Seitsemästoista luku
”Babylon on kukistunut”!
1, 2. a) Mikä teema kulkee läpi Raamatun, mutta mikä tärkeä sivuteema esiintyy Jesajan kirjassa? b) Miten Raamattu kehittelee Babylonin kukistumista käsittelevää teemaa?
RAAMATTU on kuin suurenmoinen musiikkiteos, jonka pääteema ja sivuteemat korostavat teoksen omaleimaisuutta. Raamatussakin on pääteema: Jehovan suvereeniuden kunniaansaattaminen messiaanisen Valtakunta-hallituksen välityksellä. Siinä on myös muita tärkeitä, toistuvia teemoja. Yksi niistä on Babylonin kukistuminen.
2 Tämä teema esitellään Jesajan 13. ja 14. luvussa. Se toistuu 21. luvussa ja jälleen 44. ja 45. luvussa. Sata vuotta myöhemmin Jeremia kehittelee sitä edelleen, ja Ilmestyskirjassa se saatetaan mahtavaan loppuunsa (Jeremia 51:60–64; Ilmestys 18:1–19:4). Jokaisen, joka tutkii vakavissaan Raamattua, täytyy olla kiinnostunut tästä Jumalan sanan tärkeästä sivuteemasta. Jesajan 21. luku on tässä avuksi, sillä siinä esitetään kiehtovia yksityiskohtia tuon suuren maailmanmahdin ennustetusta kukistumisesta. Havaitsemme myöhemmin, että Jesajan 21. luku korostaa toistakin huomattavaa Raamatun teemaa, joka auttaa meitä näkemään, kuinka tärkeää meidän on kristittyinä säilyttää valppautemme nykyään.
”Ankara näky”
3. Miksi Babylonia sanotaan ”meren erämaaksi”, ja mitä tuo nimi ennakoi?
3 Jesajan 21. luku alkaa pahaenteisesti: ”Julistus meren erämaata vastaan: Niin kuin myrskytuulet etenevät etelässä, niin se tulee erämaasta, pelottavasta maasta.” (Jesaja 21:1.) Babylon seisoo kahden puolen Eufratia, ja sen itäpuoli on kahden suuren virran, Eufratin ja Tigriin, välisellä alueella. Se sijaitsee melko kaukana varsinaisesta merestä. Miksi sitä sitten sanotaan ”meren erämaaksi”? Syynä on se, että Babylonin alue tulvi vuosittain ja muuttui siten laajaksi, soiseksi ”mereksi”. Babylonilaiset ovat kuitenkin säännöstelleet tätä vesierämaata penkereistä, patoluukuista ja kanavista muodostuvan monimutkaisen järjestelmän avulla. He käyttävät näitä vesiä nerokkaasti osana kaupungin puolustusjärjestelmää. Mikään ihmisen aikaansaannos ei kuitenkaan pelasta Babylonia Jumalan tuomiolta. Erämaa se on ollut, ja erämaa siitä jälleen tulee. Onnettomuus on lähestymässä. Se nousee kuin sellainen rajumyrsky, joka toisinaan puhaltaa Israeliin etelässä olevasta pelottavasta erämaasta (vrt. Sakarja 9:14).
4. Miten ”vedet” ja ”erämaa” liittyvät ”Suurta Babylonia” koskevaan Ilmestyskirjan näkyyn, ja mitä ”vedet” tarkoittavat?
4 Kuten opimme tämän kirjan 14. luvusta, muinaisella Babylonilla on nykyinen vastine, ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti. Ilmestyskirjassa puhutaan Suuren Babylonin yhteydessä niin ikään ”erämaasta” ja ”vesistä”. Apostoli Johannes viedään erämaahan, jossa hänelle näytetään Suuri Babylon. Hänelle kerrotaan, että se ”istuu paljojen vesien päällä”, jotka ”tarkoittavat kansoja ja ihmisjoukkoja ja kansakuntia ja kieliä”. (Ilmestys 17:1–3, 5, 15.) Ihmisten tuki on ollut aina ratkaisevan tärkeää väärän uskonnon olemassaololle, mutta tällaiset ”vedet” eivät viime kädessä suojele sitä. Siitä tulee muinaisen vastineensa tavoin tyhjä, hylätty ja autio.
