11. luku

’Etsi jatkuvasti ensin Valtakuntaa’

1. a) Miksi Jeesus kehotti jo 1900 vuotta sitten etsimään ensin Valtakuntaa? b) Mitä meidän tulisi kysyä itseltämme?

YLI 1900 vuotta sitten Jeesus piti Galileassa puheen, jossa hän kehotti kuulijoitaan: ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” Mutta miksi? Eikö Kristuksen valtaistuimelle nousemisen ajankohta ollut silloin vuosisatojen päässä? Oli. Tuo messiaaninen Valtakunta on kuitenkin se keino, jonka avulla Jehovan oma pyhä nimi saatetaan kunniaan ja hänen suurenmoinen maata koskeva tarkoituksensa toteutetaan. Jokainen, joka todella tajuaa tämän merkityksen, asettaa Valtakunnan ensimmäiselle sijalle elämässään. Tämä piti paikkansa ensimmäisellä vuosisadalla, ja se pitää paikkansa varsinkin nyt, kun tuo Valtakunta parhaillaan hallitsee. Osoittaako elämäntapasi, että sinä etsit ensin Jumalan valtakuntaa? – Matt. 6:33.

2. Mitä asioita ihmiset yleensä tavoittelevat innokkaasti?

² Ihmiset ovat yleensä kiinnostuneempia muista asioista. He tavoittelevat innokkaasti varallisuutta ja vaatteita, ruokaa sekä muuta aineellista omaisuutta ja nautintoa, jota rahalla voi saada. (Matt. 6:31, 32) Heidän elämäntapansa osoittaa, että he ovat itsekeskeisiä ja nautintoihin uppoutuneita. He eivät pane elämässään kovinkaan paljon painoa Jumalalle – mikäli he edes uskovatkaan häneen.

3. a) Millaisia aarteita Jeesus kannusti opetuslapsiaan etsimään ja miksi? b) Miksi heidän ei tarvinnut olla liian huolissaan aineellisten tarpeittensa tyydyttämisestä?

³ Jeesus antoi kuitenkin opetuslapsilleen seuraavan neuvon: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle”, sillä sellainen omaisuus ei kestä ikuisesti. Hän jatkoi: ”Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen” palvelemalla Jehovaa. Hän kehotti seuraajiaan pitämään silmänsä ”viattomina” ja kiinnittämään huomionsa vain yhteen asiaan, nimittäin Jumalan tahdon tekemiseen. ”Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia”, hän sanoi heille. Entä sitten aineellisista tarpeistamme – ravinnosta, vaatetuksesta ja asunnosta – huolehtiminen? ”Lakatkaa olemasta huolissanne”, neuvoi Jeesus. Hän kiinnitti heidän huomionsa lintuihin: Jumala ruokkii ne. Hän kannusti seuraajiaan ottamaan oppia kukista: Jumala vaatettaa ne kauniisti. Eivätkö Jehovan älylliset ihmispalvelijat ole arvokkaampia kuin mitkään näistä? ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan”, Jeesus sanoi, ”niin kaikki tämä muu [tarpeellinen] lisätään teille.” (Matt. 6:19–34) Uskotko sinä tämän? Näkyykö uskosi teoistasi?

ÄLÄ ANNA VALTAKUNNAN TOTUUDEN TUKAHTUA

4. Mikä saattaa olla seuraus siitä, että pannaan liiaksi painoa aineelliseen? Valaise asiaa.

⁴ Liika huolehtiminen aineellisesta voi johtaa tuhoisiin seurauksiin. Vaikka joku väittääkin olevansa kiinnostunut Valtakunnasta, niin jos hän panee kuitenkin sydämessään toiset asiat etusijalle, Valtakunnan totuus tukahtuu. (Matt. 13:18, 19, 22) Esimerkiksi muuan rikas, nuori hallitusmies kysyi kerran Jeesukselta: ”Mitä minun täytyy tehdä periäkseni ikuisen elämän?” Hänen vastauksensa Jeesuksen esittämiin ajatuksiin osoitti, että hän vietti moraalista elämää ja kohteli toisia hyvin. Hän oli kuitenkin liian kiintynyt aineelliseen omaisuuteensa. Hän ei pystynyt irrottautumaan siitä voidakseen olla Kristuksen seuraaja. Näin hän päästi käsistään tilaisuuden, jonka ansiosta hän olisi saattanut päästä hallitsemaan Kristuksen kanssa taivaallisessa Valtakunnassa. Jeesus sanoikin silloin: ”Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on rahaa, mennä Jumalan valtakuntaan!” – Mark. 10:17–23.

5. a) Mihin Paavali kehotti Timoteusta tyytymään ja miksi? b) Miten Saatana käyttää ”rakkautta rahaan” turmioon johtavana ansana?

