Naŋ Moɔ̃ Niŋe A Erɛ Yɛlɛ Naŋ Na Vɛŋ Ka Ho Neŋ Jehoova Niiloŋ Na E Kpeɛŋaa

1. Bo yelfɛree mine ka nensaaleba taa? (Matio 5:3)

JEHOOVA baŋɛɛ nensaaleba yelfɛree zaa. Aŋa mannoo poɔŋ, te zaa boɔrɛɛ bondirii, bonsuurii, ane gaazie naŋ soma. Ka teneeŋ ba taa a boma ama wagre fẽẽ kaŋa poɔŋ gba, zemmo na eɛ kpeɛŋaa ko te. Kyɛ, Jehoova lɛ baŋɛɛ nensaaleba yelfɛraa kaŋa meŋ yɛlɛ. Jehoova maale teŋ ka te zanne o yɛlɛ a bamoo soŋ, a derɛ o sowuli meŋ tonɔ neŋ toma. (Kanne Matio 5:3.) Ka teneeŋ de Jehoova sowuli tonɔ neŋ toma, ka lɛ vɛŋ ka te ne o niiloŋ e kpeɛŋaa, a na vɛŋeŋ ka te taa popeɛloŋ meŋɛmeŋɛ.

2. Ka a Baaboleŋ yelka “noba naŋ boɔrɔ Naaŋmen nimizeɛ̃ taaɛ popeɛloŋ,” wala ka lɛ wuli?

² Ka a Baaboleŋ yelka, “noba naŋ boɔrɔ Naaŋmen nimizeɛ̃ taaɛ popeɛloŋ,” wala ka lɛ wuli? A Giriki yelbie na baŋ de toŋ neŋ toma a sɛgre ŋa poɔŋ na wulee nembaala kaŋa naŋ sɔrɔ, a boɔrɔ neɛ ka o somoo. Ŋmaa foto ho teɛroŋ poɔŋ a nyɛ nembaala kaŋa naŋ su bon-dɛgɛ, ka kɔŋ meŋ kpɛ o. O maŋ zeŋɛɛ ŋmenaaŋ ane zisoɔree ɔɔre saŋa a sɔrɔ. Lɛ na oŋ waa na zuŋ noba ba nɔŋ ka ba peɛloo. O ba taa popeɛloŋ, a kyɛ lɛ bale o zaa. A nembaala ŋa baŋɛɛŋ ka, ka nobaŋ ba soŋoo o na le la baaloŋ a kpi. Lɛ neŋ o zu la, noba naŋ boɔrɔ Naaŋmen nimizeɛ̃ maŋ boɔrɛɛ o sommo neŋ o sowuli. Azuŋ, o soba maŋ kyɛllɛɛ sowuli zaa Naaŋmen naŋ terɛ velaa, a maŋ de a tonɔ neŋ toma meŋ.

3. Bo yɛlɛ teŋ na zanne a zannoo ŋa poɔŋ?

³ A zannoo ŋa poɔŋ, te na zannɛɛ yelnimizeere mine yi a Foniseya pɔge na naŋ da wa Yezu zie, a sɔroo ka o somoo na. Te na nyɛɛ gyogri ata mine noba naŋ boɔrɔ Naaŋmen nimizeɛ̃ naŋ seŋ ka ba taa. Bitontonee Piita neŋ Pɔɔl ane Naa Deevid da maŋ boɔrɛɛ sowuli yire Jehoova zie wagre zaa, te na zannɛɛ ba ewuli soŋ na meŋ yɛlɛ a zannoo ŋa poɔŋ.

