Ka Angöch Le Eäni Ewe “Fos Mi Limelimöch”?
“Üpwe siwili fosun chon ekewe mwü ngeni eü fos mi limelimöch, pwe ir meinisin repwe köri iten Jiowa, o angang ngeni fän tipeeu.”—SEF. 3:9.
1. Ifa ewe liffang mi mürinnö Jiowa a ngenikich?
EWE tufichin fos ese popu seni aramas, nge fen ina eü liffang seni ewe Chon Föratä aramas, Jiowa Kot. (Eks. 4:11, 12) A ngeni ewe äemönün aramas, Atam, ewe tufichin fos me efisatä mineföön fos pwe epwe wor chommong kapas. (Ken. 2:19, 20, 23) A ifa me watteen mürinnöön ena liffang! A pwal mwo nge atufichi än aramas fosfengen me Semer we lon läng me mwareiti itan we mi ling.
2. Pwata aramas rese chüen eäni eü chök fos?
2 Lon ükükün 1,700 ier seni fansoun Atam, aramas meinisin ra eäni eü chök fos, pwal “eu chök sokun kapas.” (Ken. 11:1) Iwe mwirin, aramas ra ü ngeni Kot lon ränin Nimrot we. Jiowa a ereniir pwe repwe toropasfeil, nge rese älleasochisi, pun ra chök mochen nonnomfengen lon ewe fönü itan Papel. Ra poputä le aüetä eü imw mi tekia, sap fän iten ar repwe elingalo Jiowa, nge repwe “afisätä [iter] ren.” Ina popun Jiowa a efitikokooi ar fos pwe repwe kapas lon sokkopaten fos. Ra pwal toropasfesen woon unusen fönüfan.—Älleani Keneses 11:4-8.
3. Met a fis lupwen Jiowa a efitikokooi än ekkewe chon ü ngeni kapas lon Papel?
3 Ikenäi, aramas ra eäni lap seni 6,800 som fosun fönüfan. Itiitin eü me eü ekkena fos a sokkofesen. Iwe, lupwen Jiowa Kot a efitikokooi än aramas mi lükümach kapas, a tölalo ewe fos iir meinisin ra piin eäni, pwe resap chüen chechchemeni. Ese chök atolonga mineföön kapas lon tupwuer, nge a pwal siwili napanapen ar ekiek me a efisatä mineföön itiitin kapas. Ese mwääl, ina popun leenien ena imw tekia a iteni “Fitikoko,” are Papel! (Ken. 11:9) Ewe Paipel chök a tongeni aweweöchü pworausen poputään chommong sokkopaten fos sia rongorong lon ach ei fansoun.
Eü Mineföön Fos mi Limelimöch
4. Met Jiowa a oesini epwe fis lon ach ei fansoun?
4 A mmen amwarar met Paipel a aweweei ussun minne Kot a föri lon Papel, nge minne a föri lon ach ei fansoun a fokkun lamot seni ena. Ren nöün we soufos itan Sefanaia, Jiowa a oesini: “Mürin, üpwe siwili fosun chon ekewe mwü ngeni eü fos mi limelimöch, pwe ir meinisin repwe köri iten Jiowa, o angang ngeni fän tipeeu.” (Sef. 3:9) Meta ena “fos mi limelimöch,” me ifa ussun sipwe tongeni angöchülo le eäni?
5. Meta ewe “fos mi limelimöch,” me met mwiriloon än aramas käkkäeö ena fos?
5 Ewe fos mi limelimöch a wewe ngeni ewe pworaus mi enlet ussun Jiowa Kot me an kewe kokkot lon an we Kapas, ewe Paipel. A kapachelong lon ena “fos” weweöch ussun enletin pworausen Mwuun Kot we, me ifa ussun epwe epinalo iten Jiowa we, apwüngalo an pwüüng le nemenem, me atoto ngeni aramas mi tuppwöl feiöchfochofoch. Met mwiriloon än aramas käkkäeö ena fos? Paipel a erä pwe aramas repwe “köri iten Jiowa” me “angang ngeni fän tipeeü.” Ena siwil epwe sokko seni minne a fis lon Papel, pun epwe mwareiti iten Jiowa me etipeeüfengenni nöün kewe aramas.
