20. luku
Onnellisen perhe-elämän rakentaminen
1. Miksi perhe-elämää koskevien neuvojen saamiseen ei ole Raamattua parempaa lähdettä?
SEN lisäksi että Raamattu ilmaisee totuuden opillisissa kysymyksissä, se antaa myös paljon terveitä neuvoja perhe-elämästä. Se osoittaa meille, miten voimme menestyksellisesti ratkaista jokapäiväisen elämän ongelmia. Mistään muualta emme voi saada parempia neuvoja, koska Jehova, Raamatun Tekijä, on myös avioliiton alkuunpanija ja perhe-elämän järjestäjä. – 1. Moos. 2:18, 22.
2. a) Miten Jeesus Kristus kiinnitti huomion ykseyteen, jonka tulisi vallita miehen ja vaimon välillä? b) Mitä tämä vaatii heitä kehittämään?
2 Yhdistäessään ensimmäisen miehen ja naisen aviomieheksi ja vaimoksi Jumala korosti ykseyttä, jonka piti vallita heidän välillään. Jeesus Kristus kiinnitti tähän huomion sanoessaan: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’? Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.” (Matt. 19:4–6) Heidän ei pitänyt olla kilpailijoita. Heidän ei liioin pitänyt olla vain tuttavia, jotka asuivat samassa paikassa. Ei, heidän piti olla ”yhtä lihaa”. Aviopuolisoiden tulee siis kehittää syvä keskinäinen rakkaus ja antaa yhteisen päämäärän yhdistää heidät.
AVIOMIEHEN JA VAIMON SUHDE
3. a) Miten Ef. 5:23 kuvailee aviomiehen aseman? b) Mitä se merkitsee?
3 Ennen kuin avioelämä voi olla todella onnellista, sekä aviomiehen että vaimon täytyy ymmärtää oma asemansa. Näitä asemia ei määrää pelkästään paikallinen tapa. Ne on hahmoteltu Jumalan omassa sanassa Raamatussa, ja ne ovat sopusoinnussa niiden ominaisuuksien kanssa, jotka Jumala istutti mieheen ja naiseen luodessaan heidät. Jehova, joka tiesi, miten hän teki miehen ja mikä päätös hänellä oli mielessään, kirjoitutti Sanaansa: ”Mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää.” (Ef. 5:23) Tämä merkitsee sitä, että aviomiehen on otettava johto kotona, suunniteltava perheen toiminnat ja tehtävä lopulliset ratkaisut ja kannettava niistä vastuu. Mutta se ei oikeuta häntä olemaan kova tai julma hallitsija huonekunnassa. – Kol. 3:19.
4. Kenen hyvää esimerkkiä kristittyjen aviomiesten tulisi tutkia, ja mikä hyöty siitä koituu?
4 Vaikka monet miehet ovat toimineet perheen päämiehinä rakkaudettomalla tavalla, kristittyjen aviomiesten tulee välttää sellaista. Heidän pitäisi tutkia huolellisesti, miten Jeesus Kristus on toiminut kristillisen seurakunnan päänä, ja noudattaa sitten hänen erinomaista esimerkkiään. Aviomiehiä neuvotaan Ef. 5:25:ssä: ”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.” Noudattamalla tätä neuvoa he eivät ole vaimolleen liian vaativaisia, vaan käsittelevät perheen asiat kaikkia perheen jäseniä virkistävällä tavalla. – Matt. 11:28–30.
5. a) Miten kristityn vaimon tulee suhtautua aviomieheensä? b) Jos vaimo on miestään älykkäämpi, niin miten hän voi käyttää tätä ominaisuuttaan hyödyllisellä tavalla? c) Mitkä aviovaimojen velvollisuudet esitetään Tiit. 2:4, 5:ssä?
