Kehitysoppi
Määritelmä: Orgaanista kehitystä koskevan teorian mukaan ensimmäinen eliö kehittyi elottomasta aineesta. Eliön sanotaan lisääntyessään muuttuneen sitten erilaisiksi elollisiksi ja tuottaneen lopulta kaikki kasvi- ja eläinelämän muodot, jotka ovat koskaan olleet tämän maan päällä. Kaiken tämän sanotaan tapahtuneen ilman Luojan yliluonnollista puuttumista asioihin. Jotkut yrittävät sekoittaa Jumalaan uskomisen kehitysteoriaan sanoen, että Jumala loi kehityksen avulla, että hän saattoi ensimmäiset alkukantaiset elämänmuodot olemassaoloon ja että sitten korkeammat elämänmuodot, ihminen mukaan luettuna, tuotettiin kehityksen välityksellä. Ei raamatullinen opetus.
Onko kehitysoppi todella tieteellinen?
”Tieteellinen metodi” on seuraava: tarkastellaan tapahtumia; muodostetaan tehtyjen havaintojen perusteella teoria siitä, mikä todennäköisesti on totta; tarkastetaan teorian paikkansapitävyys lisähavaintojen ja kokeiden perusteella; seurataan, toteutuvatko teorian perusteella laaditut ennusteet. Noudattavatko kehitysoppiin uskovat ja sitä opettavat tätä metodia?
Astronomi Robert Jastrow sanoo: ”[Tiedemiehillä] ei harmikseen ole selväpiirteistä vastausta, koska kemistit eivät ole onnistuneet toistamaan luonnon kokeiluja elämän luomiseksi elottomasta aineesta. Tiedemiehet eivät tiedä, miten se tapahtui.” (The Enchanted Loom: Mind in the Universe, New York 1981, s. 19.)
Kehitysopin kannattaja Loren Eiseley tunnusti: ”Moitittuaan teologeja taruihin ja ihmeisiin turvautumisesta tiede huomasi olevansa kaikkea muuta kuin kadehdittavassa asemassa, jossa sen täytyi luoda oma mytologiansa, nimittäin otaksuma, että se mitä ei monien yritysten jälkeen ole voitu todistaa tapahtuvan nykyään, on kuitenkin tapahtunut kaukaisessa menneisyydessä.” (The Immense Journey, New York 1957, s. 199.)
New Scientist kirjoittaa: ”Yhä useammat tiedemiehet, varsinkin yhä useammat evolutionistit – – väittävät, ettei Darwinin kehitysteoria ole lainkaan oikeaoppinen tieteellinen teoria. – – Monet näistä kriitikoista lasketaan korkeimpaan älymystöön kuuluviksi.” (25.6.1981, s. 828.)
Fyysikko H. S. Lipson sanoi: ”Ainoa hyväksyttävä selitys on luominen. Tiedän sen olevan pannaan julistettu asia fyysikoille, niin kuin se toden totta on minulle itsellenikin, mutta me emme saa hylätä teoriaa, josta emme pidä, jos kokeelliset todisteet tukevat sitä.” (Kursivointi lisätty.) (Physics Bulletin, 1980, 31. vsk., s. 138.)
Ovatko kehitysoppia kannattavat yksimielisiä? Mitä nämä tosiasiat saavat sinut ajattelemaan siitä, mitä he opettavat?
Darwinin Lajien synnyn satavuotispainoksen (Origin of Species, Lontoo 1956) esipuheessa sanotaan: ”Kuten tiedämme, biologien keskuudessa on runsaasti erilaisia näkemyksiä sekä evoluution syistä että varsinaisesta kehitysprosessista. Nämä mielipide-erot ovat olemassa, koska todisteet eivät ole tyydyttäviä eivätkä oikeuta mihinkään varmoihin johtopäätöksiin. On sen vuoksi oikein ja paikallaan kiinnittää suuren yleisön huomio näihin evoluutiota koskeviin erimielisyyksiin.” (W. R. Thompson, joka silloin toimi Ottawassa Kanadassa erään biologisen tutkimuslaitoksen johtajana.)
”Darwinin kuolemasta on kulunut jo sata vuotta, eikä meillä vieläkään ole minkäänlaista todistettavissa olevaa tai edes uskottavan tuntuista käsitystä evoluution todellisesta kulusta, ja tämä on viime vuosina synnyttänyt tavatonta kiistelyä koko aiheesta. – – kehitysopin kannattajien omassa keskuudessa vallitsee lähes avoin sota kaikenlaisten [evoluutiota kannattavien] lahkojen yrittäessä ajaa läpi omia muunnelmiaan.” (C. Booker, Lontoossa ilmestyvän Times-lehden kirjoittaja; The Star, Johannesburg, 20.4.1982, s. 19.)
