Jises Kraist—Ewe Misineri Mi Lapalap Seni Meinisin
“Ngang emon chon tupuni i, me I a tinieito.”—JON 7:29.
1, 2. Meta emön misineri, iwe, iö ewe Misineri mi lapalap seni meinisin?
LUPWEN ka rong ewe kapas “misineri,” met ka ekieki? Ekkoch ra ekieki ussun nöün Kristentom kewe misineri, nge chommong leir ra angolong lon föfförün ekkewe sou nemenem me chon sopai lon ekkewe fönü ikewe ra angang ie. Iwe nge, ika en emön Chon Pwäratä Jiowa, ese mwääl ka ekieki ussun ekkewe misineri ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng ra akünörolo pwe repwe afalafala ewe kapas allim lon ekkoch fönüen fönüfan. (Mt. 24:14) Ekkena misineri ra pennüküolo pwisin letiper me fangolo ar fansoun me pöchökkül fän iten ar repwe föri ewe angang mi aüchea, angangen älisi aramas ar repwe arap ngeni Jiowa Kot me pwapwaesini ar chiechi ngeni i.—Jem. 4:8.
2 Jiowa, I ewe Chon Awora Kapas Allim mi Lapalap seni meinisin, nge sisap tongeni eita ngeni Jiowa ewe Misineri mi Lapalap seni meinisin, pun esor emön a akünölo. Jises Kraist a apasa ussun Seman we lon läng: “Ngang emon chon tupuni i, me I a tinieito.” (Jon 7:29) Jiowa a pwäratä an tong chapur fän iten aramas ren an tinato Nöün we Äläemön ngeni fönüfan. (Jon 3:16) Sipwe tongeni eita ngeni Jises ewe Misineri mi lapalap seni meinisin, ewe mi nampa eü, pun eü popun an a akünöto ngeni fönüfan pwe epwe “pwarata usun ewe enlet.” (Jon 18:37) A unusen lipwäköch le afalafalafeili ewe kapas allim ussun ewe Mwu, me kich mi chüen küna feiöch seni an angang. Awewe chök, sipwe tongeni äppirü napanapen an asukul lon pwisin ach angangen afalafal, ese lifilifil ika kich misineri are esap ina wisach.
3. Ikkefa ekkoch kapas eis sipwe käeö?
3 Än Jises wiseni ewe wis chon afalafala ewe Mwu a efisi ekkoch kapas eis: Met Jises a küna lon an angangen afalafal woon fönüfan? Met popun a fokkun lipwäköch le asukula aramas? Iwe, pwata a fokkun angangöch lon an asukul?
Jises A Tipemecheres Le Afalafal Lon Eü Mineföön Leeni
4-6. Ikkefa ekkoch siwil Jises a küna lupwen a künöto ngeni fönüfan?
4 Lon ei fansoun, eli ekkewe misineri me pwal ekkoch chon Kraist mi mwöküt ngeni ikewe ra osupwangen chon afalafal ie repwe küna pwe nonnomun aramas lon ekkena fönü a weires seni minne ra fen eöreni. Nge sise tongeni anchangei watteen sokkofesennin nonnomun Jises woon fönüfan me nonnomun lon läng, ikewe a nonnom ren Seman we me lein ekkewe chonläng mi angang ngeni Jiowa ren letiper mi limelimöch. (Hiop 38:7) A ifa me watteen sokkofesennin an epwe nonnom lein aramas mi tipis woon ei fönüfan mi pworongaü! (Mark 7:20-23) Jises a pwal mwo nge küna nöün kewe chon käeö ar ra lolowofengen me akkuffengen. (Luk 20:46; 22:24) Pwüngün, a unusöch an pwäkini osukosuk meinisin a küna woon fönüfan.
5 Jises ese chök uputiu me poputä le fos lon kapasen aramas ren och manaman, nge a käeö ena fos seni le kükkünün. A ifa me watteen sokkofesennin seni an ekkemmweni ekkewe chonläng lon läng! Woon fönüfan, Jises a sile eü are lap seni eü “kapasen aramas” mi wenewenen sokko seni “kapasen chonlang.” (1 Kor. 13:1) Iwe nge, esor emön a angöch le nöünöü kapas mi fokkun mürinnö lap seni Jises.—Luk 4:22.
