) Ra akkom le küna omusomusen ar kewe tipis fän iten chchaan Jises we mi ninilo, iwe, a atufichiir ar repwe angei ewe manau resap chüen tongeni mälo lon läng, ikewe repwe eti Jises le nemenem lon an we Mwu ie. (1 Korint 15:53; Filipai 3:20, 21; Pwarata 20:6) Pokiten ar nom lon wiser na, ekiselo chök repwe “nemeni ir [ekkewe mwu] ren wok mecha” me küna ‘kiteterieloon Setan fan pecheer.’ (Pwarata 2:26, 27; Rom 16:20) Iei alon ewe aposel Jon: “Ikei ir chon tapwelo mwirin ewe Lam, ikewe epwe feilo ie; ikei ir mi amomoto seni lein aramas usun chok mwenuwa ngeni Kot me ewe Lam.”—Pwarata 14:4.

Eü Rän mi Menlapei ewe Alen Ngaselo Seni Fötek

¹¹ Lon ewe äengolun ränin Ethanin (nge mwirin a iteni Tishri),c Israel a föri eü fetellap mi liosuetä ifa ussun aramas repwe küna feiöch seni än Jises we asorun möön kepich. Lon ena rän unusen ena mwu a mwumwufengen ren ewe Ränin Omusomusen Tipis pwe epwe kawor asor fän äsengesiir ren an epwe pwölülo ar kewe tipis.—Lifitikos 16:29, 30.

¹² Lon ewe Ränin Omusomusen Tipis, ewe samol fel lapalap a awata emön ätemwänin köwu, iwe, lon ewe Leeni mi Unusen Pin, a aparasa och chchaan fän fisu mwen apwölün ewe Pworofel, iwe, a liosuetä an eäni asor ena chcha mwen mesen Jiowa. Ena asor fän iten tipisin ewe samol fel me “chon le imwan kewe,” weween, ekkewe kisin samol fel me chon Lifai. Mwirin, ewe samol fel lapalap a angei rüüemön siike. A awata emön leir pwe epwe eü asorun tipis “ren ekkewe aramas.” A pwal aparasa och chchaan mwen apwölün ewe Pworofel lon ewe Leeni mi Unusen Pin. Mwirin, ewe samol fel lapalap a isetiu pöün kewe woon möküren ewe arüüemönün siike me a pwal apasatä tipisin nöün Israel kewe. Iwe mwirin, a akünöü emön pwe epwe ätekinalo ena siike ngeni ewe fönüpöön pwe epwe liosuetä an uweialo tipisin ewe mwu.—Lifitikos 16:3-16, 21, 22.

¹³ Ussun minne ekkena föfför ra liosuetä, ewe Samol Fel mi Lapalap, Jises, a kan nöünöü aüchean pwisin chchaan fän iten omusomusen tipis. Akkom, aüchean chchaan we a weneiti ewe “imw lon pekin ngun,” weween, ekkewe 144,000 chon Kraist mi kepit, iwe, a atufichiir pwe repwe eäni manau mi pwüng me limöch mwen mesen Jiowa. (1 Piter 2:5; 1 Korint 6:11) Asorun ewe ätemwänin köwu a liosuetä ena. A ina ussun an a suuk ngeniir ewe alen ar repwe angei alemwirier lon läng. Oruuan, aüchean chchaan Jises a weneiti pwal fite milion mi anomu ar lükülük woon Kraist, nge asorun ewe siike a liosuetä ena. Chokkana repwe küna feiöchün ar repwe manau tori feilfeilo chök woon fönüfan, nge ina ewe alemwir a pöüt seni Atam me If. (Kölfel 37:10, 11) Fän iten chchaan we mi ninilo, Jises a kan uweialo tipisin chon fönüfan, ussun chök än ewe siike mi manau uweialo lon kapas awewe tipisin Israel ngeni ewe fönüpöön.—Aisea 53:4, 5.