Tieteellinen aikakauslehti Discover sanoi: ”Evoluution – – kimppuun eivät hyökkää ainoastaan fundamentalistikristityt, vaan myös arvossa pidetyt tiedemiehet epäilevät sitä. Erimielisyydet paleontologien, fossiileja tutkivien tiedemiesten, keskuudessa kasvavat jatkuvasti.” (Lokakuu 1980, s. 88.)
Mitä näkemystä fossiilit tukevat?
Darwin myönsi: ”Jos lukuisat lajit – – todellakin olisivat äkkiä ilmestyneet maailmaan, olisi tämä seikka omansa pahasti horjuttamaan teoriaa luonnollisen valinnan kautta tapahtuvasta kehityksestä.” (Lajien synty, Hämeenlinna 1928, s. 446.) Osoittavatko todisteet ”lukuisien lajien” ilmestyneen samanaikaisesti, vai viittaavatko ne asteittaiseen kehitykseen, kuten evoluutio väittää?
Onko järkevän johtopäätöksen tekemiseksi löydetty riittävästi fossiileja?
Smithsonian-instituutissa työskentelevä tiedemies Porter Kier sanoo: ”Eri puolilla maailmaa sijaitsevissa museoissa on sata miljoonaa fossiilia, jotka kaikki on luetteloitu ja tunnistettu.” (New Scientist, 15.1.1981, s. 129.) A Guide to Earth History lisää: ”Fossiilien avulla paleontologit voivat nyt antaa meille erinomaisen kuvan ammoisten aikojen elämästä.” (Richard Carrington, New York 1956, Mentorin laitos, s. 48.)
Mitä fossiilit itse asiassa osoittavat?
Chicagon luonnontieteellisen museon (Field Museum of Natural History) Bulletin-lehdessä todettiin: ”Darwinin [kehitys]teoria on aina yhdistetty läheisesti fossiilien tarjoamiin todisteisiin, ja todennäköisesti useimmat ihmiset olettavat fossiilien muodostavan erittäin tärkeän osan niistä yleisperusteista, joita esitetään kehityshistorian darvinististen tulkintojen puolesta. Valitettavasti se ei oikeastaan pidä paikkaansa. – – geologiset kerrostumat eivät puoltaneet silloin eivätkä ne puolla vieläkään hitaasti etenevän kehityksen tiheäportaista sarjaa.” (Tammikuu 1979, 50. vsk., nro 1, s. 22, 23.)
A View of Life toteaa: ”Ajanjaksona, joka alkoi kambrikauden alussa ja jota kesti noin 10 miljoonaa vuotta, ilmaantuivat kaikki tukirangallisten selkärangattomien pääryhmät ensimmäisen kerran ja monimuotoisuutensa puolesta vaikuttavimmalla tavalla, mitä planeettamme historia tuntee.” (Salvador E. Luria, Stephen Jay Gould, Sam Singer, Kalifornia 1981, s. 649.)
Paleontologi Alfred Romer kirjoitti: ”Sen [kambrikerroksen] alapuolella on paksuja sedimenttikerrostumia, joista voitaisiin odottaa löytyvän kambrikauden aikaisen elämän kantamuotoja. Mutta me emme löydä niitä; näistä vanhemmista kerroksista puuttuvat melkein kaikki todisteet elämästä, ja yleiskuvan voitaisiin varsin perustellusti sanoa olevan yhtäpitävä sen käsityksen kanssa, että kambrikauden alussa on tapahtunut erityinen luominen.” (Natural History, lokakuu 1959, s. 467.)
Eläintieteilijä Harold Coffin sanoo: ”Jos yksinkertaisesta monimutkaiseen etenevä evoluutio pitää paikkansa, niin näiden kambrikaudella eläneiden, täysin kehittyneiden eliöiden esi-isien pitäisi löytyä, mutta niitä ei ole löydetty, ja tiedemiehet myöntävät, ettei niiden löytymiseen ole suuriakaan mahdollisuuksia. Pelkästään tosiasioiden perusteella, sen perusteella mitä maasta todella on löydetty, teoria, jonka mukaan elollisten pääryhmät saivat alkunsa äkillisessä luomistapahtumassa, on todennäköisin.” (Liberty, syys-lokakuu 1975, s. 12.)