5 Toisaalta ”vaimo kunnioittakoon [syvästi, Um] miestänsä”. (Ef. 5:33) Koska Jumala on valtuuttanut miehen ottamaan johdon, niin vaimo voi auttaa suuresti perheen onnea alistumalla halukkaasti hänen johtoonsa. (Kol. 3:18) Jos hän on miestään älykkäämpi, kuten joskus on laita, niin hän voi käyttää tätä ominaisuutta tukeakseen miestään hänen johtoasemassaan, sen sijaan että kilpailisi hänen kanssaan tai väheksyisi hänen tekojaan. (Sananl. 12:4) Vaimolla on paljon tehtävää perhe-elämässä. Raamattu kehottaa sopivasti aviovaimoja ”rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä [tervejärkisiä, Um], puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi”. (Tiit. 2:4, 5) Vaimo ja äiti, joka täyttää nämä velvollisuudet, saa osakseen perheensä pysyvän rakkauden ja kunnioituksen. – Sananl. 31:10, 11, 26–28.
6. a) Mitä jotkut aviomiehet eivät ota huomioon vaimonsa suhteen aiheuttaen siten ongelmia? b) Mitä 1. Piet. 3:7 neuvoo siis aviomiehiä tekemään?
6 Monissa kodeissa syntyy vaikeuksia, kun aviomies ei ota huomioon vaimonsa naisellista luonteenlaatua, tunne-elämän rakennetta. Miehen on ymmärrettävä, että hän suhtautuu asioihin eri tavalla. Hänen tunteensa reagoivat toisin kuin miehen. Hänellä ei ole miehensä voimia. Siksi henkeytetty neuvo aviomiehelle kuuluu: ”Eläkää jatkuvasti . . . heidän kanssaan tiedon mukaan antaen heille kunniaa niin kuin heikommalle astialle, naispuoliselle, koska tekin olette heidän kanssaan elämän ansaitsemattoman suosion perillisiä.” (1. Piet. 3:7, Um) Näin tekemällä aviomies edistää ymmärtämyksen hengen ja turvallisuudentunteen kehittymistä kodissa.
7. a) Miten Hepr. 13:4:n soveltaminen lisää turvallisuudentunnetta kodissa? b) Keneen kristityn on rajoitettava sukupuolisuhteensa ja miksi?
7 Maailmallisten ihmisten keskuudessa on yleistä, että aviositeen ulkopuolelle suuntautuva sukupuolinen kiinnostus alkaa jäytää kodin turvallisuudentunnetta. Jumalan sanan mukaan elävät ovat kuitenkin turvassa sellaisen käytöksen aikaansaamilta sydänkivuilta ja murheilta. Raamattu varoittaa helposti ymmärrettävällä kielellä: ”Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” (Hepr. 13:4) Moraalitonta käytöstä ei sallita. Niiden, jotka haluavat olla Jumalan palvelijoita, täytyy elää puhdasta elämää. (1. Tess. 4:3–8) Heidän täytyy rajoittaa sukupuolisuhteensa omaan lailliseen aviopuolisoonsa, ja he ovat siitä tilivelvollisia Jumalan edessä. (Sananl. 5:15–21) Sekä aviomiehen että vaimon pitäisi vilpittömästi haluta auttaa toinen toistaan väärintekoon johtavan kiusauksen välttämisessä. He voivat onnistua tässä osoittamalla epäitsekästä huomaavaisuutta toisiaan kohtaan. – 1. Kor. 7:3–5.
8. a) Minkä täytyy olla tärkeimmällä sijalla kodissa, ennen kuin avioliitto voi menestyä hyvin? b) Minkä tulisi siis kuulua perheen elämäntapaan?
8 Ennen kuin avioliitto voi todella kuitenkaan olla sopusoinnussa käsittelemiemme jumalisten periaatteitten kanssa, on myös kiinnitettävä säännöllistä huomiota hengellisiin asioihin. Jehova Jumalan palvonnan tulee olla kodissa tärkeimmällä sijalla. Sitä ei tule syrjäyttää vain siksi, että voitaisiin hankkia enemmän aineellista omaisuutta tai saada lisää aikaa huvituksiin. (Luuk. 8:11, 14, 15) Perherukouksen ja säännöllisten perheen raamatuntutkisteluhetkien tulisi kuulua jokaisen perheen elämäntapaan. Huolehditko tästä omassa kodissasi?
