2. Korinttilaisille

8 Annamme nyt teille tiedon, veljet, siitä Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä, joka on suotu Makedonian seurakunnille,+ 2 että erään suuren koetuksen aikana, ahdistuksen alaisuudessa, heidän ilonsa runsaus ja heidän syvä köyhyytensä panivat heidän anteliaisuutensa rikkauden uhkumaan.+ 3 Sillä tämä tapahtui heidän todellisen kykynsä mukaan,+ niin, minä todistan, yli heidän todellisen kykynsä, 4 samalla kun he omasta aloitteestaan anoivat meiltä jatkuvasti monin hartain pyynnöin huomaavaisen antamisen etua ja osallisuutta pyhille tarkoitettuun palvelukseen.+ 5 Eivätkä pelkästään niin kuin me olimme toivoneet, vaan ensin he antoivat itsensä Herralle+ ja meille Jumalan tahdosta. 6 Tämä sai meidät rohkaisemaan Titusta,+ että niin kuin hän oli pannut alulle tämän saman huomaavaisen antamisen teidän osaltanne, niin hänen tulisi myös saattaa se päätökseen. 7 Joka tapauksessa, niin kuin olette runsaat kaikessa:+ uskossa ja sanassa ja tiedossa+ ja kaikessa hartaudessa ja tässä meistä teihin tulleessa rakkaudessa, olkaa myös runsaat tässä huomaavaisessa antamisessa.

8 En puhu teitä käskien,+ vaan ottaen huomioon toisten hartauden ja koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta. 9 Sillä te tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen* ansaitsemattoman hyvyyden, että vaikka hän oli rikas, hän tuli köyhäksi teidän tähtenne,+ jotta te tulisitte rikkaiksi+ hänen köyhyydestään.

10 Esitänkin tässä erään ajatuksen,+ sillä tämä asia on teille hyödyksi,+ koskapa jo vuosi sitten panitte alulle sekä tekemisen että myös sen tahtomisen.+ 11 Saattakaa siis nyt päätökseen myös sen tekeminen, jotta niin kuin oli tahtomisalttiutta, niin se saatettaisiin myös päätökseen ottamalla siitä, mitä teillä on.* 12 Sillä jos alttius on ensin, se on erityisen otollista sen mukaan mitä jollakulla on,+ ei sen mukaan mitä jollakulla ei ole. 13 Sillä en tarkoita, että toisilla olisi helppoa,+ mutta teillä vaikeaa, 14 vaan että tasauksen avulla teidän ylijäämänne juuri nyt korvaisi heidän puutteensa, jotta heidän ylijäämänsä tulisi myös korvaamaan teidän puutteenne, niin että syntyisi tasaus.+ 15 Niin kuin on kirjoitettu: ”Sillä, jolla oli paljon, ei ollut liian paljon, ja sillä, jolla oli vähän, ei ollut liian vähän.”+

16 Kiitos olkoon nyt Jumalalle siitä, että hän on pannut saman hartauden teidän hyväksenne Tituksen sydämeen,+ 17 sillä hän on tosiaan vastannut rohkaisuun, mutta koska hän on hyvin harras, hän lähtee luoksenne omasta aloitteestaan. 18 Mutta hänen mukanaan lähetämme veljen, jonka hyvän uutisen yhteydessä saama kiitos on levinnyt kautta kaikkien seurakuntien. 19 Eikä siinä kaikki, vaan seurakunnat nimittivät+ hänet myös matkatoveriksemme tämän huomaavaisen lahjan yhteydessä, joka on meidän toimitettavanamme Herran kunniaksi+ ja alttiin mielemme todisteeksi.+ 20 Näin vältymme siltä, että kukaan moittisi+ meitä tämän anteliaan avustuksen+ yhteydessä, joka on meidän toimitettavanamme. 21 Sillä me ”pidämme huolta siitä, mikä on rehellistä, ei vain Jehovan* silmissä, vaan myös ihmisten silmissä”.+

22 Sitä paitsi lähetämme heidän mukanaan veljemme, jonka olemme usein koettelemalla todenneet olevan harras monissa asioissa, mutta nyt vielä paljon hartaampi, koska hänellä on suuri luottamus teihin. 23 Jos kuitenkin Tituksesta on jotakin kysyttävää, niin hän on minun kanssani osallisena ja työtoverina+ teidän etujenne hyväksi, tai jos veljistämme, niin he ovat seurakuntien apostoleita* ja Kristuksen kunnia. 24 Osoittakaa siis heille seurakuntien kasvojen edessä todiste rakkaudestanne+ ja siitä, minkä suhteen me teistä ylpeilimme.+