6 Ekkekieki pwal ekkoch siwillap Jises a küna lupwen a feitiu fönüfan. Inaamwo ika Jises ese alemwiri tipis seni Atam, nge a wiliti emön aramas, ussun chök iir kewe repwe wiliti “pwiin kewe,” are ekkewe mi kepit. (Älleäni Ipru 2:17, 18.) Lon ewe säingonoon pwinin manauan woon fönüfan, Jises ese tingorei Seman we lon läng an epwe tinato “lap seni engol-me-ruu mwichen chonlang.” Nge kopwe ekkekieki ussun ekkewe chonläng a piin nemeniir atun i Maikiel ewe Meilapen chonläng! (Mt. 26:53; Juta 9) Ewer, Jises a föri manaman, iwe nge, minne a föfföri woon fönüfan mi chök aükük ika sipwe apöpö ngeni minne a tongeni föri me läng.
7. Ekkewe chon Jus ra fetei ewe Allük?
7 Atun Jises, i “ewe Kapas” me mwen an a wiliti emön aramas, eli i a wisen aloni alon Kot mi emmweni Chon Israel lon ewe fönüpöön. (Jon 1:1; Eks. 23:20-23) Iwe nge, ra fen “angei ewe alluk chonlang ra watiu, nge [rese] mo alleasochisi.” (Fofor 7:53; Ipru 2:2, 3) Iwe, nouwisen ewe lamalamen Jus lon fansoun Jises rese mirititi enletin weween ewe Allük. Awewe chök, ekieki ussun ewe allükün Sapat. (Älleäni Mark 3:4-6.) Ekkewe soumak me Farisi ra “chok likitalo ekkewe mettoch mi lamot lon ewe alluk, pung, umoumoch, o luku.” (Mt. 23:23) Iwe nge, Jises ese fangetä, ese pwal ükütiü le pwäratä ewe enlet.
8. Met popun Jises epwe tongeni älisikich?
8 Jises a tipemecheres me a fokkun mochen älisi aramas pokiten an tonger. Ese mo ükütiü seni an afalafala ewe kapas allim fän tinikken. Iwe, pokiten a tuppwöl ngeni Jiowa atun a nonnom woon fönüfan, Jises “a pwal wiliti popun ar manau esemuch ngeni ir ekkewe meinisin mi alleasochisi i.” Pwal eü, “pwisin i a fen kuna riaffou o sosot, iei minne a tongeni alisi ir ekkewe mi pwal kuna sosot.”—Ipru 2:18; 5:8, 9.
A Lipwäköch lon pekin Sense Pun A Fen Käit
9, 10. Met sokkun asukul Jises a angei me mwen an a feitiu fönüfan?
9 Me mwen ewe Mwichen Sou Pwüngüpwüng ra akünölo ekkoch chon Kraist pwe repwe wisen misineri, ra akkota pwe repwe akkom käit. Jises Kraist a käit me mwen an a kepit ewe Messaia? Ewer, nge sap lon ekkewe sukulen rappai are orun pechen ekkoch nouwisen lamalam mi iteföülo. (Jon 7:15; apöpöfengenni me Fofor 22:3) Iwe, met popun Jises emön sense mi fokkun lipwäköch?
10 Ese lifilifil met Jises a käeö seni inan we, Meri, me Josef, seman we mi mwuti i, nge a äkkäeüin käit me ren Jiowa, Ewe Sense mi Tekia seni meinisin. Jises a apasa: “Pun ngang use mo kapas seni pwisin ngang, pwe ewe Sam mi tinieito a fen ereniei minne upwe apasa, pwal minne upwe ani kapas.” (Jon 12:49) Nengeni pwe ewe Sam a titchik le äiti ngeni Nöün we minne epwe eäni asukul. Me mwen an a feitiu fönüfan, ese mwääl Jises a akkaüseling ngeni äitien Seman we fansoun langattam. Itä epwe tongeni käeö seni emön epwe tipatchem lap seni Seman we?
11. Ifa ükükün watteen än Jises eäni ewe chök sokkun tong Kot a pwäri ngeni aramas?
11 Seni fansoun an a förütä, Nöün Kot we me Seman we ra chiechiöchfengen. Me mwen an a wiliti aramas, Jises a mirititi än Kot ekiek ussun aramas ren an nennengeni än Jiowa kewe föfför ngeniir. Jises a eäni ewe chök sokkun tong Kot a pwäri ngeni aramas, ina minne, lon an liosuetä tipatchem, Jises a tongeni apasa: “Üa pwapwa ren ekewe aramasen fanüfan.”—SalF. 8:22, 31.
