Än Jiowa we Kapas A Manau

Menlapen Pworaus Seni ewe Puken Föfför

EWE puken Paipel itan Föfför a masou ren uruwoon förütiuen me äfeffeitään ewe mwichefelin Chon Kraist. Ewe tokter itan Luk a wisen makkei ena puk, iwe, a apworausa ussun angangen ekkewe Chon Kraist lon ükükün 28 ier​—seni 33 C.E. tori 61 C.E.

Ewe äeüin kinikinin ewe puken Föför a apworausa än ewe aposel Piter angang, me ewe kinikinin mi kukumwir a apworausa ussun ewe aposel Paul. Ren an nöünöü ei ititin kapas ussun “am” me “kem,” Luk a pwäri pwe i a nonnom atun a fis ekkoch mettoch. Ach eteneki pworaus lon ewe puken Föför epwe alapalo ach aücheaani manamanen ewe Paipel me an we ngün mi fel. (Ipru 4:12) Epwe pwal amwökütükich le pönnüküolo pwisin letipach me apöchökkülatä ach lükü woon ach äpilükülükü ewe Mwuun Kot.

PITER A ÄEÄ “EKKEWE KIEN EWE MWU”

(Föför 1:1–11:18)

Mwirin ar angei ewe ngün mi fel, ekkewe aposel ra pwora le pwäratä ussun ewe Mwu. Piter a äeä ewe äefochun “kien ewe Mwuun läng” pwe epwe suuki asamen sile me tufich ngeni chon Jus me chon wililo mi “etiwa an kapas” ar repwe mwuuni ewe Mwu. (Mt. 16:19; Fof. 2:5, 41) Ekkewe chon käeö ra toropasfetäl pokiten lapoloon eriäfföüü, nge a chök lapolo ewe angangen afalafal.

Lupwen ekkewe aposel lon Jerusalem ra rongorong pwe Sameria a etiwa ewe kapasen Kot, ra akünölo Piter me Jon ngeniir. Piter a äeä ewe oruuofochun kii le suuki ngeni Chon Sameria ewe tufichin tolong lon Mwuun Kot. (Fof. 8:14-17) Neman lepwolen eü ier mwirin manausefällin Jises, Saul seni Tarsus a unusen siwil me a wiliti emön Chon Kraist. Lon 36 C.E., Piter a äeä ewe aülüfochun kii, me liffangen ewe ngün mi fel ese kamö a ninitiu woon chon ekkewe mwuun fönüfan rese sirkumsais.​—Föför 10:45.

Pölüwen Kapas Eis Ussun Ekkeei Wokisin:

2:44-47; 4:34, 35​—Pwata ekkewe chon lükü ra amömölo pisekiir kewe me ineti monian? Chommong mi wiliti chon lükü ra etto me towau me ese naf ener möngö me met kan pwe repwe attamaalo ar nonnom lon Jerusalem. Iwe nge, ra mochen nonnom ekis fansoun pwe repwe alapalo ar käeö ussun ar we mineföön lamalam me afalafala ekkewe ekkoch. Ren ar repwe älisiir, ekkoch Chon Kraist ra amömölo pisekiir, me eineti monian ngeniir me ren en me an osupwang.

4:13​—Piter me Jon rese sile älleä me mak? Ewer, ra sile. Aramas ra apasa pwe “rese kaeo lon sukul, o ir mi aramas kisikis” pokiten chök rese käeö lon ekkewe sukulen rappai.

5:34-39​—Ifa ussun Luk a tongeni silei minne Kamaliel a apasa lon eü mwichen än chon Jus sou kapwüng mi tekia, nge ena mwich ese suuk ngeni aramas me lükün? Mei wor ülüngät awewe mi tufich: (1) Paul, emön nöün Kamaliel chon käeö me loom, a esile ngeni Luk; (2) Luk a silei me ren emön chon ewe mwichen sou kapwüng, awewe chök, Nikitimos; (3) Luk a silei me ren ewe ngün mi fel.