Käeöön ewe Fos mi Limelimöch
6, 7. (a) Met epwe kapachelong lon ach käeö eü mineföön fos, iwe, ifa ussun epwe weneiti ach käeö ewe fos mi limelimöch? (b) Met sipwele käeö?
6 Lupwen emön a mochen käeö pwal eü fos, esap chök amwöchülükün ekkoch mineföön kapas. Ach käeö eü mineföön fos a wewe ngeni ach sipwe siwili napanapen ekiekich, me käeö eü mineföön itiitin kapas. Eli, epwe sokkofesen aweween pworaus me met a atakirikir lon pwal eü fos. Mi pwal sokkofesen äeään ekkewe kifet, awewe chök, chönmöngööch, sia kan äkkäeä le anewenewa me engingi ekkewe mineföön fos. A pwal ina chök ussun ach poputä le käeö ewe fos mi limelimöch lon Paipel. Esap naf ach sipwe chök käeö ekkoch afalafalen le popun. Ach angöchülo le eäni ena mineföön fos a wewe ngeni ach sipwe unusen siwili ekiekich me napanapen ach ekiek.—Älleani Rom 12:2; Efisus 4:23.
7 Met epwe älisikich le wewefichiiti ewe fos mi limelimöch me pwal angöchülo le eäni? Mei wor ekkoch minen älillisin käeöön fos repwe älisikich pwe sipwe angöchülo le eäni kapasen ewe enlet lon Paipel. Sipwele käeö ekkena minen älillisin käeöön fos me ppii ifa ussun repwe älisikich le käeö ei mineföön fos mi limelimöch lon kapas monomon.
Angöchülo le Eäni ewe Fos mi Limelimöch
8, 9. Met sipwe föri ika sia mochen käeö ewe fos mi limelimöch, iwe, met popun a fokkun lamot?
8 Aüselingöch. Ika emön a kerän rongorong eü fosun ekis, esap fokkun mwo weweiti och kapas. (Ais. 33:19) Nge ika epwe achocho le aüselingöch ngeni minne a rongorong, epwe poputä le weweiti ekkoch kapas me esilla ekkoch itiitin kapas a kan rorrongorong. Iwe, Paipel a pwal fönökich: “Iei mine sipwe fokun kamwöchünük won ekewe kapas mi let sia fen rongorong, pwe sisap tokola seni.” (Ipru 2:1) Fän chommong, Jises a ekkenniwili ei kapasen fön ngeni nöün kewe chon äppirü: “Iö a wor selingan epwe rongorong.” (Mt. 11:15; 13:43; Mark 4:23; Luk 14:35) Enlet, a lamot sipwe “aüseling pwe sipwe wewela” pwe epwe lapolo ach weweiti ewe fos mi limelimöch.—Mt. 15:10; Mark 7:14.
9 A lamot ach achocho le ekilapei met sipwe aüseling ngeni. (Luk 8:18) Iwe met, atun mwich, sia kan aüselingöch ngeni minne ewe chon afalafal a apasa, are sia tümününgaw me nerikirikfetäl? Sipwe achocho ükükün ach tufich le afota ekiekich ngeni minne a katowu lon ach kewe mwich. Ika sise föri ena, sipwe wewemmang pun sia tinikkop le aüseling.—Ipru 5:11.
10, 11. (a) Lükün ach sipwe aüselingöch, met sipwe pwal föri? (b) Met epwe kapachelong lon ach eäni ewe fos mi limelimöch?
