Jiowa Ewe “Chon Angasalo” Lon Fansoun Loom Loom

“Kot, kopwe muttirito rei! En chok ai chon alisi, o ai chon angasalo.”​—KÖLF. 70:5.

1, 2. (a) Ineet chon fel ngeni Kot ra kütta älillis seni? (b) Ifa ewe kapas eis a piitä, me sipwe tongeni küna pölüwan me ia?

LUPWEN rüüemön pwüpwülü ra lo asösö, ra rong pwe nöür we föpwül, rüwe me ülüngät ierin, a morukolo. Ra ekieki pwe emön a nni. Ra mwittir anükünükü pisekiir me liwiniti imwer, nge ra tittingorei Jiowa pwe epwe älisiir. Emön Chon Pwäratä Jiowa, rüwe ierin, a uri eü sokkun samau pwe unusen inisin epwe pelo. A mwittir iotek ngeni Jiowa. Emön in mi lipich a resin küt an angang pwe esor möön ener me nöün we nengngin, engol me ruu ierin. A siö ngeni Jiowa. Iwe, lupwen chon fel ngeni Kot ra küna sossot are fansoun weires, ra kütta älillis seni Kot. Ka ina ussun fän eü? Weween, ka fen iotek ngeni Jiowa lon fansoun watteen osukosuk?

² A piitä ei kapas eis mi lamot: Sia tongeni wesewesen lükü pwe Jiowa epwe pölüweni ach kewe iotekin tingoren älillis? Pölüwen ena kapas eis mi mak lon Kölfel 70 a apöchökkülatä ach lükü. Tafit a wisen makkei ena kölfel mi achchüngü letipach. I emön mi tuppwöl le fel ngeni Jiowa, nge lon manauan a pwal küna chommong sossot mi watte me sokkopat. Iei alon ena chon makkei kölüpin pokiten a chchüng letipan: “En chok ai chon alisi me ai chon angasalo.” (Kölf. 70:5) Ach käeö Kölfel 70 epwe tongeni älisikich le weweiti ika pwata sipwe pwal tongeni kütta älillis seni Jiowa lon fansoun fitikoko me sipwe unusen lükülük pwe I epwe ach “Chon Angasalo.”

“En Ai . . . Chon Angasalo”

3. (a) Ifa ewe tingor atapwalapwal ren älillis a mak lon Kölfel 70? (b) Ifa ussun Tafit a pwäratä an lükülük lon Kölfel 70?

³ Le poputään me le sopwoloon Kölfel 70, a mak tingor atapwalapwal ren än Kot älillis. (Älleani Kölfel 70:1-5.) Tafit a tingorei Jiowa pwe epwe “kaito” me esap “mang” le cheri. Lon wokisin 2-4, Tafit a eäni nimu tingor, iwe, eü me eü a poputä ren “amwo,” weween, minne a mochen epwe fis. Ekkewe ülüngät akkomw ra weneiti chokkewe mi kütta manauan. Tafit a tingorei Jiowa pwe epwe akkufuur me asaüer pokiten ar kewe föfföringaü. Ekkewe ruu tingor mwirin lon wokisin 4 ra weneiti nöün Kot kewe aramas. Tafit a iotek pwe chokkewe mi kükkütta Jiowa repwe pwapwa me mwareiti i. Iei alon Tafit ngeni Jiowa le sopwoloon ena kölfel: “En ai chon alisi me ai chon angasalo.” Nengeni, Tafit ese apasa, “Amwo kopwe iei ussun,” ussun itä a eäni pwal eü tingor. Nge a erä, “En ai chon älisi,” weween, a watte an lükülük. Tafit a lükü pwe Kot epwe älisi.

4, 5. Met sia käeö ussun Tafit seni Kölfel 70? Met sipwe äpilükülükü?

⁴ Met Kölfel 70 a pwäratä ussun Tafit? Atun chon koputan ra mochen nielo, Tafit ese filatä an epwe pwisin ataweei an osukosuk. Iwe nge, a lükü pwe Jiowa epwe apwüngü ekkewe chon ü ngeni lon pwisin an fansoun me napanap. (1 Sam. 26:10) Tafit a chök lükü pwe Jiowa epwe kan älisi me amanaua iir kewe mi kükkütta i. (Ipru 11:6) Tafit a lükü pwe a wor popun ekkena chon fel mi enlet repwe meseik me mwareiti Jiowa ren ar repwe ereni aramas pwe I a lapalap seni meinisin.​—Kölf. 5:11; 35:27.

