13. luku

Tosi seurakunta ja sen perustus

1. Miksi on tärkeätä tietää, mikä tosi seurakunta eli kirkko ja sen perustus on?

JOS haluamme elää ikuisesti Jumalan uudessa järjestelmässä, niin meidän täytyy tunnustaa tosi seurakunta eli kirkko ja sen perustus. Viitaten niihin Jeesus sanoi: ”Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani.” (Matt. 16:18) Mikä on tämä seurakunta ja mikä se kallio, jolle se on perustettu? Raamattu antaa meille oikeat vastaukset.

2. a) Käyttääkö Raamattu koskaan sanaa ”kirkko” tarkoittamaan rakennusta? b) Mitä vastaava kreikkalainen sana merkitsee?

² Vaikka monet nimittävät rakennuksia, joihin ihmiset kokoontuvat jumalanpalveluksiin, ”kirkoiksi”, niin tiedätkö, ettei Raamattu missään käytä niistä sitä nimitystä? Raamatussa sana ”kirkko”, sikäli kuin se jossakin raamatunkäännöksessä esiintyy, viittaa aina ihmisiin, todellisuudessa ihmisjoukkoon eli -seurakuntaan. (Filem. 2) Kreikkalainen sana ekklesía, joka on käännetty ”kirkoksi” tai ”seurakunnaksi”, merkitsee kirjaimellisesti ’sitä, mikä kutsutaan esiin’. Se viittaa ryhmään, joka kutsutaan toisten joukosta nimenomaista tarkoitusta varten, mutta sitä käytetään vastaamaan heprealaista sanaa gahál, joka tarkoittaa ’seurakuntaa’ tai ’kokousta’.

3. Miksi tosi seurakuntaa verrataan a) ihmisruumiiseen? b) kihlattuun neitsyeen?

³ Tosi seurakuntaa verrataan ihmisruumiiseen, koska siinä on monta jäsentä mutta vain yksi pää niin kuin ihmisruumiissakin. Henkeytetty Raamattu sanoo Ef. 1:22, 23:ssa, että Jumala on tehnyt Kristuksen ”kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa”. Tätä seurakuntaa verrataan myös Kristukselle kihlattuun neitsyeen, koska ryhmänä tosi seurakunnan jäsenet tulevat olemaan läheisessä yhteydessä Kristukseen niin kuin vaimo on mieheensä. Kirjoittaessaan eräille seurakunnan jäsenille apostoli Paavali sanoi: ”Olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen.” (2. Kor. 11:2; ks. myös Ilm. 21:2, 9, 10.) Kyseessä on siis puhdas seurakunta, jossa ei ole maailmallista turmelusta ja joka on uskollinen Päälleen Jeesukselle Kristukselle.

4. a) Voiko kukaan ”liittyä” tosi seurakuntaan antamalla panna nimensä joihinkin maallisiin kirkonkirjoihin? Miksi? b) Kuinka monta muodostaa sen tosi seurakunnan, joka tulee olemaan Kristuksen kanssa taivaassa?

⁴ Voisiko kukaan meistä ”liittyä” tähän seurakuntaan vain antamalla panna nimensä joihinkin kirkonkirjoihin täällä maan päällä? Ei, sillä kuten Hepr. 12:23 selittää, tässä on kysymyksessä ”taivaissa kirjoitettujen esikoisten” seurakunta. Jäsenet valitsee Jumala. Hän asettaa heidät seurakuntaan niin kuin häntä miellyttää. (1. Kor. 12:18) Juuri he tulevat olemaan Kristuksen kanssa taivaassa. Ja Jeesus paljasti, etteivät heihin suinkaan kuulu kaikki, jotka tunnustautuvat kristityiksi, vaan että heidän lukunsa rajoittuu 144 000:een. – Ilm. 14:1–3; Luuk. 12:32.

5. Mihin erikoistarkoitukseen tosi seurakunnan jäsenet kutsutaan?

⁵ He ovat todella ryhmä, joka on kutsuttu hengellisestä pimeydestä erikoistarkoitukseen. Täällä maan päällä ollessaan he julistavat rohkeasti korkeimman Jumalan ”jaloja tekoja”, hänen, joka kutsui heidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. (1. Piet. 2:9) Ja ylösnousemuksensa jälkeen heillä on suurenmoinen etu hallita Kristuksen kanssa hänen taivaallisessa valtakunnassaan. – Luuk. 22:28–30.