12, 13. (a) Ifa ussun Jises a käeö seni an nennengeni än Seman kewe föfför ngeni chon Israel? (b) Ifa ussun Jises a äkkäeä minne a fen käeö?
12 Nöün Kot we a pwal käeö seni an nennengeni met Seman we a föfföri atun an a fis osukosuk. Awewe chök, ekieki ussun än Jiowa föfför ngeni ekkewe chon Israel mi älleäsolap. Nehemia 9:28 a apasa: “Nge lupwen ra kinamwe, ra försefälli mine a ngau me fän mesom. Mürin ka asechisefälirelong lepöün chon oputeer pwe repwe nemeniir. Nge lupwen ra ekieksefäl o siö ngonuk, ka aüselingeer seni läng. Fän chommong ka angaseer lon om ümöümöch.” Seni än nennengeni Jiowa me ar angangfengen, Jises a ämääraatä ümöümöch ngeni aramasen fönüan.—Jon 5:19.
13 Jises a apwönüetä minne a käeö lon an kewe föfför mi umöümöch ngeni nöün kewe chon käeö. Lon ewe pwinin me mwen an we mälo, ekkewe aposel meinisin, ekkewe a wesewesen tonger, “ra likitalo i, o ra sulo.” (Mt. 26:56; Jon 13:1) Ewe aposel Piter a pwal mwo nge amam Kraist fän ülüngät! Iwe nge, Jises a atufichi än ekkewe aposel repwe liwiniti i. A ereni Piter: “Ngang ua fen iotek fan asengesum, pwe om luku ete apwangapwangelo. Iwe, mwirin om liwinsefallito, kopwe apochokkulata pwiom kena.” (Luk 22:32) Israel lon pekin ngün a alongolong woon “ekkewe chon kuno me ekkewe soufos,” me won ekkewe föün longolongun ewe tittin Jerusalem mi fö a mak iten ekkewe engol-me-ruemon chon künöön ewe Lam, Jises Kraist. Tori ikenäi, ekkewe chon Kraist mi kepit fengen me chiener kewe “ekkewe ekkoch siip” mi fen fangolo manauer ngeni Kot, ra uwaaöch lon ar angangen afalafala ewe kapas allim ussun ewe Mwu fän pöün Kot we mi pöchökkül me pwal fän emmwenien Nöün we mi ächengicheng.—Ef. 2:20; Jon 10:16; Pwar. 21:14.
Napanapen än Jises Asukul
14, 15. Ifa ussun napanapen än Jises asukul a sokko seni än ekkewe soumak me Farisi?
14 Ifa ussun Jises a äkkäeä minne a käeö lon an asukula nöün kewe chon äppirü? Lupwen sipwe apöpöfengenni napanapen än Jises asukul me än ekkewe nouwisen lamalamen chon Jus, a ffataffatöch pwe Jises a fokkun angöch lap seniir. Ekkewe soumak me Farisi ra ‘amoielo ewe kapasen Kot fän iten ar kewe kapasen loom.’ Nge minne Jises a apasa esap seni pwisin i; nge a chök äiti ngeni aramas kapasen Kot. (Mt. 15:6; Jon 14:10) Iwe, sipwe pwal föri ussun chök.
15 Pwal eü mettoch a fokkun asokkalo Jises seni ekkewe nouwisen lamalam. Jises a apasa ussun ekkewe soumak me Farisi: “Oupwe aleasochis o föri meinisin mine ra ürenikemi, nge ousap apirü ar föför, pun resap manaueni mine ra eani afalafal.” (Mt. 23:3) Jises a apwönüetä minne a eäni afalafal. Iei sipwele käeö eü pworaus mi ännetatä.
16. Met popun kopwe tongeni erä pwe Jises a manaueni ewe manau mi tipeeü ngeni minne a mak lon Mattu 6:19-21?
16 Jises a pesei nöün kewe chon käeö ar repwe “iseni [pisekiir] lon lang.” (Älleäni Mattu 6:19-21.) Jises a pwisin föri ena? Ewer, pun a tongeni enletin pwäratä ussun pwisin i: “Mi wor pwangen ekkewe foks, o mi pwal wor fasen ekkewe mansusu fan lang; nge esor leenien ewe Noun-Aramas an epwe akonalo mokuran ie.” (Luk 9:58) Jises a chök menei met a wor ren. A akkomwa an afalafala ewe kapas allim ussun ewe Mwu, me a pwäri weween ach sisap aürek are ikkisoni chommong pisekin fönüfan. Jises a pwäratä pwe epwe fen mürinnö ach sipwe isoni pisek aüchea lon läng, “ikewe macholap me paarang resap ani mi ie, o chon sola resap atai are solani me ie.” Ka kan äppirü än Jises kapasen emmwen pwe kopwe isoni pisek aüchea lon läng?