5. Miten Babylon saa sellaisen maineen, että se ”menettelee petollisesti” ja ”ryöstää”?
5 Jesajan päivinä Babylon ei ole vielä hallitseva maailmanvalta, mutta Jehova näkee jo ennalta, että kun sen aika koittaa, se tulee käyttämään valtaansa väärin. Jesaja jatkaa: ”Ankara näky on minulle kerrottu: Petollinen menettelee petollisesti ja ryöstäjä ryöstää.” (Jesaja 21:2a.) Valloittaessaan kansakuntia, muun muassa Juudan, Babylon tulee ryöstämään niitä ja menettelemään niitä kohtaan petollisesti. Babylonilaiset ryöstävät Jerusalemin ja sen temppelin ja vievät sen asukkaat vankeina Babyloniin. Siellä näitä avuttomia vankeja kohdellaan petollisesti ja heidän uskoaan pilkataan eikä heille anneta mitään toivoa paluusta kotimaahan. (2. Aikakirja 36:17–21; Psalmit 137:1–4.)
6. a) Minkä huokailun Jehova lopettaa? b) Minkä kansojen ennustetaan hyökkäävän Babylonia vastaan, ja miten tämä toteutuu?
6 Babylonista esitetään tosiaan täysin aiheellisesti tämä ”ankara näky”, joka merkitsee sille vaikeita aikoja. Jesaja jatkaa: ”Nouse, oi Elam! Piiritä, oi Meedia! Kaiken huokailun hänen tähtensä olen lopettanut.” (Jesaja 21:2b.) Ne joita tämä petollinen maailmanvalta on sortanut, ovat helpottuneita. Viimeinkin heidän huokailustaan on tullut loppu! (Psalmit 79:11, 12.) Minkä välityksellä tämä helpotus tulee? Jesaja mainitsee nimeltä kaksi kansakuntaa, jotka hyökkäävät Babylonin kimppuun: Elamin ja Meedian. Kaksisataa vuotta myöhemmin, vuonna 539 eaa., persialainen Kyyros johtaa persialaisten ja meedialaisten yhdistyneet joukot Babylonia vastaan. Mitä Elamiin tulee, Persian kuninkaat ottavat haltuunsa ainakin osan siitä ennen vuotta 539 eaa.a Persian sotajoukoissa tulee siis olemaan elamilaisia.
7. Miten Jesajan näky vaikuttaa häneen itseensä, ja mitä tämä merkitsee?
7 Pane merkille, miten Jesaja kuvailee tämän näyn vaikutusta itseensä: ”Siksi lanteeni ovat täyttyneet ankarista tuskista. Kouristukset ovat tarttuneet minuun niin kuin synnyttävän naisen kouristukset. Olen joutunut hämmennyksiin, niin etten kuule; olen järkyttynyt, niin etten näe. Sydämeni on harhaillut, väristys minut on kauhistuttanut. Hämärä, johon olin kiintynyt, on tehty minulle vavistukseksi.” (Jesaja 21:3, 4.) Profeetta näyttää pitävän iltahämärän hetkistä, jotka soveltuvat erinomaisesti rauhalliseen mietiskelyyn. Mutta nyt illan pimeneminen on menettänyt viehätyksensä. Se tuo tullessaan vain pelkoa, tuskaa ja vavistusta. Hänellä on samanlaisia kouristuksia kuin synnytystuskissa olevalla naisella, ja hänen sydämensä ”on harhaillut”. Muuan oppinut kääntää tämän ilmauksen sanoilla ”sydämeni lyö rajusti” ja sanoo, että tämä ilmaus viittaa ”kuumeiseen ja epäsäännölliseen pulssiin”. Mikä on syynä tällaiseen ahdistukseen? Ilmeisesti Jesajan tunteet ovat profeetallisia. Lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 539 eaa. babylonilaiset tulevat kokemaan samanlaista kauhua.