GYOGRI ATA MINE AŊ SEŊ KA TE TAA

4. Bo ka a Foniseya pɔge da boɔrɔ ka Yezu e koo?

⁴ Bebiri kaŋa, Foniseya pɔge kaŋa da waɛ Yezu zie. ‘Sefaa da dɔgrɔ’ la o pɔgeyaa yaga zaa. (Mat. 15:​21-28) A pɔge da wa gbie dumo Yezu nimitɔɔreŋ a sɔroo ka o somoo. A pɔge ŋa da wulee gyog-sonne mine saŋa na oŋ gaa Yezu nimitɔɔre na. Yɛ vɛŋ ka te nyɛ yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi o zieŋ.

5. Bo gyogri ka a Foniseya pɔge na da wuli? Wala ka Yezu da e? (Kaa a foto.)

⁵ A Foniseya pɔge da wuleeŋ ka o taaɛ sigrimennoŋ gyogo meŋɛmeŋɛ. Bonso teŋ yeli lɛ? Ananso la ka, o suuri da ba iri neŋ lɛ na Yezu naŋ iri yɛlɛ noɔre koo na. Yezu da de oŋ manne neŋ balee noba naŋ ba e Gyuumine naŋ da maŋ taa ba yiriŋ. Ka hooŋ da la ka Yezu yeli a yɛlɛ ŋa ko, wala hoŋ da naŋ e? Ho suuri da naŋ iriŋ ka ho te gɛrɛ bee? Lɛ naane ka a Foniseya pɔge na yɛŋ e. A Foniseya pɔge da naŋ yi la sigrimennoŋ poɔŋ a moɔ̃ niŋe sɔrɔ sommo. A pɔge eŋɛ da ba kyoɔre. Boŋ da vɛŋ oŋ moɔ̃ niŋe sɔrɔ Yezu? O da taaɛ sagediibu Yezu eŋɛŋ. Yezu da yeleeŋ ka, “a Izerayɛl boorɔ noba naŋ waa ŋa peere naŋ bɔre” yoŋ zie la baŋ tomoo ka o wa soŋ ba. Kyɛ, lɛ na a pɔge naŋ da wuli sagediibu na da tɔɛ Yezu sukyiri yaga zaa, ka lɛ vɛŋ oŋ soŋ a pɔge. Yezu da digee a sefaa naŋ da dɔgrɔ a Foniseya pɔge pɔgeyaa na bare.

6. Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi a Foniseya pɔge yɛlɛ na poɔŋ?

⁶ Ka teneeŋ boɔrɔ ka te nyɛrɛ tɔnɔ yire sowuli na Jehoova naŋ korɔ te na poɔŋ, aseŋ ka te tɔglɔ a Foniseya pɔge. Aseŋ ka te sigri te menne, a moɔ̃ niŋe sɔrɔ sommo, a lɛ taa sagediibu naŋ e kpeɛŋaa meŋ. Ka neɛŋ sigri o meŋɛ, o maŋ moɔ̃ la niŋe a sɔrɔ Naaŋmen ka o somoo. A eɛ nimizeɛ ka te taa sagediibu Yezu Krista ane noba na oŋ maŋ tu ba zieŋ a derɛ sowuli korɔ te na eŋɛŋ. (Mat. 24:​45-47) Ka Jehoova neŋ o Bidɔɔ Yezuŋ wa nyɛ ka te sigree te menne, a moɔ̃ niŋe sɔrɔ sommo, a lɛ taa sagediibu naŋ e kpeɛŋaa, ba poɔ zaaŋ maŋ pɛle. Ba maŋ eɛ siri meŋ ka ba soŋ te. (De manne neŋ Gyimisi 1:​5-7.) Tɔɔ, yɛ vɛŋ ka te pãã zanne sori na Jehoova naŋ maŋ tu a wulo te sori, ane lɛ oŋ maŋ wulo te yɛlɛ naŋ na toɔ̃ vɛŋ ka te taa popeɛloŋ meŋɛmeŋɛ. Te na nyɛɛ lɛ teŋ na baŋ e a tɔglɔ bitontonee Piita neŋ Pɔɔl, ane Naa Deevid ewuli soŋ na.