⁵ Vuosia myöhemmin apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle, joka oli silloin Efesoksessa, vauraassa kaupankäynnin keskuksessa. Hän muistutti Timoteusta: ”Emme näet ole tuoneet maailmaan mitään emmekä voi mitään viedä pois. Kun meillä siis on elatus ja vaatteet, me tyydymme näihin.” On oikein tehdä työtä voidakseen hankkia asianmukaisen ”elatuksen ja vaatteet” itselleen ja perheelleen. Mutta Paavali varoitti: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon.” Saatana on ovela. Hän saattaa aluksi houkutella jotakuta pienillä asioilla. Tämän jälkeen paine usein kasvaa: hänelle tarjotaan ehkä mahdollisuus saada ylennys tehtävään, josta saa tosin enemmän palkkaa mutta joka myös vaatii enemmän aikaa, joka aiemmin käytettiin hengellisiin asioihin. Jollemme ole varuillamme, ”rakkaus rahaan” voi tukahduttaa ensisijaiset Valtakunnan edut. Paavali esitti asian seuraavasti: ”Tätä [rahan] rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” – 1. Tim. 6:7–10.

6. a) Mitä meidän täytyy tehdä välttääksemme joutumasta ansaan? b) Osoittaako se todellisuudentajua maailman nykyisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen?

⁶ Paavali todella rakasti Timoteusta, ja hän antoi tuolle kristitylle veljelleen seuraavat kehotukset: ”Pakene näitä” ja: ”Taistele uskon hyvä taistelu.” (1. Tim. 6:11, 12) Meidän täytyy ponnistella ankarasti, mikäli aiomme välttyä siltä, että meitä ympäröivän maailman materialistinen elämäntapa tempaa meidät mukaansa. Jos me kuitenkin ponnistelemme uskomme mukaisesti, Jehova ei koskaan hylkää meitä. Korkeista hinnoista ja laajalle ulottuvasta työttömyydestä huolimatta hän huolehtii siitä, että meillä on kaikki, mitä todella tarvitsemme. – Hepr. 13:5, 6.

ENSIMMÄISTEN OPETUSLASTEN ANTAMA MALLI

7. Mitä neuvoja Jeesus antoi apostoleille, kun hän lähetti heidät saarnaamaan Israeliin, ja miksi nuo neuvot olivat sopivia?

⁷ Annettuaan apostoleilleen sopivasti koulutusta Jeesus lähetti heidät Israeliin saarnaamaan hyvää uutista, joka kuului: ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Se oli todella sykähdyttävä sanoma! Messiaaninen Kuningas, Jeesus Kristus, oli heidän keskuudessaan. Jeesus kannusti apostoleita luottamaan siihen, että Jumala huolehtisi heistä, koska he omistautuivat Jumalan palvelukseen. Hän sanoikin: ”Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa eikä eväslaukkua, ei leipää eikä hopearahaa, älköönkä teillä olko kahta aluspukinetta. Mutta missä tahansa menette johonkin kotiin, majailkaa siellä ja lähtekää sieltä.” (Matt. 10:5–10; Luuk. 9:1–6; 10:4–7) Jehova huolehtisi siitä, että toiset israelilaiset, joiden keskuudessa oli tapana osoittaa vieraanvaraisuutta tuntemattomiakin kohtaan, tyydyttäisivät heidän tarpeensa.

8. a) Miksi Jeesus antoi erilaiset ohjeet hiukan ennen kuolemaansa? b) Minkä tuli siitä huolimatta olla etusijalla heidän elämässään?

⁸ Myöhemmin Jeesus kiinnitti hiukan ennen kuolemaansa apostoleittensa huomion siihen, että heidän työskentelyolosuhteensa muuttuisivat. Koska viralliset tahot vastustivat heidän työskentelyään, Israelissa ei ehkä enää osoitettaisi vieraanvaraisuutta kovin auliisti. Sitä paitsi he veisivät Valtakunnan sanoman pian pakanakansoillekin. Nyt heidän tuli ottaa mukaansa ”kukkaro” ja ”eväslaukku”. Silti heidän tuli edelleenkin jatkuvasti etsiä ensin Jehovan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan ja luottaa siihen, että Jumala siunaisi ne ponnistelut, joihin he ryhtyisivät tarpeellisen elatuksen ja vaatteitten hankkimiseksi. – Luuk. 22:35–37.

9. a) Miten Paavali piti Valtakunnan etusijalla? b) Miten hänen aineellisista tarpeistaan huolehdittiin‵? c) Millaisia neuvoja hän antoi toisille näistä asioista?

