Ämi Kana Säräfö, Chechchemeni Ewe Chon Förikemi Iei

“Iwe, lealüalum kopwe chechemeni ewe mi föruk.” ​—SALAF. 12:1.

1. Ifa ussun Jiowa a pwäri an lükülükü ekkewe säräfö mi fel ngeni i?

JIOWA a kan aücheaani ekkewe säräföön Chon Kraist, a meefi pwe ra ussun chök amurenipwin. Enlet, a oesini pwe lon ränin än Nöün we “mwichen sounfiu,” alüwöl me föpwül repwe angang ngeni Kraist “fän püsin letiper.” (Kölf. 110:3) Ena oesini a pwönütä lon ach ei fansoun lupwen lape ngeni aramas ra towau seni Kot, tongei chök pwisin iir me moni, me lükümach. Iwe nge, Jiowa a silei pwe ekkewe säräfö mi fel ngeni i repwe sokkolo. Jiowa a fokkun lükülükükemi, pwiich kana säräfö!

2. Met a kapachelong lon ach chechchemeni Jiowa?

² Anchangei mwo än Kot pwapwa lupwen a küna pwe ekkewe säräfö ra chechchemeni i, ewe Chon Föriir mi Lapalap. (SalAf. 12:1) Pwüngün, ach chechchemeni Jiowa ese chök wewe ngeni ach sipwe ekkekieki ussun i. A wewe ngeni ach sipwe föfföri minne a apwapwai i, me mut ngeni an kewe allük me kapasen emmwen ar repwe emmweni manauach rän me rän. A pwal wewe ngeni ach äpilükülükü Jiowa, me ach silei pwe Jiowa a chchüngükich. (Kölf. 37:3; Ais. 48:17, 18) A ina ussun meefiom ussun ewe Chon Förük mi Lapalap?

“Kopwe Lükülük Woon Jiowa Ren Unusen Lelukom”

3, 4. Ifa ussun Jises a pwäri an lükülük woon Jiowa, me pwata a lamot ach sipwe lükülük woon Jiowa lon ach ei fansoun?

³ Jises Kraist, i ewe leenien äppirü mi mürinnö seni meinisin ren an lükülük woon Kot. A manaueni ewe manau mi tipeeü ngeni alon Än Salomon Fos 3:5, 6, a apasa: “Kopwe lükü ewe Samol mi Lapalap ren unusen lelukom, nge kosap lükülükü püsin om sile. Kopwe chechemeni i won meinisin mine ka föri, nge i epwe aiti ngonuk ewe al mi pwüng.” Ekiselo mwirin än Jises papatais, Setan a sotuni le fang ngeni Jises manamanan me lingen fönüfan. (Luk 4:3-13) Jises ese tup ren. A silei pwe “wöü me iteüöch me manauatam” mi enlet “iei ewe liwin fän iten eman mi tipetekison o niuokusiti [Jiowa].”​—SalF. 22:4.

⁴ Lape ngeni aramas ikenäi ra mäicha me tipemmong. Pokiten sia nom leir, sipwe tipatchem ika sipwe äppirü Jises. Sipwe pwal chechchemeni pwe Setan epwe fokkun achocho le arikalo nöün Jiowa kewe chon angang seni ewe al mi chökükkün mi alelo ngeni manau. A mochen pwe meinisin repwe aleni ewe al mi chölap mi alelo ngeni kitetter. Kete tupulo ren! Iwe nge, kopwe tipeppos le chechchemeni ewe Chon Förük mi Lapalap. Kopwe unusen lükülük woon Jiowa me akkamwöchü “ewe manau mi enlet,” ewe manau mi nüküchar me arapoto.​—1 Tim. 6:19.

Ämi kana Säräfö, Oupwe Tipatchem!