7:59​—Itä Stifen a iotek ngeni Jises? Aapw, ese. Än emön fel me an kewe iotek repwe chök weneiti Jiowa. (Luk 4:8; 6:12) Ika a chök ina nonnomun Stifen, epwe iotek ngeni Jiowa fän iten Jises. (Jon 15:16) Iwe nge, lon ena fansoun, Stifen a küna lon eü längipwi “ewe Noun Aramas mi ukkuta peliefichin Kot.” (Fof. 7:56) Stifen a silei pwe Kot a ngeni Jises manaman pwe epwe amanauasefälli ekkewe mi mälo, ina popun, Stifen a fos ngeni Jises, nge ese iotek, me tingorei an epwe tümünü ngünün.​—Jon 5:27-29.

Ikkeei Ekkoch Lesen Fän Itach:

1:8. Ika esor älillisin ewe ngün mi fel, esap tongeni fis ewe angangen afalafal woon unusen fönüfan chon fel ngeni Jiowa ra föri.

4:36–5:11. Neman, Josef re Sipros a pwal iteni Parnapas, weween, “Nöün Aürürü.” Eli ekkewe aposel ra eita ngeni Parnapas pun a tipepwetete, kirekiröch, me älillisöch ngeni aramas. Sipwe äppirü Parnapas nge sisap ussun Ananias me Safira, ekkewe mi elingepin, likotuputup, me emichimich.

9:23-25. Esap weween pwe sia niuokkus ika sipwe sü seni chon oputakich pwe sipwe tongeni sopwelo ach angangen afalafal.

9:28-30. Epwe lamot ach sipwe mirit me filiöchü ia me ineet sipwe afalafal, ika ach afalafal lon ekkoch sopw are ngeni ekkoch aramas epwe efeiengaüakich lon pekin aion, are emmwen ngeni föfföringaü, are epwe tongeni aingaüa ach chiechi ngeni Kot.

9:31. Lon fansoun kinamwe, a lamot sipwe apöchökkülatä ach lükü ren ach pwisin käkkäeö me ekilonei minne sia käeö. Epwe älisikich le niuokkusiti Jiowa ren ach apwönüetä minne sia käeö me tinikken lon ewe angangen afalafal.

ÄN PAUL ANGANGEN AFALAFAL FÄN TINIKKEN

(Föför 11:19–28:31)

Lon 44 C.E., Akapus a tori Antiok, ikewe Parnapas me Saul ra fen afalafal ie “unusen eu ier.” Akapus a oesini pwe epwe fis “eu lengita mi lap,” iwe, a fis mwirin ruu ier. (Fof. 11:26-28) “Parnapas me Saul ra awesalo ar angangen eineti älillis ngeni chon osupwang lon Jerusalem,” iwe, ra liwiniti Antiok. (Fof. 11:29, 30; 12:25) Lon 47 C.E., orun 12 ier mwirin än Saul wililo, Parnapas me Saul ra künölo ren ngün mi fel pwe repwe säifetäl. (Fof. 13:1-4) Lon 48 C.E., ra liwiniti Antiok, “ikewe ra likit ngeni ir ewe chenin Kot.”​—Fof. 14:26.

Tiu maram mwirin, Saul (a pwal iteni Paul) a filatä Sailas pwe epwe fiti i lon an we oruuen säifetäl. (Fof. 15:40) Mwirin, Timoti me Luk ra pwal fiti Paul. Luk a nomolo lon Filipai atun Paul a feilo ngeni Atens, me mwirin, a lo Korint, ikewe a chuuri Akwila me Prisila, iwe, a nomolo ükükün eü ier pwal wonu maram. (Fof. 18:11) Paul a likitalo Timoti me Sailas lon Korint, me a seresilo Siria lon 52 C.E., eti Prisila me Akwila. (Fof. 18:18) Akwila me Prisila ra eti i tori Efisus, ikewe ra nomolo ie.

