Feffeitä Lon Ewe Enlet Ren Om Äppirü Paul

“Ua fen fiti ewe maun mi murinno, ua fen awesalo ai kitir, ua fen akamwochu ewe luku.”​—2 TIM. 4:7.

1, 2. Met sokkun siwil Saul ewe re Tarsus a föri lon manauan, iwe, a föri menni angang mi lamot?

EWE mwän a tipatchem me pwora. Iwe nge, a ‘chök apwönüetä mochenian futukan.’ (Ef. 2:3) A pwisin aweweei pwe a “esiita [Jises] me lom, o ninni i, o pwal pweni i.” (1 Tim. 1:13) Ina i Saul, ewe re Tarsus.

² Lo, lo, lo, Saul a unusen siwil. A pwilitawu napanapan kewe me loom me a angang weires pwe esap ‘kükkütta minne mi mürinnö ngeni i chök, pwe minne mi mürinnö ngeni aramas chommong.’ (1 Kor. 10:33) A tipepwetetelo me a pwäratä tong ngeni chon ewe mwichefel a piin eriäfföüür. (Älleäni 1 Tesalonika 2:7, 8) A makkei: “Ngang emon chon souani.” A pwal erä, “Inaamo ika ua kisifochofoch me lein ekkewe aramas mi fel meinisin, nge a fen ngeniei ei chen, pwe upwe esineifeili ngeni ekkewe Jentail ewe pisekisekin Kraist, ewe sise tongeni aukuk.”​—Ef. 3:7, 8.

3. Ifa ussun ach käeö makkeien Paul kewe taropwe me pworausen an we angangen afalafal epwe älisikich?

³ Saul, ewe a pwal iteni Paul, a wesewesen feffeitä lon an weweiti ewe enlet. (Fof. 13:9) Ika sia mochen amwittiri ach feffeitä lon ewe enlet, sipwe käeö makkeien Paul kewe taropwe me pworausen an angangen afalafal, iwe, sipwe pwal äkkäppirü an lükü. (Älleäni 1 Korint 11:1; Ipru 13:7.) Sipwele nengeni ifa ussun epwe amwökütükich ach sipwe akkotaöchü ach pwisin käkkäeö, ämääraatä ach tongei aramas, me eäni ekiek pwüng ussun pwisin kich.

Kokkotun Än Paul Käeö

4, 5. Ifa ussun Paul a küna feiöch seni an pwisin käkkäeö?

⁴ Paul a fen silei masouen ekkewe puken Paipel, pun i emön Farisi mi “käeö orun pechen Kameliel. . . . A fakkun titchik an amirit [ngeni] usun allukun [semer] kewe.” (Fof. 22:1-3; Fil. 3:4-6) Mwirin an papatais, a “chok feilo Arepia,” lon ewe fönüpöön lon Siria are ngeni eü leeni mi kinamwe lon ewe Arepian Peninsula, ötiuen ewe Setipar, fän iten an epwe ekilonei ekkewe mettochun ngün. (Kal. 1:17) Paul a mochen ekilonei ekkewe wokisin mi ännetatä pwe Jises ewe Messaia. Pwal och, Paul a mochen mmolnetä ngeni ewe angang epwele föri. (Älleäni Föför 9:15, 16, 20, 22.) Paul a awora fansoun le ekilonei pworausen Kot.

⁵ Än Paul sissileelo me mirititi Paipel seni an pwisin käkkäeö a atufichi an epwe angöch le äiti ngeni aramas ewe enlet. Awewe chök, lon ewe sinakoken Antiok lon Pisitia, Paul a aloni alon nimu wokisin seni ewe Tesin Ipru pwe epwe ännetatä pwe Jises, i ewe Messaia. Fän ekkoch, Paul a pwal nöünöü alon ekkoch wokisin. An nöünöü Paipel le awewe a fokkun achchüngü letipen aramas pwe “chommong re Jus, pwal chon wililo mi tuppwel, ra chok tapwelo mwirin Paul me Parnapas” fän iten ar repwe rong pwal ekkoch afalafal. (Fof. 13:14-44) Mwirin fitu ier, lupwen eü mwichen chon Jus seni Rom ra etto chuuri Paul lon imwan we, a “pwarata usun ewe muun Kot, o a sotuni awewei ngeniir usun Jises, seni lon ewe allukun Moses, o pwal seni ekkewe soufos.”​—Fof. 28:17, 22, 23.

6. Met a älisi Paul le amwöchü an lüküchar lupwen a küna sossot?

⁶ Lupwen Paul a küna sossot, a sopwelo le etittina ewe Paipel me angei pöchökkül seni ekkewe pworaus seni Kot. (Ipru 4:12) Lupwen a kalapus lon Rom me mwen an we a ninniilo, Paul a tingorei Timoti an epwe wato “ekkewe puk” me “ekkewe taropwe.” (2 Tim. 4:13) Ese mwääl, ikkena kinikinin ewe Tesin Ipru Paul a käeöfichi. An pwisin käkkäeöfichi ewe Paipel iteitan a fokkun lamot ngeni än Paul akkamwöchü an lüküchar.