Chengel Mwen Mesen Jiowa

¹⁴ Mwirin ewe Ränin Omusomusen Tipis, chon Israel ra föri ewe Fetellapen Nikachoch, nge iei ewe fetellap mi nampa eü apwapwaan lon unusen ierin chon Jus. (Lifitikos 23:34-43) Ena fetellap a fis lon Ethanim 15 ngeni 21, iwe, a muchulo ren eü mwichelap lon Ethanim 22. Ina esissilen ükütiüen ewe fansoun räs me eü fansoun pwäratään kilisou ren somwoloon kisäseün Kot. Ina ewe popun Jiowa a allükü ngeni chon Israel: “Oupwe fokun pwapwa, pun ewe Samol mi Lapalap epwe efeiöchü uän fotämi irä me angangen pöümi meinisin.” (Tuteronomi 16:15) Ese mwääl ina eü fansoun mi fokkun apwapwa!

¹⁵ Le atun ena fetellap, chon Israel ra imweimw imw mangaku fisu rän. Ina eü minen ächechchem ngeniir pwe lon eü fansoun ra imweimw imw mangaku lon ewe fönüpöön. Ena fetellap a awora ngeniir fansoun fän iten ar repwe ekiekifichi än Jiowa tüttümünüür ussun chök emön sam. (Tuteronomi 8:15, 16) Iwe, pokiten ir meinisin, ese lifilifil ika ra pisekisek are wöüngaü, ra imweimw imw mangaku mi löllö chök, ina eü minen ächechchem ngeni chon Israel pwe le atun ena fetellap, ir meinisin löllöpök.—Nehemia 8:14-16.

¹⁶ Ewe Fetellapen Nikachoch, ina eü fetellapen räs, eü fansoun apwapwa fän iten kinikin uwaan atake, iwe, a liosuetä angang mi apwapwa, angangen ioni chokkewe mi anomu ar lükülük woon Jises Kraist. Ena angangen räs a poputä lon Pentikos 33 C.E., lupwen nöün Jises kewe 120 chon käeö ra kepit pwe repwe kapachelong lon “eü mwich mi fel, mwichen samol fel.” Ussun än chon Israel imweimw imw mangaku ekkoch rän, iwe, pwal ussun chök, chon kepit ra silei pwe ir “chon siamü” lon ei otot mi ngaü. Ra äpilükülükü pwe repwe nonnom läng. (1 Piter 2:5, 11) Ioien ekkena chon kepit epwe wes lon ekkeei “ranin le sopwolon,” lupwen epwe ioifengen ir mi mwirifochofoch lein ekkewe 144,000.—2 Timoti 3:1.

¹⁷ Lon ena fetellapen loom loom, a asor 70 ätemwänin köwu. (Numperis 29:12-34) Ena nampa 70 a wewe ngeni 7 fän 10, nge ekkeei nampa lon Paipel ra liosuetä mettoch mi unusöch lon läng me woon fönüfan. Ina minne, asorun Jises epwe efeiöchü chon tuppwöl seni meinisin ekkewe 70 täppin aramas mi popu seni Noa. (Keneses 10:1-29) Ren an tipeeü ngeni ena, lon ei fansoun ewe angangen ioni aramas a fen lapolo pwe epwe kapachelong aramas mi lükü Jises seni fönü meinisin, iwe, ra eäni ewe äpilükülükün ar repwe manau lon eü paratis woon fönüfan.

¹⁸ Ewe aposel Jon a küna lon eü längipwi ena angangen ioni aramas lon ei fansoun. Akkom, a rong och kapasen esilesil pwe a mechenilo chokkewe mi mwirifochofoch me lein ekkewe 144,000. Mwirin, a küna “eu mwich mi lapalap, esor emon a tongeni älleäni iteiter,” ar ra ükküütä mwen Jiowa me Jises, iwe, “a wor pan ira pam le pour.” Chokkana repwe “towu seni ewe riaffou mi lapalap,” iwe, repwe tolong lon ewe fönüfan sefö. Pwal ir chon siamü lon ei otot minen loom, me ra nennelo fän lükülük mi pöchökkül ngeni ewe fansoun lupwen “ewe Lam  . . epwe pwisin tumunur, o epwe emmwenir ngeni ekkewe chanutuun konikin manau.” Lon ena fansoun, “Kot epwe tolu seni meser kewe chönun meser meinisin.” (Pwarata 7:1-10, 14-17) Ewe Fetellapen Nikachoch lon kapas awewe epwap muchulo mwirin sopwoloon ewe Engeröü Ierin Nemenemen Kraist lupwen ir fengen me chon tuppwöl mi manausefäl repwe angei manau esemuch.—Pwarata 20:5.