10 Äkkäppirü ekkewe mi angöch le eäni ewe fos. A wor pesepes ngeni ekkewe chon käeö eü mineföön fos pwe repwe aüselingöch ngeni me pwal äppirü newenewenen me itiitin än ekkewe mi angöch lon na fos. Epwe älisiir pwe resap ngingiini ngingiin chon ekis pwe ete aweiresi än aramas weweiti ar fos. Pwal ina chök ussun, sipwe käeö seni iir kewe mi ‘lipwaköch le asukula’ aramas ewe fos mi fö. (2 Tim. 4:2) Tingor älillis. Kopwe etiwa ika aramas repwe apwüngü mwäällin om fos.—Älleani Ipru 12:5, 6, 11.
11 Ach eäni ewe fos mi limelimöch ese chök wewe ngeni ach sipwe lükü ewe enlet me asukula aramas. Nge sipwe pwal etipeeüfengenni föfförüch me än Kot kewe allük me kapasen alongolongun allük. A lamot sipwe äkkäppirü föfföröchün ekkewe ekkoch, pachelong ar lükü me tinikken. A pwal kapachelong ach äkkäppirü unusen manauen Jises. (1 Kor. 11:1; Ipru 12:2; 13:7) Ika sipwe föfföri ena, epwe wor tipeeüfengen lein nöün Kot kewe aramas, ussun itä nge ra eäni eü chök ngingi.—1 Kor. 4:16, 17.
12. Met lamoten amwöchülükün lon ach käeö eü mineföön fos?
12 Amwöchülükün. Ekkewe chon käeö pwal eü fosun fönüfan repwe amwöchülükün chommong mettoch, awewe chök, mineföön kapas me mwuten kapas. Epwe fokkun watte älillis ngeni Chon Kraist ar repwe angöchülo le eäni ewe fos mi limelimöch ika repwe amwöchülükün tettelin ekkewe puken Paipel. Ekkoch ra pwal achocho le amwöchülükün kapasen ekkoch wokisin, are ia a mak ie wokisin mi weneiti ekkoch itelap mi lamot. Pwal ekkoch ra küna öchün ar repwe amwöchülükün än Chon Pwäratä Jiowa kewe köl, iten ekkewe einangen Israel, me uwaan ewe ngün mi fel. Loom, loom, chommong chon Israel ra amwöchülükün ekkewe kölfel. Iwe, lon ach ei fansoun, a wor pworausen emön ät, me mwen an a tori wonu ierin, a fen amwöchülükün lap seni 80 wokisin seni lon Paipel. Sipwe tongeni lipwäköchülo le äeäfichi ach tufichin amwöchülükün pworaus?
13. Pwata a fokkun lamot ach sipwe ekkenniwili minne sia käeö?
13 Ach ekkenniwili a älisi ach tufichin chechchemeni, me ekkenniwilin kapasen ächechchem a fokkun lamot lon än Chon Kraist sussukul. Ewe aposel Piter a apasa: “Iei popun, upwe chök achema ngenikemi ekkeei mettoch fansoun meinisin, inaamwo ika ami oua fen sinei ekkeei mettoch o nukuchar lon ewe enlet mi nonnom remi.” (2 Pit. 1:12) Pwata a lamot kapasen ächechchem? Popun, pun ra alapalo ach weweöch, alolloolu ekiekich, me apöchökkülatä ach tipeppos pwe sipwe älleasochisi Jiowa. (Kölf. 119:129) Ach ekkenniwili me ekilonei än Kot kewe allük me kapasen emmwen epwe älisikich le etittina pwisin kich pwe sisap wiliti emön “chon rong chök mi epwe monukalo.” (Jem. 1:22-25) Ika sisap äkkächchema ngenikich ussun ewe enlet, pwal ekkoch mettoch repwe erikalo letipach, iwe, sisap chüen angöch le eäni fos mi limelimöch.