7. Eiteita ekkoch feiöch kopwe angei seni om pwisin käkkäeö Paipel iteitan.

⁷ Ach pwisin käkkäeö me ekilonei masouen ewe Paipel iteitan epwe älisikich le feffeitä lon pekin lükü. (Ipru 5:12-14) Ewe sou makkei kölfel a köl ussun aücheaan än Kot we Kapas: “Allukun auom a murinno ngeniei lap seni ngerouen gold are silfer. Om alluk a atipatchemaei lap seni ekkewe chon oputaei, pun a nonnom rei fansoun meinisin. Ua amwochu pechei seni ekkewe al mi ingau meinisin, pwe upwe alleasochisi om kapas.” (Kölf. 119:72, 98, 101) Mei wor om kokkotun pwisin käeö Paipel? Ka mmolnetä pwe kopwe fich ngeni ekkoch wis epwap suuk ngonuk lon om angang ngeni Kot ren om äkkälleäni me ekilonei masouen Paipel iteiten rän?

Saul A Käeö pwe epwe Tongei Aramas

8. A fet Saul ngeni chon lükün ewe lamalamen Jus?

⁸ Me mwen an a wiliti emön Chon Kraist, Saul a tinikken lon an we pekin, nge ese kon lien tongei aramas lükün ewe lamalamen Jus. (Fof. 26:4, 5) A tipeeü ngeni än ekkoch chon Jus monei ngeni Stifen faü. Lupwen a katol ena mettoch, eli a meefi pwe mei pwüng an eriäfföüü Chon Kraist me mi fich ngeni Stifen an epwe ninniilo. (Fof. 6:8-14; 7:54–8:1) Ewe Paipel a apasa: “Saul a fakkun eriaffou ewe mwichefel. A tolong lon imwer kewe, a atekinau mwan me fefin, o a otururelong lon imwen fotek.” (Fof. 8:3) A “eriaffour tori ekkewe telinimwen lon pwal ekkewe ekkoch fonu.”​—Fof. 26:11.

9. Met a efisi än Saul ekieksefäl ussun an kewe föfför ngeni aramas?

⁹ Lupwen ewe Samol Jises a pwä ngeni, Saul a fen fetäl ngeni Tamaskos, ikewe epwe pwal eriäfföüü nöün Jises kewe chon käeö ie. Tinekkenin saramen Nöün Kot we a achunalo Saul, iwe, ekkoch ra panalo i. Atun Jiowa a nöünöü Ananaias le anenneloi Saul, a unusen siwil ekiekin Saul ussun aramas. (Fof. 9:1-30) Lupwen a wiliti emön chon äppirü Kraist, Saul a achocho le äppirü än Jises föfför ngeni aramas. A wewe ngeni pwe epwe pöütalo föfförün mwänesol me epwe “kinamwefengen me aramas meinisin.”​—Älleäni Rom 12:17-21.

10, 11. Ifa ussun Paul a pwäratä tong enlet ngeni aramas?

¹⁰ Paul ese chök mochen an epwe kinamwefengen me aramas. Nge a mochen pwäri ngeniir tong enlet, iwe, ewe angangen afalafal a atufichi an epwe föri ena. Lon an we äeüin säi lon an angangen misineri, a afalafala ewe kapas allim lon Eisia. Inaamwo ika chommong ra oput, nge Paul me chienan kewe ra achocho le älisi ekkewe mi tipetekison ar repwe choni ewe lamalamen Kraist. Ra liwiniti Listra me Aikonium, inaamwo ika chon ü ngeniir ra sotun nielo Paul.​—Fof. 13:1-3; 14:1-7, 19-23.

¹¹ Mwirin, Paul me chienan kewe ra kükkütta aramas mi mochen ririöch ngeni Kot lon ewe telinimw Filipai lon Masetonia. Emön fin Jus itan Litia a aüseling ngeni ewe kapas allim me a wiliti emön Chon Kraist. Ekkewe chon kapwüng ra wichi Paul me Sailas ngeni wok me otururelong lon imwen fötek. Iwe nge, Paul a afalafal ngeni ewe chon mas, iwe, iir me chon imwan kewe ra papataiselo me ra wiliti chon fel ngeni Jiowa. ​—Fof. 16:11-34.