LASTEN KASVATTAMINEN JUMALAA MIELLYTTÄVÄLLÄ TAVALLA
9. Miten lastenkasvatusongelmat voidaan menestyksellisesti ratkaista?
9 Kun lapsia syntyy, niin rakastavien vanhempien vilpittömänä haluna on pitää huolta siitä, että nämä nuoret selviytyvät hyvin myöhemmässä elämässään. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Matkan varrella syntyy monia ongelmia. Ne voidaan ratkaista menestyksellisesti vain soveltamalla Jumalan sanan neuvoja. – Sananl. 22:6; 5. Moos. 11:18–21.
10. a) Mitä lapset kipeästi tarvitsevat ruoan, vaatteiden ja asunnon lisäksi? b) Milloin tätä tulisi varata?
10 Sopivan ruoan, puhtaan vaatetuksen ja miellyttävän kodin varaaminen vaatii tavallisesti paljon aikaa ja vaivaa. Raamattu osoittaa kuitenkin tämän tästä, ettei vanhempien vastuu suinkaan pääty siihen. On myös tärkeätä ottaa lapset säännöllisesti mukaan Jumalan sanaan perustuvaan perheen opetusohjelmaan. (Ps. 78:5–7) Eikä vanhempien tule puhua lapsilleen Jehovasta ja hänen teistään vain säännöllisinä tutkisteluhetkinä vaan muinakin aikoina. (5. Moos. 6:6, 7) Kun näin tehdään, niin lapset oppivat ajattelemaan Jumalan suhdetta kaikkiin elämänsä toimiin.
11. Kenen ensisijaisena vastuuna on pitää huolta siitä, että lapsille annetaan opetusta Jumalan sanasta, ja miten Raamattu osoittaa sen?
11 Raamattu osoittaa, että ensi sijassa isän vastuulla on huonekunnan päänä katsoa, että tätä opetusta annetaan. Kun hän pitää siitä huolta ja ottaa henkilökohtaisesti johdon sen antamisessa, niin se lähentää kaikkia perheenjäseniä toisiinsa. Samalla lapsille annetaan sellaista valmennusta, mitä he niin kipeästi tarvitsevat. On siis tärkeätä ottaa sydämenasiakseen, mitä Ef. 6:4:ssä sanotaan: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja arvovaltaisessa ohjauksessa.” – Um; ks. myös Sananl. 4:1.
12. Miksi tottelevaisuuteen vanhempia kohtaan ei tule suhtautua kevyesti?
12 ”Jehovan kuriin”, mikä täytyy opettaa, sisältyy lapsen velvollisuus totella vanhempiaan. Tähän ei tule suhtautua kevyesti, koska lapsen ikuisen elämän odotteet ovat kysymyksessä. (Ef. 6:1–3) Jumala vaatii, että lapset tottelevat vanhempiaan. Vanhempien viisautta osoittaa, jos he kärsivällisesti ja alituisesti painavat tämän läksyn lastensa mieleen ja sydämeen. – Kol. 3:20, 23.
13. Miten Sananlaskujen kirja tähdentää lasten oikaisemisen tarvetta, kun he tahallaan tekevät väärin?
13 Aina ei riitä, että lapselle vain sanotaan, mikä on oikein. Kun hän tahallaan tekee sellaista, minkä hän tietää vääräksi, niin tarvitaan voimakkaampia otteita, jotta asian vakavuus kävisi hänelle selväksi. Raamattu huomauttaa viisaasti: ”Hulluus [typeryys, Um] on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.” (Sananl. 22:15) Perityn epätäydellisyyden vuoksi lapsilla on synnynnäinen taipumus tehdä pahaa, joten he tarvitsevat oikaisua. Rakastava isä ja äiti ei laiminlyö tätä. Sananl. 13:24 sanookin: ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.”