8. Miten babylonilaiset toimivat niin kuin oli ennustettu, vaikka heidän vihollisensa ovat muurien ulkopuolella?
8 Kun pimeys laskeutuu tuona kohtalokkaana iltana, babylonilaiset ovat kaikkea muuta kuin kauhuissaan. Noin kaksisataa vuotta etukäteen Jesaja ennustaa: ”Katettakoon pöytä, järjestettäköön istuinpaikat, syötäköön, juotakoon!” (Jesaja 21:5a.) Kopea kuningas Belsassar on tosiaan järjestänyt juhlat. Istuinpaikat järjestetään tuhannelle hänen ylimykselleen sekä hänen monille vaimoilleen ja sivuvaimoilleen (Daniel 5:1, 2). Juhlijat tietävät, että muurien ulkopuolella on armeija, mutta he pitävät kaupunkiaan valloittamattomana. Sen jyhkeiden muurien ja syvän vallihaudan vuoksi sen valtaaminen näyttää mahdottomalta; sen lukuisien jumalien vuoksi sellaista ei voisi edes kuvitella. Niinpä siis ”syötäköön, juotakoon”! Belsassar juopuu, eikä hän luultavasti ole ainoa. Korkeiden virkamiesten päihtymykseen viittaa se, että heidät täytyy havahduttaa, kuten Jesajan seuraavista sanoista käy profeetallisesti ilmi.
9. Miksi tulee tarpeelliseksi ’voidella kilpi’?
9 ”Nouskaa, te ruhtinaat, voidelkaa kilpi.” (Jesaja 21:5b.) Yhtäkkiä juhlat ovat ohi. Ruhtinaiden on havahduttava! Iäkäs profeetta Daniel on kutsuttu paikalle, ja hän näkee, kuinka Jehova saattaa Babylonin kuninkaan samanlaisen kauhun valtaan, jota Jesaja oli kuvaillut. Kuninkaan ylimykset joutuvat sekasorron valtaan, kun meedialaisten, persialaisten ja elamilaisten yhdistyneet sotajoukot tunkeutuvat kaupungin puolustusjärjestelmän läpi. Babylon kukistuu nopeasti! Mutta mitä ’kilven voiteleminen’ tarkoittaa? Toisinaan Raamattu puhuu kansakunnan kuninkaasta kilpenä, koska hän puolustaa ja suojelee maata (Psalmit 89:18).b Luultavasti Jesaja siis ennustaa tässä jakeessa, että tarvitaan uusi kuningas. Miksi? Koska Belsassar surmataan ”juuri sinä yönä”. On siksi tarpeen ’voidella kilpi’ eli nimittää uusi kuningas. (Daniel 5:1–9, 30.)
10. Millaista lohdutusta Jehovan palvojat voivat saada siitä, että Jesajan ennustus petollisesti menettelevästä on täyttynyt?
10 Jokainen, joka rakastaa tosi palvontaa, saa lohdutusta tästä kertomuksesta. Nykyinen Babylon, Suuri Babylon, on muinaisen vastineensa veroinen, kun on kyse petollisista menettelyistä ja ryöstämisestä. Vielä tänäkin päivänä uskonnolliset johtajat punovat juonia, jotta Jehovan todistajien työ kiellettäisiin, heitä vainottaisiin tai heille määrättäisiin rangaistuksen luonteiset verot. Tämä profetia muistuttaa meitä kuitenkin siitä, että Jehova näkee kaikki tällaiset petolliset menettelyt, eikä hän jätä niitä rankaisematta. Hän tekee lopun kaikista sellaisista uskonnoista, jotka esittävät hänet väärässä valossa ja kohtelevat hänen palvelijoitaan kaltoin (Ilmestys 18:8). Onko tämä mahdollista? Vahvistaaksemme uskoamme meidän tarvitsee vain tarkastella sitä, miten hänen varoituksensa, jotka koskevat sekä muinaista Babylonia että sen nykyistä vastinetta, ovat jo käyneet toteen.