⁵ Ussun chök Tafit, sipwe tongeni unusen lükülük pwe Jiowa ach Chon Älillis me ach “Chon Angasalo.” Ina minne, lupwen sipwe küna sossot weires are meefi watteen ach osupwang, sipwe tongeni iotek pwe Jiowa epwe mwittir älisikich. (Kölf. 71:12) Iwe nge, ifa ussun Jiowa epwe pölüweni ach kewe tingoren älillis? Me mwen ach sipwe kapas ussun än Jiowa älillis, sipwe käeö ussun ülüngät mettoch Jiowa a föri pwe epwe angasalo Tafit me älisi atun a fokkun osupwang.

Ngaselo Seni Chon Ü ngeni

6. Met a älisi Tafit le silei pwe Jiowa a amanaua ekkewe mi pwüng?

⁶ Seni ekkewe kinikinin Paipel mi kawor lon an we fansoun, Tafit a silei pwe ekkewe mi pwüng repwe tongeni lükülük woon än Jiowa älillis. Lupwen Jiowa a efisatä ewe Noter woon chon fönüfan mi ngaü, a amanaua Noa me an we famili. (Ken. 7:23) Lupwen Jiowa a apüngatiu ekkei me primiston woon ekkewe aramas mi ngaü lon Sotom me Komora, a amanaua ätewe mi pwüng itan Lot me nöün kewe rüüemön föpwül. (Ken. 19:12-26) Lupwen Jiowa a nielo Farao mi tipetekia me nöün kewe sounfiu lon ewe Setipar, a angasalo me amanaua nöün kewe aramas. (Eks. 14:19-28) Ina popun, lon pwal eü kölfel, Tafit a mwareiti Jiowa pwe I “eman Kot mi amanauakich.”​—Kölf. 68:20.

7-9. (a) Met popun Tafit a lükülükü än Kot tufichin amanaua i? (b) Iö ena Tafit a erä pwe a angasalo i?

⁷ A wor pwal eü popun Tafit a lükülük woon än Jiowa tufichin amanaua i. Tafit a pwisin küna pwe “pöün [Jiowa] mi nom tori feilfeilachök” a tongeni angasalo chokkewe mi angang ngeni I. (Tut. 33:27) Fän chommong, Jiowa a angasalo Tafit seni “ekewe aramas mi mwäneson.” (Kölf. 18:17-19, 48) Nengeni ei pworaus.

⁸ Atun ekkewe fin Israel ra mwareiti än Tafit pwora lon maun, King Saul a fokkun lolowoiti Tafit. Fän ruu a posu ngeni Tafit wokun we siles. (1 Sam. 18:6-9) Nge fän ruu, Tafit a onuu. Itä Tafit a ngaselo pokiten pwisin lipwäköchün lon pekin maun? Aapw. Ewe Paipel a aweweei pwe Jiowa “a eti i.” (Älleani 1 Samuel 18:11-14.) Mwirin, lupwen ese fis än Saul rauangaü pwe ekkewe chon Filistia repwe nielo Tafit, “Saul a küna o mefi pwe [Jiowa] a eti Tafit.”​—1 Sam. 18:17-28.

⁹ Iö ena Tafit a erä pwe a angasalo i? Ekkewe kapas me mwen Kölfel 18 a erä pwe Tafit a “apasa kapasen ei kol ngeni [Jiowa] lon ewe ranin [Jiowa] a angasalo i . . . seni le poun Saul.” Tafit a pwärawu meefian lon köl ren an apasa: “[Jiowa] ai achau, i imwei imwen maun, pwal i chon angasaei, ai Kot, ai achau ewe ia üa op ie.” (Kölf. 18:2) Ese apöchökkülatä ach lükü ach silei pwe Jiowa a tongeni angasalo nöün kewe aramas?​—Kölf. 35:10.

Tümün lon an Kiekien Samau

10, 11. Met epwe älisikich le silei ineet Tafit a fokkun samau ussun a mak lon Kölfel 41?

¹⁰ Kölfel 41 a apworausa pwe fän eü, King Tafit a fokkun samau. A chök kokkoon lon kian, iwe, ekkoch chon koputan ra ekieki pwe “esap chüen tongeni pwätä seni an kiekien samau.” (Wokisin 7, 8) Ineet a fis ena? Ekkoch pworaus lon ei kölfel ra fis atun Tafit a aüreki än nöün we Apsalom sotun angei seni an we nemenem.​—2 Sam. 15:6, 13, 14.