14. Met epwe älisikich ika sia käkkäeö ewe fos mi limelimöch?
14 Möngüngü le ällea. (Pwar. 1:3) Ekkoch ra sotuni le käeö eü mineföön fos, nge ra chök älleaan lemas. Ese öch ena. Iwe, lupwen sipwe käeö ewe fos mi limelimöch, fän ekkoch, a lamot sipwe “möngüngü” le älleani pwe sipwe ekiekifichi. (Älleani Kölf. 1:1, 2.a). Epwe älisi ach ekilonei minne sia älleani. Lon fosun Ipru, “möngüngü le älleani” a pwal wewe ngeni ekilonei. Ren chök awewe, ika sipwe küna pöchökkül seni anach möngö, a lamot lukach epwe atai ewe möngö me äeäfichi met a lamot ngeni inisich. Epwe pwal ina chök ussun ach ekilonei minne sipwe älleani pwe sipwe wewefichiiti. Kich mi awora naföchün fansoun le ekiekifichi ussun minne sia käeö? Mwirin ach älleani ewe Paipel, a fokkun lamot ach sipwe ekilonei minne sia kerän älleani.
15. Ifa ussun sipwe käeö “tettelin” ewe fos mi limelimöch?
15 Käeöfichi itiitin ekkewe fos. Epwe pwal mürinnö ach sipwe käeö tettelin are allükün tettelin ewe fos, weween, atetteliöchün fos lon en me leenian pwe epwe itiitiöch ewe kapasettam. Epwe atufichi ach weweiti itiitin ewe fos pwe sipwe angöch le eäni. Ussun chök eü me eü fosun fönüfan a wor en me tettelin ekkewe kapas mi pwüng, a pwal ina chök ussun ewe fos mi limelimöch a wor tettelin “ekewe kapas mi let” mi wewe ngeni “eu lenien apirü.” (2 Tim. 1:13) Sipwe kapiini ena “lenien apirü.”
16. Met sisap föri, me ifa ussun sipwe angangöchülo?
16 Kopwe sopwosopwolo le angangöchulö. Eli, emön mi käeö eü mineföön fos epwe tongeni ekis kakkapas, iwe nge, ese chüen sopwelo pwe epwe angöchülo. Epwe pwal tongeni ina ussun ren ekkewe mi eäni ewe fos mi limelimöch. (Älleani Ipru 5:11-14.) Met epwe älisikich le angangöchülo? Sipwe tinikken le käkkäeöfichi ena fos. “Iei mine sisap chüen eäni ekewe lepoputän lessen usun Kraist, nge sipwe sopwela ren ekewe afalafal mi fich ngeni chokewe mi mirit lon ar souläng. Sisap chüen aliwinisefäli ngenikemi ewe afalafalen longolongun ach souläng usun ach aier seni ekewe föför mi lomotongau, usun ach lükü Kot, ekewe afalafal usun papatais me ach isetä pöüch won aramas, usun ewe manausefäl seni sotup, pwal usun ewe kapwüng esemüch.”—Ipru 6:1, 2.
17. Met popun a lamot sipwe käkkäeö iteitan? Aweweei mwo.
17 Akkotaöchü om kokkotun käeö. E fen öch mwochomwochen fansoun käeö iteitan lap seni langattamen fansoun käeö nge fän äkkäeü chök. Kopwe käeö fansoun kese mölülü are fansoun ekiekum ese rikirikfetäl. Ach käeö eü mineföön fos a ussun chök ach otei efoch al lein petewel pwe sipwe fetäl woon. Ika sipwe otei iteitan, epwe mecheres ach fetäl, nge ika sipwe otei fän äkkäeü chök, epwe weires. Ika ese chüen wor e ekket ikena ie, ewe al esap chüen fis pwe epwele pwölülo ren petewel. Ina popun, a fokkun lamot likiitü! (Tan. 6:16, 20) “Oupwe mamasa lon unusen likiitu, pwal iotek” pwe kopwe eäni ewe fos mi limelimöch, ewe enlet lon Paipel.—Ef. 6:18.