TƆGLƆ PIITA A MAŊ ZANNA A BAABOLE

7. Bo toma ka Yezu da de eŋ Piita nuuriŋ? Bo yelnimizeɛ aŋ da seŋ ka Piita e? Wuli a muni. (Hiburu 5:14–6:1)

⁷ Te de bitontona Piita zemmo yɛlɛ wuli a yɛlɛ ŋa muni. O da poɔ la a dɛndɛŋ Gyuu noba naŋ da sagede ka Yezu la a Mɛzaaya na poɔŋ. Piita da baŋɛɛŋ ka Jehoova la toŋ Yezu ka o wa wuli noba nyɔvore naŋ ba taa baaraa yɛlɛ. (Gyn. 6:​66-68) Sɛre ka Yezu na do sazu na, o da yelko la Piita ka: “Guolo a N peere.” (Gyn. 21:17) Piita da de la Yezu kawane na toŋ neŋ toma. O da mɔɔ yɛŋ a kaa Yezu potuuribo na zu velaa zaa. Jehoova da de la o vooroŋ soŋ somoo oŋ sɛge gama ayi naŋ poɔ a Baabole poɔŋ. Kyɛ a da eɛ nimizeɛ ka a bitontona Piita meŋɛ da maŋ zanna Naaŋmen Yelbiri na. Aŋa mannoo poɔŋ, o da mãã la o meŋɛ a zanne gama na vooroŋ soŋ naŋ da soŋ a bitontona Pɔɔl oŋ sɛge na velaa. Piita da yeleeŋ ka, yɛlɛ na mine Pɔɔl naŋ sɛge na ‘pare bammo waa la tuo.’ (2 Pit. 3:​15, 16) Kyɛ Piita da moɔ̃ la niŋe a zanna Pɔɔl yɛlɛ bammo na naŋ wa tuo na. O da lɛ taaɛ sagediibu ka Jehoova na somooŋ ka o woŋ a muni a de a toŋ neŋ toma.—Kanne Hiburu 5:14–6:1.

8. Saŋa na Jehoova naŋ da tu maleke kaŋa eŋɛŋ a yelko Piita ka o leɛre o teɛroŋ na, wala ka Piita da e?

⁸ Piita da taaɛ sagediibu Jehoova eŋɛŋ, azuŋ o da maŋ de la o sowuli tonɔ neŋ toma. Bebiri kaŋa Piita da be la teŋɛ kaŋa baŋ boɔlɔ Gyopa. Jehoova da tu la maleke kaŋa zieŋ a iri yɛlɛ mine wuluu. A maleke da yelko la Piita ka o ko dunni mine a Moosis Bege naŋ wuli ka a ba e forifori ɔɔ. Piita da eɛ Gyuu neɛ, azuŋ a sowuli ŋa da ba tori fẽẽ zaa o nimitɔɔreŋ. Azuŋ, Piita da deɛ yeleeŋ ka: “Ai Daana; bonso N daŋ ba di bonweɛ bee bondɛgre zaa.” A maleke da yelko la Piita ka: ‘Bon Naaŋmen naŋ maale ka o veɛlɛ, ho koŋ toɔ̃ yeli ka o waa la bondɛgre.’ (Tom. 10:​9-15) Piita da sagɛɛ a maleke sowuli na a leɛre o teɛroŋ. Bonso teŋ yeli lɛ? Saŋa na Piita naŋ wa nyɛ a yɛlɛ ŋa baare na, dɔba bata mine da wa la o zie. Ba da yelko la Piita ka ba neŋkpoŋ Konelio boɔrɔŋ ka o wa o yiri ka ba di dama. Ka Piitaŋ da ba nyɛ a yelnyɛ ŋa, o daaŋ koŋ sage gaa Konelio yiri, bonso Konelio ba e Gyuu neɛ. A Gyuumine wedeɛreba da maŋ wuloŋ ka a eɛ yelfaa ka neɛ naŋ e Gyuu neɛ kpɛ neɛ naŋ ba e Gyuu neɛ yiri. (Tom. 10:​28, 29) Kyɛ, saŋa na Jehoova naŋ da vɛŋ ka Piita baŋ ka a yi ana saŋa na gɛrɛ, o boɔrɔŋ ka nemboorɔ zaa wa puoruu na, Piita da leɛrɛɛ o teɛroŋ, a de Jehoova sowuli na toŋ neŋ toma. (Yeng. 4:18) O da te moɔlɛɛ a duorisoŋ ko Konelio neŋ o yideme. Ba da sagede la o yɛlɛ na, ka a vooroŋ soŋ da sigi wa ba zu. Konelio neŋ o yideme zaa da de la suobu.—Tom. 10:​44-48.