Carl Sagan tunnusti vilpittömästi kirjassaan Cosmos: ”Fossiilien tarjoamat todisteet voisivat sopia ajatukseen Suuresta Suunnittelijasta.” (New York 1980, s. 29.)
Voisiko olla niin, että mutaatiot, ts. geeneissä tapahtuneet äkilliset muutokset, saivat aikaan evoluution?
Science Digest sanoo: ”Evoluutio-opin uudistajat uskovat tärkeimmissä säätelygeeneissä tapahtuvien mutaatioiden olevan juuri niitä geneettisiä työkaluja, joita heidän ’suurten hyppyjen’ teoriansa edellyttää.” Tämä aikakauslehti lainaa kuitenkin myös brittiläistä eläintieteilijää Colin Pattersonia, joka sanoo: ”Teorioita voi vapaasti rakennella. Me emme tiedä mitään näistä pääsäätelygeeneistä.” (Helmikuu 1982, s. 92.) Toisin sanoen todisteet eivät tue tätä teoriaa.
The Encyclopedia Americana myöntää: ”Sitä, että useimmat mutaatiot ovat eliölle haitallisia, näyttää olevan vaikea sovittaa näkemykseen, jonka mukaan mutaatiot ovat evoluution raaka-ainelähde. Biologian oppikirjoissa kuvatut mutantit ovat todellakin epämuodostumia ja luonnottomuuksia, ja kaikesta päättäen mutaatio pikemminkin tuhoaa kuin rakentaa.” (1977, 10. osa, s. 742.)
Mitä on sanottava koulukirjoissa, tietosanakirjoissa ja museoissa kuvatuista ”apinaihmisistä”?
”Tällaisiin rekonstruktioihin on täytynyt lisätä liha ja karvoitus turvautumalla mielikuvitukseen. – – Me emme tiedä kerrassaan mitään esihistoriallisten ihmisten ihonväristä, karvoituksen väristä, muodosta ja jakautumisesta, kasvonpiirteistä ja kasvojen ilmeistä.” (James C. King, The Biology of Race, New York 1971, s. 135, 151.)
”Valtaosa taiteilijoiden näkemyksistä perustuu pikemminkin mielikuvitukseen kuin todistusaineistoon. – – Taiteilijoiden täytyy luoda jotakin apinan ja ihmisen väliin sijoittuvaa; mitä vanhempi näytteen sanotaan olevan, sitä apinamaisemmaksi he sen tekevät.” (Science Digest, huhtikuu 1981, s. 41.)
”Me opimme vähitellen ymmärtämään, että alkukantaiset ihmiset eivät välttämättä ole raakalaisia, ja meidän täytyy samalla tavalla oppia käsittämään, että jääkauden aikaiset alkuihmiset eivät olleet järjettömiä luontokappaleita, eivät puoliapinoita eivätkä kretiinejä. Kaikki yritykset Neandertalin tai Pekingin ihmisen rekonstruoimiseksi ovat siksi sanoin kuvaamattoman typeriä.” (Ivar Lissner, Aber Gott war da, Olten, Sveitsi, 1960, s. 307.)
Eivätkö oppikirjat esitä evoluutiota tosiasiana?
”Monille tiedemiehille houkutus dogmaattisuuteen on liian suuri, – – kysymys lajien synnystä on esitetty yhä uudelleen ikään kuin se olisi lopullisesti selvitetty. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. – – Yhtä kaikki taipumus dogmaattisuuteen on sitkeässä, eikä se suinkaan palvele tieteen etuja.” (The Guardian, Lontoo, 4.12.1980, s. 15.)
Mutta onko järkevää uskoa, että kaikki täällä maan päällä oleva luotiin kuudessa päivässä?
Jotkin uskonnolliset ryhmät opettavat, että Jumala loi kaiken kuudessa 24-tuntisessa päivässä. Mutta Raamattu ei sano niin.
1. Mooseksen kirjan 1:3–31 kertoo, miten Jumala valmisti jo olemassa olevan maan ihmisen asuttavaksi. Se sanoo sen tapahtuneen kuuden päivän kuluessa, mutta se ei sano, että ne olivat 24-tuntisia päiviä. Ei ole epätavallista sanoa, että ihminen elää ”elämänsä ehtoota”, jolloin hänen koko elinaikaansa verrataan päivään. Raamattukin käyttää usein sanaa ”päivä” kuvailemaan pitkähköä ajanjaksoa (vrt. 2. Piet. 3:8). On siksi järkevää, että 1. Mooseksen kirjan 1. luvun ’päivät’ voivat olla tuhansia vuosia pitkiä.