Mwirin an nonnom lon Siria Antiok ekkoch fansoun, Paul a poputäni an aülüngätin säi, lon 52 C.E. (Fof. 18:23) Lon Efisus, “kapasen ewe Samol a mamarita, o a fakkun pworacho.” (Fof. 19:20) Paul a nonnom ülüngät ier ikewe ie. (Fof. 20:31) Lon Pentikos 56 C.E., Paul a nonnom lon Jerusalem. Mwirin an a ares, a pworacho le afalafal mwen mesen ekkewe sou nemenem. Lon Rom, pokiten Paul a ares me a chök nonnom lon imw ükükün ruu ier (c. 59-61 C.E.), iwe, me ikewe ie, a afalafala pworausen ewe Mwu, me ekkewe mettoch “ussun ach Samol Jises Kraist.”​—Fof. 28:30, 31.

Pölüwen Kapas Eis Ussun Ekkeei Wokisin:

14:8-13​—Met popun chon Listra ra eita ngeni “Parnapas Jeus, nge ra eita ngeni Paul Ermes”? Jeus, meilapen ekkewe koten Kris lon ar kewe tutunlap, me nöün we itan Ermes a sillelo ren an angöch le kapas. Pokiten Paul a kan sou kapas, chon Listra ra eita ngeni Ermes me ra eita ngeni Parnapas Jeus.

16:6, 7​—Met popun ewe ngün mi fel a pinei än Paul me chienan kewe ar repwe afalafal lon Eisia me Pitinia? Ekkewe chon angang ra chök chokisikis. Ina minne, ewe ngün mi fel a emmweniir ngeni ikewe repwe uwaaöch ie.

18:12-17​—Pwata ewe kepina Kallio ese föri och lupwen aramas ra wichi Sostenis? Neman Kallio a ekieki pwe mi fich ngeni ena mwän mi poputäni ewe raüangaü ngeni Paul an epwe küna wichiwich. Iwe nge, a sopwöch pun Sostenis a wiliti emön Chon Kraist. Mwirin, Paul a kapas ussun “pwiich” Sostenis.​—1 Kor. 1:1.

Ikkeei Ekkoch Lesen Fän Itach:

12:5-11. Sipwe ioteki pwiich kewe.

12:21-23; 14:14-18. Erot a etiwa ewe ling, minne chök a fich ngeni Kot. A ifa me watteen sokkofesennin än Paul me Parnapas rese etiwa än aramas kon mwareitiir me asamoluur! Sisap mocheniaiti ling seni aramas pokiten ach angang ngeni Jiowa.

14:5-7. Ach tüttümünüöch epwe älisikich le sopwelo ach angang.​—Mt. 10:23.

14:22. Chon Kraist ra silei pwe repwe küna riäfföü. Rese sotun ngaselo seniir ren föfför mi ü ngeni ar lükü.​—2 Tim. 3:12.

16:1, 2. Epwe öch ekkewe Chon Kraist säräfö repwe achocho le angang weires lon ar fel ngeni Kot lon ewe mwichefel, me kükkütta än Jiowa älillis pwe repwe ämääri itöchür.

16:3. A lamot sipwe achocho ükükün ach tufich le föri mettoch meinisin me ren ekkewe kapasen alongolongun allük lon Paipel pwe aramas repwe etiwa ewe kapas allim.​—1 Kor. 9:19-23.

20:20, 21. Ach afalafal imw me imw, ina eü kinikinin ach angangen afalafal mi fokkun lamot.

20:24; 21:13. Ach akkamwöchü ach tuppwöl ngeni Kot a lamot chapur lap seni ach sotun seläni manauach.

21:21-26. Epwe öch sipwe tipemecheres me mwasangasang le ekketiwa kapasen fön mi mürinnö.

25:8-12. Mei öch me tufich ngeni ekkewe Chon Kraist ikenäi ar repwe äkkäeä ekkewe minen älillis lon pekin allük “le peni ewe Pworausen Manau o anüküchara.”​—Fil. 1:7.

26:24, 25. Sipwe pwäralo “kapas mi enlet o mirit” inaamwo ika mi umwes me ren ‘emön ese wewefichiiti [mettochun Kot].’​—1 Kor. 2:14.

[Sasing lón pekin taropwe 30]

Ineet Piter a äeä “ekkewe kiien ewe mwu”?

[Sasing lón pekin taropwe 31]

Esap tongeni fis ewe angangen afalafal woon unusen fönüfan ika esor älillisin ewe ngün mi fel