9. Ka teneeŋ moɔ̃ niŋe a zanna a Baabole poɔ yɛlɛ muni wommu naŋ e tuo, bo maaloo ayi mine teŋ na nyɛ?

⁹ Aseŋ ka te tɔglɔ Piita a maŋ zanna Naaŋmen Yelbiri na wagre zaa. Gbɛɛ yaga, te maŋ zannɛɛ yɛlɛ naŋ e mɔlɔ ka te woŋ a muni. Aseŋ ka te maŋ moɔ̃ niŋe a zanna a Baabole poɔ yɛlɛ naŋ e kpeɛŋaa ka te woŋ a muni. A eɛ nimizeɛ ka te maŋ bɔ wagre biŋ a zanna a Baabole. A lɛ eɛ nimizeɛ meŋ ka te moɔrɔ ka te baŋ a Baabole poɔ yɛlɛ mine muni wommu naŋ e kpeɛŋaa muni velaa. Lɛ eebo na soŋ teŋ soe ayi mine poɔŋ. A dɛndɛŋ soba, ka teneeŋ wa zanna Jehoova yɛlɛ, a maŋ vɛŋeŋ teŋ taa nɔmmo neŋ gyeremɛ naŋ e zuluŋ koo. Ayi soba, a maŋ vɛŋeŋ teŋ de eŋnyagroŋ a manna Jehoova yɛlɛ korɔ noba. (Uro. 11:33; Yel. 4:11) Te na baŋ lɛ zannɛɛ yelnimizeɛ kaŋa yi Piita yɛlɛ na poɔŋ. Ka Jehoova lantaapuoruu naŋ wa waneŋ leɛroo mine a kyaare te sagediibu yɛlɛ, aseŋ ka te lonne wieoŋ a leɛre te teɛroŋ ane te yel-eree. Lɛ eebo na vɛŋeŋ ka Jehoova naŋ kyɛnɛ wulo te sori ka te puoruu yelmennoŋ poɔŋ.

TƆGLƆ PƆƆL A TAA GYOGRI NAŊ PƐLƐ NAAŊMEN POƆ

10. Aŋa lɛ na Kolosi 3:​8-10 naŋ yeli na, wala teŋ na baŋ e ka lɛ vɛŋ ka te pɛlɛ Naaŋmen poɔ?

¹⁰ Sori na kaŋa Jehoova naŋ maŋ tu a wulo te sori la, lɛ na oŋ maŋ sonnɔ te teŋ taa gyogri naŋ pɛlɛ o poɔ. A bitontona Pɔɔl sɛgɛɛŋ ka: ‘Yɛ yage a nensaal-koraa ne o yel-erre bare’ kyɛ pilli yɛ menne ne a “nensaal-paalaa.” Lɛ wuleeŋ ka aseŋ ka te bare gyogri naŋ ba pɛlɛ Jehoova poɔ, a kyɛ erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Jehoova poɔ. (Kanne Kolosi 3:​8-10.) Lɛ eebo ba e mɔlɔ. Te de Pɔɔl zemmo yɛlɛ wuli a muni. Saŋa na oŋ da e baapaalaa na, o da boɔrɔŋ ka o erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Jehoova poɔ. (Gal. 1:14; Fil. 3:​4, 5) Kyɛ o da ba baŋ sori oŋ na baŋ tu a kyɛ puoro Naaŋmen sori naŋ seŋ neŋ poɔŋ. Pɔɔl da ba baŋ Yezu wulibo na, o da zɛgrɛɛ o meŋɛ meŋ. Azuŋ o da ba erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Naaŋmen poɔ. Pɔɔl yeleeŋ ka o da waa la “zɔɔboɔrɔ.”—1 Tim. 1:13.