6. a) Ketkä olivat tosi seurakunnan ensimmäiset jäsenet, ja miten he saivat todistuksen siitä, että he olivat Jumalan hengellisiä lapsia? b) Milloin ei-juutalaisille avattiin mahdollisuus päästä jäseniksi?

⁶ Tämän tosi seurakunnan ensimmäiset jäsenet olivat kaikki juutalaisia (kuten esimerkiksi Jeesus ja hänen apostolinsa) tai ympärileikattuja juutalaiskäännynnäisiä. Helluntaina vuonna 33 – vain kymmenen päivää sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut taivaaseen ja avannut muille tien seurata häntä aikanaan – Jehova osoitti valinneensa nämä jäsenet vuodattamalla pyhän hengen. Hengen saaminen tuossa tilaisuudessa todisti heille, että he olivat nyt Jumalan hengellisiä lapsia ja Kristuksen kanssa valtakunnan perillisiä. (Apt. 2:1–4, 16–21, 33; Room. 8:16, 17) Mutta tosi seurakunnan kaikki jäsenet eivät olleet juutalaisia. Kolme ja puoli vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen pakanoille eli ei-juutalaisille avattiin mahdollisuus päästä jäseniksi. (Apt. 10:30–33, 44; Room. 9:23, 24) Ajan mittaan tosi seurakuntaan tuli siis jäseniä eri kansoista.

TOSI SEURAKUNNAN PERUSTUS

7. Miten Jeesus ja apostoli Paavali ilmaisivat, kuka on tosi seurakunnan kulmakivi?

⁷ Kuka on tosi seurakunnan perustus? Jeesus Kristus osoitti selvästi, että hän itse on tämä perustus. Hän sovelsi Ps. 118:22:n ennustuksen itseensä sanoessaan: ”Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.” (Matt. 21:42–44) Apostoli Paavalikin todistaa puolestaan, että Jeesus on ”kulmakivi”, kirjoittaessaan Efeson kristityille: ”Te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus.” (Ef. 2:19, 20) Apostoli oli hyvin varma tästä asiasta, sillä hän sanoi toisaalla: ”Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.” – 1. Kor. 3:11.

8. a) Miksi tosi seurakunnalla ei voisi olla parempaa perustusta kuin Kristus Jeesus? b) Mikä kysymys nyt herää?

⁸ Tosi seurakunnalla ei varmasti voisi olla parempaa eikä lujempaa perustusta kuin Kristus Jeesus. Hänen oma täydellinen lunnaiksi annettu ihmiselämänsä tekee tämän jumalallisen järjestelyn mahdolliseksi. Mutta miten voimme saattaa tämän Jeesuksen ja Paavalin todistuksen sopusointuun sen kanssa, mitä Jeesus sanoi Pietarille Matt. 16:18:ssa? Voimme olla varmat, ettei ristiriitaa ole.

”TÄLLE KALLIOLLE MINÄ RAKENNAN SEURAKUNTANI”

9. a) Miten jotkut ymmärtävät Matt. 16:18:ssa olevat Jeesuksen sanat? b) Oliko enemmistö varhaisista kirkkoisistä sitä mieltä, että Jeesus tarkoitti ”kalliolla” Pietaria?

⁹ Pietari oli juuri tunnustanut Jeesuksen Kristukseksi (eli Messiaaksi), elävän Jumalan Pojaksi. Jeesus sanoi sitten: ”Minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani.” Jotkut ymmärtävät näiden sanojen merkitsevän, että Jeesuksen kirkko eli seurakunta rakennetaan perustukselle, jona on Pietari. Tämä on roomalaiskatolisen kirkon virallinen kanta. Mutta on kiinnostavaa todeta erään arkkipiispan osoittavan kirjassa Silminnäkijän kertomus Vatikaanin kirkolliskokouksestaa, että ainakin 86:sta varhaisesta ”kirkkoisästä” vain 17 oli sitä mieltä, että Jeesuksen viittaus ”kallioon” soveltuu Pietariin. Tiesitkö sen?