⁹ Apostoli Paavali antoi erinomaisen esimerkin Jeesuksen neuvojen soveltamisesta. Paavali teki palveluksesta elämänsä keskipisteen. (Apt. 20:24, 25) Kun hän meni jollekin alueelle saarnaamaan, hän teki ansiotyökseen telttoja, jotta hän olisi voinut huolehtia aineellisten tarpeittensa tyydyttämisestä. Hän ei odottanut toisten huolehtivan hänestä. (Apt. 18:1–4; 1. Tess. 2:9; 1. Kor. 9:18) Hän otti kuitenkin kiitollisena vastaan hänelle osoitetun vieraanvaraisuuden ja saamansa lahjat, silloin kun toiset halusivat ilmaista rakkautensa ja arvostuksensa sillä tavoin. (Apt. 16:15, 34; Fil. 4:15–17) Hän ei kannustanut kristittyjä miehiä ja naisia laiminlyömään perhevelvollisuuksiaan voidakseen mennä saarnaamaan, vaan hän kehotti heitä pikemminkin hoitamaan erilaiset vastuunsa tasapainoisesti. Hän neuvoi heitä tekemään työtä käsillään, rakastamaan perhettään ja olemaan runsaskätisen anteliaita toisiaan kohtaan. (Ef. 4:28; 2. Tess. 3:7–12; Tiit. 2:3–5) Hän kannusti heitä myös luottamaan Jumalaan eikä aineelliseen omaisuuteen ja käyttämään elämänsä tavalla, joka osoitti heidän todella ymmärtävän, mitkä ovat elämän tärkeimpiä asioita. Jeesuksen opetusten mukaisesti se merkitsi Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa etsimistä ensin. – Fil. 1:9–11.

PIDÄ VALTAKUNTA JATKUVASTI ETUSIJALLA ELÄMÄSSÄSI

10. a) Mitä ’Valtakunnan etsiminen ensin’ merkitsee? b) Mitä ei kuitenkaan tulisi laiminlyödä?

¹⁰ Missä määrin me itse kerromme Valtakunnan hyvää uutista toisille? Se riippuu jossain määrin olosuhteistamme ja erittäin suuressa määrin arvostuksemme syvyydestä. Muista, ettei Jeesus sanonut: ’Etsikää Valtakuntaa, kun teillä ei ole muutakaan tekemistä.’ Hän ei myöskään sanonut: ’Puhukaa Valtakunnasta silloin tällöin. Se riittää.’ Eikä hän sanonut: ’Toimikaa aluksi innokkaasti Valtakunnan etujen hyväksi, mutta jos uuden järjestyksen tuleminen tuntuu viipyvän, niin suorittakaa hiukan Jumalan palvelusta, mutta eläkää enemmän muiden ihmisten tavoin.’ Koska hän oli varsin hyvin perillä Valtakunnan merkittävyydestä, hän ilmaisi Isänsä tahdon tässä asiassa sanoessaan: ”Etsikää – – jatkuvasti hänen valtakuntaansa.” Apostoli Matteus kirjoitti saman ajatuksen seuraavasti: ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” (Luuk. 12:31; Matt. 6:33) Vaikka meidän useimpien täytyykin tehdä jonkinlaista työtä omista ja perheemme aineellisista tarpeista huolehtimiseksi, niin jos meillä todella on uskoa, me teemme Jumalan valtakuntaan liittyvästä ja häneltä saamastamme työstä elämämme keskipisteen. Se ei kuitenkaan saa meitä laiminlyömään perhevastuistamme huolehtimista. – 1. Tim. 5:8; Sananl. 29:15.

11. a) Miten Jeesus valaisi sitä, että kaikki eivät pystyisi julistamaan Valtakunnan sanomaa samassa määrin? b) Mitkä seikat vaikuttavat siihen?

¹¹ Jotkut meistä voivat käyttää enemmän aikaansa kenttäpalvelukseen kuin toiset. Jeesus osoitti kuitenkin erilaisia maaperiä koskevassa vertauksessaan, että kaikki ne, joiden sydän on hyvän maan kaltaista, tuottavat hedelmää. Missä määrin? Ihmisten olosuhteet vaihtelevat. Ikä, terveys ja perhevastuut vaikuttavat asiaan. Aito arvostus auttaa kuitenkin saamaan paljon tuloksia. – Matt. 13:19, 23.

12. Mitä terveitä hengellisiä päämääriä erityisesti nuoria kannustetaan asettamaan itselleen?

¹² On hyvä asettaa itselleen tavoitteita, jotka auttavat meitä laajentamaan Valtakunnan hyväksi suorittamaamme palvelusta. Nuorten tulisi vakavasti pohtia innokkaan nuoren kristityn, Timoteuksen, antamaa erinomaista esimerkkiä. (Fil. 2:19–22) Voisivatko he tehdä mitään suurenmoisempaa kuin ryhtyä kokoajanpalvelukseen lopetettuaan koulunkäyntinsä? Myös vanhempien ihmisten on hyödyllistä asettaa itselleen terveitä hengellisiä tavoitteita.