¹¹ Awewe chök, Tafit a kapas ussun emön chienan mi piin fiffiti le möngö, nge mwirin, a afangemä i. (Wokisin 9) Atun Apsalom a ü ngeni Tafit, nöün Tafit we sou fön itan Ahitofel a sape seni Tafit, me a fiti Apsalom le appölüwa ewe king. (2 Sam. 15:31; 16:15) Ekieki mwo ewe king mi apwangapwang woon kian we, ese chüen tongeni pwätä, nge a silei pwe ekkewe chon ü ngeni ra mochen epwe mälo pwe epwe fis ar kewe raüangaü.​—Wokisin 5.

12, 13. (a) Met Tafit a eäni lükülük woon? (b) A ifa ussun Kot a apöchökkülatä Tafit?

¹² Tafit a chök lükülük woon “ewe Chon Angasalo” fansoun meinisin. Tafit a kapas ussun emön chon fel ngeni Jiowa mi pwüng nge mi semwen: “[Jiowa] epwe angasalo atewe lon ränin riaföü. [Jiowa] epwe tümwünü i lon an we kiekien samau.” (Kölf. 41:1,  3, TF) Iei Tafit a pwal pwärawu an lükülük ren an erä pwe “Jiowa epwe” angasalo me tümwünü. Tafit a wesewesen lükü pwe Jiowa epwe angasalo i. Ifa ussun?

¹³ Tafit ese ekieki pwe Jiowa epwe föri eü manaman me echikaraatä i seni an semwen. Iwe nge, Tafit a wesewesen lükülük pwe Jiowa epwe “tumwunu i lon an we kiekien samau,” weween, epwe apöchökküla letipan me aururu atun a kokkoon woon an we pet. A fokkun lamot ngeni Tafit ena älillis. Lükün an apwangapwangen semwen, chon koputan ra kapasingaü ussun. (Wokisin 5, 6) Jiowa a tufichin apöchökkülatä Tafit ren an ächchema ngeni ekkoch pworaus mi aururu letipan. Tafit a apasa: “En ka alisiei, pun üa föri mine a pwüng.” (Wokisin 12) Inaamwo ika Tafit a apwangapwang me chon koputan ra kapasingaü ussun, nge a pwal pöchökkületä ren an silei pwe mwen mesen Jiowa, i emön mi pwüng. Iwe, Tafit a chikarsefäl seni an samau. Iwe, sise fen pöchökkületä ren ach silei pwe Jiowa epwe tongeni aururu me apöchökküla letipen chokkewe mi samau?​—2 Kor. 1:3.

A Kawor Tufichin Manauan

14, 15. Ineet Tafit me chienan kewe ra fokkun osupwang ren aner me unumer? Met sokkun älillis a kawor ngeniir?

¹⁴ Lupwen Tafit a wiliti kingen Israel, a pwapwaesini annöön anan me unuman, me a pwal etiwa chommong aramas ar repwe eti le möngö. (2 Sam. 9:10) Iwe nge, Tafit a pwal piin osupwangen anan me unuman. Lupwen nöün we Apsalom a ü ngeni me sotun angei seni an nemenem, Tafit fengen me ekkoch chienan kewe ra sü seni Jerusalem ngeni Kiliat, pekiloon ewe chanpupu Jortan. (2 Sam. 17:22, 24) Pokiten ra sü seni ekkewe ra cheer, Tafit me nöün kewe mwän ra osupwangen aner me unumer me a nafangaü ar onnut. Iwe nge, lon ena fönüpöön, ia repwe küna me ia ekkena mettoch?

¹⁵ Iwe, lo, lo, lo, Tafit me chienan kewe ra tori ewe telinimwen Mahanaim. Ikewe ie ra chuuri ülümön mwän mi pwora, iter Sopi, Makir, me Parsilai. Ra älisi Tafit pun i ewe emön Kot a seikatä pwe epwe king, nge meit ika repwe tongeni feiengaü ren Apsalom. Ika Apsalom epwe angei nemenemen ewe mwu, ese mwääl epwe fokkun apwüngü chon peni Tafit. Nge ekkena ülümön mi tuppwöl ra esilla osupwangen Tafit, iwe, ra uweato kieki, wiich, parli, pilawa mi amas, föün wiich mi tüün, mame, chönün chunen, pwötö, me siip. (Älleani 2 Sam. 17:27-29.) Tafit a fokkun meefi kilisou ren tuppwölün me kisäseün ekkena ülümön mwän. Tafit esap fokkun mönükalo ar föfföröch ngeni i.