10. Miten Augustinus ymmärsi Jeesuksen viittauksen ”kallioon”?

¹⁰ Katsokaamme esimerkiksi Augustinuksen (354–430) näkökantaa. Vaikka hän yhteen aikaan piti Pietaria ”kalliona”, niin myöhemmällä iällään hän muutti kantansa. Kirjassaan Peruutuksia (Retractationes) hän sanoo: ”Olen siitä pitäen usein selittänyt Herramme sanat: ’Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan Kirkkoni’ siinä mielessä, että tulisi ymmärtää niiden viittaavan häneen, jonka Pietari tunnusti sanoessaan: ’Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika’ . . . Sillä [Pietarille] ei sanottu: ’Sinä olet kallio’ vaan: ’Sinä olet Pietari.’ Mutta kallio oli Kristus.”

11. Kenen Pietari itse ymmärsi olevan ”kallio”?

¹¹ Mutta paljon tärkeämpää on tietää, miten Pietari itse ymmärsi Jeesuksen sanat. Pietari sanoi Herrasta Jeesuksesta: ”Tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. Sillä Raamatussa sanotaan: ’Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva’. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ’on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi’ ja ’kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi’.” (1. Piet. 2:4–8) Nämä Pietarin sanat osoittavat, että hän ymmärsi niin kuin apostoli Paavalikin Jeesuksen olevan ”kulmakivi”, ”kallio”, jolle seurakunta on rakennettu. Pietari on vain yksi niistä 144 000 ”elävästä kivestä”, jotka muodostavat tosi seurakunnan.

12. a) Mistä tiedämme, pidettiinkö Pietaria varhaisseurakunnan ”erehtymättömänä” päänä? b) Kuka pysyy aina tosi seurakunnan päänä?

¹² On totta, että Pietari nautti suurista eduista Jeesuksen Kristuksen apostolina. Mutta missään hän ei sano ajatelleensa, että hän olisi ollut apostoleista ensimmäinen. Emme liioin lue mistään, että muut apostolit ja opetuslapset olisivat tunnustaneet Pietarin ”paaviksi” ja kunnioittaneet häntä sellaisena. Kerrankin apostoli Paavali havaitsi tarpeelliseksi nuhdella Pietaria (Keefasta) julkisesti, koska hän ei ollut menetellyt sopusoinnussa tosi kristillisen uskon kanssa. Se tosiseikka, että Pietari oli väärässä tässä uskoa ja moraalia koskevassa asiassa, ja myös se, että Paavali epäröimättä oikaisi häntä julkisesti, osoittaa, ettei Pietaria pidetty apostolien eikä varhaisseurakunnan ”erehtymättömänä” päänä. (Gal. 2:11–14) Tosi seurakunnassa on vain yksi Pää, Jeesus Kristus, joka ylösnousemuksensa jälkeen ”pysyy iankaikkisesti” eikä siksi tarvitse seuraajia. – Hepr. 7:23–25.

YKSIMIELINEN SEURAKUNTA

13. a) Mitkä Jeesuksen sanat osoittavat, ettei seurakunnassa pitänyt olla jakoa papistoon ja maallikkoihin? b) Miten seurakunnan johtajien piti käyttäytyä?

¹³ Jeesus, Pää, ei jaa seurakuntaruumistaan pappisluokkaan ja ”tavallisen kansan” muodostamaan maallikkoluokkaan. Hän sanoo seuraajilleen: ”Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus.” (Matt. 23:8–10) Jeesus osoittaa täten, että niiden keskuudessa, jotka muodostavat tosi seurakunnan, ei ole mitään luokkajakoa. Hän järjesti kuitenkin niin, että miehet ottaisivat johdon kristillisessä seurakunnassa, palvelisivat veljiensä hengellisiä tarpeita ja järjestäisivät hyvän uutisen saarnaamistyön. Jeesus sanoi, ettei sellaisten pitänyt ’herroina hallita’ veljiään vaan olla heidän orjiaan eli palvelijoitaan. (Matt. 20:25–28) Pitääkö se paikkansa niistä papeista, jotka sinä tunnet?

14. Miksi ne, jotka muodostavat tosi seurakunnan, täytyy koota vain yhteen järjestöön palvomaan?

¹⁴ Soveltuakseen Raamatun kuvaukseen tosi seurakunnasta siihen kuuluvien täytyy olla yksimielisiä palvonnassaan. Apostoli Paavali kirjoitti tästä: ”Minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.” (1. Kor. 1:10) Emme voi siis Raamatun mukaan odottaa, että löytäisimme heidät hajaantuneina kaikkiin kristikunnan ristiriitaisiin uskontoihin. Heidän täytyy olla kokoontuneina vain yhteen järjestöön. Ef. 4:4, 5 sanookin heistä: ”Yksi ruumis . . .; yksi Herra, yksi usko.” Meidän on elintärkeätä tietää, mikä tämä ”yksi usko” on.