5. Ifa meefiom ussun met epwele fis ngeni ei ototen fönüfan?

⁵ Ekkewe säräfö mi chechchemeni ewe Chon Föriiretä ra fokkun tipatchem. (Älleäni Kölfel 119:99, 100.) Pokiten ra eäni än Kot ekiek, ra mirititi pwe ei otot epwele morolo. Pwal mwo nge lon änein manauemi mi mwochomwoch, ese mwääl oua küna lapeloon än aramas niuokkus me aürek. Eli oua fen rongorong lon sukul pworausen limengaüen me lapeloon pwichikkaren fönüfan, taloon ekkewe wollap, me sokkopaten osukosuk. Aramas ra fokkun lolileniesini minne a fiffis, nge Chon Pwäratä Jiowa chök ra unusen weweiti pwe ekkeei mettoch, iir kinikinin ewe esissil pwe än Setan otot epwele muchulo.​—Pwar. 11:18.

6. Ifa ussun ekkoch säräfö ra tupulo?

⁶ Solapan pwe ekkoch nöün Kot kewe chon angang säräfö ra tümününgaü me rese chüen mirititi pwe a chök mwochomwoch ewe lusun fansoun. (2 Pit. 3:3, 4) Chiechi mi ngaü me kachitoon me sasingin kapasingaü ra lukii ekkoch ngeni tipis watte. (SalF. 13:20) A ifa me watteen alolilenin ika epwe pöüt senikich än Kot chen lupwen sia akkarap ngeni ewe sopwoloon! Sipwe käeö seni minne a fis ngeni Chon Israel lon 1473 B.C.E. lupwen ra nonnom lon Moap, me repwele tolong lon ewe Fönüen Pwon. Met a fis ikena ie?

Ra Ttur Arapakkan ngeni ewe Fönüen Pwon

7, 8. (a) Ifa än Setan raüangaü lon ewe fönüen Moap? (b) Met Setan a föri ikenäi le otupu aramas?

⁷ Lon na fansoun, a ffat pwe Setan a mochen pinei än Chon Israel angei alemwirier mi fen pwonetiu. Setan a nöünöü Pelaam le anümamaüa Chon Israel nge ese pwönütä. Ina popun, Setan a raüangaüei ekkewe re Israel pwe epwe pöüt seniir än Kot feiöch. Iwe, a efisi pwe ra ttur ren lukien ekkewe fin Moap mi sikepwach. Ekkewe re Israel ra lisowu-mwääl ngeni ekkewe fin Moap me ra chapetiu ngeni Paal me lon Peor! Inaamwo ika alemwirier mi fokkun aüchea a chök kkanoto, weween, ewe Fönüen Pwon, nge 24,000 Chon Israel ra mälo. A ifa me solapan!​—Num. 25:1-3, 9.

⁸ Ikenäi, sia chök akkarap ngeni eü fönüen pwon mi mürinnö seni ewe, ina ewe otot sefö. Pwal ina chök ussun, Setan a pwal äkkäeä föfförün sikepwach me lisowu-mwääl pwe epwe aingaüa nöün Kot kewe aramas. Ekiekin letipen aramas a fokkun ngaüolo, iwe, ra ekieki pwe esor ngaüen lisowu-mwääl pun lape ngeni aramas ra föri, me ra pwal ekieki pwe filien emön mwän ika a mochen lisowu ngeni emön mwän, are fefin ngeni fefin. Emön fin Kraist a apasa, “Lon chök imwem we me pwal lon ewe Kingdom Hall, nei kewe ra rong pwe a ngaü mwen mesen Kot tipisin Sotom me ewe föfförün chufengen lefilen ruuemön rese pwüpwülü.”