”Se on kukistunut!”
11. a) Mikä on vartijan vastuu, ja kuka on toiminut aktiivisesti vartijana nykyään? b) Mitä aasien ja kamelien sotavaunut edustavat?
11 Jehova puhuu nyt profeetalle. Jesaja kertoo: ”Sillä näin on Jehova sanonut minulle: ’Mene, aseta tähystäjä, jotta hän kertoisi tarkoin, mitä hän näkee.’” (Jesaja 21:6.) Näillä sanoilla esitellään toinen tässä luvussa oleva tärkeä teema. Se liittyy tähystäjään eli vartijaan. Tämä on kiinnostavaa kaikkien nykyisten tosi kristittyjen kannalta, sillä Jeesus kehotti seuraajiaan ’pysymään valveilla’. ”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja” ei ole koskaan lakannut kertomasta, mitä se näkee, kun on kyse Jumalan tuomiopäivän läheisyydestä ja tämän turmeltuneen maailman vaaroista. (Matteus 24:42, 45–47.) Mitä Jesajan kuvitteellinen vartija näkee? ”Hän näki sotavaunut ratsuvaljakkoineen, aasien sotavaunut, kamelien sotavaunut. Ja hän tarkkasi huolellisesti erittäin tarkkaavaisena.” (Jesaja 21:7.) Nämä sotavaunut kuvaavat todennäköisesti vaunurivistöjä, jotka etenevät taistelumuodostelmassa koulutettujen ratsujen nopeudella. Aasien ja kamelien sotavaunut edustavat sopivasti kahta valtakuntaa, Meediaa ja Persiaa, jotka yhdistyvät tähän hyökkäykseen. Lisäksi historia vahvistaa, että Persian armeija käytti sotimisessa sekä aaseja että kameleja.
12. Millaisia ominaisuuksia Jesajan kuvitteellisella vartijalla on, ja ketkä tarvitsevat näitä ominaisuuksia nykyään?
12 Vartija joutuu nyt antamaan ilmoituksen. ”Hän huusi kuin leijona: ’Vartiotornissa, oi Jehova, minä seison alati päivällä, ja vartiopaikalleni asettuneena olen kaiket yöt. Ja katso, tuolla ovat tulossa sotavaunut miehineen, ratsuvaljakkoineen!’” (Jesaja 21:8, 9a.) Kuvitteellinen vartija huutaa rohkeasti, ”kuin leijona”. Vaatii rohkeutta julistaa tuomiosanoma niinkin pelottavaa kansakuntaa kuin Babylonia vastaan. Vaaditaan myös kestävyyttä. Vartija pysyy paikallaan päivät ja yöt antamatta valppautensa koskaan herpaantua. Näiden viimeisten päivien vartijaluokka on niin ikään tarvinnut rohkeutta ja kestävyyttä (Ilmestys 14:12). Kaikki tosi kristityt tarvitsevat näitä ominaisuuksia.
13, 14. a) Miten muinaisen Babylonin käy, ja missä mielessä sen epäjumalat murskataan? b) Miten ja milloin Suuri Babylon kukistui samalla tavoin?
13 Jesajan kuvitteellinen vartija näkee sotavaunujen etenevän. Mitä on tapahtunut? ”Hän korotti äänensä ja sanoi: ’Se on kukistunut! Babylon on kukistunut, ja kaikki sen jumalien veistetyt kuvat hän on murskannut maahan!’” (Jesaja 21:9b.) Miten innostava uutinen! Viimeinkin tämä Jumalan kansan petollinen ryöstäjä on kukistunut!c Entä missä mielessä Babylonin veistetyt kuvat ja epäjumalat murskataan? Menevätkö meedopersialaiset hyökkääjät Babylonin temppeleihin särkemään niiden lukemattomat epäjumalat? Mitään sellaista ei ole tarpeen tehdä. Babylonin epäjumalat murskataan siten, että niiden osoitetaan olevan voimattomia suojelemaan kaupunkia. Ja Babylon kukistuu, kun se ei enää kykene sortamaan Jumalan kansaa.