11. Bo leɛroo aŋ da naŋ seŋ ka Pɔɔl e? Wuli a muni.

¹¹ Sɛre ka Pɔɔl wa leɛ Kristabie na, o da taaɛ sutuloŋ. A Toma gane yeleeŋ ka, Pɔɔl suuri da ireeŋ neŋ a Kristabiiri ka lɛ vɛŋ oŋ de o teɛroŋ eŋ ba ‘dɔ̃ɔ̃mo ane ba koobo eŋɛŋ.’ (Tom. 9:1) Kyɛ saŋa na Pɔɔl naŋ wa leɛ Kristabie na, o da mɔɔ la o moɔbo zaa a leɛre o gyogo. O da wa leɛ la dɔɔ naŋ taa kannyiri ane nimibaaloŋ. (Efe. 4:​22, 31) Kyɛ Pɔɔl da ŋmɛɛ gbɛre kaŋa. Saŋa na zɔɔre naŋ da kpɛ o neŋ Banabase kpakyagaŋ na, o suuri da ireeŋ yaga zaa. (Tom. 15:​37-39) Ana saŋa na, Pɔɔl da ba e yɛlɛ naŋ pɛle Naaŋmen poɔ, kyɛ o eŋɛ da ba kyoɔre. O da naŋ moɔ̃ la niŋe erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Naaŋmen poɔ.—1 Kor. 9:27.

12. Pɔɔl da taaɛ gyogri mine naŋ ba soma, boŋ da somoo oŋ toɔ̃ e leɛroo?

¹² Sigrimennoŋ da soŋɛɛ Pɔɔl oŋ bare gyog-faare na oŋ da taa na, a kyɛ leɛ erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Jehoova poɔ. (Fil. 4:13) Aŋa Piita, Pɔɔl meŋ da dɛlɛɛ ‘kpeɛ̃o na Naaŋmen naŋ ko o’ na eŋɛŋ. (1 Pit. 4:11) Kyɛ wagre mineŋ, Pɔɔl da maŋ ŋmɛɛ gbɛɛ, azuŋ o eŋɛ da maŋ kyoɔreŋ. Kyɛ ka o eŋɛŋ wa kyoɔre, o da maŋ teɛrɛɛ maaloo na zaa Jehoova naŋ koo na yɛlɛ. Azuŋ o da maŋ mɔɔrɔŋ ka o erɛ leɛroo ka lɛ na vɛŋ ka o erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Jehoova poɔ.—Uro. 7:​21-25.

13. Wala teŋ na baŋ e a tɔglɔ Pɔɔl?

¹³ Lɛ zaa te naŋ puori Jehoova kɔɔre seŋ, kyɛ aseŋ ka te naŋ erɛ leɛroo te zemmo poɔŋ ka lɛ vɛŋ ka te toɔ̃nɔ pɛlɛ Jehoova poɔ. Lɛ eebo na wuliŋ ka te tɔglɛɛ Pɔɔl. Te meŋ na baŋ ŋmɛɛ gbɛɛ. Aŋa mannoo poɔŋ, wagre mineŋ, te suuri na baŋ iriŋ ka te yeli yelkaŋa bee a e yɛlɛ mine naŋ baŋ seŋ neŋ. Ka lɛŋ wa e, a ba seŋ ka te teɛrɛ ka te daŋ koŋ baŋ lɛ pɛle Jehoova poɔ zaa. Kyɛ aseŋ ka te naŋ moɔ̃ niŋe erɛ leɛroo te zemmo poɔŋ. (Uro. 12:​1, 2; Efe. 4:24) Kyɛ saŋa na te naŋ moɔrɔ ka te erɛ ana leɛroo na, yelnimizeɛ kaŋa bebeŋ aŋ seŋ ka te baŋ. Ka teneeŋ tere sori ka Jehoova wulo te sori, ana vɛŋeŋ ka te bamoo soŋ. Lɛ na soŋ teŋ ka te leɛre te gyogri a erɛ yɛlɛ o naŋ boɔrɔ.