9. Met epwe tongeni fis le säräfööch, iwe, met ekkewe säräfö repwe tongeni föri?

⁹ Ekkewe säräfö mi chechchemeni ewe Chon Föriir ra silei pwe ewe föfförün chufengen, ina eü liffang mi fel mi riri ngeni manau me nöünöü. Ina minne, ra esilla pwe ürürün, epwe chök fis fän emmwenien Jiowa lon ewe kokkotun pwüpwülü. (Ipru 13:4) Iwe nge, le säräfööch, atun a kon pöchökkül ewe mochenin futuk, ewe mi tongeni arukalo ekiekich, epwe weires ach sipwe akkamwöchü ach limelimöch. Met kopwe tongeni föri lupwen ka poputä le eäni ekiek ese fich? Kopwe siö ngeni Jiowa ren älillis pwe kopwe afota ekiekum woon mettoch mi limelimöch. Fansoun meinisin, Jiowa a akkaüseling ngeni iir kewe ra letip-wenechar le kulliiti i. (Älleäni Luk 11:9-13.) Ach kakkapasfengen mi apöchökkül epwe pwal awenecharasefälli ekiekich.

Filiöch ren Tipatchem Ekkewe Mettoch Kopwe Achocho ngeni!

10. Met sokkun ekiekingaü kopwe tti sonuk, me ikkefa ekkoch kapas eis sipwe pwisin eisinikich?

¹⁰ Iei eü popun chommong säräfö ra chök föfföri minne ra mochen, pun esor ar emmwen seni Kot are äpilükülük allim fän iten mwachkkan. (SalF. 29:18) Ra ussun chök ekkewe Chon Israel mi likitalo Kot lon ränin Aisea we, ra manau fän iten “pwapwa o mweireir, . . . ochoch fituk o ünümi wain.” (Ais. 22:13) Sisap lolowoiti ekkena sokkun aramas. Iwe, pwata sise chök ekilapei ewe äpilükülük allim mi aüchea Jiowa a isetiu mwen nöün kewe mi tuppwöl? Ika en emön säräfö chon angang ngeni Kot, kese mwötöres le ükküti ewe otot sefö? Kese achocho le “manaueni ewe manau mi mirit . . . atun [ka] witiwiti ach apilukuluk allim mi feioch” Jiowa a fen isetiu mwom? (Taitos 2:12, 13) Pölüwen ekkena kapas eis epwe anapanapa ekkewe mettoch kopwe pwisin achocho ngeni.

11. Met popun Chon Kraist säräfö mi chüen sussukul repwe angang weires?

¹¹ Chon fönüfan ra mochen pwe ekkewe säräfö repwe akkomwa ekkewe mettochun fönüfan. Pwüngün, ämi chon sukul oupwe achocho le angöch lon sukul pwe oupwe lipwäköch lon pekin älleä, mak, me metakkan. Chechchemeni pwe ousap chök kütta angangen pau, nge oupwe pwal älisi äfeffeitään ewe mwichefel me angöch lon ewe angangen afalafal. Ika ina, a lamot om kopwe angöch le kapas me mak pwe epwe ffatöch, aweweei meefiom ngeni aramas fän kinamwe me süföl, me eäni ekieköch. Iwe nge, ekkewe semirit me säräfö mi käkkäeö ewe Paipel me achocho le apwönüetä ekkewe fön lon pwisin manauer ra angei ewe sokkun asukul mi nampa eü seni meinisin, me ra isetiu eü longolong mi mürinnö fän iten mwachkkan.​—Älleäni Kölfel 1:1-3.a

12. Epwe mürinnö ekkewe familien Chon Kraist repwe äkkäppirü iö?

¹² Lon Israel, ekkewe sam me in ra alamota wiser ar repwe asukula nöür kewe. Ra äiti ngeniir minne a lamot ngeni kinikinin manauer meinisin, äkkäeüin, ekkewe mettoch mi weneiti ar fel ngeni Jiowa me an kewe allük. (Tut. 6:6, 7) Ina popun, ekkewe nau chon Israel mi akkaüseling ngeni semer kewe me iner me pwal ekkewe ekkoch watte mi niuokkusiti Kot ese chök wattelo ar sile nge ra pwal angei tipatchem, mirit, weweöch, me tufichin ekieköch. Ekkena tufich rese chöüfetäl lein aramas, nge ra chök nom ren chokkewe mi käkkäeö ussun Kot me an kewe allük. (SalF. 1:2-4; 2:1-5, 11-15) Ekkewe familien Chon Kraist lon ach ei fansoun repwe pwal alamota sukul.