14 Mitä on sanottava Suuresta Babylonista? Se ohjaili asioita niin, että Jumalan kansa joutui kärsimään sortoa ensimmäisen maailmansodan aikana, ja piti siten todellisuudessa Jumalan kansaa jonkin aikaa pakkosiirtolaisuudessa. Käytännössä saarnaamistyö pysähtyi. Presidentti ja joitakin muita Vartiotorni-seuran huomattavia virkailijoita vangittiin väärien syytösten perusteella. Mutta vuonna 1919 tapahtui hämmästyttävä käänne. Virkailijat vapautettiin vankilasta, päätoimisto avattiin uudestaan, ja saarnaamistyö pääsi jälleen vauhtiin. Suuri Babylon kukistui, koskapa sen ote Jumalan kansasta murtui.d Ilmestyskirjassa enkeli kaiuttaa kahdesti tätä kukistumista koskevan julistuksen käyttämällä Jesajan 21:9:ssä olevan ilmoituksen sanoja (Ilmestys 14:8; 18:2).
15, 16. Missä mielessä Jesajan kansaan kuuluvat ovat niitä, ”jotka on puitu”, ja mitä voimme oppia Jesajan asenteesta heitä kohtaan?
15 Tämän profeetallisen sanoman päätteeksi Jesaja ilmaisee sääliä kansaansa kohtaan. Hän sanoo: ”Oi ne minulle kuuluvat, jotka on puitu, ja puimatantereeni poika! Mitä olen kuullut armeijoiden Jehovalta, Israelin Jumalalta, sen olen ilmoittanut teille.” (Jesaja 21:10.) Raamatussa puiminen kuvaa usein Jumalan kansan kurittamista ja puhdistamista. Jumalan liittokansaan kuuluvista tulee ’puimatantereen poikia’. Puimatantereella akanat erotetaan voimaa käyttämällä vehnästä, ja jäljelle jäävät vain puhtaat, halutut jyvät. Tämä kuritus ei herätä Jesajassa vahingoniloa. Sen sijaan Jesaja säälii näitä tulevia ’puimatantereen poikia’, joista jotkut viettävät koko elämänsä vankeina vieraassa maassa.
16 Tässä saattaa olla meille kaikille hyödyllinen muistutus. Jotkut, jotka kuuluvat kristilliseen seurakuntaan nykyään, voivat menettää myötätuntonsa väärintekijöitä kohtaan. Ne taas, jotka saavat kuritusta, saattavat usein olla taipuvaisia loukkaantumaan siitä. Jos kuitenkin pidämme mielessämme, että Jehova kurittaa kansaansa kuuluvia puhdistaakseen heidät, emme halveksi kuritusta emmekä niitä, jotka nöyrästi alistuvat siihen, emmekä asetu vastahankaan, kun sitä annetaan meille. Ottakaamme Jumalalta vastaan kuritusta osoituksena hänen rakkaudestaan (Heprealaisille 12:6).
Kysymys vartijalle
17. Miksi Edomia sanotaan sopivasti ”Dumaksi”?
17 Jesajan 21. luvun toinen profeetallinen sanoma tuo etualalle vartijan hahmon. Sanoma alkaa seuraavasti: ”Julistus Dumaa vastaan: Minulle huutaa joku Seiristä: ’Vartija, mitä yöstä? Vartija, mitä yöstä?’” (Jesaja 21:11.) Missä tämä Duma on? Raamatun aikoina oli ilmeisesti monia tämännimisiä kaupunkeja, mutta tässä ei tarkoiteta mitään niistä. Dumaa ei ole Seirissä, joka on Edomin toinen nimi. Toisaalta ”Duma” tarkoittaa ’hiljaisuutta’. Näyttää siis siltä, että alueelle annetaan, kuten edellisessäkin julistuksessa, sen tulevaisuuteen viittaava nimi. Edom, Jumalan kansan pitkäaikainen, kostonhaluinen vihollinen, päätyy hiljaisuuteen, kuoleman hiljaisuuteen. Mutta ennen kuin tämä tapahtuu, jotkut haluavat hartaasti kysyä tulevaisuudesta.