Ks. lisää yksityiskohtia sivulta 219.
Joku voi sanoa:
”Minä uskon kehitysoppiin”
Voisit vastata: ”Uskotteko, että Jumalalla oli mitään osuutta asioissa, vai kehittyikö elämä käsityksenne mukaan alusta lähtien täysin sattumalta?” (Jatka sitten sen pohjalta, mitä hän sanoo.)
Tai voisit sanoa: ”Ei olisi varmaankaan realistista hylätä sellaista, mikä on täysin todistettu tieteelliseksi tosiasiaksi, vai kuinka? .... Minulla on tässä joitakin tätä asiaa koskevia tiedemiesten lausuntoja, jotka ovat hyvin kiinnostavia.” (Käytä aineistoa sivuilta 141 ja 142 väliotsikosta ”Onko kehitysoppi todella tieteellinen?” tai sivuilta 142 ja 143 otsikosta ”Ovatko kehitysoppia kannattavat yksimielisiä – –?”)
Yksi mahdollisuus: ”Kun jollakin asialla on tukenaan vankat todisteet, niin meidän kaikkien tulisi uskoa siihen, eikö niin? .... Muistan kouluaikani oppikirjoista, että kehityksen tueksi esitettiin fossiilien kuvia. Mutta olen sen jälkeen lukenut joitakin hyvin kiinnostavia tiedemiesten ajatuksia fossiileista. Joitakin niistä on tässä.” (Käytä aineistoa sivuilta 143 ja 144 otsikosta ”Mitä näkemystä fossiilit tukevat?”)
Lisäehdotus: ”Olenko oikeassa, jos päättelen, että te olette sellainen ihminen, joka haluaa suhtautua realistisesti kaikkeen elämässä? .... Niin minäkin haluan.” Sitten voisit ehkä lisätä: ”Jos kävelen maaseudulla ja havaitsen, että joistakin puista ja kivistä on tehty talo, minusta olisi ilmeistä, että joku on ollut siellä ennen minua ja rakentanut sen. Olette varmasti samaa mieltä. .... Mutta olisiko johdonmukaista ajatella, että talon ympärillä kasvavat kukat ilmaantuivat vain sattumalta? Jos ajattelisin siten, niin minun tarvitsisi vain katsoa tarkemmin niiden monimutkaista rakennetta, koska tiedän sen perustotuuden, että missä on suunnittelua, täytyy olla suunnittelija. Raamattu sanoo sen meille Heprealaiskirjeen 3:4:ssä.”
Tai voisit vastata (iäkkäälle ihmiselle): ”Yksi kehitysopin perusajatuksista on se, että ihmisen edistyminen ja hänen kehittymisensä sellaiseksi, mikä hän on nykyään, on evoluution ansiota, eikö niin?” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Te olette elänyt jo melko pitkään. Muistatteko, millaista oli, kun olitte lapsi? Oliko silloin yhtä paljon rikollisuutta kuin nykyään? .... Oliko silloin tarpeellista pitää ovi aina lukittuna? .... Olisitteko sitä mieltä, että ihmiset osoittivat silloin enemmän kiinnostusta lähimmäisiään ja vanhempia ihmisiä kohtaan kuin nykyään? .... Vaikka siis teknisillä aloilla on edistytty suuresti, niin ihmiset itse näyttävät menettävän joitakin ominaisuuksia, joilla on eniten arvoa. Miksi on näin?” 2) ”Huomaan, että nämä elämän tosiasiat, jotka me molemmat olemme panneet merkille, ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä on kirjoitettu tänne Raamattuun Roomalaiskirjeen 5:12:een – –. Suuntaus on siis todellisuudessa kulkenut alaspäin.” 3) ”Mutta Raamattu osoittaa, miten tilanne tulee muuttumaan (Dan. 2:44; Ilm. 21:3, 4).”