Akkaüseling Ngeniir mi Tongeök

13. Met sokkun fön ekkoch säräfö ra angei, nge met popun repwe tümünüfich?

¹³ Ekkewe nau ra akkangei kapasen emmwen me fön seni chommong sokkopaten aramas, pachelong sou fön lon sukul, nge ra chök ekieki ussun sopwöchür lon mettochun fönüfan. Fansoun kopwe ekieki ussun ar kana kapasen fön, kese kan mochen kopwe iotek ngeni Kot fän emmwenien än Kot we Kapas me ewe möngöön ngün ewe chon angang mi tuppwöl me tipatchem a kan awora. Seni om käkkäeö Paipel, ka silei pwe Setan a äkkäeüin mochen liapeni ekkewe mi kükkün ierir pun rese kon lien mirit. Awewe chök, lon ewe mälämälen Ichen, If, ewe ese watte miritin, a aüseling ngeni Setan, ewe emön If ese sissilei, me If ese mwo küna tong seni fän eü. Epwe fokkun sokkofesen ika If a aüseling ngeni Jiowa, ewe emön a fen ännetatä an tongei fän chommong!​—Ken. 3:1-6.

14. Pwata sipwe akkaüseling ngeni Jiowa me pwal semach kewe me inach mi lükü i?

¹⁴ Ewe Chon Förük a pwal tongeök, me an tong mi enlet me limelimöch. A mochen kopwe pwapwa tori feilfeilo chök, sap chök iei! Ina minne, ren tipepweteteen emön sam mi tongei nöün, a erenuk pwal meinisin chon fel ngeni i: “Iei ewe al oupwe aleni.” (Ais. 30:21) Ika semom kewe me inom ra enletin tongei Jiowa, ina pwal eü minen älillis ngonuk. Fän süföl, kopwe aüseling ngeni ar kapasen fön me mwen kopwe filatä met kopwe akkomwa me met kopwe achocho ngeni. (SalF. 1:8, 9) Enlet, ra mochen om kopwe küna manau esemuch, ina och mettoch mi fokkun aüchea lap seni wöüöch are lingen fönüfan.​—Mt. 16:26.

15, 16. (a) Met sipwe tongeni lükülük woon Jiowa ren? (b) Ifa ewe lesen mi lamot sipwe käeö seni pworausen Paruk?

¹⁵ Chokkewe mi chechchemeni ewe Chon Föriir ra menei minne mi nom rer, me ra lükülükü alon Jiowa, a erä, “Usap fakkun likitukelo, o usap fakkun poutukelo.” (Älleäni Ipru 13:5.) Ena sokkun ekieköch a mwäälfesen me ekiekin chon fönüfan, ina popun sipwe tümünü pwe sisap mut ngeni ngünün fönüfan an epwe etipetipakich. (Ef. 2:2) Ekieki ussun nöün Jeremaia we seker itan Paruk, ewe a manau lepwolen ekkewe ränin le sopwoloon me mwen taloon Jerusalem lon 607 B.C.E.

¹⁶ Eli Paruk a mochen an epwe pisekisekilo. Jiowa a küna me a öüröüra Paruk fän kirekiröch pwe esap kütta “mettoch mi watte” fän itan. Paruk a tipetekison me tipatchem, pun a aüseling ngeni Jiowa me a manauewu seni taloon Jerusalem. (Jer. 45:2-5) Iwe nge, piloon Paruk kewe ra angei “mettoch mi watte” lon pekin pisek, nge ra okukumwiri ar fel ngeni Jiowa. Iwe, ekiselo mwirin, a pöüt seniir pisekiir kewe meinisin fän pöün ekkewe chon Papilon. Iwe, chommong leir ra mälo. (2 Kron. 36:15-18) Pworausen Paruk a älisikich le weweiti pwe ach pacheöch ngeni Kot a fokkun aüchea lap seni wöün me lingen fönüfan.