18. Miten julistus ”Aamun täytyy tulla ja yönkin” toteutuu muinaisessa Edomissa?
18 Jesajan kirjan kirjoittamisen aikaan Edom on mahtavan Assyrian armeijan kulkureitillä. Jotkut edomilaiset haluavat hartaasti tietää, milloin heidän sorron yönsä päättyy. Mikä on vastaus? ”Vartija sanoi: ’Aamun täytyy tulla ja yönkin.’” (Jesaja 21:12a.) Asiat eivät ole Edomin kannalta hyvällä tolalla. Aamun kajastus näkyy taivaanrannassa, mutta siitä tulee hetkellinen ja petollinen. Aamun vanavedessä seuraa yö, uusi sorron synkkä aika. Miten osuva kuvaus Edomin tulevaisuudesta! Assyrian harjoittama sorto päättyy, mutta Assyriaa seuraa maailmanvaltana Babylon, joka tulee aiheuttamaan tuhoa Edomissa (Jeremia 25:17, 21; 27:2–8). Sama toistuu kerta toisensa jälkeen. Babylonin jälkeen sitä sortavat persialaiset ja sitten kreikkalaiset. Sitten Rooman valtakaudella seuraa lyhyt ”aamu”, kun Herodekset, jotka ovat syntyään edomilaisia, saavat vallan Jerusalemissa. Tuo ”aamu” ei jää pysyväksi. Viimein Edom vajoaa lopullisesti hiljaisuuteen ja katoaa historiasta. Duma on sille vihdoinkin sopiva nimi.
19. Mitä vartija saattaa tarkoittaa sanoessaan: ”Jos tahdotte kysyä, kysykää. Tulkaa uudelleen”?
19 Vartija päättää lyhyen sanomansa sanoihin: ”Jos tahdotte kysyä, kysykää. Tulkaa uudelleen!” (Jesaja 21:12b.) Ilmaus ”Tulkaa uudelleen!” saattaa viitata Edomia odottaviin, toisiaan loputtomasti seuraaviin ’öihin’. Tai koska tämä ilmaus voidaan kääntää myös sanalla ”palata”, profeetta antaa ehkä ymmärtää, että jokaisen edomilaisen, joka haluaa välttyä tämän kansakunnan tuholta, pitäisi katua ja ”palata” Jehovan luo. Kummassakin tapauksessa vartija kehottaa kyselemään lisää.
20. Miksi Jesajan 21:11, 12:een muistiin merkityllä julistuksella on merkitystä Jehovan nykyiselle kansalle?
20 Tällä lyhyellä julistuksella on ollut suuri merkitys Jehovan kansalle nykyään.e Ymmärrämme, että ihmiskunnan hengellisen sokeuden ja Jumalasta vieraantumisen pimeä yö on edennyt pitkälle ja että se johtaa tämän asiainjärjestelmän tuhoon (Roomalaisille 13:12; 2. Korinttilaisille 4:4). Tämän yön aikana kaikki toivon pilkahdukset siitä, että ihmiskunta voisi jotenkin saada aikaan rauhan ja turvallisuuden, ovat rinnastettavissa noihin petollisiin aamunsarastuksiin, joita seuraavat vain vielä synkemmät ajat. Pian koittaa todellinen aamunsarastus, maapalloa koskevan Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aamunsarastus. Mutta niin kauan kuin yötä kestää, meidän on seurattava vartijaluokan johtoa pysymällä hengellisesti valppaina ja tekemällä rohkeasti tiettäväksi, että tämän turmeltuneen asiainjärjestelmän loppu on lähellä (1. Tessalonikalaisille 5:6).