18. Met popun sipwe eäni ewe fos mi limelimöch iteiten fansoun epwe tufich?
18 Kakkapas! Kakkapas! Kakkapas! Ekkoch mi käeö eü mineföön fos rese mochen kapas pun ra säü are ra niuokkus pwe repwe mwäällilo. Epwe eppeti ar repwe feffeitä. Lupwen sipwe käeö eü fosun ekis, ewin ach föfföri, ewin me lipwäköchülooch. Ewin emön chon käeö eü mineföön fos epwe kakkapas, ewin a fen ina me an meefi mecheresiloon an kakkapas. Pwal ina chök ussun, sipwe achocho le eäni ewe fos mi limelimöch iteiten fansoun. “Sia luku ren letipach, o sia kuna pung; sia pwarata ren auach, o sia kuna manau.” (Rom 10:10) Sia “pwarata ren auach” atun sia papatais, me pwal iteiten fansoun sia kakkapas ussun Jiowa, pachelong lon ach angangen afalafal. (Mt. 28:19, 20; Ipru 13:15) Sipwe tongeni eäni ewe fos mi limelimöch lon ach kewe mwich atun sipwe uwawu meefiach lon kapas mi ffataffatöch me mwochomwoch.—Älleani Ipru 10:23-25.
Fän Tipeeü Sipwe Eäni ewe Fos mi Limelimöch le Mwareiti Jiowa
19, 20. (a) Ifa ewe mettoch mi amwarar Chon Pwäratä Jiowa ra föfföri lon ach ei fansoun? (b) Ifa ewe mettoch kopwe tipeppos le achocho ngeni?
19 A ifa me amwararen ika sia nom lon Jerusalem lesossorun Räninfel, Sivan 6, 33 C.E. lon än chon Jus pwinin maram! Lesossorun ena rän, mwen kulok 9:00, a fis eü manaman lon eü ruumw asan, iwe, ekkewe mi chufengen ra “popuetä le kapas lon kapasen ekis.” (Fof. 2:4) Lon ach ei fansoun, nöün Kot kewe chon angang rese chüen angei ewe liffangen kapas lon kapas mi sokkofesen. (1 Kor. 13:8) Iwe nge, Chon Pwäratä Jiowa ra afalafalafeili ewe kapas allim ussun ewe Mwu lon lap seni 430 kapas mi sokkofesen.
20 A ifa me watteen kilisouch pwe ese lifilifil menni fos sia eäni, nge kich meinisin sia tipeeüfengen le eäni ewe fos mi limelimöch lon Paipel, nge a fokkun sokkolo seni minne a fis lon Papel! Nöün Jiowa kewe aramas ra ussun itä eäni eü chök fos le mwareiti itan we. (1 Kor. 1:10) Amwo sipwe tipeppos le angangfengen “fän tipeeü” me pwiich kewe woon unusen fönüfan me pwal angangöchülo le eäni ena eü chök fos ngeni lingen Semach we lon läng, Jiowa.—Älleani Kölfel 150:1-6.
[Footnote]
a Kölfel 1:1, 2 (NW): “Mi pwapwa ewe mwän mi esap fetäl fän öüröüraen aramasangaü, esap äppirü föfförün ekkewe mi tipis, me esap mommot ren ekkewe chon turunufas; nge a fokkun pwapwaiti än Jiowa allük, o a möngüngü le älleani le rän me lepwin.”
Ifa Ussun Kopwe Pölüweni?
• Ifa ewe fos mi limelimöch?
• Met a kapachelong lon ach eäni ewe fos mi limelimöch?
• Met epwe älisikich pwe sipwe angöch le eäni ewe fos mi limelimöch?
[Pwóór lón pekin taropwe 27]
Angöchülo le Eäni ewe Fos mi Limelimöch ren Om Kopwe
◆ aüselingöch.
Luk 8:18; Ipru. 2:1
◆ kapiini ekkewe mi angöch le eäni ewe fos.
◆ amwöchülükün me ekkenniwili.
◆ leüwommong le ällea.
Kölf. 1:1, 2; Pwar. 1:3
◆ käeöfichi “itiitin ekkewe fos.”
◆ sopwosopwolo le angangöchülo.
◆ akkota kokkotun käeö.
Tan. 6:16, 20; Efi. 6:18
◆ kakkapas.
[Sasing lón pekin taropwe 26]
Nöün Jiowa kewe aramas ra eäni ewe fos mi limelimöch fän tipeeü