Nennengeni ekkewe Minen Äppirü mi Mürinnö

17. Met popun mi fich ngeni nöün Jiowa kewe chon angang ikenäi ar repwe äppirü Jises, Paul, me Timoti?

¹⁷ Kapasen Kot a ur ren pworausen chommong aramas mi mürinnö pwe repwe älisikich le aleni ewe alen manau. Awewe chök, Jises a fokkun echipwör lon tufichin kewe meinisin, nge a afota ekiekin woon minne epwe älisifochei aramas​—“ewe kapas allim ussun ewe mwu.” (Luk 4:43) Ren an epwe ngeni Jiowa minne a nampa eü lon manauan, ewe aposel Paul a likitalo eü angang mi watte peioffün fän iten an epwe äeä an fansoun me pöchökkül le afalafala ewe kapas allim. Timoti, “wesewesen [nöün] lon lükü” a äppirü Paul. (1 Tim. 1:2) Itä Jises, Paul, me Timoti ra niamamesini ewe alen manau ra filatä? Aapwi! Enlet, Paul a apasa pwe ika a apöpö mettochun fönüfan ngeni wisan na le angang ngeni Kot, ekkena mettochun fönüfan ra “ussun chök pipi.”​—Fil. 3:8-11.

18. Ikkefa ekkoch ekkesiwil emön alüwöl a föri, me met popun ese namanamelo?

¹⁸ Chommong säräfö ikenäi ra äppirü lüküen Jises, Paul, me Timoti. Awewe chök, emön alüwöl mi piin eäni eü angang mi watte peioffün a makkei: “Pokiten üa atipeeüfengenni manauei ngeni emmwenien Paipel, wisei me liwini a kekitä. Inaamwo, nge üa meefi pwe üa chök chei äsepwäl. Lupwen üa fos ngeni ekkewe meilapen ewe kompeni pwe üpwe esile ngeniir ai mochen föri ewe angangen afalafal full-time, ra mwittir mochen fang ngeniei watteen moni pwe üpwe chök nonnom. Nge üa chök tipeppos. Chommong aramas rese weweiti ika pwata üa likitalo ena angang mi mürinnö fän iten ai upwe afalafal full-time. Üa pölüweni pwe üa wesewesen mochen apwönüetä ai pwon ngeni Kot. Pokiten manauei a fot woon ekkewe mettochun ngün, a wor rei ewe sokkun pwapwa me menemenöch usap tongeni angei seni moni are ling seni aramas.”

19. Met sipwe pesei ekkewe säräfö ar repwe filatä fän tipatchem?

¹⁹ Woon unusen fönüfan, fite ngerou säräfö ra pwal filatä ena alen manau. Iwe, ämi kana säräfö, lupwen oua ekieki ussun minne a nom mwemi, oupwe chechchemeni pwe ränin Jiowa we a chök arapoto. (2 Pit. 3:11, 12) Ousap lolowoiti iir kewe mi wöüni wöün fönüfan. Iwe nge, aüseling ngeni iir kewe mi enletin tongeök. Oupwe “iseni pisekimi lon lang,” pun ina ewe mettoch kopwe lükülüköch me feiöch ren tori feilfeilo chök. (Mt. 6:19, 20; älleäni 1 Jon 2:15-17.) Ewer, chechchemeni ewe Chon Förük mi Lapalap. Ika ina, Jiowa epwe efeiöchuk.

[Footnote]

Ka Chechchemeni?

• Ifa ussun sipwe pwäri lükülük woon Kot?

• Ifa ewe asukul mi mürinnö seni meinisin?

• Ikkefa ekkewe lesen sia käeö seni pworausen Paruk?

• Iö kewe ra isetiu leenien äppirü mi mürinnö, iwe, pwata?

[Sasing lón pekin taropwe 17]

Jiowa a awora ewe asukul mi mürinnö seni meinisin

[Sasing lón pekin taropwe 18]

Paruk a aüseling ngeni Jiowa me a manauewu seni taloon Jerusalem. Met ka käeö seni ena pworaus?