14. Miten kuritusta tulee antaa kristityssä kodissa ja millaisin hyvin tuloksin.
14 Rakkaudessa annetun kurituksen avulla lasta pyritään auttamaan pysyvästi. Sitä ei anneta rajussa vihanpuuskassa eikä uhkauksia huudellen. Se ei ole kristillinen tapa. (Ef. 4:31, 32) Hallitsevana piirteenä täytyy olla lujuus, mutta myös tervejärkisyys. Vanhempien on itse annettava hyvä esimerkki, ei vain näytelläkseen vanhurskasta – lapset näkevät nopeasti sellaisen läpi – vaan rehellisesti, vilpittömästi. Jos niin tapahtuu, niin lapsia autetaan tajuamaan, että perhettä hallitsevat Jumalan vanhurskaat periaatteet eivätkä vain kohtuuttomat oikut tai tilapäiset mielialat. Nuoret eivät pelkää joutuvansa epäoikeudenmukaisen rangaistuksen uhreiksi. He yhdistävät sen sijaan rangaistukset hyvää käytöstä koskevien sopivien sääntöjen rikkomiseen.
15. a) Mitä lapsille tulee opettaa valheista? varkaudesta? sukupuolisesta moraalittomuudesta? b) Miten vanhemmat voivat kasvattaa lapsensa niin, että he tekevät oikein silloinkin, kun he ovat poissa vanhempiensa luota?
15 Jumalisia moraalimittapuita koskevat Raamatun vanhurskaat periaatteet ansaitsevat vakavaa keskustelua perhepiirissä. Lapsille on esimerkiksi opetettava, että ”kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät”, ovat inhottavia Jehovan silmissä. (Ilm. 22:15; Sananl. 6:16–19) Varkauskin on kaikissa muodoissaan nähtävä Jumalan moraalisen mittapuun rikkomiseksi. (Ef. 4:28; Room. 13:9, 10) Nuorta väkeä on varoitettava tavalla, minkä se ymmärtää, sukupuolisesta moraalittomuudesta ja kaikesta, mikä voi johtaa siihen. (Ef. 5:5; Sananl. 5:3–14) Keskustelkaa yhdessä perheenä erilaisista pulmista, joita syntyy kotona, koulussa ja leikittäessä. Pohtikaa yhdessä niitä raamatunkohtia, jotka osoittavat, millainen on Jumalaa miellyttävä käytös. Tällä tavoin lapset oppivat soveltamaan Raamattua omaan elämäänsä. Se on heille suojaksi, sillä heidän saamansa neuvot opastavat heitä silloinkin, kun he ovat poissa vanhempiensa luota. – Sananl. 6:20–23.
16. a) Mitä Raamattu sanoo huonon seuran vaikutuksesta? b) Miten vanhemmat voivat siis osoittaa viisautta, kun kysymyksessä on tovereiden valitseminen heidän lapsilleen?
16 Tovereiden valintaa on niin ikään ajateltava huolellisesti. Seura vaikuttaa syvästi ihmisen elämään. Hyvillä tovereilla on hyvä vaikutus, mutta ”huono seura hyvät tavat turmelee”. (1. Kor. 15:33) Raamatun kertomus valaisee tätä moneen otteeseen. (1. Moos. 34:1, 2; 4. Moos. 25:1, 2) Lapset eivät ehkä ymmärrä tämän vakavuutta, mutta vanhempien pitäisi ymmärtää se. He osoittavat siksi viisautta valvoessaan rakkaudellisesti lastensa tovereiden valintaa. Näihin tovereihin eivät kuulu vain ne, joiden kanssa lapset leikkivät, vaan myös ne, joista he lukevat ja joita he katsovat elokuvista ja televisiosta. – Fil. 4:8.