”Uskon, että Jumala käytti evoluutiota luodessaan ihmisen”
Voisit vastata: ”Olen keskustellut muidenkin kanssa, joilla on samanlainen käsitys. Olenko oikeassa siinä, että teillä on luja usko Jumalaan? .... Uskonne on siis ensi sijalla elämässänne; pitämällä sitä oppaana te pyritte arvioimaan muita asioita, eikö niin? .... Minäkin suhtaudun asioihin samalla tavalla.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Tiedän, että jos se, mihin uskon, on todella totuus, se ei ole ristiriidassa todistettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa. Samalla tiedän, että minun olisi typerää jättää huomioon ottamatta se, mitä Jumalan sana sanoo, koska Jumala tietää teoistaan paljon enemmän kuin kukaan meistä. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se, mitä Raamattu, Jumalan henkeytetty sana, sanoo täällä 1. Mooseksen kirjan 1:21:ssä [korosta sanoja ”lajiensa mukaan”].” 2) ”Sitten täältä 1. Mooseksen kirjan 2:7:stä saamme tietää, että Jumala ei muodostanut ihmistä aikaisemmista eläimistä, vaan tomusta.” 3) ”Ja jakeista 21 ja 22 havaitsemme, että Eevaa ei muodostettu eläimestä, vaan käyttäen yhtä Aadamin kylkiluista alkumateriaalina.”
Tai voisit sanoa: (Luotuasi yhteisen pohjan, kuten edellä on esitetty...) ”Jotkut sanovat Raamatun kertomusta Aadamista vain vertauskuvalliseksi. Mutta jos se on totta, niin mihin johtopäätökseen se vie meidät?” 1) ”Huomatkaapa, mitä sanotaan täällä Roomalaiskirjeen 5:19:ssä: ’Niin kuin yhden ihmisen [Aadamin] tottelemattomuuden kautta monet joutuivat syntisten asemaan, samoin myös yhden [Jeesuksen Kristuksen] tottelevaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiden asemaan.’ Samoin 1. Korinttilaiskirjeen 15:22 sanoo: ’Niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa.’ Jos kuitenkaan ei todellisuudessa ollut olemassa ’yhtä ihmistä’, jonka nimi oli Aadam, niin tuo ihminen ei koskaan tehnyt syntiä. Jos hän ei tehnyt syntiä eikä siirtänyt synnin perintöä edelleen jälkeläisilleen, niin ei olisi tarvittu Kristusta antamaan elämäänsä ihmiskunnan puolesta. Ellei Kristus todella antanut elämäänsä meidän puolestamme, niin ei olisi toivoa elää kauempaa kuin nykyiset muutamat vuotemme. Se merkitsisi sitä, ettei kristillisyydestä todellisuudessa olisi mitään hyötyä.” 2) ”Kuitenkin kristillisyydestä löytyvät korkeimmat mahdolliset moraaliperiaatteet. Onko mahdollista, että parhaat totuutta ja rehellisyyttä koskevat opetukset voisivat olla lähtöisin jostakin, joka on pohjimmiltaan valhetta?” (Ks. myös sivuja 25–27 pääaiheesta ”Aadam ja Eeva”.)
”Mutta oppineet ihmiset uskovat siihen”
Voisit vastata: ”Se pitää paikkansa. Olen kuitenkin havainnut, että nekin jotka sanovat uskovansa siihen, voivat olla jyrkästi eri mieltä toisten kehitysoppiin uskovien kanssa. [Mainitse esimerkkejä sivuilla 142 ja 143 olevasta aineistosta.] Meidän täytyy siis henkilökohtaisesti tutkia todisteita nähdäksemme, mihin meidän tulisi uskoa: kehitysoppiin vai luomiseen.”
Tai voisit sanoa: ”Se on totta. Mutta toisaalta olen huomannut, että on toisia oppineita ihmisiä, jotka eivät usko siihen.” Sitten voisit lisätä: 1) ”Mistähän tämä ero johtuu? He ovat kaikki tutustuneet samoihin todisteisiin. Voisiko ihmisten vaikutin olla yksi tekijä? Mahdollisesti.” 2) ”Miten voitte ratkaista, kumpaan uskoa? Kun katselemme ryhmää kokonaisuutena (arvostelematta yksilöitä), niin kumman ryhmän uskotte olevan rehellisempi: niiden, jotka uskovat Jumalan luoneen ihmisen ja jotka siksi tuntevat olevansa tilivelvollisia hänelle, vai niiden, jotka sanovat olevansa sattuman tuotetta ja jotka uskovat sen vuoksi olevansa tilivelvollisia vain itselleen?” 3) ”Meidän täytyy siis tutkia henkilökohtaisesti todisteita nähdäksemme, kumpi esittää todella tyydyttävät vastaukset elämää koskeviin kysymyksiin, luominen vai kehitys.”