16. Iö a wesewesen awora met Tafit me chienan kewe ra osupwangen?

¹⁶ Iwe nge, iö a enletin ataweei osupwangen Tafit me nöün kewe mwän? Tafit a lükülük pwe Jiowa a tümünüfichi nöün kewe aramas. Jiowa a tongeni amwökütü ekkoch nöün kewe chon angang ar repwe awora älillis ngeni chiener we chon fel mi osupwang. Lupwen Tafit a ekieki ussun minne a fis lon Kiliat, ese mwääl a lükü pwe kirekiröchün ekkewe ülümön a ännetatä än Jiowa tong. Tafit a makkei: “Lom, ngang mi emon aluwol, nge iei, ua fen chinnap; nge use mo kuna emon mi pung nge sochoul, use pwal nengeni noun kewe semirit ra tingor aner pilaua.” (Kölf. 37:25, TF) Ese kan aururu letipach ach silei pwe Jiowa epwe awora tufichin manauen nöün kewe chon angang?​—SalF. 10:3.

“Jiowa A Silei Angasalo Aramas”

17. Met Jiowa a fen pwäratä fän chommong?

¹⁷ Jiowa a angasalo chommong chon fel ngeni me loom. Tafit, emön chök me leir. Fän chommong, seni ränin Tafit we feffeito, Kot a ännetatä pwüngün alon ewe aposel Piter, a erä pwe Jiowa “a fen sinei angasalo ekkewe aramas mi tuppwel seni ar kewe sosot.” (2 Pit. 2:9) Ekieki ussun pwal ruu pworaus.

18. Ifa ussun Jiowa a angasalo nöün kewe aramas lon ränin Heskia?

¹⁸ Atun ekkewe sounfiun Asiria mi pöchökkül ra tooki Juta me Jerusalem 700 som ier mwen Kraist, King Heskia a iotek: “Nge iei, ai Kot, Samol mi Lapalap, kopwe amanauakem . . . pwe chon ekewe mwün fanüfan meinisin repwe silei pwe en, [Jiowa], en chök Kot.” (Ais. 37:20) Heskia a äkkäeüin äfänni iten me itöchün Kot. Jiowa a pölüweni än Heskia siö. Lon eü chök pwin, emön chonläng a nielo 185,000 chon Asiria, weween, a angasalo nöün Jiowa kewe chon angang mi tuppwöl.​—Ais. 37:32, 36.

19. Ifa ewe kapasen öüröür ekkewe Chon Kraist ra älleasochisi pwe iwe, rese feiengaü?

¹⁹ Fitu chök rän me mwen an mälo, Jises a oesini pwe epwe öüröüra nöün kewe chon käeö lon Jutia. (Älleani Luk 21:20-22.) Mwirin 33 ier, pokiten ekkewe chon Jus ra ü ngeni Rom, ekkewe sounfiun Rom ra tööki Jerusalem. Fän nöür we meilap itan Cestius Gallus, ra ekis ataietiu tittin ewe imwenfel, iwe mwirin, ra lo. Chon Kraist mi tuppwöl ra esilla pwe ina ewe atun repwe tufichin sü seni ewe kitetter Jises a oesini ussun, iwe, ra süta woon chukuchukutä. Ekkewe sounfiun Rom ra liwin mwirin 4 ier. Ra unusen ataielo Jerusalem. Ekkewe Chon Kraist mi älleasochisi än Jises we kapasen öüröür ra ngaselo seni ena kitetter.​—Luk 19:41-44.

20. Met popun sipwe tongeni lükülükü pwe Jiowa epwe ach “Chon Angasalo”?

²⁰ Epwe apöchökkülatä ach lükü ika sipwe ekieki ifa ussun Jiowa a älisi nöün kewe aramas me loom, pun a awora popun sipwe lükülük woon Jiowa. Ese lifilifil met sokkun sossot epwe torikich iei are lon fansoun epwe feito, nge sipwe tongeni unusen lükülükü Jiowa, ach “Chon Angasalo.” Iwe nge, ifa ussun Jiowa epwe angasakichelo? Iwe, met pworausen ekkewe Chon Kraist sia kapas ussun me le poputään ach ei lesen? Met mwiriloon ar kewe osukosuk? Sipwe ppii lon ewe lesen mwirin ei.

Ka Chechchemeni?

• Met Kölfel 70 a älükülükü ngenikich?

• Met a älisi Tafit atun an a samau?

• Ikkefa ekkoch pworaus ra pwäratä pwe Jiowa epwe tongeni angasalo nöün kewe aramas seni chon koputer?

[Sasing lón pekin taropwe 10]

Jiowa a pölüweni än Heskia we iotek