TƆGLƆ DEEVID A VƐŊ KA JEHOOVA E HO ZO-LIRIZIE

14-15. Sobobo poɔŋ ka Jehoova maŋ tu kyɛ gu o puorebiiri? (Yieme 27:5) (Kaa a foto.)

¹⁴ Ka teneeŋ na baŋ taa popeɛloŋ meŋɛmeŋɛ te zemmo poɔŋ, ana fɛreŋ ka Jehoova guuro te. Sobuoŋ ka Jehoova maŋ tu kyɛ guuro te? Ka bo aŋ seŋ ka te erɛ ka lɛ vɛŋ ka o naŋ guuro te?

¹⁵ Naa Deevid da sagedieŋ peɛlaaŋ ka Jehoova na go oŋ o yelkpeɛne zaa poɔŋ. (Kanne Yieme 27:5.) Sobuo ka Jehoova maŋ tu kyɛ guuro o puorebiiri zenɛ ŋa? Jehoova maŋ gu teŋ yi neɛzaa bee yelzaa naŋ na baŋ sãã te ne o niiloŋ na kpɛlɛŋkpɛlɛŋ. Ka nobaŋ boɔrɔ ka ba pigi te sori ka te ta puoruu, teɛre baŋ ka o eŋɛɛ noɔre ka o na go la niiloŋ na te neŋ o naŋ taa na. (Yiem. 34:7; Aiz. 54:17) Aneazaa ka Setaana neŋ o malekefaare na, ane noba naŋ dɔgrɔ te na taaɛ kpeɛ̃o, kyɛ Jehoova la taa kpeɛ̃o gaŋ ba zaa. Haali ka ba naŋ iri te nyɔvore, kyɛ Jehoova na seŋ teŋ ka te leɛ iri voorɔ. (1 Kor. 15:​55-57; Yel. 21:​3, 4) Ka te eŋɛŋ wa kyoɔre, Jehoova maŋ soŋ teŋ teŋ naŋ moɔ̃ niŋe puoruu. (Yeng. 12:25; Mat. 6:​27-29) Jehoova naŋ nɔŋ te zuŋ, o maŋ tu la te yɔɔmine zieŋ a sonnɔ te saŋa na teŋ wa tuoro yelkpeɛne. O maŋ lɛ tu la a lantaapuoruu nembɛrɛ zieŋ a wulo te a kyɛ lɛ eŋnɛ te faŋa meŋ. (Aiz. 32:​1, 2) Ka teneeŋ wa gaa a lammozie, te maŋ lɛ te zannɛɛ yɛlɛ na mine teŋ na baŋ erɛ ka lɛ vɛŋ ka Jehoova naŋ kyɛnɛ sonnɔ te, a kyɛ guuro te meŋ.—Hib. 10:​24, 25.