Aramas Ra Echeni Jises Pokiten Ekkeei Napanap
17. Met sokkun napanap a efisi pwe Jises epwe emön chon afalafala ewe kapas allim mi fokkun mürinnö?
17 Met sokkun napanap a efisi pwe Jises emön chon afalafala ewe kapas allim mi sokkolo aücheaan? Äeüin, an ekiek ussun ekkewe aramas a älisi. Jises a äppirü napanapen Jiowa kewe mi mürinnö, ussun choweän tipetekison, tong, me ümöümöch. Ena sokkun napanap a lukiato aramas ngeni Jises.
18. Met popun sipwe tongeni erä pwe Jises a tipetekison?
18 Jises a ngüüri wisan we an epwe feitiu fönüfan, iwe, “a pwisin peluku itan, o a lapalapeni lapalapen emon chon kichiniwel, pun a uputiu usun chok aramas.” (Fil. 2:7) Ina eü föfförün tipetekison. Pwal eü, Jises ese ekieki pwe a tekia seni aramas. Ese ekieki, ‘Ngang üa feito seni towau, seni läng ngeni fönüfan, ina pwata oupwe aüseling ngeniei.’ Jises ese ussun chök ekkewe mi apasa pwe iir messaia nge ra chofona, iwe, ese sikäsini wisan we, ewe Messaia mi enlet. Fän ekkoch, a ereni aramas pwe resap esile ngeni aramas ussun i are akkaffat minne a föri. (Mt. 12:15-21) Jises a mochen pwe än aramas filatä ar repwe tapwelo mwirin epwe alongolong woon minne ra pwisin küna. Nöün kewe chon käeö ra feiöch pun ar we Samol ese ekieki pwe repwe ussun chök ekkewe chonläng mi unusöch a piin chiechi ngeniir lon läng!
19, 20. Ifa ussun tong me ümöümöch ra amwökütü Jises an epwe älisi aramas?
19 Jises Kraist a pwal pwäratä tong, ina napanapen Seman we mi nampa eü. (1 Jon 4:8) Jises a tongei ekkewe mi akkaüseling ngeni. Awewe chök, ekieki meefian ussun emön alüwöl, emön sou nemenem. (Älleäni Mark 10:17-22.) Jises “a tongei atewe” me a mochen älisi, nge ena sou nemenem ese mochen fangolo pisekin kewe mi chommong fän iten an epwe wiliti emön chon äppirü Kraist.
20 Jises a pwal ümöümöch. Ussun chök aramas meinisin rese unusöch, iir kewe mi etiwa i ra choutiu ren osukosuker. Pokiten Jises a silei ena, an asukuler mi fiti ümöümöch me tong. Awewe chök, fän eü, Jises me nöün kewe aposel ra fokkun angang weires, me rese möngö. Iwe nge, Jises a fet lupwen a küna pwe chommong aramas ra kiito rer? “A fakkun tongei ir, pun ra usun chok siip esor chon maser. Iwe, a popueta afalafaler chommong mettoch.” (Mark 6:34) Jises a küna pwe ekkewe aramas lon leenian we ra fokkun attong, iwe, a chofo le asukuler me föri manaman fän äsengesiir. Ekkoch ra efich napanapan kewe mi mürinnö me an kewe kapas, iwe, ra wiliti nöün chon käeö.
21. Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?
21 Sipwe tongeni käeö chommong pworausen än Jises angangen afalafal woon fönüfan lon ewe lesen mwirin ei. Met sipwe pwal föri pwe sipwe tongeni äkkäppirü Jises Kraist, ewe Misineri mi Lapalap seni meinisin?
Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?
• Met Jises a käeö me mwen an a feitiu fönüfan?
• Ifa ussun napanapen än Jises asukul a fokkun mürinnö lap seni än ekkewe soumak me Farisi?
• Ikkefa ekkewe napanap a efisi pwe aramas repwe echeni Jises?
[Sasing lón pekin taropwe 18]
Ifa napanapen än Jises asukula ekkewe aramas?