Yö tulee aavikkotasangolle
21. a) Mikä sanaleikki voi sisältyä ilmaukseen ”julistus aavikkotasankoa vastaan”? b) Mitä ovat dedanilaisten karavaanit?
21 Jesajan 21. luvun viimeinen julistus kohdistetaan ”aavikkotasankoa” vastaan. Se alkaa: ”Julistus aavikkotasankoa vastaan: Metsässä aavikkotasangolla te vietätte yön, oi Dedanin miesten karavaanit.” (Jesaja 21:13.) Kyseinen aavikkotasanko on nähtävästi Arabia, sillä julistus kohdistetaan joillekin arabiheimoille. Joskus ”aavikkotasankoa” vastaava sana käännetään ”illaksi”, koska noiden sanojen hepreankieliset vastineet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Jotkut ovat sitä mieltä, että tässä on kysymys sanaleikistä: tällä alueella on ikään kuin alkamassa pimeä ilta, vaikeuksien aika. Julistuksen aluksi kuvaillaan öinen näkymä dedanilaisten, huomattavan arabiheimon, karavaaneista. Tällaiset karavaanit kulkevat kauppateitä keitaalta toiselle ja kuljettavat mukanaan mausteita, helmiä ja muuta arvotavaraa. Mutta nyt niiden on täytynyt jättää paljon käytetyt reittinsä yöpyäkseen piilossa. Miksi?
22, 23. a) Mikä musertava taakka on lankeamaisillaan arabiheimojen päälle, ja miten se vaikuttaa niihin? b) Miten pian tämä onnettomuus tulee, ja kuka sen aiheuttaa?
22 Jesaja selittää: ”Tuokaa vettä mennäksenne janoista vastaan. Oi Teman maan asukkaat, käykää pakenevaa vastaan tarjoten hänelle leipää. Sillä he ovat paenneet miekkoja, paljastettua miekkaa, jännitettyä jousta ja sodan raskautta.” (Jesaja 21:14, 15.) Näiden arabiheimojen päälle lankeaa tosiaankin sodan musertava taakka. Tema, joka sijaitsee yhdellä alueen runsasvetisimmistä keitaista, joutuu tuomaan vettä ja leipää näille kovaosaisille sotapakolaisille. Milloin nämä vaikeudet tulevat?
23 Jesaja jatkaa: ”Näin on Jehova sanonut minulle: Vuoden kuluessa, palkkatyöläisen vuosien mukaan, koko Kedarin kunnian täytyy myös kohdata loppunsa. Ja jousimiesten luvusta jäljelle jääneet, Kedarin poikien väkevät miehet, käyvät vähiin, sillä itse Jehova, Israelin Jumala, on niin puhunut.” (Jesaja 21:16, 17.) Kedar on niin huomattava heimo, että toisinaan sitä käytetään edustamaan koko Arabiaa. Jehova on päättänyt, että tämän heimon jousimiehistä ja väkevistä miehistä jää jäljelle pelkät rippeet. Milloin tämä tapahtuu? ”Vuoden kuluessa”, sen kauempaa siihen ei mene, aivan kuten ei palkkatyöläinenkään työskentele kauempaa kuin sen ajan, josta hänelle maksetaan. On epävarmaa, miten tämä kaikki oikein täyttyi. Kaksi Assyrian hallitsijaa – Sargon II ja Sanherib – ottivat itselleen kunnian Arabian alistamisesta. Kumpi tahansa heistä on saattanut hyvinkin harventaa näitä ylpeitä arabiheimoja, kuten oli ennustettu.
24. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jesajan ennustus Arabiaa vastaan täyttyi?