16. Sobobo poɔŋ ka Jehoova da maŋ tu a guuro Deevid?

¹⁶ Ka Deevideŋ wa de Jehoova sowuli tonɔ neŋ toma, Jehoova da maŋ sonnooŋ oŋ derɛ gbɛɛ naŋ soma. Lɛ da maŋ vɛŋeŋ ka Deevid taa popeɛloŋ. (De manne neŋ Yeng Yelibie 5:​1, 2.) Kyɛ, ka Deevideŋ wa zagre ka o de Jehoova sowuli toŋ neŋ toma, toɔrɔ da maŋ waɛ o zu. Jehoova da ba maŋ pigi ana toɔrɔ na sori. (2 Saa. 12:​9, 10) Saŋa kaŋa meŋ, Deevid da ba maŋ e yelfaa zaa kyɛ ka toɔrɔ wa o zuŋ. Ana saŋa na, Deevid da maŋ puore sɔrɛɛ Jehoova a manne yɛlɛ na zaa naŋ dɔɔnoo a koo. Jehoova da maŋ vɛŋeŋ ka Deevid baŋ ka o nɔŋ la o yɛlɛ, a lɛ kaara o zu meŋ velaa. Lɛ da maŋ vɛŋeŋ ka Deevid nyɛ sukyiridii.—Yiem. 23:​1-6.

17. Wala teŋ na baŋ e a de wuli ka te tɔglɛɛ Deevid?

¹⁷ Ka teneeŋ maŋ puore sɔre Jehoova ka o ko te yɛŋ, a maŋ bɔ o kawane yi a Baabole poɔŋ meŋ, lɛ na wuliŋ ka te tɔglɛɛ Deevid. Saŋa kaŋa te na baŋ deɛ gbɛ-faare mine ka lɛ vɛŋ ka te tuore yelkpeɛne mine. Lɛ ba wuli ka Jehoova ba lɛ guuro te. (Gal. 6:​7, 8) Saŋa kaŋa meŋ, te na baŋ deɛ Jehoova sowuli toŋ neŋ toma, kyɛ yɛlɛ mine zuŋ, te na baŋ tuoree yelkpeɛne. Ka lɛŋ wa e, te na baŋ puore sɔrɛɛ Jehoova a manne yɛlɛ na zaa naŋ dɔɔnɔ te na a koo. Jehoova eŋɛɛ noɔre ka o na dii la te sukyie, a lɛ ko te emmaaroŋ meŋ.—Fil. 4:​6, 7. 

NAŊ KYƐNƐ BOƆRƆ SOWULI YIRE NAAŊMEN ZIE

18. Bo teɛroŋ ka noba naŋ ŋmaa gyeere te taa kyaare Naaŋmen sowuli? Ka teneeŋ boɔrɔ ka Jehoova wulo te sori, wala aŋ seŋ ka te e? (Kaa a fotori.)

¹⁸ Yuoni 2026 yelzu la: “Noba naŋ boɔrɔ Naaŋmen nimizeɛ̃ taaɛ popeɛloŋ.” Pampana ŋa la aŋ e nimizeɛ yaga zaa ka te de Yezu kawane ŋa tonɔ neŋ toma, a maŋ lɛ de sowuli na Jehoova naŋ korɔ te na tonɔ neŋ toma. Noba yaga naŋ bebe zenɛ ŋa ba sage ka ba boɔrɛɛ Naaŋmen sommo. Ba mine meŋ maŋ yeliŋ ka ba sagɛɛ Naaŋmen di, kyɛ ba maŋ boɔrɔŋ ka ba tu sori ba menne naŋ boɔrɔ a puoruu. Noba mine meŋ maŋ dɛlɛɛ ba taaba ka ba korɔ ba sowuli. Azuŋ, ba ba taa popeɛloŋ meŋɛmeŋɛ. A noba bama zaa ŋmaa gyeere teŋ. Azuŋ, aseŋ ka te kaara soŋ a ta vɛŋ ka ba teɛrɛ na nyɛ kpeɛ̃o te zuŋ. Sobuo teŋ na baŋ tu a e lɛ? Aseŋ ka te moɔ̃ niŋe a zanna Jehoova yɛlɛ, a moɔrɔ ka te tɔglɔ o gyog-sonne na, a lɛ sagra o nɔɛ meŋ. Ka teneeŋ e lɛ, Jehoova na maŋ gu teŋ.