13. a) Kuka päättää sen, mitä sinä itse pystyt tekemään Valtakunnan palveluksessa? b) Jos todella etsimme ensin Valtakuntaa, niin mitä se todistaa?

¹³ Sen sijaan että arvostelisimme niitä, jotka meidän mielestämme voisivat tehdä enemmän, uskon tulisi saada meidät ponnistelemaan, jotta voisimme itse edistyä niin että palvelisimme Jumalaa täysin määrin omien olosuhteittemme suomissa rajoissa. (Room. 14:10–12; Gal. 6:4) Kuten Jobin tapauksesta käy ilmi, Saatana väittää, että me olemme pääasiassa kiinnostuneita omasta aineellisesta omaisuudestamme, omasta mukavuudestamme ja henkilökohtaisesta hyvinvoinnistamme ja että me palvelemme Jumalaa itsekkäistä vaikuttimista. Mutta jos me todella etsimme Valtakuntaa, me todistamme osaltamme Panettelijan olevan todellisuudessa törkeä valehtelija. Me todistamme, etteivät meidän elämässämme ole ensi sijalla aineellinen omaisuus eikä oma mukavuutemme vaan Jumalan palveleminen. Me osoitamme siten sanoin ja teoin rakastavamme syvästi Jehovaa, kannattavamme uskollisesti hänen suvereenisuuttaan ja rakastavamme lähimmäisiämme. – Sananl. 27:11; Job 1:9–11; 2:4, 5.

14. a) Miksi on hyödyllistä laatia kenttäpalvelusaikataulu? b) Missä määrin monet Jehovan todistajat osallistuvat kenttäpalvelukseen ja miksi?

¹⁴ Aikataulu voi auttaa meitä saamaan aikaan enemmän kuin muuten pystyisimme tekemään. Jehovallakin on ”määräaikansa” tarkoitustensa toteuttamista varten, ja meidän on hyvä jäljitellä hänen esimerkkiään. (2. Moos. 9:5; Mark. 1:15; Gal. 4:4) Jos suinkin mahdollista, on hyvä käyttää jokin määräaika kenttäpalvelukseen kerran viikossa tai useammin. Kymmenettuhannet Jehovan todistajat kautta maailman ovat ilmoittautuneet osa-ajan tienraivaajiksi, ja he käyttävät mielellään keskimäärin vähintään kaksi tuntia päivässä hyvän uutisen saarnaamiseen. Jotkut tekevät näin jatkuvasti, toiset taas muutaman kerran vuodessa. Heidän lisäkseen monet tuhannet palvelevat vakituisina tienraivaajina, ja he käyttävät keskimäärin vähintään kolme tuntia päivässä Valtakunnan sanoman julistamiseen. Erikoistienraivaajina ja lähetystyöntekijöinä toimivat puolestaan käyttävät vieläkin enemmän aikaa Valtakunnan palvelukseen. Ja mehän voimme sekä varsinaisessa kenttäpalveluksessa että muulloin tähyillä tilaisuuksia kertoa Valtakunnan toivosta aina, kun se on mahdollista, ja jokaiselle, joka haluaa kuunnella. (Vrt. Joh. 4:7–15.) Meidän kaikkien tulisi vakavasti ajatella, mitä Jeesuksen seuraavaan profetiaan sisältyy: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Meidän tulisi hartaasti haluta osallistua tuohon työhön niin suuressa määrin, kuin olosuhteemme suinkin sallivat. – Matt. 24:14; Ef. 5:15–17.

15. Miksi arvelet 1. Korinttolaiskirjeen 15:58:ssa esitetyn, palvelukseemme liittyvän neuvon olevan ajankohtainen?

¹⁵ Riippumatta siitä, minkä kansakunnan keskuudessa Jehovan todistajat elävät, he osallistuvat kaikkialla maailmassa yksimielisinä ja toimeliaasti tähän suureen palvelusetuun. He soveltavat itseensä Raamatussa esitettyä henkeytettyä neuvoa: ”Tulkaa vakaiksi, järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, tietäessänne että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” – 1. Kor. 15:58.

Kertauskysymyksiä

● Jeesus kehotti etsimään ensin Valtakuntaa, joten mitä asioita meidän tulisi pitää toissijaisina?

● Miten meidän tulisi suhtautua omista ja perheemme aineellisista tarpeista huolehtimiseen? Miten Jumala auttaa meitä?

● Onko sillä mitään merkitystä, kuinka paljon teemme Valtakunnan palveluksessa, kunhan vain osallistumme siihen? Miksi?