TOSI SEURAKUNNAN JA SEN PERUSTUKSEN ARVOSTAMINEN

15. a) Miten Kristus ja hänen seurakuntansa hyödyttävät kaikkia muita tottelevaisia ihmisiä? b) Minkä vastuun Jeesus sanoi antavansa tosi seurakunnalleen, kun hän tulisi kuninkaanvallassa?

¹⁵ Kristuksen, Päänsä, alaisuudessa olevien tosi seurakunnan jäsenten sanotaan tulevan ”Aabrahamin siemeneksi, perillisiksi lupauksen mukaan”. (Gal. 3:29) Tämän lupauksen mukaan kaikki muut tottelevaiset ihmiset tulevat siunatuiksi Jeesuksen Kristuksen ja hänen seurakuntansa kautta. (1. Moos. 22:18) Raamattu ennusti, että Kristuksen valtakunnan perustamisen aikaan maan päällä olisi jäljellä vain jäännös näistä ’ylhäällä olevan Jerusalemin’, Jumalan taivaallisen järjestön, lapsista. (Gal. 4:26; Ilm. 12:10, 17) Jeesus sanoi näitä hänen seurakuntansa maan päällä olevia jäseniä ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi palvelijaksi”. Hän sanoi myös, että ne, joiden havaittaisiin uskollisesti palvelevan hänen tullessaan tuomintatyöhönsä, määrättäisiin ”kaiken [hänen] omaisuutensa hoitajaksi”, ts. Kristuksen valtakunnan kaikkien maallisten etujen hoitajaksi. He ottaisivat johdon perustetun valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisessa kaikille kansoille ”lopun aikana”. – Matt. 24:14, 45–47; 25:19–23.

16. Mitkä siunaukset tulevat niiden osaksi, jotka osoittavat asianmukaisesti tunnustavansa tämän järjestelyn?

¹⁶ Kaikkien niiden, jotka nykyään toivovat saavansa ikuisen elämän Jumalan uudessa järjestelmässä, on tunnustettava tämä järjestely. Jeesus näet sanoi, että hän erottaa tänä ”lopun aikana” suosion asemaan niille hyvää tekevät, jotka maan päällä ovat jäljellä hänen ”veljistään”, hänen perijätovereistaan, jotka muodostavat kristillisen seurakunnan. (Matt. 25:31–40) He ovat jäljellä olevia ”eläviä kiviä”, jotka rakennetaan hengelliseksi huoneeksi eli temppeliksi, ”paikaksi, missä Jumala asuu hengen välityksellä”. (1. Piet. 2:5; Ef. 2:20–22, Um) Ne, jotka ’tekevät hyvää’ tämän temppeliluokan jäsenille, kuvaillaan Ilmestyskirjassa ”suureksi joukoksi”, joka tulee Jumalan suojeluksen alaisuuteen. Pane myös merkille, että he palvelevat iloiten Jumalaa ”päivät ja yöt hänen temppelissään”, ts. hengellisen temppeliluokan, kristillisen seurakunnan, jäännöksen yhteydessä. – Ilm. 7:9, 10, 15.

17. Mitä lampaankaltaiset itse asiassa sanovat tosi seurakunnan jäljellä oleville jäsenille?

¹⁷ Nämä lampaankaltaiset ihmiset sanovat Aabrahamille annetun lupauksen perillisille itse asiassa: ”Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” (Sak. 8:23) Samoin kuin tosi kirkkoon eli seurakuntaan kuuluvat vaeltavat uskollisesti Kristuksen askeleissa ja julistavat Valtakunnan sanomaa, nämäkin lampaankaltaiset ’käyvät heidän kanssaan’ palvellen Jumalaa heidän mukanaan. Teetkö sinäkin niin? Jos teet, niin voit odottaa ikuista elämää maan päällä sekä kaikkia muita siunauksia, jotka virtaavat Kristukselta ja hänen kirkastetulta seurakunnaltaan taivaista.

[Alaviitteet]