17. Mikä muu auttaa perhe-elämää tuottamaan todellista tyydytystä?
17 Ennen kuin perhe-elämä voi tuottaa todellista tyydytystä, ei kuitenkaan riitä, että pyritään välttämään sitä, mikä on vahingollista. Perheen tulee myös yhdessä tehdä sellaista, mistä on kaikille hyötyä ja iloa. Perhe-elämän todellinen ilo menetetään, kun jokainen kulkee omaa tietään toisista välittämättä. Mutta kun perhe keskustelee asioista rakentavalla tavalla, kun suunnitelmia laaditaan yhdessä ja kaikki työskentelevät niiden toteuttamiseksi, niin perheykseys lujittuu. (Sananl. 15:22) Tämä ei ole vaikeata, kun kodissa vallitsee rakkaus. Ja rakkaus on normaalia niiden keskuudessa, jotka todella tuntevat Jumalan ja joilla on hänen henkensä. – 1. Joh. 4:7, 8; Gal. 5:22, 23.
VAIKEUKSIEN VOITTAMINEN PERHEESSÄ
18. Miten Kol. 3:12–14 auttaa meitä ratkaisemaan kaikki vaikeudet, jotka voivat syntyä perheessä?
18 Sellaisissakin perheissä, jotka yleensä ovat onnellisia, voi toisinaan syntyä vaikeuksia. Ne johtuvat usein inhimillisestä epätäydellisyydestä tai sen maailman paineesta, missä me elämme. Mitä tulisi tehdä, kun perheenjäsenten välille kehittyy kitkaa? Ratkaisua ei ole liian vaikea löytää, jos muistamme, että me kaikki olemme epätäydellisiä. Henkeytetty neuvo, jota meidän ei tule soveltaa vain kodin ulkopuolella, vaan myös perhepiirissä, kuuluu: ”Pukeutukaa siis . . . sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden [ykseyden täydellinen, Um] side.” – Kol. 3:12–14; ks. myös Sananl. 10:12; 19:11.
19. Mitä hyödyllistä isä tai äiti voi tehdä, kun lasten kesken syntyy riitaa?
19 Kun vaikeus näyttää olevan erityisen vakavaa laatua, niin on askeleita, jotka voivat valmistella tietä rakkaudelliselle anteeksiannolle. Kun esimerkiksi lasten kesken syntyy riita, niin isä tai äiti voi ottaa heidät viereensä istumaan, kuunnella heidän pulmansa ja sitten kehottaa esittämään sopivat anteeksipyynnöt ja tarvittavan anteeksiannon. Tällaisessa tilanteessa juuri lukemamme kaltaisia raamatunkohtia voidaan kerrata hyödyllisin tuloksin.
20. Mikä ei auta asian ratkaisemisessa, kun miehen ja vaimon välillä syntyy vaikeuksia, mutta mikä auttaa?
20 Kun vaikeus esiintyy miehen ja vaimon välillä, niin on varmasti parasta olla kiistelemättä siitä lasten kuullen. Tilanne ei liioin parane vuodattamalla valituksia ystäville ja naapureille. Vaikka tuntisit itsesi syvästi loukatuksi, niin huutaminen ei paranna asiaa vähääkään. (Sananl. 29:22) Ja juopa vain laajenee, jos kummatkaan eivät puhu toisilleen päiväkausiin. Kristillinen tapa ratkaista pulma on keskustella siitä yhdessä lujana päätöksenä rauhan palauttaminen. Vaikka toinen olisikin rikkoja, niin helpota sovintoa omalla ystävällisyydelläsi. Jos syy on sinussa, niin pyydä nöyrästi anteeksi. Älä lykkää sitä; käsittele ongelma viipymättä. ”Älkää antako auringon laskea vihanne yli.” – Ef. 4:26; ks. myös Matt. 18:21–35.