12. Met a amwökütü Saul, ätewe mi piin lamalam tekia an epwe wiliti ewe aposel Paul mi tong?

¹² Pwata Saul, ätewe mi piin eriäfföüü Chon Kraist, a siwil me a fiti ar lükü? Met a amwökütü Saul, ewe a piin lamalam tekia, an epwe wiliti Paul, emön mi kirekiröch me tong, emön mi pönnükü manauan pwe epwe älisi aramas le silei ewe enlet ussun Kot me Kraist? Paul a pwisin aweweei pwe Kot “a koriei ren an we chen, a pwapwaesini an pwäratä ngeniei Nöün we.” (Kal. 1:15, 16) Paul a mak ngeni Timoti: “Kot a chok umoumoch ngeniei, o iei popun: pwe Jises Kraist epwe pwarata an we songomang mi unus lon ngang, mi aeuin chon tipis, usun chok eu minen appiru ngeni ir ekkewe repwe luku i ngeni manau esemuch.” (1 Tim. 1:16) Jiowa a omusalo tipisin Paul, iwe, an angei än Kot chen me ümöümöch a amwökütü Paul an epwe pwäratä tong ngeni aramas ren an afalafala ngeniir ewe kapas allim.

13. Met epwe amwökütükich ach sipwe pwäratä tong ngeni aramas, iwe, ifa ussun sipwe föri?

¹³ Jiowa a pwal omusalo ach kewe tipis me föfförmwääl. (Kölf. 103:8-14) Ewe sou makkei kölfel a eis: “SAMOL, are kopwe chechemeni ekkewe tipis, [O Jiowa], io epwe tongeni uta?” (Kölf. 130:3) Ika esor än Kot ümöümöch, esor emön leich epwe pwapwaesini angang mi fel, sisap pwal tongeni küna manau esemuch. A fokkun watte än Kot chen ngenikich meinisin. Ina minne, ussun chök Paul, ürürün sipwe mochen pwäratä tong ngeni aramas ren ach afalafal ngeniir me äiti ngeniir ewe enlet me apöchökkülatä chienach kewe chon lükü.​— Älleäni Fofor 14:21-23.

14. Epwe ifa ussun sipwe alapalo me angangöchülo lon ach angangen afalafal?

¹⁴ Paul a mochen feffeitä lon ewe angangen afalafala ewe kapas allim, iwe, än Jises leenien äppirü a kküü letipan. Jises a pwäratä tong ngeni aramas ren an afalafal ngeniir. Jises a apasa: “Ewe ras mi lapalap, nge ekkewe chon angang mi chok chokukkun. Iei minne, oupwe iotek ngeni ewe Samolun ras, pwe epwe tinato chon angang lon an ras.” (Mt. 9:35-38) Paul a etipeeüfengenni an föfför me an tingor pwe epwe wor chommong chon angangen ewe räs ren an wiliti emön chon angang mi tinikken. Nge en? Ka tongeni lipwäköchülo lon ewe angangen afalafal? Ka tongeni alapalo om fansoun afalafala ewe Mwu ren om kopwe pioneer? Sipwe pwäratä tong enlet ngeni aramas ren ach älisiir le “amwochata ewe kapasen manau.”​—Fil. 2:16.

Än Paul Ekiek ussun Pwisin I

15. Ifa än Paul ekiek ussun pwisin i me an riri ngeni chiechian kewe Chon Kraist?

¹⁵ Paul a pwal isetiu eü leenien äppirü mi mürinnö lon pwal eü napanapen chon afalafal. Inaamwo ika a eäni chommong wis mi aüchea lon ewe mwichefelin Chon Kraist, nge Paul a weweiti pwe esap pwüng an epwe ekiekin angei liwinin pokiten an kewe tufich. A weweiti pwe ekkewe feiöch a angei a popu seni än Kot chen. A pwal silei pwe ekkewe ekkoch Chon Kraist ra pwal lipwäköch le afalafala ewe kapas allim. Inaamwo ika a watte wisan me lein nöün Kot kewe aramas, nge a chök tipetekison.​—Älleäni 1 Korint 15:9-11.

16. Ifa ussun Paul a pwäratä tipetekison me mosonoson lon ewe osukosuk ussun sirkumsais?

¹⁶ Nengeni ifa ussun Paul a ataweei eü osukosuk a piitä lon Antiok, Siria. Ewe mwichefelin Chon Kraist a tipefesen woon sirkumsais. (Fof. 14:26–15:2) Pokiten Paul a filitä pwe epwe emmweni ewe angangen afalafal ngeni chon Jentail rese sirkumsais, eli a tongeni ekieki pwe i epwe wisen ataweei ewe osukosuk pun a silefichi nonnomur. (Älleäni Kalesia 2:8, 9.) Iwe nge, lupwen ese wes ewe osukosuk, fän tipetekison me mosonoson, a tipeeü ngeni ewe kokkot pwe repwe tingorei ewe mwichen sou pwüngüpwüng lon Jerusalem ar repwe pworausfengen woon. Paul a tipemecheres atun ra aüseling ngeni ewe osukosuk, filatä met repwe föri, me akünölo i pwe epwe emön chon uweifetälei ewe pworaus. (Fof. 15:22-31) Iwe, Paul a ‘achocho le asamolu’ chienan kewe chon angang ngeni Kot.​—Rom 12:10b.