24 Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että tämä ennustus täyttyi viimeistä piirtoa myöten. Mikään ei voi osoittaa tätä selvemmin kuin julistuksen loppusanat: ”Itse Jehova, Israelin Jumala, on niin puhunut.” Jesajan päivien ihmisistä voi tuntua epätodennäköiseltä, että Babylon nousee Assyrian yläpuolelle ja että se sitten suistetaan vallasta irstaan ilonpidon aikana yhdessä ainoassa illassa. Yhtä epätodennäköiseltä voi tuntua se, että Edom päätyy haudan hiljaisuuteen tai että vastoinkäymisten ja puutteen yö kohtaa vauraita arabiheimoja. Mutta niin käy, koska Jehova sanoo niin. Nykyään Jehova sanoo, että väärän uskonnon maailmanmahti tehdään olemattomaksi. Se ei ole vain mahdollista; se on varmaa. Itse Jehova on niin puhunut!
25. Miten voimme jäljitellä vartijan esimerkkiä?
25 Olkaamme siksi vartijan kaltaisia. Pysykäämme valppaina, ikään kuin seisoisimme korkeassa vartiotornissa ja tarkkailisimme taivaanrantaa minkä tahansa uhkaavan vaaran varalta. Olkaamme läheisesti yhteydessä uskolliseen vartijaluokkaan, maan päällä jäljellä oleviin voideltuihin kristittyihin. Kaiuttakaamme heidän kanssaan rohkeasti sitä, mitä näemme: on ylenpalttisesti todisteita siitä, että Kristus hallitsee taivaassa, että hän lopettaa pian sen pitkän ja synkän yön, jonka aikana ihmiskunta on ollut vieraantunut Jumalasta, ja että hän saa sen jälkeen aikaan todellisen aamunsarastuksen, paratiisimaata hallitsevan tuhatvuotishallituksen!
[Alaviitteet]
a Persian kuningasta Kyyrosta sanottiin toisinaan ”Anšanin kuninkaaksi”. Anšan oli Elamissa sijaitseva alue tai kaupunki. 700-luvulla eaa. eläneet Jesajan ajan israelilaiset eivät ehkä tunteneet Persiaa, kun taas Elamin he luultavasti tiesivät. Tämä voi selittää, miksi Jesaja mainitsee tässä Persian sijasta Elamin.
b Monet raamatunselittäjät ajattelevat, että sanat ”voidelkaa kilpi” viittaavat sotilaiden muinaiseen tapaan öljytä nahkakilvet ennen taistelua, jotta aseet niihin osuessaan luiskahtaisivat useimmiten sivuun. Vaikka tämä tulkinta onkin mahdollinen, on hyvä huomata, että sinä yönä, jona kaupunki kukistui, babylonilaisilla oli tuskin aikaa ryhtyä vastarintaan, saati sitten valmistautua taisteluun öljyämällä kilvet!
c Jesajan ennustus Babylonin kukistumisesta on niin täsmällinen, että joidenkin raamatunkriitikkojen mielestä se on kirjoitettu tuon tapahtuman jälkeen. Mutta kuten heprean kielen tutkija F. Delitzsch toteaa, tällainen spekulointi on tarpeetonta, jos hyväksymme sen, että profeetta voidaan henkeyttää ennustamaan tapahtumia satoja vuosia etukäteen.
e Jesajan 21:11 oli englanninkielisen Vartiotorni-lehden kannessa 59 vuoden ajan siitä lähtien, kun sitä alettiin julkaista (suomenkielisessä 25 vuoden ajan vuodesta 1912 lähtien). Sama raamatunkohta oli myös Vartiotorni-seuran ensimmäisen presidentin Charles T. Russellin viimeisen kirjoitetun puheen teema. (Ks. viereisen sivun kuvaa.)
[Kuva s. 219]
”Syötäköön, juotakoon!”
[Kuva s. 220]
Vartija ”huusi kuin leijona”
[Kuva s. 222]
”Minä seison alati päivällä – – [ja] kaiket yöt”