¹⁹ Sipwe pwal tongeni “wenewenen chengel” fansoun ach sipwe ekilapei weween än chon Jus kewe fetellap loom loom. Sia fokkun meseik pokiten ach silei pwe Jiowa a awora saram ren ifa ussun an we oesini lon Ichen epwe pwönütä, me ach wesewesen küna pwönütään ekis me ekis. Lon ei fansoun, sia silei pwe ewe Emön mi pwonetiu a fen pwä me ifa ussun emön a afölü woon epinipinin pechen. Nge iei, i emön King lon läng. Pwal och, a lap me lein ekkewe 144,000 ra fen anneta pwe ir mi tuppwöl tori mälo. Met epwe chüen fis? Ineet ena oesini epwe unusen pwönütä? Sipwe käeö ussun ekkena mettoch lon ena eü lesen mwirin ei.

[Footnotes]

En Mi Tongeni Aweweei?

• Ewe lamen Pasofer a liosuetä met?

• Ewe Fetellapen Pentikos a liosuetä menni angangen ionifengenni aramas?

• Ikkefa ekkewe napanap ren ewe Ränin Omusomusen Tipis ra äiti ngenikich ifa ussun än Jises asor fän iten kaworen ewe möön kepich epwe älisi aramas?

• Ifa ussun ewe Fetellapen Nikachoch a liosuetä ioifengenin chon Kraist?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

1. (a) Ikkefa ekkewe popun alongolongun kapwüng Setan a eppietä? (b) Met Jiowa a oesini mwirin än Atam me If ü ngeni?

2. Ifa ussun Jiowa a awora saram ren ifa ussun an epwe apwönüetä ewe oesini lon Keneses 3:15?

3. Iö ewe Emön mi pwonetiu, me ifa ussun Setan a afölü epinipinin pechen?

4. Met a liosuetä än Jises we asor?

5, 6. Ineet Jises a manausefäl, me met a liosuetä ena mettoch lon ewe Allük? (b) Ifa ussun manausefällin Jises a atufichi pwönütään Keneses 3:15?

7. Mei fet ewe Fetellapen Wiik?

8 Ifa ewe mettoch mi sokkolo aüchean a fis lon Pentikos 33 C.E.?

9, 10. Met a liosuetä mwichefelin ekkewe chon kepit lon ewe ränin Pentikos?

11, 12. (a) Met a fis lon ewe Ränin Omusomusen Tipis? (b) Met sokkun feiöch Israel a küna seni asorun ewe ätemwänin köwu me ekkewe siike?

13. Ifa ussun minne a fis lon ewe Ränin Omusomusen Tipis a liosuetä ekkewe mettoch Jises epwe wisen apwönüetä?

14, 15. Met a fis le atun ewe Fetellapen Nikachoch, me ina eü minen ächema ngeni chon Israel ussun met?

16. Ewe Fetellapen Nikachoch a liosuetä met?

17, 18. (a) Met a affata pwe pwal fitemön lükün chon Kraist mi kepit repwe küna feiöch seni asorun Jises? (b) Lon ei fansoun, iö ekkewe ra küna feiöch seni ewe Fetellapen Nikachoch lon kapas awewe, iwe, ineet ena fetellap mi apwapwa epwe muchulo?

19. Ifa ussun sia kan küna feiöch seni ach käeö ussun ekkewe fetellap lon Israel?

[Lios lon pekin taropwe 24]

(For fully formatted text, see publication)

Minne A Fis: Minne A Liosuetä:

↑

50 rän

↓

[Lios lon pekin taropwe 23]

Chchaan Jises we mi nilo a tufichin amanaua chommong, ussun chök chchaan ewe lamen Pasofer

[Lios lon pekin taropwe 24]

Mwenuwaan ewe räsin parli, ewe mi asor lon Nisan 16, a liosuetä manausefällin Jises

[Lios lon pekin taropwe 25]

Ekkewe rüüefoch pilawa mi asor lon Pentikos ra liosuetä mwichefelin chon Kraist mi kepit

[Lios lon pekin taropwe 26]

Ewe Fetellapen Nikachoch a liosuetä ewe angang mi apwapwa, angangen ioni chon kepit me chon “eü mwich mi lapalap” seni mwu meinisin