17, 18. (a) Met meefien Paul ussun chon ekkewe mwichefel? (b) Met sia käeö ussun Paul seni minne ekkewe elter lon Efisus ra föri atun Paul epwe lofoch seniir?

¹⁷ Paul a tipetekison, iwe, ese imulo seni pwiin kewe lon ekkewe mwichefel. Nge a pacheöch ngeniir. Le muchuloon nöün we taropwe ngeni chon Rom, a kapong ngeni lap seni 20 aramas nge a föüni iter. Lape ngeniir ese mak iter lon Paipel, me fitemön chök leir ra eäni wis tekia. Nge iir chon angang ngeni Jiowa mi tuppwöl, me ra ächengicheng me ren Paul.​—Rom 16:1-16.

¹⁸ Än Paul tipetekison me an pwapwaiti aramas a apöchökkülatä ekkewe mwichefel. Lon ewe säingoon fansoun a chuuri ekkewe elter lon Efisus, “iir meinisin ra kechiu, o ra romi popun uen Paul, o ra pwal mitiri i. Ra kon fakkun letipeta ren ewe kapas a apasa, pwe resap pwal chuen kuna won-mesan.” Sap minne repwe ina ussun ika Paul emön mwän mi lamalam tekia me sou amönüngaü seni aramas.​—Fof. 20:37, 38.

19. Ifa ussun sipwe pwäratä “tipetekison” lon ach föfför ngeni chienach kewe Chon Kraist?

¹⁹ Iir meinisin mi mochen feffeitä lon ar lükü repwe tipetekison ussun chök Paul. A pesei chienan kewe Chon Kraist: “Ousap föri och ren kirikiringau are ren lamalam tekia, nge lon ami tipetekison oupwe chok ekieki pwe ekkewe ekkoch ra murinno seni ami.” (Fil. 2:3) Ifa ussun sipwe apwönüetä ena fön? Sipwe tipemecheres fän emmwenien ekkewe elter lon ach mwichefel, me tipemecheres ngeni ar kewe kapwüng. (Älleäni Ipru 13:17.) Pwal och, sipwe akkaücheani pwiich kewe lon ewe lükü. Ekkewe mwichefelin nöün Jiowa kewe aramas ra masou ren aramas seni chommong sokkopaten fönü, mwu, lewo, me einang. Iwe, sisap lifilifil aramas are aapap, nge sipwe pwäratä tong ngeni meinisin, ussun chök Paul, ika met? (Fof. 17:26; Rom 12:10a) Paipel a pesekich: “Öupwe etiwa lefilemi emon me emon usun chok Kraist a fen etiwakemi ngeni lingen Kot.”​—Rom 15:7.

“Likiitü le Ssä” lon ewe Kitir ngeni Manau

20, 21. Met epwe älisikich pwe sipwe likiitü le ssä lon ewe kitir ngeni manau esemuch?

²⁰ Sipwe tongeni alöllöfengenni manauen emön Chon Kraist me eü marasong. Paul a makkei: “Ua fen fiti ewe maun mi murinno, ua fen awesalo ai kitir, ua fen akamwochu ewe luku. Iwe, seni iei fefeilo, ewe mwaramwar itan pung a fen iseni fan itei, ewe mwaramwar ewe Samol, ewe sou apung mi pung, epwe ngeniei lon ewe Ran, nge sap ngeniei chok, pwe pwal ngenir meinisin mi tongei an we pwato.”​—2 Tim. 4:7, 8.

²¹ Ach äppirü Paul epwe älisikich le likiitü le ssä lon ewe kitir ngeni manau esemuch. (Ipru 12:1) Ina lamoten ach sipwe sopwelo le feffeitä ren ach apwönüetä kokkotun ach pwisin käeö, ämääraatä tong mi alolloon ngeni aramas, me amwöchü tipetekison.

Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?

• Ifa ussun Paul a küna feiöch seni an pwisin käkkäeö Paipel?

• Pwata a lamot ngeni Chon Kraist mi enlet ar repwe tongei aramas?

• Om eäni met sokkun napanap epwe älisuk pwe kesap lifilifil aramas?

• Ifa ussun än Paul leenien äppirü epwe älisuk pwe kopwe tipemecheres fän emmwenien ekkewe elter lon om mwichefel?

[Sasing lón pekin taropwe 26]

Angei pöchökkül seni Paipel, ussun chök Paul

[Sasing lón pekin taropwe 28]

Pwäratä tong ren om afalafala ewe kapas allim

[Sasing lón pekin taropwe 29]

Ka silei met popun Paul a ächengicheng me ren pwiin kewe?