21. a) Onko avioero avio-ongelmien ratkaisukeino? b) Minkä Raamattu sanoo olevan ainoa peruste avioerolle, joka vapauttaa menemään uudelleen naimisiin?
21 Vaikka avioero onkin maailmassa yleinen, niin Raamattu ei suosittele sitä ongelmien ratkaisukeinoksi. Avioliitto on elinikäinen side, eikä siihen pidä suhtautua kevyesti. (Room. 7:2) Jumalan sana sallii vain yhdellä perusteella kristitylle avioeron, joka vapauttaa hänet menemään uudelleen naimisiin. Mikä se on? Se on aviorikos. Tässä tapauksessa viattoman osapuolen on ratkaistava, hakeako avioeroa vai ei. (Matt. 5:32) Avioeron hakemiseen ei pidä kuitenkaan koskaan ryhtyä pelkän epäluulon perusteella; tulee olla selvät todisteet.
22. Jos joku on hätäisesti hankkinut avioeron, ennen kuin hän tuli tuntemaan Jumalan lakeja, ja on ottanut uuden aviopuolison, niin mitä hänen tulee tehdä, jos hän haluaa palvella Jehovaa?
22 Jotkut ovat voineet menneisyydessä, ennen Jumalan vanhurskaitten vaatimusten tuntemistaan, hankkia hätäisesti avioeron ja ottaa sittemmin itselleen toisen puolison. Mitä he voivat tehdä asiassa? He eivät voi palata elämään elämäänsä uudelleen. Mutta jos he haluavat osallistua Jehova Jumalan palvelukseen ja asuvat puolisonsa kanssa, niin heidän tulee varmistautua siitä, että heidän nykyinen avioliittonsa on rekisteröity maan lakien mukaisesti. Heidän tulisi lähestyä Jumalaa rukouksessa ja pyytää anteeksi aikaisempaa elämäntapaansa. Sitten heidän tulee tästä eteenpäin pyrkiä tunnollisesti elämään avioliittoa koskevien Jumalan vaatimusten mukaisesti.
23. a) Kehottaako Raamattu ottamaan asumuseron epäuskoisesta puolisosta, kun ongelmia syntyy? b) Miten uskova voi parantaa tilannetta kodissaan ja millaisin mahdollisin tuloksin?
23 Entä jos aviopuolisosi on kieltäytynyt tutkimasta Jumalan sanaa kanssasi? Entä jos ette voi keskustella pulmista yhdessä Raamatun periaatteiden pohjalla? Raamattu kehottaa silti teitä pysymään yhdessä eikä pitämään asumuseroa ongelmienne helppona ratkaisukeinona. Tee henkilökohtaisesti mitä suinkin voit parantaaksesi tilannetta kodissasi soveltamalla sitä, mitä Raamattu sanoo, omaan käytökseesi. Aikanaan voit kristillisen käytöksesi ansiosta voittaa puolisosi. (1. Kor. 7:10–16; 1. Piet. 3:1, 2) Ja mikä siunaus sinulle koituukaan, jos rakkaudellinen kärsivällisyytesi palkitaan tällä tavoin!
24. Tee yhteenveto siitä, miten onnellisempi perhe-elämä voidaan rakentaa.
24 Jokaisessa kodissa voidaan tehdä paljon onnellisemman perhe-elämän rakentamiseksi. Sovella Raamatun neuvoja, niin tulokset ovat hyvät! Pyrkiköön jokainen huonekuntaan kuuluva rakkaudellisesti huolehtimaan toisten hyvinvoinnista ja siten vahvistamaan perhesiteitä. (Kol. 3:14) Ennen kaikkea osallistukaa yksimielisesti tosi palvontaan, jotta te kaikki yhdessä nauttisitte Jehova Jumalan runsaasta siunauksesta, Hänen, joka voi kruunata onnenne ikuisella elämällä. – Sananl. 3:11–18.
[Kuva s. 177]
Säännöllisten raamatuntutkisteluhetkien tulisi kuulua jokaisen perheen elämäntapaan